ajoittaisena sen kyllä kestää jatkuvana se vie terveyden

ahjo.fi
NRO
4
E
R
I
I
K
M E TA L L I L I I T T O L A I S E N L E H T I
09.03.2017
Ä
Ä
T
ES
K
Ä
L
L
Y
K
EN
S
A
N
E
IS
A
T
IT
O
J
JA A
TK
UV
A
N
A
SE
VI
E
TE
RV
LIITTOJEN
EY
YHDISTYMINEN
D
EN
ETENEE
PERHETEEMA
KUNTAVAALEIHIN
BOLIDEN
LAITTOMILLA
TEILLÄ?
KEVÄÄN JA KESÄN
ARKIPYHÄ­KORVAUKSET
I HANGÖ KABLAS
FRAMTIDEN UT
AHJ1704_1-48.indd 1
28.2.2017 14:32:45
2
4 09.03.2017
KIIRETTÄ PITÄÄ
Kyllä kansa tietää – ja ymmärtää – ettei kiireessä
mitään kunnollista saada aikaiseksi.
Sanonnat sen todistavat.
”Kiireessä kaikki mättää.”
”Kiireellä tehty, juosten kustu.”
”Kyllä maailma opettaa, jos ei muuta niin hiljaa kävelemään.”
”Ei hoppu hyväksi ole, eikä kiire kunniaksi.”
Ja sokerina pohjalla neuvo siitä, miten kiireeseen pitää suhtautua.
”Jos kiire tulee, pitää istuutua ja antaa kiireen mennä ohi.”
Ahjo otti selvää, mistä kiire työpaikoilla syntyy ja miten se pitää taltuttaa.
Kävimme myös kuuntelemassa Oplatekillä Leppävirralla, miten siellä
kiirettä hallitaan, kun yritys sai historiansa suurimman tuotetilauksen.
AHJ1704_1-48.indd 2
10
Työterveyslaitoksen psykologi Mikael Sallinen toteaa, että pitkään jatkuessaan
kiireellä voi olla vakavia seurauksia, tulee sydän- ja verisuoni­tauteja.
Kroonisen kiireen kautta elintavat voivat huonontua. Ei syödä tai liikuta kunnolla.
Jatkuvan, stressaavan kiireen takia muisti ei ehkä pelaa tai tarkkaavaisuus
murentuu, vaikka kyse ei olisikaan mistään varsinaisesta muistisairaudesta.
Työntekijän pitää voida vaikuttaa oman työhönsä, Sallinen alleviivaa.
Kiireen tärkeimmät syyt on selvitettävä porukalla. Niihin on löydettävä yhdessä
myös ratkaisut. Ratkaisuista valitaan yksi tai kaksi, ja ne toteutetaan kunnolla.
28.2.2017 14:32:49
PÄ Ä K I R J O I T U S
09.03.2017
4
3
S I S Ä LT Ö
Ammattiosaston päätös
suojaa ulosmarssijaa
PUHEENAIHE
4 Liittofuusio etenee
7 Kuudennes ei pidentänyt
työaikaa
AMMATTILAINEN
9 Joni Saari
Sisustaja
Kiitokori Oy,
Kausala
17
TOIMIJA
18 Jarmo Mäkinen
Osaston luottamusmies
Metso Flow Control Oy,
Vantaa
26 Lännessä taotaan teollisuusbuumia
36 Stororder skapar
framtidstro på Helkama Bica
OTA TALTEEN
XXXX
36
33 Kevään ja kesän
arkipyhäkorvaukset 4PUHEENAIHE
5LINJAUS
6METALLIVISA
7TALOUS
XX
8MIELIPIDE
8KOLUMNI
9AMMATTILAINEN
17TYÖYMPÄRISTÖ
20 TYÖVÄENLIIKE 1917
21TEKEMINEN
”Kun alkaa
hoitaa jotain,
siihen täytyy
perehtyä hyvin”
41
KANNEN KUVA JAAKKO KILPIÄINEN
21
18TOIMIJA
22NÄKEMYS
24TAUKO
31LIITTOFUUSIO
32KANSAINVÄLINEN
40TYÖTTÖMYYSTURVA
41KOULUTUS
46OIVALLUS
47TYYLI
Metalliliittoon kuuluva ammattiosasto 135 jätti helmikuussa poliisille
tutkintapyynnön siitä, onko työnantaja eli Boliden Kokkola syyllistynyt
työsyrjintärikokseen (sivu 5). Bolidenin tehtaan yhden työosaston
työntekijät marssivat ulos muun muassa pitkään jatkuneen huonon
työilmapiirin vuoksi, mistä seurasi erikoinen tapahtumasarja.
Työntekijöiden mielenilmaus oli ammattiosaston järjestämä.
Ammattiosaston päätösvaltainen hallitus voi päättää ulosmarssin tai
muun vastaavaan lakon aloittamisesta. Päätöskokouksen voi pitää
myös puhelin- tai sähköpostikokouksena. Paitsi että järjestäytymis­
vapaus tai ammattiyhdistystoimintaan osallistuminen ovat jo
perustuslailla suojattuja oikeuksia, on
asiasta olemassa myös korkeimman
oikeuden (KKO) päätökseen liittyvä linjaus
viime vuodelta.
KKO:n ABB:n ulosmarssia koskeneen
päätöksen yhteydessä syntynyt linjaus suojaa
yksittäistä työntekijää silloin, kun mielenilmaus on ammattiyhdistyksen järjestämä.
KKO:n päätös paransi työntekijän oikeu”KKO:n päätös
dellista asemaa. Tämä tarkoittaa sitä, että
paransi
työnantaja ei voi vaatia lakiperusteista
työntekijän
rangaistusta ammattiosaston päättämään
asemaa.”
ulosmarssiin tai vastaavaan mielen­
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN ilmaukseen osallistuneelle työntekijälle.
Päätoimittaja
Boliden Kokkolassa yritettiin toimia
juuri näin, eli jakaa varoituksia ammatti­osaston järjestämään
ulosmarssiin osallistuneille. Varoitukset olivat perusteettomia ja
työnantaja joutui perumaan ne. Vielä ulosmarssin jälkeenkin
työntekijöille järjestetyssä tilaisuudessa ja muissakin yhteyksissä
työnantaja oli työntekijöiden mukaan käyttäytynyt hyvin uhkaavasti
ja ahdistavasti.
Poliittiset lakot ja myötätuntolakot ovat aina laillisia. Esimerkiksi
keskusjärjestöjen syksyllä 2015 järjestämä #STOP-mielenilmaus oli
tällainen. Poliittisista ja vastaavista mielenilmauksista täytyy tehdä
ilmoitus neljä päivää ennen mielenilmauksen aloittamista. Ennakko­
ilmoitusperiaatteesta on sovittu keskusjärjestösopimuksissa, jotka
Elinkeinoelämän keskusliitto EK irtisanoi helmikuussa.
Sen sijaan voimassaolevaan työehtosopimukseen kohdistuvista
työtaisteluista seuraa yleensä aina työrauhakanne. Työtuomioistuin käsittelee kanteen ja päättää, onko työrauhaa rikottu.
Näin menetellään myös Bolidenin tapauksessa.
TOIMITUSSIHTEERI
GRAAFINEN SUUNNITTELIJA
GRAAFINEN SIHTEERI
PL 107, 00531 Helsinki
[email protected]
[email protected]
020 77 4001 fax 020 77 41240
TOIMITTAJA
VERKKOTOIMITTAJA
TILAUKSET
PÄÄTOIMITTAJA
REDAKTÖR
Kirsi Törmänen-Petman
020 77 41230
040 500 1603
Johannes Waris
020 77 41234
040 661 8743
Ahjo on Palkansaajalehdet –
Löntagar­tidningarna PALE ry:n jäsen.
Ahjo on sitoutunut noudattamaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) määrittele­mää
hyvää journa­listista tapaa. Lehti ei vastaa tilaamatta lähetetystä aineistosta.
ahjo.fi
AHJ1704_1-48.indd 3
Asko-Matti Koskelainen
020 77 41233
040 502 9550
Suvi Sajaniemi
020 77 41237
040 553 2330
Taina Ilomäki-Virta
020 77 41236
050 492 5690
Kiti Haila
020 77 41231
040 820 9052
TIEDOTUSSIHTEERI
Mikko Nikula
020 77 41235
044 590 7658
Arja Eriksson-Vakkari
020 77 41016
040 672 4221
Sirpa Närhisalo
020 77 41183
Tilaushin­ta (16 nroa)
Kotimaahan 26 euroa
Ulkomaille 32 euroa
AO-ILMOITUKSET
OSOITTEENMUUTOKSET
KAUPALLISET ILMOITUKSET
PAINOPAIKKA
Postitse tai
sähkö­postina
MikaMainos Oy
050 528 7782
[email protected]
www.mikamainos.fi
Jäsenten muuttotiedot
postin osoitepalvelusta
Forssa Print Oy
ISSN 0355-922x
ISSN 2341-9911
(verkkojulkaisu)
AHJO ON METALLITYÖVÄEN LIITON JÄSENLEHTI
28.2.2017 14:32:54
PUHEENAIHE
KITI HAILA
4
4 09.03.2017
Metalliliiton, TEAMin ja
Puuliiton fuusio etenee
Kolme liittoa hyväksyivät
hallituksissaan esityksen
uudeksi liitoksi.
Esitys uudeksi teollisuusliitoksi
verkkosivuilla osoitteessa
www.metalliliitto.fi/teollisuusliitto
www
Ahjo verkossa
www.ahjo.fi
@
Lisää puheenaiheita
www.metalliliitto.fi
Anna palautetta
tai lähetä juttuvinkki
[email protected]
Tykkää ja keskustele
facebook.com/metalliliitto
facebook.com/ahjolehti
AHJ1704_1-48.indd 4
TEOLLISUUSLIITTO Metalliliiton, TEAMin ja Puu­
liiton liittohallitukset hyväksyivät helmikuun
puolivälissä liittoyhteistyöhankkeen projektihallituksen valmisteleman esityksen uudeksi teollisuusliitoksi. Lopulliset päätökset asiasta tehdään
toukokuussa Metalliliiton liittokokouksessa ja Puuliiton valtuustossa. TEAMin valtuusto kokoontuu
liittofuusion vuoksi vielä kolme kertaa.
Päätös fuusioon osallistumisesta syntyi kaikissa
kolmessa liitossa yksimielisesti. Metalliliiton liittohallituksen kokouksessa 17. helmikuuta asiasta
esitettiin myös kriittisiä näkemyksiä. Liittohallitus
kuitenkin hyväksyi esityksen ilman äänestystä.
Metalliliitto, TEAM Teollisuusalojen ammatti­
liitto sekä Puuliitto edustavat Suomen viennistä
noin 75 prosenttia. Kolmen liiton yhdistymisellä
halutaan vastata ympärillä oleviin haasteisiin. Kova
kansainvälinen kilpailu yhdessä pitkän talouden
taantuman kanssa on tuonut aloille isoja rakennemuutoksia ja epävarmuutta sekä työttömyyttä.
Lisäksi muutokset työnantajajärjestöissä ja
-politiikassa ovat lisänneet tarvetta voimakkaaseen
ja yhtenäiseen edunvalvontaan ja yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen.
Kolmen liiton puheenjohtajat,
Metalliliiton Riku Aalto, TEAMin
Heli Puura ja Puuliiton Jari Nilosaari
(istumassa) olivat koolla liittohallitusten yhteiskokouksessa 16.2.
Helsingissä. Etualalla TEAMin
järjestöpäällikkö Merja Rinne.
Kaikki liitot ovat myös menettäneet jäseniä.
Liitot päättivätkin pari vuotta sitten selvittää mahdollisuudet entistäkin vahvemman liittokokonaisuuden kokoamiseksi. Paperiliitto jättäytyi pois
hankkeesta joulun alla.
EDUNVALVONTA TEHOSTUU
Liittofuusiota valmistelleen projektihallituksen
mukaan kolmen teollisuusliiton yhdistyminen
tähtää ennen kaikkea tulevaisuuteen. Fuusiolla
haetaan edunvalvonnan tehostamista ja teollisuusliittojen painoarvon kasvattamista niin sopimustoiminnassa kuin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessakin. Projektihallituksessa on edustus kaikista
liitoista.
Fuusion tavoitteena on vahva liitto ja työttömyyskassa, jotka pystyvät nykyistä paremmin
vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin ja kehitys­
tarpeisiin.
Uuden teollisuusliiton ensimmäinen liitto­
kokous pidetään marraskuun lopussa Tamperetalolla. Liittokokous muun muassa valitsee uudelle
liitolle hallinnon vuosiksi 2017–2023. Uudessa
liitossa on jäseniä noin 230 000. Liitto lukeutuu
näin ollen kolmen suurimman suomalaisen ammattiliiton joukkoon.
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
28.2.2017 14:32:56
KITI HAILA
LIITTO
·
T YÖ E L Ä M Ä
Bolidenillä rajuja toimia
HENKILÖSTÖPOLITIIKKA Ruotsalaisen kaivosja metallijätti Boliden Groupin toimet yhtiön
Kokkolan ja Kevitsan toimipaikoilla ovat olleet näkyvästi esillä alkuvuonna.
Boliden Kevitsassa tapahtumat saivat alkunsa, kun työnantajan edustaja lähetti koko
henkilöstölle listan työntekijöistä, jotka ovat
saaneet työantajaltaan varoituksen. Listalla
oli kymmenien henkilöiden nimet. Lista sisälsi myös vanhentuneita ja perusteettomia
varoituksia.
Kokkolassa puolestaan työnantajan toimet liittyivät henkilöstön ulosmarssiin, jonka seurauksena työnantaja jakoi ulosmarssiin
osallistuneille varoituksia. Boliden Kokkolan
pääluottamusmies Petri Partanen kertoo,
että työntekijät ovat jättäneet asiasta tutkintapyynnön poliisille.
Asiasta syntyneen kohun jälkeen työnantaja perui varoitukset. Partasen mukaan työntekijöiden tekemä tutkintapyyntö poliisille on
kuitenkin edelleen voimassa.
Boliden Kevitsan kaivoksen johtaja Alan
Delaney on yrittänyt julkisuudessa selittää
sähköpostivuotoa parhain päin. Delaney on
pahoitellut vuotoa ja korostanut, että kyseessä oli vahinko, eikä lista sisältänyt laissa
tarkoitettuja arkaluonteisia tietoja, kuten
terveystietoja tai varoituksia päihteiden väärinkäytöstä.
Metalliliiton lakimiehen Jenniveera Tabellin mukaan Delaney ei alun alkaen puhunut
täysin totta esimerkiksi alkoholimerkinnöistä.
– Listalla on useita päihdevaroituksia, joista vanhimmat ovat vuodelta 2012 eli ne ovat jo
vanhentuneita. Listalla on myös nimiä työntekijöistä, joiden työsuhde on päättynyt päihteiden vuoksi, Tabell sanoo.
Delaney on julkisesti luvannut, että yhtiön
tietosuojakäytännöt tarkistetaan.
Niin kutsuttu musta lista työntekijöistä on
ehtinyt levitä laajalle joukolle, vaikka työnantaja on yrittänyt vetää listan takaisin ja pyytänyt sen saaneita tuhoamaan listan.
ALEKSI VIENONEN
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
Henkilöstöjohto toimi väärin
nBoliden Kokkolan henkilöstöjohto toimi väärin jaettuaan lakkoon osallistuneille
työntekijöille varoituksia, sanoo Metalliliiton lakiasiain­päällikkö Arto Helenius. Kokkolan
elektrolyysiosaston työntekijät marssivat ulos 1. helmikuuta ilmaistakseen mieltään
työnantajan mielivaltaa ja huonoa henkilöstöhallintoa vastaan.
– Työnantaja vaati välitöntä työrauhan palauttamista, mihin työnantajalla on voimassa
­olevan työehtosopimuksen nojalla oikeus. Kun työntekijät seuraavana aamuna saapuivat
työpaikalleen, alkoi johto jakaa lakkoon osallistuneille varoituksia. Työnantaja lopetti
varoitusten jakamisen vasta kun pääluottamusmies kävi kertomassa, että ulosmarssi
oli ammattiosaston toimi­kunnan päättämä, Helenius kertoo.
Metalliliitto pyysi Teknologiateollisuutta valvomaan, ettei ”Ammattiyhdistyksen
sen jäsenyritys riko työehtosopimusvelvoitteitaan. Valvonta­
järjestämään työtaisteluun
pyyntöä ei tehty ainoastaan perusteettomien varoitusten takia,
osallistuva työntekijä
vaan myös työnantajan u
­ losmarssin jälkeen tekemien epä­
asiallisten uhkailujen vuoksi. Asia nousi myös julkisuuteen. on suojassa.”
Boliden Kokkola on perunut aiheettomat varoitukset.
– Suomessa työntekijä saa osallistua ammattiyhdistyksen järjestämään työtaisteluun,
eikä työnantaja saa kohdistaa tästä rangaistusta yksittäiseen työntekijään. Poliittiset lakot,
myötätunto­lakot ja vastaavat ovat aina luvallisia. Poliittisten lakkojen ja myötätuntolakkojen
osalta toki tulee julkistaa toimen tausta ja syyt.
Korkein oikeus päätti alkuvuodesta 2016, että ammattiyhdistyksen järjestämään
työtaisteluun osallistuva työntekijä on suojassa.
– Boliden Kokkolassa asia oli oikeassa järjestyksessä päätetty, ja nyt odottelemme,
miten asia kehittyy jatkossa. Työnantajalla ei ole mitään oikeutta uhkailla työntekijöitään.
Pääluottamusmies jättäytyi lakon ulkopuolelle ja koitti viimeiseen asti tessin asettaman
velvoitteen mukaan valvoa työrauhaa ja sovitella kiistoja työnantajan kanssa. Työnantaja
keskittyi vain hyökkäämään mielenosoittajia vastaan.
Työehtosopimusten ollessa voimassa vallitsee työrauha.
– Tällöin työehtosopimuksiin kohdistuvat työtaistelut ovat tessin vastaisia ja niistä voi
toinen työehtosopijaosapuoli haastaa vastapuolen oikeuteen ja vaatia tältä hyvityssakkoa.
09.03.2017
4
Veronumerolla
harmaata taloutta
vastaan
Rakennusteollisuudessa otettiin käyttöön
veronumero vuonna 2011. Laki edellyttää,
että yhteisen rakennustyömaan työntekijöiden kuvallisessa tunnistekortissa täytyy
olla Verohallinnon antama veronumero­
rekisteriin merkitty veronumero.
Veronumero on vähentänyt tehokkaasti
harmaata taloutta rakennusalalla. Viime
vuosien palkkatilastojen mukaan rakennusteollisuuden palkkasumma ja verokertymä
ovat lähteneet tasaiseen nousuun.
Varo­vaisen arvion mukaan veronumeron
käyttöönoton
myötä on
saavutettu jopa
50 miljoonan
euron verohyöty
vuosittain, myös
sellaisina vuosina
kun rakentamisen
määrä on laskenut.
TURJA LEHTONEN
Verokertymän
Metalliliiton
lisääntyminen
liittosihteeri
johtuu siitä, että
veronumeron käyttöönotto toi verotuksen
piiriin työntekijöitä, jotka aiemmin olivat
jääneet harmaan talouden piiriin. Veroja
ei enää pystytä kiertämään, ja työt tulee
tehtyä rehellisemmin.
Metalliliiton viime vuoden liittokokous
teki linjauksen, että veronumero pitää
saada myös metallialoille. Aloite on
kohdannut kuitenkin vastustusta maan
porvarihallituksen ja työnantajien taholta.
En voi ymmärtää, miksi sitä vastustetaan,
koska yhdelläkään rehellisellä työnantajalla, jolla on asiat kunnossa, ei ole mitään
syytä vastustaa veronumeroa. Kun veronumeroa käytettäessä kaikki yrittäjät ovat
urakkakilpailuissa samalla viivalla, urakoita
voivat voittaa myös rehellisellä pelillä
toimivat yritykset.
Veronumeroa tarvitaan varsinkin
suurilla yhteisillä työpaikoilla. Esimerkiksi
Turun telakalla tulee lähivuosina toimimaan
tuhansia työnantajia ja kymmeniä tuhansia
eri työntekijöitä. Kuinka helppoa olisikaan,
kun nähtäisiin suoraan veronumerosta,
että firma ja työntekijä hoitavat veronsa.
Tällä harmaan talouden torjumisella
meidän olisi mahdollista hankkia satoja
miljoonia euroja lisää verotuloja, joita
valtion kassa kipeästi kaipaa.
LINJAUS
·
5
Y H T E I S K U N TA
KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
AHJ1704_1-48.indd 5
28.2.2017 14:32:57
Rauma toiveikkaana
TILAUKSET Helmikuun puolivälissä julkistettu puolustuspoliittinen selonteko nytkäytti merivoimien jättihankintaa
eteenpäin. Alustilaus tehtäneen Rauma Marine Constructions Oy:n
(RMC) telakalta. RMC ja puolustusministeriö solmivat tilauksesta
aiesopimuksen jo viime syyskuussa. Neljän aluksen hankintahinnaksi on arvioitu 1,2 miljardia euroa.
”Puolustuspoliittinen selonteko on keskeinen. Se antaa poliittisen
selkärangan hankkeen eteenpäin viemiseksi.”
Puolustusministeriön ohjelmapäällikkö,
kenraalimajuri (evp.) Lauri Puranen
Intialainen Machines-dokumenttielokuva
kertoo ammattiliittoon järjestäytymättömien
tekstiilityöläisten epäinhimillisistä työoloista
ja surkeasti palkatuista, 12 tunnin päivistä.
”Suomessa ammattiliittoja
yritetään leimata jatkuvasti
vanhanaikaisiksi ja työehtojen
”paikallista sopimista” (halutaan)
ajaa väkisin eteenpäin. Machinesia
katsoessa voi miettiä, onko
sellainen edistystä vai ei.”
Juha Typpö, HS 24.2.
Suomen Kansan­
opistoyhdistys
on myöntänyt
hopeisen
ansio­merkin
Metalliliiton
koulutuspäällikölle
Vesa Holapalle.
Hän on tehnyt
lähes 30 vuotta
kansanopistotyötä.
ONNITTELUT
PIDÄ KIIRRETTÄ! LIITON
Uusi osaomistaja
LOMAOSAKKEIDEN
KAIVOKSET Valtion omistama Terrafame
(ent. Talvivaara) saa 250 miljoonan euron
rahoituksen kun 15,5 prosenttia kaivosyhtiöstä
siirtyy kansainväliselle Trafigura-konsernille.
Valtio jää enemmistöomistajaksi 84 prosentin
osuudella.
Trafigura käy kauppaa öljytuotteilla, metalleilla
ja mineraaleilla. Sen liikevaihto on yli 98 mrd.
dollaria (2016) ja työn­tekijöitä on yli 4 000.
Trafigura sitoutuu ostamaan Terrafamen tuottaman
nikkelin kokonaisuudessaan ja 80 prosenttia
sinkistä seuraavan seitsemän vuoden ajan.
SYKSYN HAKU PÄÄTTYY
12.3. ARVONTA 14.3.
TUTUSTU KOHTEISIIN
WWW.METALLILIITTO.FI
TÄYTÄ HAKEMUS TAI
SOITA NUMEROON
030 687 0400
LISÄTIETOJA AHJO NRO 3
Jokaisen ääni merkitsee
4.
.
9
IT
4.
JÄSEN: Äänestä kuntavaaleissa! Mitä useampi SAK:laisen liiton jäsen äänestää vaaleissa,
sitä painavammin palkansaajien näkemykset vaikuttavat kuntien päätöksiin.
Hae ehdokkaasi metallin jäsenistä: www.metalliliitto.fi/kuntavaaliehdokkaat-2017
SAK Nuorten vaalikoneella voi etsiä alle 35-vuotiaita kuntavaaliehdokkaita, jotka
kuuluvat SAK:laisiin ammattiliittoihin. Hakukone löytyy osoitteesta: äänityölle.fi.
KUNTAVAALIEHDOKAS: Metalliliittoon kuuluvat kuntavaaliehdokkaat voivat
tiedustella lähimmästä liiton aluetoimistosta käyttöönsä SAK:n kuntavaaliesitettä
Luottamus luo yhteis/työtä. SAK:n tavoitteet kuntavaaleihin 2017.
Sähköisenä esite löytyy osoitteesta:
www.slideshare.net/SAKkalvot/luottamus-luo-yhteistyt
KITI HAILA
6
4 09.03.2017
K
L 9.3.– 4.
A
A
V
A
YS 2
T
T
S
N
E
U
ÄN
KKOÄ
A
N
EN
SEURAAVASSA AHJOSSA Mitä kunnanvaltuutetuille jää
päätettäväksi, jos sote vie terveyspalvelut maakuntiin?
Metalliliittolaiset kuntapäättäjät vastaavat.
ABC DE FG H
M E TA L L I V I S A
Metallin jäsenistä
kaksivuorotyötä
tekee
Pääsääntöisesti
päivävuoroa
tekee
Pormestari on
Suomen suurista
kaupungeista
valittu
Elohopean
sulamispiste on
Paksujalka on
o 12 %
o 66 %
o Helsingissä
o – 32 Co
o 16 %
o 71 %
o Tampereella
o – 39 Co
o 21 %
o 75 %
o Turussa
o – 47 Co
o 25 %
o 80 %
o Espoossa
o – 56 Co
(jäsentutkimus 2015)
Rapsodia liittyy
Homer Simpson
työskentelee
Shakissa on
mahdollisia
avaussiirtoja
o valokuvaajan
o musiikkiin
väline
o poliisi slangissa o teatteriin
o kaivoksessa
o 16
o telakalla
o 18
o ooppera
1700-luvulta
o lintulaji
o autokorjaamossa o 20
o runouteen
o kuvataiteeseen o ydinvoimalassa
o 22
VASTAUKSET SIVULLA 46
AHJ1704_1-48.indd 6
28.2.2017 14:32:59
TYÖAJAN PIDENNYS
Ei pidennystä
77 % Pidennys 24 tunnilla
7 % 16 %
PIDENNYKSESTÄ SOPIMINEN
09.03.2017
Perälauta
92 % Sovittiin paikallisesti
Lyhyemmällä ajalla, esim. 16 tuntia
8 %
Vienti tuo,
tulli vie
Kyselyyn vastanneista työpaikoista
Kilpailukykysopimusta koskeva kysely lähetettiin
tammikuussa 1 111 pääluottamusmiehelle.
Vastausprosentti oli 67,8. Vastanneiden 753:n
pääluottamusmiehen työpaikoilla työskentelee
kaikkiaan 64 prosenttia metallialojen työntekijöistä.
Metalli: Työnantajaliitot vaarallisella tiellä
TYÖMARKKINAT Metalliliitto tuomitsee jyrkästi Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n päätöksen irtisanoa keskusjärjestösopimukset.
Päätöksellä on erittäin kielteinen vaikutus
ilmapiiriin työmarkkinoilla. Se tulee heijastumaan myös ensi syksyn liittokohtaisiin työ­
ehtosopimusneuvotteluihin.
Keskusjärjestösopimuksilla on erityisen
vahva symbolinen ja periaatteellinen merkitys.
Sopimukset ovat olleet esimerkki siitä, miten
suomalaisessa sopimuskulttuurissa on voitu
vapaaehtoisesti sopia isoistakin asioista hyvin laajasti ja ohi lakitekstien. EK hyökkää nyt
voimakkaasti tätä periaatetta vastaan.
Metalliliiton hallitus päätti kokouksessaan
17. helmikuuta, ettei Metalliliitto käynnistä
neuvotteluja uusista työehtosopimuksista
ennen kuin kaikille liiton sopimusaloille ja
kaikkiin sopimuksiin on saatu sisällytettyä
irtisanottujen keskusjärjestösopimusten kir­
jaukset.
Valmisteluja niin sanotun Suomen mallin ja sittemmin niin sanotun vientivetoisen
työmarkkinamallin synnyttämiseksi on käyty
pitkään. Metsäteollisuus ilmoitti tällä viikolla
yksipuolisesti irtautuvansa mallin valmiste­lusta.
Metsäteollisuuden ilmoitus ja EK:n päätös
keskus­järjestösopimusten irtisanomisesta
aiheuttavat sen, ettei Metalliliitolla ole enää
edellytyksiä jatkaa minkäänlaisen yhteisen
vientivetoisen mallin valmistelua.
Vähennykset närästävät Abloylla
MIELENILMAUS Joensuun Abloyn työntekijät
marssivat ulos 9. helmikuuta vastalauseena
työnantajan aikeille vähentää 15 työntekijää
osavalmistuksesta. Ulosmarssi jatkui seuraavana päivänä.
Pääluottamusmies Eero Holstin mukaan
vastalause oli perusteltu, koska Abloylla menee hyvin. Työntekijöiden mielestä tuotannon
pullonkau­lat poistuisivat pikemminkin tuotantotilojen laajennuksella kuin väen vähentämisellä.
– Osavalmistuksesta on ulkoistettu komponenttien hankintaa, mutta työntekijämäärään
muutoksilla ei ole ollut vaikutusta. Tuotannon
virtautusta on parannettu layout-muutoksilla,
ja muutoksia on tehty yhteisymmärryksessä.
AHJ1704_1-48.indd 7
Työntekijöiden palatessa töihin tuli uutinen
toimitusjohtaja Ilkka Kivisaaren lähdöstä.
– Se tuli meille yllätyksenä. Syyt lienevät
syvemmällä kuin meidän reaktioissamme,
Holsti toteaa.
Tuoreimmassa yt-kierroksessa työntekijöissä
aiheutti närää erityisesti työantajan ilmoitus
heikentää työterveyspalveluja.
– Abloylla on ollut hyvät työterveyspalvelut,
jotka työntekijät kokevat osaksi palkkaa.
Kivisaaren mukaan työterveyspalvelujen
karsimisesta sovittiin viime loppuvuoden ytneuvotteluissa. Holstin mukaan väite ei pidä
paikkaansa.
Abloy työllistää Joensuussa yhteensä lähes
700 henkilöä.
PEKKA LEIVISKÄ / UP
– Kikyn kohdalla on käytetty erityistä luovuutta, kun ratkaisuja on haettu tietynlaisessa
pakkotilanteessa, sanovat tutkimuspäällikkö
Anu-Hanna Anttila ja kyselytutkimuksen
tehnyt tutkija Jukka Saviluoto Metalliliiton
tutkimusyksiköstä.
Työajan pidennyksessä yleisimmin otettiin
käyttöön yksi arkipyhä, yleisimmin hela­torstai.
Samalla usein vähennettiin pekkaspäiviä eli
työajantasaamisvapaita.
Viidennes työpaikoista sopi samalla palkankorotuksista. Suurimmillaan korotukset olivat
jopa kolme prosenttia.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin
puheet vapaakauppasopimusten
peru­­mi­sista ja tuontitulleista Meksikossa
valmis­tetuille tuotteille ovat saaneet
monet jo pelkäämään kauppasotaa.
Tuontitullit eivät sinällään ole mikään
uusi tai poikkeuksellinen asia. Kun maat
tai maaryhmät haluavat suojella omaa
tuotantoaan ja työpaikkojakaan, ne
asettavat tuontitulleja.
Hyvänä esimerkkinä on Suomen
kolmanneksi suurin kauppakumppani
Yhdysvallat, jonne Suomesta viedään
muun muassa terästä. Tullimaksua ei
peritä niin kauan kuin teräksen jalostusarvo
pysyy matalana, esimerkiksi teräsrullat
ovat tullivapaita. Kun teräs pinnoitetaan
arvometallilla, on tullimaksu 8,6 prosenttia
tuotteen arvosta. Sellaista tuotetta on
vaikeaa myydä Yhdysvaltoihin kannattavasti.
Euroopan unionin jäsenmaat eivät
peri toisiltaan tuontitulleja, sillä tavaran,
pääoman ja ihmisten vapaa liikkuvuus on
olennainen syy EU:n olemassaoloon.
Suomi ei EU:n jäsenmaana voi neuvotella tai päättää yksin tuontitulleista, mutta
EU voi suojella jäsenmaidensa teollisuutta
tietyin ehdoin. EU on esimerkiksi asettanut
niin sanottuja polkumyyntitulleja kiinalai­
selle teräkselle ja aurinkopaneeleille, joita
kiinalaiset vievät unionin arvion mukaan
alihintaan muihin maihin.
Kansainvälisessä taloudessa vapaa
liikkuvuus nähdään edellytyksenä vapaalle
kaupalle. Vapaan kaupan myötä yritysten
pitää kaikissa maissa pyrkiä tehokkaaseen
toimintaan ja hyödyntämään omia vahvuuksiaan. Se alentaa tuotteiden kustannuksia
ja toisaalta auttaa hyvin asiansa hoitavia
yrityksiä viemään tuotteita muihin maihin.
Näin vapaan kaupan nähdään hyödyntävän
myös kansantalouksia.
Nyt Trump on hylkäämässä tämän
vapaan kaupan periaatteen. Toinen vähintään yhtä kummallinen ehdotus ovat maakohtaiset tuontitullit. Tällä hetkellä tällaisella
listalla ovat Venäjä ja Pohjois-Korea.
Jos Yhdysvallat asettaa tuontitullit
Meksikolle, asettaa EU todennäköisesti
pakotteita Yhdysvalloille ja Yhdysvallat taas
vastapakotteita. Silloin Suomenkaan vienti­
yhtiöt eivät toisi hyvinvointia, koska tullit
veisivät voitot.
TALOUS
Kuudennes työpaikoista ei pidentänyt
KILPAILUKYKYSOPIMUS Noin kuudesosa Metalli­
liiton toimialojen työpaikoista jätti tekemättä
kilpailukykysopimuksen (kiky) mukaisen työajan pidennyksen. Pidennys jätettiin tekemättä varsinkin pienemmillä työpaikoilla, ilmenee
Metalliliiton tekemästä selvityksestä.
Selvä enemmistö työpaikoista pidensi työaikaa 24 tunnilla. Osassa työpaikoista sovittiin
vähäisemmästä työajan pidennyksestä. Yleisin
muu pidennysaika oli 16 tuntia.
Asiasta sovittiin lähes kaikilla työpaikoilla
paikallisesti. Lopuissa työpaikoista pitäydyttiin
perälaudassa.
Paikallinen sopiminen on yleinen ja vakiintunut käytäntö Metallin työpaikoilla. Yleisimmin sovitaan erilaisista työaikaan ja palkitsemisjärjestelmiin liittyvistä asioista.
4
7
PUHEENAIHE
”Tuontitullit ovat tavallinen
kauppapolitiikan keino.”
SIRKKA-LIISA AALTONEN
28.2.2017 14:32:59
8
4 09.03.2017
MIELIPIDE
KO L U M N I
Nuoret tahtovat yhteen
KANNANOTTO Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton nuoret vaativat
uuden Teollisuusliiton perustamista eli liittoyhteistyöhankkeen
loppuun viemistä. Nuorten kannanotto julkaistiin helmikuussa, kun
teollisuusnuoret olivat olleet koolla Murikka-opistossa.
”Kyse on paremmasta edunvalvonnasta, jota työntekijät tarvitsevat
ajassa, jossa oikeistovoimat pyrkivät heikentämään työntekijöiden
ja työttömien etuja. Liittofuusio ei saa jumittua intressiryhmien
etuihin tai nurkkakuntaiseen ajatteluun. On katsottava rohkeasti
eteenpäin, tavoiteltava työväestölle parempia oloja ja kehitettävä
yhteiskuntaa suuntaan, joka haluaa pitää kaikista huolta.”
PETTERI MÄNNISTÖ
Puheenjohtaja
ANTTI MAIJALA
Varapuheenjohtaja
Metalliliiton nuorisotoimikunta
ANNIINA PEKKI
Puheenjohtaja
TEAMin nuorisojaosto
HANNU JOKELA
Ammattiosaston nuorisovastaava
Puuliitto
OIKEISTOHALLITUS JA SEN LUPAUKSET
Vaalikampanjoissaan nykyiset hallituspuolueet lupasivat autuaasti,
ettei muun muassa koulutuksesta leikata. Miten kävi? Onko politiikka
nykyään sitä, että puhutaan mitä sylki suuhun tuo ja mielis­tellään
kansaa lupauksilla, joita ei ole aikomustakaan pitää?
Kiky-sopimusta tehdessä hallitus vetosi duunaripuolueiden
inhimillisyyteen huonompituloisia kohtaan ja syytti ammattiliittoja
itsekkäiksi, jotka ajavat vain duunareiden etuja. Sopimuksen synty­
misen edellytyksenä hallitus lupasi, ettei se leikkaa opintotukea,
lapsilisiä, eläkkeitä tai muita huonompiosaisia koskevia tukia, jos
duunaripuolueet suostuvat leikkaamaan omista eduistaan. Kun
sopimus tehtiin, alkoi leikkuri soida nimenomaan näissä luokkaeroja
kasvattavissa kohteissa.
Milloin äänestävä kansa oppii, että porvarihallitukset ajavat vain
hyväosaisten suuryrittäjien etuja, jotka kierrättävät sitten varat ulko­
maille ja pahimmassa tapauksessa eivät edes maksa veroja voitoistaan?
Onko tämä yhteiskunta menossa siihen, että duunarit, työttömät ja
muut vähävaraiset ajetaan niin ahtaalle, että jäljelle jäävät pelkät
orjat ja piiskurit?
Ammattiliittojen ei pitäisi suostua paikalliseen sopimiseen varsinkaan palkkojen suhteen. Työnantajat riemuitsevat nollaperälaudasta,
ja moni työnantaja tulkitseekin tämän niin, ettei palkkoja tarvitse
korottaa, vaikka tarkoitus olisi, että korotukset sovitaan paikallisesti.
Tämä johtaa helposti siihen, ettei palkalla enää voi tulla toimeen
kaikkien muiden hintojen kuitenkin jatkuvasti noustessa. Varsinkin
pienillä työpaikoilla, joissa ei ole luottamusmiestä, käy helposti niin,
ettei palkoista edes keskustella. Tosin luottamusmiehiltäkin viedään
neuvottelumahdollisuudet, kun perälautana on nolla euroa.
Kajaanin Metallityöväen ammattiosasto 63 ei hyväksy maan
halli­tuksen nykyisiä toimia, joiden pääasiallinen tarkoitus tuntuu
olevan luokkaerojen kasvattaminen. Hallituksen oikeistopoli­tiikasta
tuntuu puuttuvan kokonaan inhimillisyys huono-osaisia kohtaan, joita
duunaripuolueet yrittävät puolustaa viimeiseen asti.
Jospa seuraavissa vaaleissa duunarikansa valveutuisi äänestämään, ja muistaisi vielä nykyisen hallituksen räikeät valheet.
ANTTI HAUTAJOKI
Kajaanin Metallityöväen ao. 63, puheenjohtaja
MERVI PYY
Kajaanin Metallityöväen ao. 63, taloudenhoitaja
LÄHETÄ MIELIPITEESI
[email protected],
Ahjo, mielipiteet, PL 107, 00531 Helsinki tai
www.ahjo.fi/mielipide-palstalle. Kirjoita nimelläsi.
Oletko valmis ihmistä
älykkäämpiin
robotteihin?
Oletko valmistautunut siihen, että roboteista tulee ihmistä
älykkäämpiä? Euroopan parlamentti on. Se on kirjoitettu ihan
päätöslauselmaan, joka hyväksyttiin helmikuun täysistunnossa.
Euroopan parlamentti katsoo, että viime kädessä on mahdollista, että
tekoäly ohittaa pitkällä aikavälillä ihmisen älylliset valmiudet.
Parlamentti ei kuitenkaan varaudu
tappajarobottien hyökkäykseen, vaan
johonkin paljon perustavammalla tavalla
yhteiskuntaa muuttavaan asiaan –
robotisaatioon. Tämä käynnistää uuden,
yhteiskunnan kaikkia kerros­tumia ja
lähes kaikkia aloja koskettavan teollisen
vallankumouksen. Tämän vuosikymmenen aikana saavutettujen teknologisten
”Tekoälyrobotit
edistysaskeleiden ansiosta tekoälyrobotit
tuovat
suoriutuvat tehtävistä, joihin aiemmin
mahdollisesti
pystyivät vain ihmiset. Kun tekoäly­
entistä enemmän robotit pystyvät oppimaan ja tekemään
lähes itsenäisiä päätöksiä, robotisaatio on
tuotanto­
aivan toisenlaista kuin aiemmin.
prosesseja
Metallialalla tekoälyrobotit voivat
Aasiasta takaisin
parantaa tehokkuutta ja tuoda säästöjä.
EU:hun.”
Uudenlaisten tekoälyrobottien erittäin
MIAPETRA KUMPULA-NATRI
laaja­mittainen käyttö on todellisuutta jo
Europarlamentaarikko
10–20 vuoden kuluttua. Tämä ei automaattisesti johda työpaikkojen menetykseen.
Mahdollisesti tekoälyrobotit tuovat entistä enemmän tuotanto­
prosesseja Aasiasta takaisin EU:hun. Tutkimuksissa on myös todettu,
että työllisyys kasvaa huomattavasti nopeammin ammateissa, joissa
käytetään enemmän tietokoneita. Metallialallakin tekoäly voi
edelleen vapauttaa ihmisiä yksitoikkoisista tehtävistä ja päästää
heitä mielekkäämpiin hommiin.
Jotta metallialan työntekijät pääsisivät nauttimaan kehitty­
neiden tekoälyrobottien tuomista eduista, täytyy sekä työpaikan,
valtion että työntekijän itsensä panostaa koulutukseen ja muihin
uudistuksiin. Onko omalla työpaikallasi jo varauduttu uudenlaiseen
robotisaatioon, jossa pääosassa ovat lähes itsenäisesti toimivat ja
oppivat tekoälyrobotit? Jo nyt 90 prosenttia työpaikoista
edellyttää vähintään digitaalisia perustaitoja. Tarjoaahan työn­
antaja mahdollisuuden opiskella niitä omalla tasollasi, olitpa
aloittelija tai suurtietäjä?
Suomen hallitus on tässä asiassa myöhässä. Robotisaatio­
strategia, joka monelta muulta maalta jo löytyy, uupuu meiltä yhä.
Suomalainen duunari ansaitsee sen, että myös valtio ajattelee
hänen tulevaisuuttaan.
Ahjon uusi kolumnisti Miapetra Kumpula-Natri on sosialistien ja
demokraattien ryhmän jäsen Euroopan parlamentissa. Hän vaikuttaa
erityisesti teollisuus, tutkimus ja energia -valiokunnassa ja
työllisyys ja sosiaaliasiat -valiokunnassa. Kumpula-Natri on myös
parlamentin Robotisaatio ja tulevaisuuden työ -ryhmän jäsen.
Nimimerkki käy, jos ilmoitat yhteystietosi toimitukselle.
AHJ1704_1-48.indd 8
28.2.2017 14:33:03
09.03.2017
4
9
A M M AT T I L A I N E N
TEKSTI ASKO-MATTI KOSKELAINEN KUVA ANNIKA RAUHALA
SISUSTAJA JONI SAARI, 26
TYÖPAIKKA Kiitokori Oy, Kausala
Parasta on
nähdä oma
kädenjälki
Millainen koulutus sinulla on?
Olen alkuperäiseltä ammatiltani puuseppä.
Miten tulit metallialalle? Koulun jälkeen olin
muutaman vuoden puualan töissä. Siirryin
Lahden Autokorille ja siellä kiinnostuin
linja-autohommista. Kun kuulin kaverilta,
että tänne Kiitokorille haettiin sisustajaa,
hain ja pääsin tänne lokakuussa 2014. Asun
tässä Kausalassa parin kilometrin päässä.
Senkin puolesta oli kiva päästä tänne.
Mitä teet työksesi? Teemme erikoisvalmisteisia
linja-autoja. Teen lähinnä lasihommia ja
koristelistoituksia. Välillä autan muovimattojen
asentamisessa ja muissa sisustushommissa.
Minkälaista työsi on? Aika paljon käsityötä.
Se on haastavaa, mutta palkitsevaa.
Mikä työssäsi on parasta? Juuri se oman
kädenjäljen näkeminen. Ja hyvä työporukka,
ei ole ongelmia kenenkään kanssa.
Miten sinut on nuorena otettu täällä vastaan?
Saman tien otettiin porukkaan mukaan.
Vanhemmilta työntekijöiltä saa apua ja tietoa.
Arvostetaanko työtäsi? Uskon niin. Asiakkailta
ainakin olen kuullut hyvää palautetta.
Millainen on hyvä työkaveri?
Rento, sosiaalinen, auttaa tarvittaessa.
Millainen on hyvä pomo?
Kuuntelee työntekijöitä tasapuolisesti,
rento mutta asiallinen, auttaa tarvittaessa.
Mitä Metalliliitto sinulle merkitsee?
Ongelmatilanteissa tietää keneen voi ottaa
yhteyttä. Työsuojeluasiat ovat alkaneet
kiinnostaa. Olen jo jutellut työsuojeluvaltuutetun kanssa, olisi kiva auttaa
työkavereita niissä asioissa.
Mitä muuta elämääsi kuuluu? Tyttöystävän
kanssa asutaan Kausalassa rivitalossa. Soittelen
kitaralla rokkia, kesäisin ajelen moottoripyörällä ja on yksi bemariprojekti. Piirrän ja
satunnaisesti käyn pelaamassa lätkää.
Mitä odotat tulevaisuudelta? Vakavaraisuutta,
ja että töitä riittää. Eipä mitään ylimaallisia
toiveita. Ihan perusarkea!
AHJ1704_1-48.indd 9
28.2.2017 14:33:04
10
TEKSTI SUVI SAJANIEMI KUVAT ARI-PEKKA KERÄNEN
4 09.03.2017
Kiire kampittaa työpaikoilla kaikkea ja kaikkia.
Se levittää stressiä ja jatkuessaan sairastuttaa.
Kiire vaikeuttaa laadun takaamista. Kiireen kimppuun
kannattaa käydä hyvällä suunnittelulla ja yhteistyöllä.
AHJ1704_1-48.indd 10
JAAKKO KILPIÄINEN
Kiireen
kyydissä
28.2.2017 14:33:07
4
11
09.03.2017
Kiire ei tuottavuutta kohenna
Työntekijöiden pitäisi saada
vaikuttaa töihinsä ja kehittää
osaamistaan tuottavuuden
nostamiseksi. Työajan pidentämisen merkittäviin tuottavuusvaikutuksiin Työterveyslaitoksen
psykologi Mikael Sallinen
suhtautuu epäillen.
– Puolet Suomen työssä
käyvistä kokee usein tai
jatkuvasti haittaavaa
kiirettä työssään. Tilanne
on pysynyt samana viimeiset 15–20 vuotta. Tämä
on vähän ristiriitaista sen
kanssa, että samaan aikaan
vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat
lisääntyneet, Mikael Sallinen sanoo.
Sallinen pohtii sitä, miksei kasvaneita vaikutus­
mahdollisuuksia käytetä kiireen taltuttamiseen.
Ehkä epävarmuus työpaikasta aiheuttaa työ­
paikalle kilpailua?
– Tämä luo alustaa sille, että halutaan tehdä
paljon töitä, jotta oma työpaikka säilyisi.
– Toinen ilmiö on se, että verrattuna moniin
muihin maihin Suomessa on paljon isoja organisaatio- ja tietotekniikkajärjestelmien muutoksia.
Suomen työpaikoilla eletään jatkuvassa muu­
toksen tilassa.
– Muutoksen aikana on tyypillistä, että
työprosessi ei toimi kunnolla tai että tieto ei kulje
parhaalla mahdollisella tavalla. Se luo pohjaa
kiireen kokemukselle.
Kiireessä ei sitten ehditäkään hioa yksityis­
kohtia. Asioiden korjaamiseksi tarvitaan taas uusia
muutoksia. Syntyy jatkuvien uudistusten kierre.
Teollisessa tuotannossa jäävät helposti miettimättä ne arkisen työn pienet asiat, jotka voivat
ratkaista töiden sujumisen tai sujumattomuuden.
Tätä Sallisen näkemystä tukevat myös teknologia­
teollisuuden Hyvä työ – Pidempi työura -hankkeen
kyselyjen tulokset. Työssä rassaavien ja stressaavien asioiden kärkikolmikkoon kuuluu töiden
kehno järjestely. Sallinen huomauttaa:
– Työpaikalla voi syntyä myös kulttuuri, jossa
muutokset nähdään itseisarvoina. Eihän ole
yhtään niin hohdokasta viedä asioita loppuun
saakka kuin laittaa koko homma uusiksi.
KIIRE LISÄÄ TAPATURMIA
Kiire on monen tapaturman taustalla. Noin 80
prosenttia tapaturmista johtuu Sallisen mukaan
niin sanotusta inhimillisestä virheestä. Mutta virhe
ei ole yksilön ominaisuus, vaan taustalla on usein
työn huonosta suunnittelusta johtuva kiire.
AHJ1704_1-48.indd 11
Esimerkiksi sairaaloissa on myös huomattu,
että täysin kriittiset rutiinitoimet kuten käsien
peseminen alkavat kiireessä jäädä. Tällä voi olla
sananmukaisesti hengenvaaralliset seuraukset,
kun bakteerit ja tartunnat leviävät. Turvallisuus­
riski voi tehdastyössä vastaavasti syntyä silloin,
kun kiireen takia työkalujen ja koneiden järjes­
tyksestä ja huoltamisesta aletaan laistaa.
– Uurastaminen yhteisen tavoitteen ja
yhteisen hyvän eteen heikentyy.
Tämä on Sallisen mukaan huomattu vielä
yhdeksi kiireen tuomaksi ongelmaksi työpaikalla.
On sinänsä täysin ymmärrettävää, että kiireessä
jokaisen on vain yritettävä selviytyä omasta
ruudustaan. Nykypäivän verkottuneessa työ­
ympäristössä tarvitaan kuitenkin yhteistyötä.
– Työn kannalta hankalaa on sekin, että kiireen
takia osaamisen kehittäminen alkaa jäädä,
Sallinen muistuttaa.
MITEN KIIRE TALTUTETAAN?
– Näyttää siltä, että systemaattinen lähestyminen
on kaikkein paras, Sallinen toteaa.
– Kiire on sellainen epämääräinen vaiva, että
kiireen syyt on porukalla analysoitava kunnolla.
Sitten löydetään yksi tai pari tärkeintä tekijää
kiireelle. Sen jälkeen mietitään ratkaisuja ja
niistä valitaan yksi tai kaksi. Ja sitten ne ratkaisut
toteutetaan, niihin laitetaan kunnolla paukkuja.
– Tärkeintä on tunnistaa yhdessä se keskeinen ongelma. Kiireen kaltaista epämääräistä
ongelmaa ei hoideta satunnaisilla lääkkeillä.
On yhdessä löydettävä täsmälääke.
Ehkä huomataan, että osaaminen on nostettava riittävälle tasolle. Tai havaitaan, että ATKohjelmat tuottavat jatkuvasti ylimääräistä tekemistä. Mutta tätä seuraavaa Sallinen alleviivaa
moneen kertaan: Työntekijällä on oltava todelliset
mahdollisuudet vaikuttaa oman työhönsä.
Niin kiire taltutetaan oivimmalla tavalla.
Mutta mitä jos työnantajaa ei saa tajuamaan,
ettei tunnissa pysty tekemään 6 yksikköä vaan
vain 4? Mitä jos oletkin työntekijänä siinä
kilpailu­tukset voittavassa firmassa, joka aina
teettää työntekijöillään 6 yksikköä, vaikka
inhimillisesti ottaen vain 4 yksikön tekeminen
on mahdollista? Sallinen muistuttaa, että laeissa
on tätä koskevia pykäliä.
KIIRE LISÄÄ
n stressiä, jännittyneisyyttä ja
hermostuneisuutta
n univaikeuksia
n riittämättömyyden tunnetta
jos töitä jää tekemättä
... pitkään jatkuesssaan
n sydän- ja verisuonisairauksia
n elintapojen rapistumista
n muisti- ja keskittymisvaikeuksia
MITÄ JOS AIKA RIITTÄISI?
– Hyvä kysymys. Mitä Suomessa tapahtuisi, jos
töitä ei tehtäisikään kiireellä? Siitä syntyy erilaisia
vaihtoehtoja. Myönteisessä vaihtoehdossa saataisiin enemmän aikaiseksi ja tehtäisiin parempaa
laatua. Kun ihmiset saisivat paneutua omaan
tekemiseensä, pidemmällä aikavälillä useimmissa
töissä kävisi juuri näin, Sallinen arvioi.
Tämä johtuu Sallisen mukaan monista seikoista.
Sähläys jäisi pois. Kaikilla olisi sama käsitys siitä,
mitä on sovittu, kun asia on suunniteltu ja keskus­
teltu kunnolla kerralla. Asioita ei tarvitse sopia
uudestaan ja uudestaan, eikä tuotteita tarvitse
korjata tai valmistaa kahteen kertaan. Kun työntekijät ovat saaneet vaikuttaa koko työn prosessiin,
löydetään arjessa ja käytännössä parhaimmin
toimivat ratkaisut.
– Se negatiivinen vaihtoehto olisi tämä:
laatu paranee, mutta määrä vähenee, koska
yksittäiseen työtehtävään kuluu liikaa aikaa.
Tähän vaihtoehtoon Sallinen ei lainkaan usko.
– Tuottavuutta saadaan oikeasti nostettua
parhaiten niin, että teknologiaa hyödynnetään
aiempaa paremmin ja työntekijöiden osaamista
vahvistetaan.
Sallinen kutsuu ”hölmön miehen malliksi” sitä,
että tuottavuutta yritetään lisätä ensisijaisesti
työtahtia kiihdyttämällä.
– Ruuvin kiristämisen tuoma tuottavuushyöty
on marginaalinen siihen verrattuna, että tekno­
logiaa hyödynnetään älykkäästi, työntekijöiden
ammattitaitoa ylläpidetään ja että heitä
motivoidaan sparraamalla.
LAKI TURVAA
n työnantajalla velvollisuus arvioida vaarat ja haittatekijät
n liiallinen kuormitus poistettava
n työntekijällä ilmoitusvelvollisuus jatkuvan kiireen kaltaisesta haitasta
n tilaajalla velvollisuus huolehtia alihankkijoiden työntekijöistä
n työntekijällä oikeus pyytää työpaikalleen työsuojelutarkastusta
28.2.2017 14:33:08
12
4 09.03.2017
Kiire tuli tilauksesta
Niin siinä kävi Oplatekilla,
sananmukaisesti. Optiikkaan ja
kuitu­optiikkkaan erikoistunut
yritys Leppävirralla sai syksyllä
historiansa suurimman tilauksen.
Myönteisestäkin asiasta
syntynyttä kiirettä on
taltutettava, yhteisvoimin.
– Meillä ei määrätä vaan asiallisesti kysytään
ylitöihin, toteaa pääluottamusmies, puristaja
Antti Laitinen.
Ylitöitä on tehty, viikonloppujakin, joidenkin kohdalla melkein
tappiin asti, kun Ruotsista saatuun suureen tilaukseen yritettiin syksyllä kiireesti vastata.
– Jotkut meistä alkoivat ihan
oikeasti väsyä, ennen kuin joulun alla päästiin vuoroon. Aiemmin
ei henkilökuntaa vain ollut vuoroa pyörittämään, toteaa varapääluottamusmies,
mekaanikko Maritta Kauhanen.
Laitinen toteaa, että työntekijälläkin on
vastuunsa.
– Työntekijän on osattava kuunnella omaa
jaksamistaan. On sanottava, jos väsyy.
Luottamusmiehet yllyttävät, että heille
voi tulla puhumaan ongelmakohdista, jos ei
tohdi suoraan työnjohdolle puhua.
– On sanottava asiat ääneen. Jos
sanoo työkaverille, että johan minä
olen tästä kymmenen kertaa puhunut, ei se auta. Eihän se oikea kohde ole työkaveri vaan työnjohto,
Kauhanen toteaa.
– Me voimme viedä asiaa
sitten eteenpäin, Laitinenkin vielä painottaa luottamusmiesten roolia turvallisena viestinvälittäjänä.
Yrityksen toimitusjohtaja
Jyrki Huttunen istuu samassa
kahvipöydässä Metalliliiton luot­
tamusmiesten kanssa. Keskustelu
soljuu sopuisana ja suorastaan kiireettömänä oplatekiläisten välillä.
Huttunen toteaa, että ruotsalaistilauksen
suuruutta ei voitu ennakoida. Mutta kiireen
kurittamiseen ryhdyttiin heti.
– Olemme investoineet uusiin koneisiin
ja palkanneet tuotantoon uutta väkeä. Mutta
prosessi on vielä kesken. Siirtymäaikana on
vain joustettava.
Yrityksen johto on hyvin tietoinen kiireen
tuomien ylitöiden riskeistä.
– Siinähän on jo tapahtunut työnjohdon virhe, jos joku työntekijä
tekee selkeästi liikaa töitä voimiinsa nähden, Huttunen toteaa.
Luottamusmiehet alleviivaavat, että ylitöitten kipukohdista
huolimatta hyvä tilauskanta on
tavattoman myönteinen asia.
– Se luo luottamusta tulevaisuuteen,
Laitinen toteaa.
Hän itse kuvaa, että kiire luo hänelle ”rytmiä ja motivaatiota” tekemiseen. Laadun
tarkkailu pysyy parempana, Laitinen uskoo.
– Minä tykkään siitä, että on pikkaisen
kiirettä, ei liikaa, mutta pikkaisen. Se on parempi tilanne kuin että pitäisi miettiä: ”Hohhoijaa, mitähän tässä nyt seuraavaksi tekisi”,
Kauhanen naurahtaa.
”Nopeasta näpäsystä” ei hyvää seuraa
Pyhäsalmen kaivoksen työsuojeluvaltuutettu
Jouni Jussinniemi tietää, että varsinkin helpoissa
rutiinitöissä voi kiireen käärme nostaa päätään.
Mutta kiirehtiminen ei ole turvallista.
– Tämä on niin helppo työ, että eihän tässä taida
apumiestä, tai tiettyä työvälinettä, tai työalustaa
tarvita. Varsinkin jos työ on lähellä helppoa yleis­
rutiinia, sitä voi ajatella, että nopeastihan minä tästä
tämän näpäsen.
– Olen itse tulityökorttikouluttaja. Tiedän, että
eniten Suomessa palaa työpaikkoja mitättömissä,
helpoissa töissä.
Niin kuvailee työsuojeluvaltuutettu Jouni Jussinniemi oikotien etsimisen
vaaraa. Kiirus voi vaania myös kaivoksilla työskenteleviä kovia ammattimiehiä, samalla tavalla kuin ketä tahansa ammattimiestä työssään. Kun
vahinko on sattunut, ovat kaikki samalla viivalla, oli työpaikka mikä tahansa.
Pyhäsalmen kupari- ja sinkkikaivoksella on erittäin hyvä maine
turvallisuustyöstään.
Jussinniemikin vahvistaa työnantajan viestien painotukset:
työt pitää tehdä turvallisuus edellä.
AHJ1704_1-48.indd 12
– Työnantajaa olen kehottanut pitämään työympäristön kunnossa ja
hoitamaan työturvallisuusasiat hyvin. Työnantaja kyllä pyrkii siihen, että
työturvallisuuteen liittyvät asiat hoituvat, mutta joskus täytyy hoputtaa.
– Olen itse sanonut työntekijöille, että turvallisuustyöstäkin palkka
juoksee, Jussinniemi toteaa.
– Jokaisen pitää muistaa pysähtyä listaamaan mielessään ennen
töiden aloitusta, mitä työkaluja ja turvavälineitä tarvitaan, samoin
työtapaa. Ei voi ajatella, että onhan tämä näin ennenkin onnistunut.
On maltettava pysähtyä miettimään vaaroja ja miten todennäköisiä
ne ovat, Jussinniemi kertaa.
Turha hätäily tai hoppu työmaalla voivat vaikuttaa myös virheiden
lisääntymiseen ja nämä kostautua tuotannon ongelmina. Tämä pätee
tehtaaseen kuin tehtaaseen.
Kaivoksella pitää tehdä kaikki ”justiinsa oikein eikä melkein”.
Jos kaivoksen sisällä on vaikka louhoksen aukaisu meneillään, on
tunnelit tuettava ennen muita töitä, tuuletus järjestettävä, ja puhdistus
ja lastaus suoritettava, jotta työskentely olisi turvallista. Turvallisuuteen
vaikuttavaa työtä ei voi lykätä.
Jussinniemi painottaa, että myös urakoitsijat ja alihankkijat on
vedettävä mukaan turvallisuustyöhön. Jussinniemikin allekirjoittaa sen
yleisen näkemyksen, että teknologiateollisuudessa tapahtuu taajemmin
työ­tapaturmia muille kuin vakinaisille työntekijöille. Perehdytykset ovat
Pyhäsalmella itsestäänselvyys.
28.2.2017 14:33:21
4
13
09.03.2017
OPLATEK GROUP OY
Toimitusjohtaja kertoo kiertävänsä viikoittain tuotannossa ja kyselemässä työntekijöiden kuulumisia, jos vain Suomessa on.
Huttunen tunnistaa hyvin sen, että kunkin
työntekijän luonne vaikuttaa kiireen
kokemuksiin. Eivät kaikki suinkaan
stressaannu, vaikka odottamassa
olisi röykkiöittäin tekemistä.
– Kuulen usein, että hyvä kun
on tilauksia!
TYÖT KIERTÄMÄÄN
Kahvipöydässä löydetään yhdessä
muitakin kiireen kurittamisen keinoja
kuin vain investoinnit ja lisäväen palkkaaminen.
– Työn kierrätys. Saman homman pitäisi osata useampikin kuin vain yksi henkilö,
Kauhanen toteaa.
Kauhanen on itse esimerkki tällaisesta yksinäisestä osaajasta. Hän vielä huomauttaa,
että kun monella olisi osaamista eri tehtäviin,
löytyisi apulaisia, jos yhdellä osastolla on kiirettä, toisella ei.
Peilien kiillottamiseen ”lasitalossa” eli optiikkaa valmistavalla puolella on perustettu
esimerkiksi useammin henkilön kiillotusrinki ruuhkien selvittämiseksi.
Oplatekin valmistus on hyvin erikoistunutta. Suuri osa yrityksen kuituoptiikan
tuotteista on komponentteja tai valmiita laitteita erilaisiin valoa hyödyntäviin
mittaus­välineisiin. Oplatekin prismoja
löytyy puolestaan esimerkiksi niistä
”valolimpuista”, joita on upotettu
lentokenttien kiitoratoihin.
Erikoislaatuinen bisnes
merkitsee sitä, että koneistajia
lukuun ottamatta mihinkään
työhön ei löydy nopeasti valmista
tekijää. Toimitusjohtaja toteaakin,
että työt on opetettava mestari-kisälliperiaatteella. Opettaminen aina vähän hidastaa työn tekemistä, mutta samaan aikaan on
pidettävä kiinni toimitusajoista. Esimerkiksi kuitutorneihin tarvittavan operaattorin oppimisaika on
”vähintään” puoli vuotta ennen
kuin hänen voidaan ajatellakaan toimivan itsenäisesti.
– On tasapainoteltava kapasiteetin, toimituskyvyn ja uuden
opettamisen välillä, Huttunen
sanoo.
– Ja yhtiön linjaan kuuluu, että urakoitsijat ja alihankkijat tulevat
kerran kuussa turvapalaveriin. Se on palkallista työaikaa.
Kiireen taltuttamiseen ja turvallisuuden kohentamiseen on Jussin­
niemellä sama ydinviesti kuin kaikilla muillakin tässä artikkelissa.
– Tärkeintä on vuoropuhelu työntekijöiden ja esimiesten välillä.
Silloin työsuojelu toimii, kun vuoropuhelu on kunnossa.
Palautteen pitää olla aitoa ja rehellistä puolin ja toisin. Kaiken pitää
tapahtua hyvässä ja myönteisessä hengessä. Sellainen ilmapiiri Pyhä­
salmella Jussinniemen mielestä onkin. Se on myös kaikkein tuottoisin
tapa johtaa.
– Pelolla ja rangaistuksen uhalla hallitsemisesta ei hyvä tule. Suoma­
laisessa työkulttuurissa se ei tahdo toimia. Silloin työntekijätkin voivat
tehdä vain aivan minimin. ”Ohjeissa sanottiin näin. Niin me tehtiin, vaikka
paremminkin olisi osattu tehdä”.
Yksi toive turvallisuuden kohentamiseksi työsuojeluvaltuutetulla vielä on.
– Esimiehet voisivat käydä ahkerammin katsomassa siellä työmaalla ja
olla kiinnostuneita siitä, minkälaisissa olosuhteissa miehet työskentelevät.
Varsinkin silloin, jos ollaan aloittamassa aivan uutta työvaihetta tai työtä,
jota ei ole vähään aikaan tehty.
AHJ1704_1-48.indd 13
KOTIPAIKKA Leppävirta
PERUSTETTU 1984
TUOTANTO Optiikka ja kuituoptiikka,
josta vientiin 25 %
HENKILÖSTÖ 46, josta tuotannossa 35
LIIKEVAIHTO 4,5 milj. euroa (2016)
TIETO HELPOTTAA
Hyvästä tilauskannasta johtuvaa väliaikaista kiirettä jaksaa luottamusmiesten mielestä myös siksi, että Oplatekillä työntekijöille
tiedottaminen on kunnossa. Toimitusjohtaja
pitää kerran kuussa palaverin tilauksista ja
muista tärkeistä asioista, ja osastoilla on omat
palaverinsa kerran kahdessa viikossa.
Toimitusjohtaja toteaa, että kiireelle ei aina itse voi mitään. Alihankkijan aikataulu pettää tai materiaali
viivästyy, ne ovat verkostotaloudessa elävän yrityksen tyypillisiä
ongelmia. Mutta voivat omatkin
myyntimiehet luvata Huttusen sanojen mukaan ”poskettoman aikataulun” tuotteen valmistumiselle tai asioita
on yksinkertaisesti arvioitu väärin.
– Ihmisiähän tässä vaan ollaan. Kaikki tekevät virheitä. Mutta firma voi itse rakentaa
vähän puskuria kiireen välttämiseksi. Ostetaan vähän enemmän materiaaleja tai osia
varastoon. Palkataan työntekijöitä vähän riskillä. Luotetaan siihen, että tilaisuuksia tulee.
Näin voi tehdä ainakin sellainen firma, jolla
on kassa kunnossa, Huttunen toteaa.
– Hosumalla ei työtahti parane, niin kiteyttää toimitusjohtaja sen tuotantofilosofian, jota Leppävirralla on pakko toteuttaa.
Erikoisalan suomalainen tuotanto pysyy
kilpailussa näet vain laatunsa, ei hintansa
turvin.
– Ylenpalttisesti ei saa itse kiirehtiä. Laadun kanssa on oltava tarkkana, Laitinen vahvistaa.
28.2.2017 14:33:24
14
4 09.03.2017
Onko Oplatekilla kiirettä?
Varastonhoitaja SIRPA PÖNKKÖ
Koneistaja MARKO PULKKINEN
”Vastaanotan tavaroita ja laitan
”Teen CNC-jyrsintää ja sorvausta. Minulla ei ole kiirettä,
valmiit tuotteet maailmalle.
en anna olla. Jokainen homma tulee tehtyä ajallaan.
Kahta samanlaista päivää ei ole.
Meillä koneistamossa on asiat sillä lailla hyvin,
Viime keväänä hyppäsin tähän
että tiedetään hommat pidemmän ajan
hommaan ja kyllä olen tykännyt.
päähän. Osastolle tulee piirustukset ja
Kiire on jonkin verran mennyt
päivämäärät, milloin kappaleen pitäisi
stressin puolelle. Lähinnä sen takia,
olla valmis. Eikä muuta kuin sitten
että noutopyynnöt pitää tehdä tiettyihin
vaan tekemään.
lähetyksiin netin kautta ja tiettyyn kellon­aikaan mennessä.
Kiire on ihan vaan nykyajan
Minulla pitäisi olla tässä jo kaikki tiedot siitä paketista,
hömpötystä. On trendikästä, että on
mitä olen pistämässä maailmalle. Mutta jos niitä tietoja
ei minulla ole, lähetys voi siirtyä seuraavalle päivälle.
Näinkin on joskus käynyt.
Valmistelen paketit tuohon lähtöpöydälle valmiiksi.
Mutta sellaiset paketit, joiden pitäisi olla samana päivänä
kiire. Etelässä ja isoissa kaupungeissa
pitää kahviloissakin olla tietokoneet
pöydällä ja ollaan kiireisiä ja sitten jutellaan
puhelimessa, että ei ehditä juttelemaan, kun on kiire.
Suunnittelemalla ja lopettamalla hössöttämisen saisi
lähdössä ja jo viiden minuutin päässä menossa, jos niitä ei ole,
paljon enemmän tehtyä, ei olisi kiirettä eikä tarvitsisi potea
siihen kiireeseen en voi vaikuttaa millään lailla. Hirveästi
syyllisyydentunnetta.”
arvostaisin, jos minullekin jätettäisiin mahdollisuus tehdä
rauhassa oma työni.”
Mekaanikko, varapääluottamusmies
MARITTA KAUHANEN
”Täällä hiomossa tehdään todella paljon käsin.
Siinä mielessä täällä on vanhanaikaista. Käsin hiotaan
prismoja. Vaikka levy pyörii alla, käsin haetaan se taso.
Joitakin automaattilaitteita näihin
töihin on, mutta ne ovat niin tavat­
toman kalliita, että tuotettujen
määrien pitäisi olla aivan valtavia.
Ensimmäinen robotti on
purseiden sahaamiseen hankittu.
Osittain se on jo oppinut tehtävänsä, ja siitä tulee iso apu, mutta
parannuksia joudutaan tekemään.
Lasin sahaamiseen robotti on uutta.
Metallitöissä ja laborotorioissa on käytetty.
Teen tällä osastolla kaikkea, mutta paljon teen
kapillaarien kanssa töitä. Pääsääntöisesti pienintäkään
naarmua ei saa olla. Mikroskoopilla vain pystyy näkemään.
Mekaanikko JAANA TOIVANEN
”Nyt teen osaa mittalaitteeseen. Yritän saada
tämän arvokkaan ja herkästi rikkoutuvan
lasi­sauvan tuohon putkeen ehjänä. Mutta
enpä juuri nyt taida saada. (Rämäkkää naurua.)
Kiire on minulle itse asiassa positiivinen asia.
Minulta menee hermot, jos ei ole töitä. Jos olen
epävarma, tulivatko kaikki sadat osat sinne minne
pitikin, silloin voi vähän mennä stressin puolelle.”
Asentaja PERTTI KINNUNEN
”Olen mekaanisen kokoonpanon asentaja. Osittain teen huoltohommia. Teen jäähdyttimiä ja tarvittaessa noita osia kasataan.
Eikös ne sano, että kiire on huonosti organisoitu työtahti?
Välillä on kiireempää, mutta viime aikoina on aika sopivasti ollut
töitä. Kun yksi homma loppuu, niin toista
ruvetaan tekemään. Siinä mielessä tämä on
vapaata hommaa, että ei ole väliä, millä
lailla tekee, kunhan homma vaan tulee
tehdyksi. Stressiä? Eeei ole.”
Minä jään talvilomalle. Mutta kun minun työhöni
ei ainakaan vielä sijaista löydy.”
AHJ1704_1-48.indd 14
28.2.2017 14:33:38
4
15
09.03.2017
Kiire kuriin vallansiirrolla
Helsingin yliopiston tutkija
Katri Saarikivi lähtisi
kampittamaan työpaikkojen
kiirettä vallan siirtämisellä
oman työnsä tekijöille.
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä Katri Saarikivi
tietää hyvin, miten
jatkuva, raastava kiire
vaikuttaa ihmiseen.
– Kiire aiheuttaa
stressiä, joka häiritsee
ongelmanratkaisua, luovuutta, oppimista ja
laadukasta kommunikointia. Kiire häiritsee
niitä asioita, joiden hoitamiseen tarvitaan juuri
ihmisiä.
Tutkija jaottelisi kuitenkin kiireen kahteen,
laadullisesti erilaiseen ilmiöön.
– Kiire voi johtua itsekontrollin puutteesta
ja oman toiminnan hallinnan puutteesta.
Mutta se voi johtua myös ympäristön liiallisista
vaatimuksista. Jos työn vaatimukset ovat
liian kovat omiin resursseihin, on se monelle
uupumisriski.
Ratkaisevaa on se, pystyykö itse päättämään
työstään.
– Jos esimerkiksi yliopistollisen työn loppuun
saattaminen vaatii monimutkaista ongelman­
ratkaisua ja kokemusta ja takarajan lähestyessä
tulee kiire, tämä kertoo vain ihmisen ajankäytön
virheistä. Tällainen kiire ei ole niin paha. Tässä
ihminen päättää itse ja kärsii laiskuuden
seuraukset itse.
Toista on, jos itse ei pääse lainkaan hallitsemaan työtään. Koko ajan vaaditaan 6 yksikön
valmistamista, vaikka vain 4 yksikköä olisi
realistinen vaatimus. Jatkuva, hallitsematon kiire
stressaa. Tutkija kuitenkin huomauttaa, että on
suorastaan ”ärsyttävää”, että tutkimukset
osoittavat oman asenteen vaikuttavan.
– On joitain tutkimuksia, joiden mukaan
ihmisen oma asenne vaikuttaa stressiin ja sen
aiheuttamiin terveysongelmiin. Esimerkiksi se,
pitivätkö koehenkilöt stressireaktiota myönteisenä
vai kielteisenä asiana, vaikutti akuutin stressin
terveysvaikutuksiin. Tämä ei ole huonon tai hyvän
ihmisen merkki. Ihmiset ovat vain erilaisia.
DIGIAIKA TAI KONEET EIVÄT RATKAISE
Saarikivi pohtii ”aikaa säästäviä” koneita.
– Eikö olekin merkillistä, että aikaa säästävät
koneet eivät säästä aikaa, vaan ihmisillä on vielä
kiireempi kuin aiemmin?
Puristaja, pääluottamusmies
ANTTI LAITINEN
”Prisman puristuksessa on yksi linssipaikka
ja kaksi prismanpuristuspaikkaa. Tuossa lasi
lämmitetään sauvasta muokkautuvaan lämpö­
tilaan ja puristetaan muotissa. Kun se on puristettu,
pistetään uuniin päästymään eli jännitykset pois.
Puristamon työtahti vaikuttaa siihen, miten on hiomon puolella työtä eli
aihioita hiomolle. Painetta ja kiirettä tämä luo. Oman osansa tuo, jos muotit ei
satukaan toimimaan. Sitten on muotinhuolto edessä, vaikka joka päivä pitäisi tietty
määrä saada tehtyä. Mutta olen onnistunut pärjäämään paineiden kanssa.
Saarikivi painottaa, että digitalisointi ei saa
olla itseisarvo.
– Digitalisaatio ei ole nostanut tuottavuutta
niin paljon kuin on odotettu.
Toki digitalisoinnilla saatetaan helpottaa työn
tekemistä. ”Helpommin”, tätä uteliasta innovointia
ja aina vain näppärämmän tien etsimistä Saarikivi
pitää ihmiskunnan perimmäisenä ominaislaatuna.
Matalimman aidan etsimisen ja loppumattoman
kekseliäisyyden pyhä liitto on taannut koko
suuren sukukuntamme säilymisen.
Mutta digitalisaationkin on oltava rengin
asemaan painettu työkalu, ei isäntä.
– Digitalisoinnissa ihastutaan toisinaan työ­
kaluun niin, että ihminen unohtuu. Tuottavuus
nousee kuitenkin parhaiten silloin, kun ihmisen
kyvykkyyttä täydennetään työkalulla ja nämä
yhdistyvät työssä merkityksellisellä tavalla.
OMAN TYÖNSÄ ASIANTUNTIJA
Yliopistotutkijakin painottaa, että työntekijän
on itse saatava vaikuttaa työhönsä ja siinä
käytettyihin työkaluihin.
– Ihmiset ovat oman työnsä asiantuntijoita.
Kaikki ihmiset ovat kyvykkäitä ja oppimishaluisia
ja kaikki haluavat kehittää työtään.
”Massiivinen menetys”, noilla sanoilla tutkija
kuvaa työntekijöiden sivuuttamista työn kehittämisessä. Saarikivi vaatiikin muutosta työpaikkojen valtarakenteisiin.
– Työntekijöillä on annettava valtuudet saada
aidosti vaikuttaa.
Valtarakenteiden murentamiseen sisältyy
paljon pelkoa, Saarikivi arvelee.
– Pelätään sitä, kuka on vastuussa, jos kaikki
saavat päättää asioista.
Tutkijasta pelko on turha.
– Silloinhan kaikki ovat vastuussa! Ja ideoita
syntyy monin verroin enemmän, kun kaikki
saavat etsiä ratkaisuja. Suomessa ollaan kovin
yksilö­keskeisiä. Yksilöitä seurataan, mitataan,
rangaistaan ja kontrolloidaan. Mutta ryhmässä
toimi­minen kasvattaa vastuun kantajia. Kaikille
on kuitenkin annettava ryhmässä kohtuullinen
korvaus. Silloin apua löytyy ryhmän sisältä,
kun jollakulla on kiire.
Se tuo motivaatiota ja tunteen, että oikeasti ollaan täällä töissä. Ja me katsomme
yhdessä (toisen puristajan kanssa) tilaukset ja määrät läpi. Tiedetään jo
etukäteen prismat, joita puristetaan seuraavaksi.
Tuo liekki on kuumimmillaan 1 700-asteinen. Työ pitää tauottaa ja neste­
tasapainosta on huolehdittava. Tämä on kuumaa työtä. Jos tulee väsymys,
on oikeasti lopetettava.”
AHJ1704_1-48.indd 15
28.2.2017 14:33:40
16
4 09.03.2017
Hoppu ei hupene, jos väki vähenee
Metallialan töitä paiskitaan verkostotaloudessa, jossa virheet kasautuvat verkoston
loppupäähän. Organisaatioita on madallettu liikaa. Toiminta kärsii pienistäkin
muutoksista. Nämä ovat Metalliliiton työympäristöpäällikkö Juha Pesolan mielestä
syitä siihen, että Suomen metalli­työpaikoilla on usein kova kiire.
– Metalliteollisuus on vientiala. Me elämme
verkos­toituneessa, globaalissa kilpailutilanteessa.
Väki­määrä on poljettu pieneksi. Metallityöpaikoilla
on vähintään yhtä kova kiire kuin muissakin
työpaikoissa, ellei sitten ylikin, Juha Pesola sanoo.
Yleensä kiire syntyy töiden huonosta suunnittelusta ja johtamisesta. Töiden tekemistä ei ehdi
suunnitella, keskeytyksiä tulee tavan takaa ja samaan
aikaan pitäisi hoitaa monta eri asiaa. Siihen sitten lisätään vielä liian
pieni porukka, jolla ei olisi varaa sairastua tai lähteä lomalle.
KIIRE ON RISKI
Työympäristöpäälliköllä on tietysti virankin puolesta huoli siitä,
miten vältetään kiireestä johtuvat työtapaturmat. Kiireellä on tutkitusti
välillinen tai välitön yhteys moniin työpaikan onnettomuuksiin.
– Koskaan ei saisi olla niin kiire, että otetaan riski terveydestä tai
turvallisuudesta. Ihmisillä on vielä myötäsyntyinen taipumus mennä yli
siitä, mistä aita on matalin. Tämän takia kiire ei saa estää hyvää perehdytystä tai työnohjausta, sillä niiden laiminlyönneistä on huonot seuraukset.
– Jokaisen työntekijän mielipide on otettava huomioon. Jokaisen
työntekijän on voitava vaikuttaa omaan työhönsä. Näillä asioilla on
valtavan iso merkitys.
– Jos työntekijä ei voi vaikuttaa mihinkään, tilanne on ihan mahdoton.
Kukin reagoi omalla tavallaan. Joku sairastuu, joku on koko ajan huonolla
tuulella. Varmaa kuitenkin on, että olemattomat vaikutusmahdollisuudet
lisäävät sairastelua ja ennenaikaisia eläköitymisiä.
Miksei päinvastoin hyödynnettäisi työntekijöiden kekseliäisyyttä ja
ideointikykyä? Sitoutuneet ja hyvinvoivat työntekijät ovat Pesolan mielestä
kikyä verrattomampia tuottavuuden nostajia.
– Tasavertainen vuoropuhelu, sillä me saamme Suomen pärjäämään.
Miksi emme salli koko organisaation kehittää työtä? Miksi emme ota
suunnitteluun enemmän porukkaa eli miksi emme ota siihen mukaan
kaikkia työntekijöitä? Tämä on hedelmällisempää kuin se, että kaikki asiat
tuodaan ylhäältä annettuina.
RAUHA TYÖLLE
■■
Työntekijöitä riittävästi
■■
Työntekijöillä todellinen
vaikutusmahdollisuus
■■
Hyvä etukäteissuunnittelu
■■
Ei turhia keskeytyksiä
■■
Kunnolla hoidettu perehdytys
■■
Hyvä johtaminen
Metalliliiton työympäristöpäällikkö
Juha Pesola
Lue lisää Juha Pesolan ajatuksia kiireestä:
tyokaari.fi/ajankohtaista/
kiire-on-menestystarina/
KIIRE TÄRVELEE KULTTUURIMME
Pesola murehtii sitä, että kiire nostetaan meidän kulttuurissamme usein
itseisarvoksi. Epävarmuus omasta työpaikasta vielä ruokkii kiireisen
esittämistä silloinkin, kun töitä on sopivasti.
– Työntekijä voi pönkittää omaa asemaansa esittämällä kiireistä.
Kiireistä työntekijää saatetaan pitää erinomaisen ahkerana.
Kiire on hyväksytty meidän kulttuurissamme menestymisen merkiksi.
Vapaa-aikakin on suorittamista ja eläkeläisilläkin on nykyisin kiire,
Pesola puuskahtaa.
Mitäs jos me tekisimmekin työt ajan kanssa?
– Voisin kuvitella, että lopputulos olisi vähintäänkin yhtä hyvä kuin nyt.
Saisimme yhtä paljon aikaan, mutta tekisimme työt häiriöttömämmin,
paremmin ja sujuvammin. a
AHJ1704_1-48.indd 16
28.2.2017 14:33:45
09.03.2017
4
17
T YÖY M PÄ R I S T Ö
TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROS PENTTI OTSAMO
Robotit sukeltavat kaivoksiin
KAIVOSTYÖ Vedellä täyttyneissä, hylätyissä kaivoksissa saattaa edelleen
olla tärkeitä raaka-aineita, jotka odottavat löytäjäänsä. Monet kaivokset
ovat sukeltajille liian vaarallisia, kertoo Tampereen teknillisen
yliopiston Rajapinta-lehti.
Homma hoituu pian sukellusroboteilla, joita syvyys ei haittaa.
Useista raaka-aineista alkaa olla pulaa maapallolla. Hylätyistä
kaivoksista saattaa löytyä louhimattomia mineraaleja, joita voi
hyödyntää nykytekniikalla.
Eurooppalaisessa hankkeessa kehitetään järjestelmää vedellä
täyttyneiden kaivosten tutkimiseksi. Mukana on kolmetoista
organisaatiota seitsemästä Euroopan maasta.
– Tampereen teknillinen yliopisto vastaa hankkeessa sukellusrobotin mekaanisista rakenteista sekä ohjaus- ja säätöjärjestelmistä.
Vastuullamme on myös järjestelmäintegraatio sekä maan pinnalla
sijaitsevat tukijärjes­telmät. Vahvuutemme on pitkäaikainen kokemus
vaativien olosuhteiden järjestelmistä. Niiltä vaaditaan korkeaa käyttö­
varmuutta, professori Kari T. Koskinen TTY:stä kertoo.
Tutkijat kehittävät kaivosten uumeniin kolmesta robottialustasta
– UX-1 tulee olemaan ensimmäinen robotti, joka voi
toimia itsenäisesti maanalaisessa vedellä täyttyneessä ympäristössä.
Täydellinen autonomisuus on välttämätöntä, sillä luotettava tiedonsiirto
koostuvan järjestelmän, joka pystyy kartoittamaan itsenäisesti kaivoksia
robotin ja tukijärjestelmän välillä ei ole mahdollista kuin hyvin lyhyen ajan
ja keräämään geologista tietoa.
tehtävän alussa ja lopussa, projektipäällikkö Jussi Aaltonen TTY:stä kertoo.
Saunominen
suojaa sydäntä
Terveelliset elintavat
ehkäisevät dementiaa
Muistilista vapauttaa
keskittymään
TERVEYS Runsas saunominen suojaa sekä
sydänperäisiltä kuolemilta että dementialta,
kertoo Itä-Suomen yliopiston Saima-lehti.
Sepelvaltimotaudin vaaratekijät -tutki­
muksessa havaittiin, että 4–7 kertaa viikossa
saunovilla miehillä oli 20 vuoden aikana
63 prosenttia pienempi äkkikuoleman riski
kuin kerran viikossa saunovilla.
Sauna ja sydänterveys -projektissa tutki­taan parhaillaan, mistä saunan suojaavat
vaikutukset voivat johtua.
– Selvitämme mittauksin, millaisia
muutoksia kehossa ja erityisesti verenkierto­
elimis­tössä tapahtuu saunomisen aikana,
kertoo vs. professori Jari Laukkanen.
Hänen mukaansa tutkimus voi valaista
osin myös saunan vaikutuksia dementiariskiin,
sillä verisuoniterveys vaikuttaa aivojenkin
toimintaan.
MUISTISAIRAUDET Suomessa sairastuu
vuo­sittain noin 14 500 ihmistä muistisairauteen.
Lähes 200 000 suomalaisen arvioidaan
kärsivän lievän tai vähintään keskivaikean
dementian oireista, kertoo Lääkäriseura
Duodecim tiedotteessaan.
Muistisairaudet ovat kansantauti, ja ne
koskettavat suurta osaa suomalaisista.
Muistipotilaiden määrän ja hoidon tarpeen
lisääntyminen aiheuttaa merkittävän kansanterveydellisen ja taloudellisen haasteen.
Muistisairauksia on ehkäistävä yhdessä,
jotta työurat pitenisivät ja ikäihmiset selviytyisivät elämästään itsenäisesti. Terveellisten
elintapojen noudattaminen ja aivojen terveydestä huolehtiminen läpi elämän ovat parasta
muistisairauksien ja dementian ehkäisyä.
KUORMITUS Ihminen unohtaa nopeasti ja
pystyy työstämään mielessään vain yhtä
asiaa kerrallaan. Erikoistutkija Virpi Kalakoski
kehottaa Työterveys­laitoksen Työpisteverkkolehdessä käyttämään muistilistaa,
joka vapauttaa keskittymään tekeillä olevaan
työhön.
Hänen mukaansa ihmisen kyky käsitellä
tietoa on rajallinen.
– Pystymme työstämään mielessämme
vain yhtä asiaa kerrallaan. Muistilistat ovat
yksi tapa vähentää muistin kuormittumista.
Työelämä tarjoaa muistille muutenkin ihan
tarpeeksi harjoitusta, joten sen takia ei tarvitse jättää listoja tekemättä, Kalakoski sanoo.
Kun tekee listan työtehtävistään, ei
Kala­kosken mukaan tarvitse koko ajan
huolehtia, onko varmasti muistanut kaiken.
Lista vähentää stressiä ja vapauttaa mielen
keskittymään meneillään olevaan tehtävään.
AHJ1704_1-48.indd 17
28.2.2017 14:33:50
18
TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVA KARI HULKKO
4 09.03.2017
TOIMIJA
OSASTON LUOTTAMUSMIES JARMO MÄKINEN TYÖPAIKKA Metso Flow Control Oy, Vantaa AMMATTIOSASTO Metallityöväen AO12
LUOTTAMUSTOIMET Luottamusmies 2016–, ammattiosaston opintosihteeri 2016– ja kv-vastaava 2017–, seuturyhmän toimikunnan varajäsen 2015–
Edessä ensimmäiset
kuntavaalit
Osaston luottamusmiehenä
kiinnostus yhteisiin asioihin lisääntyy.
Jarmo Mäkinen päätti lähteä
ehdolle myös kuntavaaleihin.
Jarmo Mäkinen ehti olla Metso Flow Control
Oy:ssä töissä vuosia ennen kuin hän antoi Metalliliitolle sormensa. Nyt Mäkisellä on jo käsi
kyynärpäätä myöten liiton toiminnassa.
Tänä keväänä 40 vuotta täyttävä Mäkinen
on aikanaan käynyt sähköalan ammattikoulun.
Voimasähköasentajan ammatti ei kuitenkaan
tuntunut kutsumukselta, ja Mäkinen työllistyi
lopulta vuosituhannen alussa Metsolle Vantaalle. Oma kaveri oli jo firmassa töissä.
– Ei tämäkään kutsumusammatti ole, mutta
luottamustoimet ovat lisänneet kiinnostusta
työtä kohtaan, Mäkinen arvioi.
Mistä sitten ay-toiminta aikanaan lähti?
– Omalla osastolla aloin selvitellä yhtä viikonloppuvuoroihin liittyvää lisien maksua. Siitä se lähti. Muut alkoivat puhua, että sun täytyy
ryhtyä seuraavaksi luottamusmieheksi.
Tällä hetkellä Mäkinen on kolmen työpaikkaosaston (ATO, Rework ja Asiakastarkastus)
luottamusmies. Kaiken kaikkiaan Metson Vantaan tehtaalla on noin 300 työntekijää. Pääluottamusmiehen lisäksi luottamusorganisaatiossa
toimii kahdeksan osaston luottamusmiestä.
YHTEISHUOLTAJUUDEN ONGELMAT ESILLE
Huhtikuussa pidetään kuntavaalit. Mäkinen
kertoo jo jonkin aikaa miettineensä aktivoitumista ay-toiminnan lisäksi myös politiikkaan.
Lopullisesti hänet sai rohkaistua mukaan Metalliliiton aluetoimitsija Ari Kolehmainen,
joka on itsekin kuntapoliitikko, tälläkin hetkellä
Järvenpään kaupunginhallituksen jäsen.
– Ennen en pitänyt itseäni poliitikkona. Nyt
aika on kypsä. Liityin jonkin aikaa sitten SDP:n
jäseneksi ja lähdin ehdolle vaaleihin.
Mäkinen asuu perheineen Järvenpäässä.
Vaimo Anna tukee täysillä miehensä vaalikampanjaa.
– Hän se on potkinut minua aktivoitumaan
myös työpaikalla.
Mäkinen on kolmilapsisen uusperheen isä.
Hän aikoo pitää vaalikampanjassaan esillä ainakin lapsiperheiden asioita, esimerkiksi yhteishuoltajuuteen liittyviä ongelmia.
Mäkisen vanhimmat lapset, kaksi kouluikäistä poikaa, asuvat vuoroviikoin vanhempiensa luona. Koululaisten lisäksi kotona on pieni
vauva.
– Yhteishuoltajuudessa, kun yhteiset lapset
ovat yhtä paljon molemmilla vanhemmilla, lähija etävanhemman oikeudet ovat erittäin epätasa-arvoiset tällä hetkellä Suomessa. Esimerkiksi Ruotsissa lapset voivat olla kirjoilla molemmilla vanhemmilla, jotka ovat kummatkin
niin sanottuja lähivanhempia yhtäläisillä oikeuksilla. Näin sen pitäisi olla myös Suomessa. Kunnan tasolla tällaisia muutoksia ei voida
tehdä, mutta painetta voi laittaa eteenpäin,
Mäkinen pohtii.
Muitakin lasten kannalta tärkeitä asioita on
listalla.
– Varhaiskasvatuksen ja koulutuksen on säilyttävä laadukkaina ja tasapuolisina. Harrastustakuun haluaisin toteutuvan. Jokaisen lapsen
ja nuoren on pystyttävä harrastamaan riippumatta vanhempien taloudellisesta tilanteesta,
sanoo Mäkinen, jonka omatkin koululaiset urheilevat seuratasolla.
Mitään erityisiä vaalisloganeita Mäkinen ei
ole toistaiseksi kehitellyt. Kampanjakin on ylipäätään alkumetreillä.
– Kuntavaaleissa on varmaan samanlainen
kynnys aloittamisessa kuin luottamusmiesvaaleissa. Mutta kun vauhtiin pääsee, niin homma
helpottuu. Toisaalta näissä vaaleissa täytyy
tehdä töitä myös puolueen yhteiseen pottiin,
luottamusmiesvaaleissa lähinnä omaansa.
Luottamusmiesvaalit poikivat usein työpaikallakin monenlaista keskustelua. Politiikkaa
Mäkinen ei kuitenkaan töissä puhu. Hän uskoo,
että luottamusmies- ja liittokokousvaaleista
saatua kokemusta pystyy hyödyntämään kuntavaaliehdokkaana.
– Ainakin taitoa käydä kahdenvälisiä keskusteluja ihmisten kanssa. Työpaikalla niillä
on saanut näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.
HYVÄ KUVA PUOLUEEN TOIMINNASTA
Mäkinen kertoo jo olleensa mukana aktiivisesti puolueen tapahtumissa. Edellisellä kerralla
kuntavaaleissa kotikaupungin valtuustoon
pääsi reilulla sadalla äänellä. Siinä on ensikertalaiselle tekemistä,
mutta ei lainkaan mahdotonta.
”Lähi- ja
Ylipäätään puoluetoiminnasta ja politii- etävanhemman
kan teosta Mäkinen on oikeudet ovat
saanut hyvän kuvan.
epätasa-arvoiset.”
– Kuten liitonkaan
toiminnassa, politiikassakaan ei pidä lähteä
mukaan loan heittoon. Omat jauhot pidetään
puhtaina.
Helmikuun puolivälissä Mäkinen aloitti
kouluttautumisen Metalliliiton järjestäjäharjoittelijaksi liiton aluetoimistolla Vantaalla.
Koulutuksen kynnyksellä hän sanoo jo odottavansa yhteensä 12 viikkoa kestävää koulutusta
ja siihen liittyvää harjoittelua.
– Jännityksellä ja innolla.
Mäkisen järjestäjäharjoittelujakso on parhaillaan käynnissä metallialan työpaikoilla
Järvenpään seudulla. a
KUNTAVAALIT
Vaalipäivä 9.4.
Ennakkoäänestys 29.3.–4.4.
AHJ1704_1-48.indd 18
28.2.2017 14:33:50
19
et.”
AHJ1704_1-48.indd 19
28.2.2017 14:33:53
Kun kaikki näyttää mahdolliselta
Venäjän vallankumouksen jälkeen maaliskuussa 1917 Suomessa elettiin vapauden huumassa.
Varsinkin suomalaisen työväenliikkeen piirissä ajateltiin uudistusten ajan koittaneen.
M
aaliskuu 1917 näytti merkitsevän uuden ajan alkua Suomessa. Keisarin sortovalta
oli päättynyt ja SDP:llä oli
enemmistö eduskunnassa.
Vaikka Venäjän vallankumous merkitsi uudenlaista
vapautta kaikille suomalaisille, vaikutti hetki
olevan kypsä etenkin työväenliikkeen ajamille
yhteiskunnallisille uudistuksille.
Kun tieto Venäjällä tapahtuneesta vallankumouksesta saapui maaliskuun puolessavälissä Suomeen, oli tunnelma riehakas. Keisarin
sortovallan kukistumista oli syytä juhlia! Pääkaupungin kaduilla soi marseljeesi ja raikuivat
hurraa-huudot. Toisaalta tilanteen epävarmuus
ei voinut unohtua keneltäkään. Välillä kaduilla
kajahtelivat nimittäin myös laukaukset, kun venäläisen sotaväen keskuudessa selviteltiin välejä.
KANSAN ARKISTO
20
TEKSTI JUHA VIINIKAINEN
T YÖ VÄ E N L I I K E 1 9 1 7
4 09.03.2017
Innostus tarttui työläisiinkin. Kevään mittaan kansa kokoontui suurin joukoin kaduille
ja toreille – milloin muistamaan vallankumouksessa kaatuneita sankareita, milloin vaatimaan
yhteiskunnallisia uudistuksia.
Vallankumousta seuranneessa manifestissa
Venäjän väliaikainen hallitus palautti Suomen
aseman samanlaiseksi kuin se oli ollut ennen
sortokausia. Eduskunta kutsuttiin koolle edellisen vuoden vaalien perusteella. Sosialidemokraatit saivat enemmistön parlamenttiin,
ja senaatin johtoon nousi Suomen Ammattijärjestön puheenjohtaja Oskari Tokoi (sd.).
Porin kauppatori 30.3.1917. Tuona päivänä
vietettiin pari viikkoa aikaisemmin Venäjällä puhjenneen vallankumouksen muistopäivää. Muun muassa Eetu Salin kävi puhumassa
kauppatorille kerääntyneille ihmisille.
Vaikka SDP:n piirissä olikin paljon erimielisyyksiä, näytti tilanne siltä, että nyt työväen­
liikkeellä olisi mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa haluamaansa suuntaan. Työläisrunoilija
Jussi Raitio kuvasi työväenliikkeen optimistista mentaliteettia maaliskuussa seuraavasti:
”Nyt kruunu on yllä kansan pään.”
Vallankumous merkitsi sensuurin loppumista
Suomessa. Yhtäkkiä yhteiskunnallisista asioista
voitiin kirjoittaa ennennäkemättömän vapaasti.
Vallankumouksesta tuli hetkessä päivän sana:
työväenlehdissä julkaistiin vallankumous­
runoja ja -lauluja sekä mainostettiin vallankumousromaaneja ja -elokuvia. Työväenlehti
Sosialistissa kirjoitettiin 26.3. ”uuden ajan aamunkoitosta”. Samalla kuitenkin muistutettiin,
että työtä on yhä jäljellä: ”Tsaarinvalta kukistui,
mutta kapitalismi on pystyssä vielä. ”
AHJ1704_1-48.indd 20
TYÖVÄEN ARKISTO
VAPAUS KIRJOITTAA,
VAPAUS VAATIA MUUTOKSIA
28.2.2017 14:33:54
Venäläisiä sotilaita ja suomalaisia
mahdollisesti Kajaanissa vuonna 1917.
Vallankumouksen jälkeisissä tunnelmissa
vapauden ajatus korostui lipuissa ja
banderolleissa.
■■
Tänä vuonna juhlitaan sata vuotta täyttävää
itsenäistä Suomea ja ensi vuonna on sisällissodan
suuri muistovuosi. Suomalainen työväenliike
on näkyvästi esillä merkkivuosien vietossa.
Työväenliikkeen toimijat ovat yhdessä luoneet myös verkkopalvelun, jossa voi perehtyä
työväen­liikkeen sataan itsenäisyyden vuoteen ja
saada esimerkiksi tietoa merkkivuosiin liittyvistä
tapahtumista. Verkkopalvelu löytyy osoitteesta
www.tyovaenliike.fi.
Juttusarjassa muistellaan
100 vuotta sitten koettuja
tapahtumia ja suomalaisen
työväenliikkeen vaiheita.
AHJ1704_1-48.indd 21
YLE.FI HAE: NAIN-TEET-PATEVAN-TALKOOPONTON
VI
E
WWW.PAATEPYSAKKI.FI
TSUY
EÖ
Muutu näkyväksi.
Toimi ja tue, kun
huomaat jonkun
kohtaavan häirintää
tai syrjintää.
...toista matkalla – joukkoliikenne on kaikille!
WWW.MARTTALIITTO.FI
Maaliskuussa
KYLVETÄÄN
Chili
Purjo
Selleri
Iisoppi
Laventeli
Rosmariini
Sitruunamelissa
...ajoissa.
YLE
WWW.YLE.FI HAE: KULTAISIA MUISTOJA
Työväenliike mukana
...omat linnunpönttösi rekisteriin, vielä ehtii.
AL
A
Kahdeksan tunnin työpäivän edestä oli
taisteltu jo aiemminkin, mutta nyt työväestön
usko liikkeen voimaan oli kohonnut. Ammatti­
järjestöihin tulvi jäseniä, ja vuodesta tuli
lakkojen vuosi. Varsinkin kahdeksan tunnin
työpäivän puolesta lakkoiltiin. Eikä tämä ole
ihme, sillä päivittäisen työajan pituus kosketti läheisesti työväestön elämää. Esimerkiksi
paperi­teollisuustyöväkeä kaksitoistatuntisten
työpäivien valiteltiin Kansan Lehdessä 24.3.
”rasittavan raskaasti”. Muutospaine alkoi
olla kova jo maaliskuun lopulla, sillä työ­
väenlehdissä uutisoitiin kahdeksan tunnin
työpäivän käyttöönotosta joillakin tehtailla.
Vaikka sekava yhteiskunnallinen tilanne
tarkoitti epävarmuutta turvallisuudesta ja
toimeentulosta, näytti oikeudenmukaisempi
maailma siintävän horisontissa. Raskaiden
sota- ja sortovuosien jälkeen kaikki tuntui yhtäkkiä olevan mahdollista. a
REKISTERIÖINTI PÄÄTTYY 21.5.
MM-kisamuistoja
LAHDESTA
...kisanostalgia iski, mene Ylen verkkosivuille.
6ALLET3IAAT
VUO
O
S
I
R
NUOIMINTA
TO TUK.SI
TU 24.3
22.–
TY Ö E L Ä M Ä N K A N S A N O P I S T O
HAKEMUS KOULUTUKSEN TOIMINTA-ALUEELLE
SDP aloitti lakiuudistusten valmistelun. Puolueen yhteiskunnallisina tavoitteina oli useita
työväestön asemaa parantavia uudistuksia,
kuten esimerkiksi asetukset työväen tapaturmavakuutuksista ja työväensuojelusta. Tavoitteina olivat myös torpparien asemaa parantava
maanvuokralaki sekä alkoholin kieltolaki. Työväenliikkeen keskeisimpiä vaatimuksia olivat
kunnallisen äänioikeuden uudistaminen sekä
kahdeksan tunnin työpäivä.
Kunnallislainsäädännön uudistus koettiin
merkittäväksi, sillä demokratian aate ei toteutunut paikallisella tasolla. Vuonna 1906 oli saatu
yleinen ja yhtäläinen äänestysoikeus valtakunnallisissa vaaleissa, mutta kunnallisvaaleissa
ääniä annettiin yhä maksettujen veroäyrien
perusteella. Käytännössä vain varakkaimmilla oli äänioikeus. Tästä seurannut kaupunginvaltuustojen ja työväestön vastakkainasettelu
näkyi räikeimmin Tampereen kaltaisissa teollisuuskaupungeissa.
MILJOONAN
pvm
TAVOITE SAAVUTETTU
JO
S
TYÖVÄENLIIKKEEN TAVOITTEET ESIIN
4
09.03.2017
OP
I
TYÖVÄEN MUSEO WERSTAS
OSKARI TOKOI (1873–1963)
muistetaan Tokoin senaatista.
Maaliskuun lopulla 1917 Tokoi
suostui vastahakoisesti keisarivallan
kukistumista seuranneen uuden
hallituksen pääministeriksi eli
senaatin talousosaston varapuheenjohtajaksi. Amerikassa kaivos­töissä
kiertäneelle, mutta sittemmin
Suomessa muun muassa SDP:n
kansan­edustajana ja ammattijärjestö­
johtajana toimineelle Tokoille
oli tarjolla epäkiitollinen tehtävä.
Uusi senaatti nähtiin aluksi
myönteisesti kansanvallan läpimurtona, mutta ajankohdan suuret
ongelmat kasau­tuivat nopeasti
sen päälle. Senaattiin valittujen
sosialidemokraattien asema
samassa hallituksessa porva­reiden
kanssa oli vaikea. Tokoi lähti
senaatista elokuun puolivälissä
ja SDP:n ja porvarien hallitusyhteistyö päättyi pian tämän
jälkeen poliittisesti ja yhteiskunnallisesti sekavassa tilanteessa.
21
TEKEMINEN
...miten pääset vaikuttamaan.
28.2.2017 14:33:59
22
TEKSTI MIKA PELTONEN /UP PIIRROKSET KRISTA PARTTI
4 09.03.2017
N Ä K E M YS
TIMO V. KORHONEN: Tulevissa
Miksi
kuntavaaleissa
kannattaa
äänestää?
Kansanedustaja
TIMO V. KORHONEN
Keskusta
kuntavaaleissa tarjolla on
poikkeuksellisen paljon valtaa. Maakuntauudistuksen
myötä kunnat palaavat ikään
kuin omille juurilleen soten
siirtyessä leveämmille hartioille. Jatkossa kunnissa tulee tilaa
luovuudelle. Kuntapäättäjillä on
aiempaa keskeisempi rooli siinä, mihin kunta haluaa panostaa, millaisen
kunnan ja elämisen ympäristön kuntalaiset haluavat.
ANTTI RINNE: Kuntavaalit ovat tärkeät myös
valtakunnallisesti. Äänestäjän on mietittävä,
annetaanko porvarihallitukselle selkeä viesti,
etteivät jatkuva yhtiöittäminen, pilkkominen,
yksityistäminen ja markkinaehtoisuuden
lisääminen käy. Kuntavaaleissa päätetään
siitä, minkälaisia päätöksiä kunnissa tullaan
tekemään.
 Tulevissa kuntavaaleissa
KORHONEN: Kunnan tärkein tehtävä tulee jatkos-
tarjolla on poikkeuksellisen
paljon valtaa.
Kuntien tärkein
tehtävä on elinvoiman ja
hyvinvoinnin rakentaminen.
Niillä säilyvät myös
kaavoitus, sivistyspalvelut
ja vapaa-ajan palvelut.
 Maakuntauudistuksessa
siirretään kalleimmat
ja raskaimmat palvelut
kunnilta leveämmille
hartioille.
AHJ1704_1-48.indd 22
MIKÄ ON KUNNAN TÄRKEIN TEHTÄVÄ?
sa olemaan elinvoiman ja hyvinvoinnin rakentaminen. Elinvoima on paljon laajempi käsite kuin
pelkkä elinkeinopolitiikka. Elinvoimaan liittyvät
kaikki kunnan vetovoimatekijät koulutuksesta,
kulttuurista ja urheilusta alkaen. On tärkeää ottaa kuntalaiset mukaan kuntayhteisönsä rakentamiseen. Kunnilla säilyvät edelleen myös perinteiset palvelut kuten kaavoitus, sivistyspalvelut
ja vapaa-ajan palvelut.
RINNE: Kunta tuottaa asukkaidensa kannalta tärkeitä palveluita ja on lähipalveluiden keskeinen
tuottaja. Kunnan palvelukokonaisuuteen kuuluvat koulutus, kulttuuri ja sivistys laajemminkin.
Kuntien pitää hoitaa myös elinvoimaisuutta.
MIKÄ ON KUNNANVALTUUTETUN
TÄRKEIN TEHTÄVÄ?
KORHONEN: Hänen tehtävänsä on vaikuttaa kun-
nan elinvoimaan ja palveluiden tasoon. Valtuutetun pitää pystyä visioimaan kunnan tulevaisuutta, edustaa kuntalaisia hallinnossa sekä toimia
kuntalaisten äänenä.
RINNE: Kunnan rahankäyttöön liittyvissä asioissa
koulutuspuoli tulee olemaan ihan keskiössä, kun
sote jollakin tavalla toteutuu. Myös maankäyttö
ja kaavoitus ovat tärkeitä.
HYVÄKSYTKÖ RYHMÄPÄÄTÖKSET
VALTUUSTOSSA?
KORHONEN: Kuntapolitiikassa ryhmäpäätöksen
rooli ja merkitys ovat vähän erilaiset kuin eduskunnassa, mutta esimerkiksi budjettikysymyksissä hyväksyn ryhmäpäätökset myös kunnissa.
Aktiivisuus ryhmätyöskentelyssä varmistaa omien näkemysten läpimenon.
RINNE: Kun toimitaan poliittisina ryhminä, on
järkevää pyrkiä yhtenäiseen kantaan. On toki
asioita, joissa ei pidä käyttää ryhmäpäätöksiä.
Tällaisia ovat omantunnon kysymykset, mutta
niitä on valtuustoissa vähemmän. Joskus saattaa
tulla esimerkiksi ympäristökysymyksiin liittyviä
asioita, joissa valtuutetuilla saattaa olla erilaisia
näkemyksiä ja ne pitää ryhmässä hyväksyä.
MIKÄ KUNTAPALVELU TARVITSEE
LISÄÄ RESURSSEJA?
KORHONEN: Paikalliset päättäjät itse tietävät
parhaiten sen, mitä kuntalaiset tarvitsevat.
Tarve vaihtelee kunnittain. Joissakin kunnissa
lisäresursseja kaipaa sivistys, toisissa tekninen
palvelu, jotkut joutuvat panostamaan enemmän
ennaltaehkäisevään palveluun, yksinäisyyden
torjuntaan ja niin edespäin. Sotehan tulee siirtymään maakunnille.
RINNE: Tämänhetkisessä tilanteessa vanhustenhuolto, varhaiskasvatus ja koulujen ryhmäkoko
ovat keskeisiä. Jos vanhusten laitoshoidossa on
tapauksia, joissa vaipat vaihdetaan ja ruokaa
annetaan kaksi kertaa vuorokaudessa, rahaa
tarvitaan ilman muuta lisää. Vanhusten asiat on
hoidettava.
28.2.2017 14:34:00
MITEN KUNTA VOI VAIKUTTAA
ILMASTONMUUTOKSEEN?
KORHONEN: Yksi tie on varmasti katsoa
kunnan hankintatointa lähipalveluiden
näkökulmasta. Vuoropuhelu paikallisen
yrittäjien kanssa on keskeistä. Tarvitaan
kotimaista ruokaa koululaisten lautaselle,
toimivaa joukkoliikennettä ja kotimaista bioenergiaa sähköön ja lämmitykseen.
RINNE: Ilmastonmuutosta voidaan hillitä energia- ja liikenneratkaisuilla. Mitä isompi kunta,
sitä enemmän sillä on vaikutusta näissä asioissa
tehtäviin ratkaisuihin. Kouluruokailullakin voidaan vaikuttaa. Kunnassa pitää pohtia lähiruuan
tarjoamista ja miettiä, minkälainen hiilijalanjälki
kouluruuasta jää.
VOIKO KANSANEDUSTAJA TOIMIA
KUNNALLISESSA TAI MAAKUNNALLISESSA
PÄÄTÖKSENTEOSSA?
KORHONEN: En pidä sitä lainkaan huonona asi-
ana, koska siten saadaan aikaiseksi vuorovaikutusta valtakunnan ja kuntatason päätöksenteon
välille. Jatkossa siihen voi liittyä rooli maakuntavaltuustossa, ja silloin kyse on myös ajasta. On
monella tavalla henkilökohtainen kysymys, mihin aika riittää. Pääsääntöisesti en näe monessa
paikassa vaikuttamista kielteisenä asiana.
RINNE: Kyllä se minulle sopii. Olen itse ollut valtuustossa kansanedustajana ja SDP:n puheenjohtajana. Kokouksista olen ollut pois vain pari
kertaa. Kun maakuntahallinto aloittaa, tehtävien
määrää joutuu varmasti miettimään.
MIHIN MAAKUNTAUUDISTUSTA
TARVITAAN?
KORHONEN: Palveluiden turvaamiseen ja aluei-
den kehittymiseen niiden omista vahvuuksista lähtien. Maakuntauudistuksessa siirretään
kaikki kalleimmat ja raskaimmat palvelut leveämmille hartioille. Uudistus antaa kunnille eri
tavalla happea ja on kokonaisuutena myönteinen
muutos.
RINNE: Hallituksen esittämällä mallilla sitä ei
tarvita mihinkään. Jos raha tulee valtiolta ja
valtio määrää, mitä rahalla tehdään, ei kunnallisille tai maakunnallisille päätöksentekijöille
jää juurikaan tekemistä. Toki soteen tarvitaan
isommat hartiat joidenkin palveluiden laadun
ja saatavuuden turvaamiseksi.
4
23
a
09.03.2017
KENEN PITÄISI JÄRJESTÄÄ
SOTE-PALVELUT KUNTALAISILLE?
KORHONEN: Päävastuu on tietysti järjestäjällä
eli julkisella sektorilla, mutta palveluita voivat tuottaa niin julkinen, yksityinen kuin kolmaskin sektori. Nyt tämä uudistus on saatava
valmiiksi. Vuosia jatkunut sote-vääntö rasittaa
henkilöstöä ja vaarantaa palvelut.
RINNE: SDP:llä on tähän oma vaihtoehto, jossa
lähdetään kuntalain pohjalta. Sote-palvelut pitäisi nitoa isompaan kuntakokonaisuuteen, jossa
noudatetaan kuntalain periaatteita. Meidän mallissamme julkinen sektori edelleen järjestää ja
pääasiassa myös tuottaa palvelut itse. Kunta voi
ostaa palveluita myös yksityisiltä. SDP:n malli
varmistaisi myös henkilöstön aseman muutostilanteissa ja sote-omaisuuden siirron niin, ettei
kunnille jää kolmen vuoden vuokrasopimusten
jälkeen osittain epäkuranttia omaisuutta.
JÄÄKÖ KUNNALLE
RIITTÄVÄSTI PÄÄTÄNTÄVALTAA
MAAKUNTAUUDISTUKSEN JÄLKEEN?
KORHONEN: Totta kai jää. Juuri kunnan roolin
tietynlainen muuttuminen elinvoiman moottoriksi jättää valtavasti päätäntävaltaa kunnille. Katson tätä asiaa myös siitä näkökulmasta,
että olen aikoinani vetänyt vastaavaa muutosta
Kainuun hallintokokeilussa. Olen nähnyt, millä
tavalla kuntien tehtävämäärä väheni Kainuun
kokeilussa. Siellähän sote siirtyi maakunnalle.
RINNE: Toiminnoista suunnilleen puolet jää kunnille. Koulutus on isoin pala, mikä niille jää. Valtaa jää myös sote-palveluiden tuottajina.
MITEN KUNTA PYSYY KILPAILUKYKYISENÄ TYÖNANTAJANA?
KORHONEN: Kunnan pitää olla aidosti hyvä
työnantaja. Kunnan pitää harjoittaa hyvää ja
myönteistä henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa. Kysymys on kaiken kaikkiaan hyvästä johtamisesta ja myönteisestä kuntakuvasta. Myös
viihtyvyystekijät liittyvät hyvään kuntakuvaan.
Työmarkkinoilla pärjäävät ne kunnat, jotka
työntekijät kokevat viihtyisiksi.
RINNE: Poliittisten päättäjien on pidettävä huolta, että maakuntauudistuksen jälkeen kuntiin
jäävät henkilöstöt kokevat kunnat hyviksi työnantajiksi.
Kansanedustaja
ANTTI RINNE
SDP
 Kuntavaalit ovat
valtakunnalliset vaalit.
Niissä annetaan
porvarihallitukselle
selkeä viesti siitä, että
jatkuva yhtiöittäminen ja
yksityistäminen eivät käy.
 Kunta on lähipalveluiden
keskeinen tuottaja.
Palvelukokonaisuuteen
kuuluvat koulutus, kulttuuri
ja sivistys laajemminkin.
 Hallituksen esittämällä
mallilla maakuntauudistusta
ei tarvita. Jos raha tulee
valtiolta ja valtio päättää,
mitä tehdään, kunnille ja
maakunnille ei jää siinä
mitään tekemistä.
Ehdota aihetta! Voit ehdottaa myös keskustelijoita. [email protected] tai Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki
AHJ1704_1-48.indd 23
28.2.2017 14:34:01
24
TA U KO
The Switch Drive Systems Oy, Vaasa, 14. joulukuuta
KUVA JOHANNES TERVO
AHJ1704_1-48.indd 24
28.2.2017 14:34:04
25
AHJ1704_1-48.indd 25
28.2.2017 14:34:06
26
TEKSTI MIKKO NIKULA JA KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN KUVAT VESA-MATTI VÄÄRÄ
4 09.03.2017
Aurinko
nousee
lännestä
Varsinais-Suomessa on
teollisuusbuumi. Uudenkaupungin autotehdas pukkaa
maailmalle Mersuja, Turun
telakka risteilijöitä. Molemmat
tarvitsevat uusia tekijöitä,
ja väkeä rekrytoidaan nyt
sekä läheltä että kaukaa.
Tulijat tarvitsevat perehdytystä
talon tapoihin, muun muassa
työsuojelukäytäntöihin.
”Väestöräjähdys” merkitsee
lisäksi logistiikkahaasteita:
liikenne saattaa ruuhkautua,
ja lounaallekin pitäisi
kaikkien päästä.
TEKSTI MIKKO NIKULA
Telakalle u
AHJ1704_1-48.indd 26
Ohutlevyseppä Iiro Öling pääsi töihin
Turun telakalle vuokratyöfirman ja
alihankkijan kautta. Työssä viihtyy,
kun jokainen työpäivä on erilainen.
Iiro Öling on ollut Meyerin Turun telakan kirjoilla
ohutlevyseppänä elokuusta 2015. Hänellä on melko
tyypillinen tausta: ennen telakan kirjoille siirtymistä hän teki töitä alihankkijafirmassa.
– Olin Piikkiössä Carinafour Oy:ssä, siellä tehdään hyttejä.
Pansion telakasta piti alun perin tulla Ölingille
vakituinen työpaikka.
– Syksyllä 2013 aloitin levyseppäkurssilla. Lopetin
sen kesken, kun tuli tieto, että ei tänne pääse töihin.
28.2.2017 14:34:11
4
27
09.03.2017
Työtoiveet näyttivät jo kertaalleen
murenevan, mutta viime kesästä asti
Iiro Öling on ollut telakan mies.
AAMURUUHKA KUIN HELSINGISSÄ
e unelmatyöhön
Menossa olivat telakan vaikeat vuodet,
ja uhkakuvana oli, että toiminta loppuu koko­naan.
Ölingin keskeyttämä kurssi ei kuitenkaan
mennyt hukkaan, vaan sen ansiosta hän päätyi
telakan alihankkijayritykseen töihin. Yritys etsi
työntekijöitä vuokratyöfirman kautta.
– Vuokrafirma otti minuun yhteyttä. He kuulemma hakivat metallialan kavereita, jolla on
telakkakokemusta.
Vuoden 2014 syksyllä Öling oli ensimmäisen
kerran telakan porttien sisäpuolella töissä, tuolloin vielä alihankkijan leivissä.
– En joutunut kuitenkaan käymään niitä
tavanomaisia perehdytyksiä, se keskeytetty levyseppäkurssi luettiin hyväksi.
AHJ1704_1-48.indd 27
Nyt telakan miehenä hän kokee, että tavoite
on saavutettu.
– Olen viihtynyt hyvin, voi sanoa, että tämä
on unelmatyö. Monipuolista hommaa, ei ole
kahta keskenään samanlaista työpäivää. Esimerkiksi tänään olen tehnyt ilmastointikanavia
laivan keittiötä varten.
Kemiönsaarelta lähtöisin oleva Öling arvostaa telakkatyötä erityisen paljon siitäkin syystä,
että välillä fyysinen työn tekeminen oli häneltä
poissa laskuista.
– Pari–kolme vuotta oli lääkärin kielto päällä, kun intissä tuli sydänlihastulehdus. Sitten
kun se parani, pääsin ensin hyttitehtaalle ja sitä
kautta tänne.
Mein Schiff 6 on telakka-altaassa rakennettavana. Mittaa risteilijällä on 295 metriä, ja luovutus
tapahtuu loppukeväästä. Telakan alueella kulkee jatkuva työntekijöitten virta. Mutta kauan
ei ole siitä, kun alueella vallitsi melkeinpä hautausmaahiljaisuus.
– Noin kolmekymmentä meitä oli jäljellä
vuonna 2011, pääluottamusmies Juha Jormanainen kertoo. 150 hehtaarin laajuisella telakka-alueella se ei ole paljon.
Jormanainen aloitti pääluottamusmiehenä
vuoden alussa, kun Jari Aalto jätti tehtävän.
Sitä ennen hän oli ollut varapääluottona viisi
vuotta ja osaston luottamusmiehenä 14 vuotta.
Vaikka nyt tunnelma on muuten positiivinen,
niin kilpailukykysopimuksen myötä telakan
työntekijöille tuli yksi heikennys.
– Helatorstai 2017 on meillä työpäivä. Arkipyhäkorvaukset pyörivät kuitenkin normaalisti.
Jormanainen on syntyjään Pansiosta eli
viettänyt nuoruutensa telakan kulmilta. Hän
aloitti laivanrakennusoppilaana vuonna 1983.
Aurajoen rannassa, Förin kupeessa oli tuolloin
Wärtsilän oma oppilaitos. Nuoren miehen uravalinnan kestävyys herätti lähipiirissä epäilyksiä. Jormanaisen setä oli ollut laivoja tekemässä
Göteborgissa, josta telakka oli jo lakkautettu.
– Minulle sanottiin, että kohta se laivanteko loppuu Suomessakin. Oli paljon niitä, jotka
”tiesivät” tämän asian varmasti, Jormanainen
muistelee.
Toisin on käynyt. Aamulla töihin tullessaan
voi juuttua liikenneruuhkaan.
– Puoli seitsemän ja seitsemän välissä voisi
luulla, että on Helsingissä. Osa porukasta on tästä tosi kiukkuisia, eihän Varsinais-Suomessa ole
ruuhkiin totuttu. Mutta ne on näitä varjopuolia
silloin, kun menee hyvin. Jotain uusia tielinjauksia on suunnitteilla ruuhkia helpottamaan,
mutta nehän ovat vuosikausien projekteja.
Muutenkaan logistiikka ei telakka-alueella
meinaa pysyä kehityksen kyydissä mukana.
– Vessoja ei oikein riitä kaikille, ruokaloita
on kaksi, mutta niissäkin on jonoa, kävelijöitä
on kaikilla reiteillä, luettelee Jormanainen.
– Niinhän se on, että kun firma rupeaa investoimaan johonkin, niin silloin mennään
tuotantotilat edellä. Sen jälkeen vasta mietitään
sosiaalipuolta.
Varastointitilastakin alkaa olla pulaa; toimistorakennuksen ja laivan välissä lojuu 10 metrin
pituisia putkimoduuleja odottamassa seuraavaa
työvaihetta.
28.2.2017 14:34:14
28
4 09.03.2017
TEKSTI KIRSI TÖRMÄNEN-PETMAN
1 000
uutta
osaajaa
LAIVA HÄKISSÄ
Aiemmista risteilijöistä poiketen Mein Schiff
6 on aidan takana, ja portilla täytyy kirjautua
kulkukorttia näyttämällä. Näin kaikista kävijöistä jää elektroninen jälki.
– Laiva laitettiin häkin sisälle, koska aikaisemmin oli varkauksia sen verran paljon. Tätä
kritisoitiin silloin kun tämä tuli, mutta se on
osoittautunut toimivaksi ratkaisuksi. Näin
isolla työmaalla on aina rahanarvoista tavaraa. Eikä joku valvoja tiennyt, kun tyypillä on
kypärä päässä, millä asialla se liikkuu, selvittää
Jormanainen.
Käytännöllä on merkitystä myös työsuojelun kannalta. Mahdollisessa onnettomuustilanteessa on saatavissa heti tieto siitä, miten
monta ihmistä ja ketkä ovat laivan sisällä.
– Painajaistilanne täällä olisi tietysti tulipalo, sanoo työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen. Kuten pääluottamusmies, hänkin on
kotoisin Pansiosta.
Mein Schiff 6:n sisätilat ovat sokkeloiset ja
käytävät kapeita, tuttu näky jokaiselle Ruotsinlaivalla käyneelle. Erona vain on, että katosta
roikkuu kaapeleita, työntekijöitä kulkee edestakaisin, ja kaikki on vielä vaiheessa.
– Noin kerran laivaa kohden harjoitellaan
suuronnettomuustilannetta, silloin pelastuslaitos tulee tänne, otetaan jengi ulos laivasta
ja lasketaan määrät.
AHJ1704_1-48.indd 28
Työsuojeluvaltuutettu Mara Lehtonen (vas.)
ja pääluottamusmies Jari Jormanainen
tietävät, että työturvallisuuden kannalta suuri
laiva on erityisen haastava kohde.
Uusien työntekijöiden tulva sekä alihankintayritysten määrän kasvu merkitsevät sitä, että
myös päivittäisissä rutiineissa riittää työsuojeluvaltuutetulla tekemistä.
– Ulkomaalaisilla työntekijöillä on keskimäärin vähän erilainen kulttuuri työsuojeluasioissa. Onko sitten tiedon puutetta vai mitä.
Ja aina työmies ei oikein usko toista työmiestä,
pitäisi olla valkoinen kypärä varmaan päässä,
miettii Lehtonen.
Englantiakaan kaikki eivät kovin paljon
osaa, mutta se on yhteiskieli, jolla Lehtonen
puuttuu turvallisuusongelmiin.
– Kyllä sitä sitten uskotaan, kun koputtaa
olalle ja sanoo stop.
Pääasiassa työskentelytapa telakalla on
kuitenkin Lehtosen mukaan sellainen, että
uusi työntekijä laitetaan aluksi tekemään töitä vanhemman valvonnassa, ja tältä pohjalta
muodostuu usein työpareja.
– Meillä vallitsee perään katsomisen kulttuuri.
Hitsaamotyöntekijä Ismo Ikonen
on yksi Uudenkaupungin
autotehtaan sadoista uusista
työntekijöistä. Nyt hänellä on
ensimmäistä kertaa säännöllinen
työaika ja kirjallinen työsopimus.
Valmet Automotiven Uudenkaupungin tehtaan massarekrytoinnin toinen vaihe päättyi
helmikuussa. Tehtaalle on haettu vuodenvaihteen molemmin puolin yhdellä kerralla
500 uutta autonrakentajaa Mercedes-Benzin
GLC-katumaasturin valmistukseen.
Ensimmäiset 250 haastateltiin jo ennen
joulua. Yksi heistä on Oulusta Uuteenkaupunkiin muuttanut Ismo Ikonen.
– Entinen työkaveri laittoi whatsappiin
linkin, että tänne haetaan työntekijöitä.
Totesi, että hakisi itse, jos olisi nuorempi.
Joulukuussa kävin haastattelussa, ja muu­
taman päivän päästä tuli puhelinsoitto,
21-vuotias Ikonen kertoo.
Ikosella on levyseppähitsaajan ammattitutkinto, mutta käytännössä nuori mies on
ennen autotehtaalle tuloa ehtinyt tehdä kaikenlaista muuta.
– Armeijan jälkeen olen ollut töissä turvesuolla, raksalla, oviasentajana… Ainakin
viidessä eri työssä. Sitten tulin tänne. Nyt
minulla on ekaa kertaa säännöllinen työaika
ja kirjallinen työsopimus.
Uuteenkaupunkiin on jo tullut paljon
työntekijöitä muualta Suomesta. Pääsääntöisesti muualta muuttavat tehtaalle palkkaa
henkilöstövuokrausyritys Opteam, jonka
toinen vuokratyöyritys Barona äskettäin osti.
Opteam myös välittää kimppakämppiä
tulokkaille. Ensimmäiset kaupungin rakennuttamat kerrostaloasunnot valmistuvat
vasta kuukausien päästä.
Ikoselle yhdessä asuminen muiden kanssa
ei sopinut, koska hänellä on pieni koiranpentu.
Hän kertoo hetken asuneensa tuttavien nurkissa. Juuri haastattelua edeltävänä päivänä
hän on käynyt katsomassa uutta kaksiotaan.
Oliko uusi työ- tai kotipaikka ennestään
hänelle tuttu?
– Ei ollut. Mutta ei se ole ikinä ennenkään
minua haitannut, 13-vuotiaana ensimmäiseen työpaikkaansa päässyt Ikonen sanoo.
28.2.2017 14:34:17
09.03.2017
4
29
O PA S T E
– Työpaikassa ei ole mittään vikkaa. Mutta
suunnitelmia ei piä tehdä, ku ne menee aina
pieleen. Jos vaihtaisin työpaikkaa, niin ehkä
se on jossain muualla kuin Suomessa. Osaan
aika hyvin englantia.
Valmet Automotive on ollut automaation
edelläkävijä Suomessa. Jo 1990-luvun alussa,
kun tehtaalla valmistettiin nyt jo ”edesmennyttä” Opel Calibraa, hitsaamon automaatioaste
oli 80 prosenttia.
Tehtaan uusi hitsaamo on valmistunut juuri ennen virallisia avajaisia. Uudessa robottiviidakossa toistaiseksi vain osa roboteista on
käynnissä hitaalla tahdilla. Tehtaan entiset,
A-mersujen osia hitsaavat oranssit robotit
kalpenevat suurien, katumaastureiden tekoon
valmistautuvien robottien rinnalla. Uudet robotit ovat entisiä suurempia, lähellä toisiaan ja
suhteellisen pienessä tilassa.
Uuden hitsaamon lattianeliöt on käytetty
tarkoin. Maallikon silmiin näyttää, etteivät
robotit täydellä vauhdilla toimiessaan voi olla
sotkeutumatta toisiinsa.
– Hahmottaminen perinteiseen linjaan verrattuna on vielä vaikeaa. Yhä isompia osia liikutetaan jatkossa roboteilla, ja osittain katon
rajassa. Me ollaan totuttu, että linjasto kulkee
lattialla, 37 vuotta tehtaalla työskennellyt pääluottamusmies Mauri Partanen sanoo.
TULIJAT PEREHDYTETÄÄN
21-vuotias Ismo Ikonen muutti työn perässä
Oulusta Uuteenkaupunkiin.
GLC-katumaasturin sarjatuotanto aloitettiin 16. helmikuuta. Virallisia avajaisia edelsi
rakennusvaihe, kun tehtaalle oli rakennettava
tuotannolle kolme hehtaaria lisää tilaa. Kaikkiaan tehdasalue on 14 hehtaarin suuruinen.
Autotehtaalta töitä hakeneiden joukossa on
ollut paljon Ikosen kaltaisia työpaikanvaihtajia. Joukossa on myös ollut työttömiä. Eivätkä työpaikat kiinnosta pelkästään lähiseudun
asukkaita.
– Reilu kolmannes hakijoista on ollut varsinaissuomalaisia. Loput ovat muualta Suomesta,
enimmäkseen Satakunnasta ja Pirkanmaalta,
mutta myös Kuopiosta, Jyväskylästä ja Joensuusta, Valmet Automotiven viestintäpäällikkö
Mikael Mäki luettelee.
Autotehtaalla on kaksi Suomen suurinta
robottihitsaamoa. Yhteensä tehtaalla on 600
robottia.
Mutta ihmisiäkin tarvitaan, kaiken kaikkiaan noin 1 000 uutta työntekijää.
Yksi tuhannesta toteaa suu virneessä, että
ehkä hän on ”täällä vielä ainakin vuoden päästä”.
Ikonen pohtii tulevaisuuttaan ja työuraansa.
AHJ1704_1-48.indd 29
Uudenmaan autotehdas on aloittanut.
Mercedes-Benz GLC-sarjan valmistuksen.
Maalipintoja tarkastamassa Maarit Vatjus ja
Timo Latvalehto.
Kun Opteam rekrytoi tehtaalle väkeä, suurin
osa tulee Valmet Automotiven palkkalistoille.
Aluksi tulokkaat käyvät neljän viikon työvoimapoliittisen koulutuksen, mikä käytännössä
tarkoittaa työharjoittelua tehtaalla. Joillakin
osastoilla koulutukseen riittää kolme viikkoa.
Periaate on, että työssäoppimisjakson jälkeen pitäisi työssä jo pärjätä omillaan.
28.2.2017 14:34:21
30
4 09.03.2017
Tällä hetkellä noin 1 700 työntekijää on tehtaan palkkalistoilla, muutama sata on vuokratyöntekijöinä.
Ismo Ikonen on perehdytyksessä edelleen.
Työpiste on linjalla, jossa auton runkoon asennetaan ovia, lokasuojia, konepeltejä ja takaluukkuja.
– Edelleen oppii koko ajan jotakin uutta. Pari
ensimmäistä päivää oli tehdasesittelyä ja yleistä perehdytystä. Opteam ei ole enää muutoin
mukana kuin palkanmaksussa. Kohtelu on ollut
asiallista, Ikonen sanoo.
Ikosella ja muilla uusilla työntekijöillä on
vuoden alusta voimaan astuneen uuden lain
mukaisesti kuuden kuukauden koeaika.
– Nyt tarvitaan niin paljon uusia työnteki­jöitä,
myös eri puolilta Suomea, että sen vuoksi Opteam
on tässä mukana, pääluottamusmies lisää.
Alkuperehdytyksessä käydään läpi yleisiä
asioita, työpaikan sääntöjä, palkkausjärjestelmää, sairauspoissaoloihin liittyviä asioita, mahdollisuutta liittyä vapaaehtoiseen sairauskassaan ja niin edelleen. Luottamushenkilöt ovat
mukana vastaanottamassa uusia tulokkaita.
– Käyn heti läpi myös liittoon liittyviä asioita, Partanen sanoo.
MONIA HAASTEITA
Kuten Turun telakallakin, myös Uudenkaupungin autotehtaalla on iso haaste saada uudet työt
ja työntekijät sujuvasti asettumaan tehtaalle.
Haasteita on erityisesti työsuojelussa.
– Erilaiset kompastelut ja itsensä kolhimiset
työn tuoksinassa aiheuttavat päänvaivaa. Hetken rauhoittumisella ennen työtehtävää saadaan
kyllä osumat hallintaan noilta osin, autotehtaan
työsuojeluvaltuutettu Marko Turunen toteaa.
Muutkin kuin työsuojeluun liittyvät haasteet ovat uudessa tilanteessa ymmärrettäviä.
Tehtaalle tulee rekrytoinnin ollessa käynnissä pitkälle kevääseen viikoittain kymmeniä
uusia työntekijöitä. Tiiminvetäjillä on kova työ
perehdyttää uudet työntekijät tehtäviinsä.
AHJ1704_1-48.indd 30
Luottamushenkilöt perehdyttävät
uusia tulokkaita. Pääluottamusmies
Mauri Partanen on ollut töissä autotehtaalla
37 vuotta.
Erilaiset kompastelut ja itsensä kolhimiset
työn tuoksinassa aiheuttavat päänvaivaa.
Hetken rauhoittumisella ennen työtehtävää
saadaan kyllä osumat hallintaan, työsuojeluvaltuutettu Marko Turunen sanoo.
Kesätauolla 2016 autotehtaan maalaamon
pintalinja automatisoitiin, mutta siitä huolimatta maalaamossa tarvitaan osaavia käsiä.
Maalaamon koulutustilassa istuu tällä kertaa
hieman jännittyneen oloinen joukko uusia
tulokkaita. Osastokohtaisessa perehdytyksessä myös maalaamon tuotantopäällikkö Ville
Knuutila painottaa varovaisuutta.
– Pääsemme vaaratilanteista, kun ylimääräinen hosuminen jätetään pois. Jos esimerkiksi lattialla on öljyä, sen voi omatoimisesti pyyhkäistä
pois, jotta seuraava ei liukastu, Knuutila opastaa.
Uusia töitään opettelevat ovat eri ikäisiä,
miehiä ja naisia. Viimeisten vuosien aikana
tehtaalla on tapahtunut nuorennusleikkaus.
– Kun A-sarja nelisen vuotta sitten käynnistyi, keski-ikämme laski kymmenellä vuodella,
työsuojeluvaltuutettu Turunen kertoo. a
Miten kasvuun vastataan?
KUNNAT Uudessakaupungissa asuntopulaa
ratkotaan nopeasti moduuliasunnoilla.
– Ensimmäiset valmistuvat huhtikuussa.
Noin 200 tulee autotehtaan viereen, sata
lähemmäs keskustaa. Ne voivat olla käytössä
viisi vuotta ilman kaavamuutosta, kertoo
kaupunginjohtaja Atso Vainio.
Kerrostalohankkeita on 15 000 asukkaan
kaupungissa vireillä 13.
Työntekijöiden lapsille pitää riittää hoitopaikkoja.
– Uusi 75-paikkainen, yksityinen päiväkoti
on juuri aloittamassa toimintansa. Vuorotyön
haasteisiin täytyy vastata, sanoo Vainio.
Turku on isompi kaupunki, joten telakka
ei mullista asuntopolitiikkaa.
– Telakan kehitys otetaan kaavoituksen
suunnittelussa huomioon oletettua nopeampana asukasmäärän kasvuna, selvittää
apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.
Kulkuyhteyksiä Turku parantaa siten, että
telakalle luodaan kolmas porttiyhteys uusilla
liikenneväylillä. Asiasta pitäisi päättää jo
seuraavassa kaupunginvaltuustossa.
– Kahden–kolmen vuoden päästä voisi olla
valmista, arvioi Virtanen.
Molemmat kaupungit kannattavat niiden
välisen rautatien sähköistämistä. Aluksi hanke
tukisi materiaalikuljetuksia. Myöhemmin
matkustajaliikenne voisi olla mahdollinen.
Viimeisin kustannusarvio on Atso Vainion
mukaan noin 50 miljoonaa euroa, eli valtion
rahoitusta tarvittaisiin. Vainon mielestä niin
ykköstä eli Helsinki-Hämeenlinna-Tampere
-kasvuvyöhykettä kuin kakkosta eli lounais­
rannikkoa kannattaisi tukea.
– Muukin Suomi hyötyy niiden vahvasta
teollisuudesta ja elinkeinotoiminnasta,
kaupunginjohtaja Vainio näkee.
MIKKO NIKULA
28.2.2017 14:34:24
09.03.2017
TALOUSTYÖRYHMÄ
Talous, kiinteistö ja
tukitoiminnot
■■
Uuden liiton talouden,
jäsen­maksujen, varainhoidon ja
sijoitustoiminnan peruslinjaukset
■■
Liittojen omaisuuden kartoitus ja
siirtämisen linjaukset
■■
Selvitys nykyisistä ja esitys
uuden liiton tulevista toimitiloista,
myös työttömyyskassat ja
aluetoimistot
■■
Liiton loma-omaisuuden ja
jäsenetujen peruslinjaukset
■■
Liiton ja kassan atk-järjestelmien
peruslinjaukset (oma alatyöryhmä,
jossa kassan edustus)
■■
Tehtäväalueen toiminnan
organisointi uudessa liitossa
JÄSENET
PUU Olli Peltola (pj)*
TEAM Riitta Karjalainen (vpj)*,
Tarja Timonen, Irene Hämäläinen
METALLI Riku Aalto (pj 2017 alusta),
Timo Korpijärvi
T-KASSAT Irene Niskanen,
Jaana Wahlberg
SIHTEERI Nina Virtanen
*siirtynyt eläkkeelle
HAASTATELTAVANA
Olli Peltola
Puuliiton
talouspäällikkö
2016 loppuun,
eläkkeellä
TAUSTA Kauppatieteiden maisteri,
1980-luvun alussa pankkialalla
TOIMITSIJAURA Maaseututyöväen
liiton taloudenhoitaja 1986–1993,
Puu- ja erityisalojen liiton talous­
tehtävissä eri nimikkeillä 1993–
HARRASTUKSET Keilaus ja
haitarinsoitto
AHJ1704_1-48.indd 31
”Voimakas ja osaava koneisto”
Paljonko on uuden liiton jäsenmaksu?
Mikä on aluetoimistojen kohtalo?
Kuinka esitettävään jäsenmaksun tasoon
on päädytty? Projektin edetessä on tullut
Miten liittojen nykyisten lomapaikkojen käy?
Jäseniltä perittävä jäsenmaksu on yksi
prosentti ja siihen lisätään työttömyyskassan
vuosittain erikseen vahvistettava jäsenmaksu.
Tällä esityksellä liiton jäsenmaksu alenee
Metalliliiton ja Puuliiton osalta prosentti­
yksikön kymmenyksen, TEAMissa se säilyy
ennallaan. Korostan vielä, että tämä koskee
siis ainoastaan liiton jäsenmaksua. Liiton
jäsenmaksua ei jatkossa peritä työttömyys­
kassan maksamasta etuudesta. Tämä on
muutos nykyiseen käytäntöön Puuliiton ja
TEAMin osalta.
selväksi, että uudelta liitolta odotetaan
ensisijaisesti voimaa, asiantuntemusta ja
palvelukykyä edunvalvontatyössä. Samalla
sen odotetaan ja tiedetään olevan vahva myös
taloudellisesti. Tämä näkyy mahdollisuutena
pitää liiton jäsenmaksun taso kohtuullisena
ja enna­koitavana. Aiesopimuksella sovittuun
jäsenmaksutasoon on päädytty pitkän,
monipuolisiin laskelmiin perustuvan
harkinnan tuloksena.
Minkälaista huomiota uudessa liitossa
kiinnitetään sijoitustoiminnan eettisyyteen?
Sijoitustoiminnan tavoitteena on saavuttaa
hyvä tuotto liiton sääntöjen ja hallituksen
määrittelemien ohjeiden puitteissa. Sijoitustoiminnan vastuullisuus on huomioitava ja
arvioitava erikseen.
Minne liitto ja työttömyyskassa sijoittuvat?
Liittoesityksessä esitetään, että liiton
keskustoimisto sijaitsee Metallitalossa
Hakaniemessä. Myös työttömyyskassa
pyritään sijoittamaan samoihin tiloihin.
Työryhmä pääsi tässä helpolla, sillä projekti­
hallituksen syyskuussa 2016 tekemän
linjauksen mukaisesti siirtymävaiheessa
uuden liiton aluetoimistorunko rakentuu
nykyisten Metallin ja Puuliiton aluetoimistojen pohjalle. Niillä paikkakunnilla, joissa
näitä päällekkäisyyksiä on, esiintyy varmaan
ajan oloon toimistojen muuttoliikettä. On
hyvä muistaa, että siirtymävaiheen jälkeen
liitolla olisi pääkaupunkiseudun ulkopuolella
6–8 aluepalvelukeskusta, eivätkä kaikki niistä
tule sijaitsemaan nykyisillä Metalliliiton tai
Puuliiton aluetoimistopaikkakunnilla.
TEKSTI JONNE KIVINEN / INTIIM-LEHTI / TEAM-LIITTO
Metalliliiton, TEAMin ja Puuliiton yhdistymishanke  Helmikuu 2016: aiesopimus  Loppusyksy 2017: yhdistyminen  Sopimus: yhdistämisen periaatteet,
menettelytavat ja aikataulu  Marraskuu 2017: ensimmäinen liittokokous  2018 alku: yhteinen liitto ja työttömyyskassa  Noin 230 000 jäsentä
 Tavoitteet: mm. edunvalvonnan tehostaminen sekä teollisuusliittojen painoarvon vahvistaminen sopimustoiminnassa ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa
 11 työryhmää  Esitys uudeksi liitoksi 17.2.2017
4
31
LIITTOFUUSIO
Liittojen omistuksessa olevat loma- ja vapaaajan kiinteistöt sekä samassa tarkoituksessa
hankitut osakkeet ja osuudet siirtyvät muun
omaisuuden mukana uuteen liittoon. Siirtymä­
vaiheessa uutta omaisuutta ei hankita eikä
toisaalta olemassa olevasta ole erityistä syytä
luopua nopeutetussa aikataulussa. Keskeinen
tavoite on saada vuokraus-, varaus-, ynnä muut
järjestelmät toimimaan mahdollisimman
joustavasti viimeistään vuoden 2018 alussa.
Joitain lomakohteita, esimerkiksi Holiday Club
-kohteet, voidaan asianmukaisten hallinnon
päätösten jälkeen ottaa yhteisen hakumenettelyn
ja käytön piiriin jo vuoden 2017 aikana. Uusia
lomapaikkoja ei tämänhetkisen tiedon mukaan
tulla hankkimaan.
Tapahtuuko muissa jäseneduissa muutoksia?
Taloustyöryhmä otti työssään kantaa jäsen­
etuihin vain loma- ja vapaa-ajan kohteiden ja
jäsenvakuutusten osalta. Muu jäsenetujen kirjo
on järjestötoimintaa käsitelleen työryhmän
työpöydällä. Tällä hetkellä varmaa on ainakin
se, että liiton kollektiivivakuutusturva jäsenille
tulee yhtenäistymään ja loma- ja vapaa-ajan
kohteiden kokonaismäärä vähintään
kaksinkertaistumaan.
Mikä on fuusion suurin taloudellinen hyöty?
Se, että jäsenistö saa avukseen koneiston,
jolla on voimaa, osaamista ja resursseja.
Taloudellisessa mielessä hyöty on se, että
edellä mainituista asioista voidaan pitää
huolta sekä niiden taso ja saatavuus turvata.
Vastine jäsenmaksulle paranee. a
28.2.2017 14:34:25
32
K A N S A I N VÄ L I N E N
TEKSTI HEIKKI JOKINEN
4 09.03.2017
LEHTIKUVA / AFP PHOTO / ANTHONY WALLACE
Huomio
perheväkivaltaan
SORTO Yleisö seuraa Me työläiset -elokuvan yksityistä näytöstä Hongkongissa helmikuussa.
Dokumentti kertoo työläisistä, jotka eivät kuulu Kiinan kommunistipuolueen ohjailemaan
viralliseen ammattiliittoon. Viranomaiset aloittivat sortotoimet, kun työntekijät vaativat
parempia palkkoja ja oikeudenmukaisempaa kohtelua.
Levottomuus leviää
Kiinan työpaikoilla
KIINA Lakkojen määrä pysyy korkeana Kiinassa.
Nyt ne leviävät teollisuudesta jo muillekin aloille.
Kiinassa ei ole aitoja ammattiliittoja. Maan
ainoat sallitut ammattiliitot tukevat maan hallitusta ja lisäksi yleensä yritysten johtoa. Työpaikoilla ei ole mitään neuvottelujärjestelmää, jolloin kiistat muuttuvat herkästi lakoiksi.
Hongkongista Kiinaa seuraava China Labour
Bulletin (CLB) listasi viime vuonna Kiinassa 2 663
lakkoa ja vastaavaa protestia. Luku on hiukan
pienempi kuin edellisenä vuonna, mutta lähes
kaksinkertainen vuoteen 2014 verrattuna. Todelliset lakkoluvut ovat moninkertaiset, CLB arvelee.
Perinteisesti lakkoja on ollut eniten Kiinan
teollisuudessa sekä rakennustyömailla. Vuoden
2016 viimeisellä neljänneksellä kuitenkin vain 60
prosenttia lakoista osui näille aloille, CLB laski.
Vähittäiskaupan ja kuljetuksen puolella sen sijaan oli selvä nousu.
Kiinan talouskasvun hiipumisen myötä palkkojen maksussa on laajalti pulmia ja irtisanomisia
on entistä enemmän. Kokonaisia tehtaita lakkautetaan.
Hiilikaivosten lakot sen sijaan vähenivät loppuvuodesta. Hallitus julisti helmikuussa irtisanovansa 1,8 miljoonaa hiilikaivostyöläistä. Laajat
protestit saivat hallituksen muokkaamaan suunnitelmiaan sekä huolehtimaan kaivosmiesten
palkkojen maksamisesta ajallaan.
AHJ1704_1-48.indd 32
Työntekijöiden asiaa ajavia vaiennetaan usein
parjauskampanjoilla ja uhkauksilla tai vangitaan.
Riippumattomat ammattiliitot ovat hallitukselle
kauhistus ja niiden aktiiveja suljetaan herkästi
vankilaan.
Oikeuslaitos ei välttämättä asetu työntekijöiden puolelle selvissä väärinkäytöksissäkään.
Siksi esimerkiksi maksamattomien palkkojen
periminen on monesti vaikeaa.
Silti kansalaisten pelko alkaa hälvetä, ja työntekijät uskaltavat yhä useammin puhua ääneen
sekä toimia. Vaikka valtiolliset tiedotusvälineet
vaikenevat, tieto työtaisteluista leviää verkossa
ja toimii esimerkkinä. Vangituille tai banderolleihin kerätään rahaa puhelinsovelluksilla.
Hallitus murskaa yksivaltaansa haastavaan
aktivismin yleensä kovakouraisesti. Toisinaan se
kuitenkin joutuu painostamaan työnantajia sopimaan, jotta kansalaisten oma toiminta loppuisi mahdollisimman pian. Presidentti Xi Jinping
jopa patisti virallisia ammattiliittoja kehittämään
työläisten edustusta työpaikoilla.
Viime vuonna poliisi tukahdutti työläisten
lakon Angang Lianzhongin terästehtaalla ja esti
heitä soittamasta kovaäänisistä kansallislaulua.
Sen ensimmäinen säe kuuluu: Nouskaa, te jotka
kieltäydytte olemasta orjia.
KANADA United Steelworkers -liitto kampanjoi Kanadassa näkyvästi naisiin kohdistuvan
väkivallan lopettamiseksi. Se solmi tammikuussa
Albertan osavaltiossa liittoon kuuluvien hoitokodin työntekijöiden työehtosopimuksen, joka
huomioi perheväkivallan.
Työntekijä voi käyttää työaikaansa kolmeen
päivään asti perheväkivaltaan liittyviin juristin
tai muun avustajan sekä lääkärin tapaamisiin
vaarantamatta työsuhdettaan. Tiedot näistä
tapaamisista pidetään luottamuksellisina.
Tämä on ensimmäinen kerta, kun Kanadan
metalliliitto USW on saanut perheväkivallan
kohteeksi joutuneiden auttamisen työehto­
sopimuksiin.
Miljardööri vastaan
buddhalaismunkit
VENÄJÄ Kamppailu Ural-vuoristossa 888 metrin
korkeudessa sijaitsevan buddhalaistemppelin
kohtalosta on jatkunut pitkään. Miljardööri
Roman Abramovitšin kaivos- ja teräsjätti Evraz
haluaa laajentaa kaivostaan temppelin alueelle.
Afganistanin sodan veteraani Mihail
Sannikovin vuonna 1995 perustama temppeli
on kieltäytynyt muuttamasta, mutta viran­
omaiset ovat määränneet asukkaat poistumaan maaliskuun alussa.
Neuvottelusta
ei voi luistaa
BRITANNIA Auton sähkölaitteita valmistava
Kostal UK -yhtiö tuomittiin maksamaan
korvauksia 56:lle Unite-liiton jäsenelle.
Uniten jäsenet hylkäsivät marraskuussa
2015 Kostal UK:n sopimusehdotuksen, jonka
jälkeen yhtiö otti yhteyttä erikseen jokaiseen
työntekijään. Se vaati heitä allekirjoittamaan
sopimuksen joulurahan menetyksen uhalla.
Uhkaus jopa toistettiin.
Nyt oikeus määräsi yhtiön maksamaan
kullekin liiton jäsenelle korvausta yhdestä
uhkauksesta 4 475 ja kahdesta 8 950 euroa.
Tuomarin mukaan sopimusneuvotteluja
ei voi sivuuttaa, vaikka jäsenäänestyksen
tulos ei miellyttäisikään.
28.2.2017 14:34:26
Kevään ja kesän arkipyhäkorvaukset 2017
Työehtosopimuksen mukaisten arki­pyhä­korvausten tarkoituksena on turvata työntekijälle normaali
ansio myös sellaisilta viikoilta, joille sattuu kirkollisia juhla­päiviä tai muita yleisiä vapaapäiviä. Tämän
vuoksi arkipyhäkorvausta ei makseta, jos edellä mainittu päivä sattuu lauantaiksi tai sunnuntaiksi.
Teknologiateollisuuden työehtosopimuksen 23.1 kohdan mukaisesti korvattavat arkipyhät:
PITKÄPERJANTAI (14.4.)
TOINEN PÄÄSIÄISPÄIVÄ (17.4.)
VAPPU (1.5.)
HELATORSTAI (25.5.)
JUHANNUSAATTO (23.6.)
SUURUUS
POISSAOLO
VUOSILOMA
Tuntipalkkainen työntekijä
Kahdeksan tunnin palkka keskitunti­ansion
mukaan (8 x keskituntiansio)
Osa-aikainen työntekijä
Tuntipalkkaisen arkipyhäkorvaus kerrotaan
työ­­viikon säännöllisten työtuntien lukumäärällä ja jaetaan saatu tulo luvulla 40
Viikko- tai kuukausipalkkainen työntekijä
Ei erillistä arkipyhäkorvausta, vaan
myös arkipyhä­viikolta normaali palkka
vähen­tä­mättömänä
Tietyissä tilanteissa työntekijä ei voi tai ei
ole velvollinen työskentelemään arkipyhä­
kor­vaukseen oikeuttavina edellytyspäivinä.
Hän ei silti menetä oikeuttaan arkipyhä­­
kor­vaukseen, jos korvattava arkipyhä sattuu:
Vuosiloma (talviloma tai kesäloma)
voidaan määrätä tai sopia alkavaksi siten,
että vuosilomajaksoon sisältyy päiviä, joita
ei lueta vuosilomalain mukaan lomapäiviksi.
Tällaisia päiviä ovat sunnuntait, kirkolliset
juhla­päivät, pääsiäislauantai, vapunpäivä
sekä juhannusaatto.
EDELLYTYKSET
Arkipyhäkorvaus maksetaan jos:
 Työsuhde on yhtäjaksoisesti kestänyt
ennen arkipyhää vähintään kuukauden.
 vuosiloman ajalle
 ajalle, jolta työnantaja maksaa
sairausajan tai äitiysvapaan palkkaa
 työehtosopimuksen 31.3 kohdassa
tarkoitetun, alle 10-vuotiaan lapsen
äkillisestä sairastumisesta johtuvan
palkallisen poissaolon ajalle
 taloudellisista tai tuotannollisista syistä
johtuvan, enintään kaksi viikkoa ennen
arkipyhää kestäneen lomau­tuksen ajalle
 lakisääteisen isyysvapaan ajalle.
Luettelo on tyhjentävä.
K E VÄ Ä N J A K E S Ä N A R K I P Y H Ä K O R VA U K S E T 2 0 1 7
TEKSTI KAUNO KOSKELA SOPIMUSPÄÄLLIKKÖ
O TA TA LT E E N
33
T YÖ E H T O S O P I M U S
ESIMERKKI
Jos talviloma sovitaan (kaikki 6 päivää) tai
määrätään alkavaksi maanantaina 10.4.,
vuosi­loma jatkuu vielä seuraavan viikon
tiistain ja keskiviikon, koska pääsiäis­
lauantaita ei lueta loma­päiväksi ja pitkä­
perjantai sekä toinen pääsiäispäivä
(maanantai 17.4.) ovat kirkollisia juhla­pyhiä.
On myös muistettava, että tuntipalkkaiselle
työntekijälle maksetaan arki­pyhäkorvaus
vuosiloman ajaksi sattuvilta arkipyhiltä
vuosiloma­palkan lisäksi.
ESIMERKKI
Jos työntekijän työsuhde on alkanut
maanantaina 13.3., hän on oikeutettu
saamaan arki­pyhäkorvauksen
pitkä­perjantailta 14.4. ja luon­nol­lisesti
myös toiselta pääsiäis­päivältä 17.4.
 Työntekijän tulee olla ollut työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä joko viimeisenä
arkipyhää edeltäneenä tai sen jälkeen
lähinnä seuraavana työpäivänä. Edellytyspäivä on todellinen työtuntijärjes­telmän
mukainen työpäivä. Jos arkipyhää edeltää
tai seuraa sovittu tai määrätty työajan
tasaamisvapaa (pekkaspäivä), edellytyspäivä siirtyy työtuntijärjestelmän mukaiseksi
arki­pyhää edeltäväksi tai seuraavaksi
työpäiväksi.
LOMAUTUS
Arkipyhäkorvaus maksetaan taloudellisin
ja tuotannollisin syin toimeenpannun
lomautuksen ajalta, jos arkipyhä sattuu
lomautuksen ensimmäisen 15 kalenteri­
päivän ajaksi. Lisäksi myös kuukauden
työsuhde-edellytyksen on täytyttävä.
Turhien epäselvyyksien välttämiseksi
on suotavaa, että loman sijoittamiseen ja
lomapäivien kulumiseen liittyvät asiat
selvitetään työnantajan kanssa etu­käteen.
ESIMERKKI PITKÄPERJANTAI 14.4.
Jos lomautus on alkanut aikaisintaan
perjantaina 31.3., arkipyhäkorvaus
maksetaan. Jos lomautus on alkanut tätä
ennen, arkipyhäkorvausta ei makseta.
Jos lomautus päättyy niin, että työn­tekijä
on työtuntijärjestelmän mukaisesti työssä
arkipyhää seuraavana työtunti­järjestelmän
mukaisena työpäivänä (edellytyspäivä),
arkipyhäkorvaus maksetaan.
Jos lomautus on toteutettu viikoittaisen
työajan lyhennyksenä, arkipyhäkorvaus
maksetaan normaalisti, riippumatta siitä,
kuinka pitkään järjestely on kestänyt.
Yksityiskohtaiset ohjeet ja muut sopimusalat: www.metalliliitto.fi/tyoehtosopimus
AHJ1704_1-48.indd 33
VÄND
28.2.2017 14:34:26
TEXT KAUNO KOSKELA AVTALSCHEF
VÅ R E N S O C H S O M M A R E N S S Ö C K E N H E L G S E R S ÄT T N I N G A R 2 0 1 7 3
4
Vårens och sommarens söckenhelgsersättningar 2017
K L I P P U T O C H S PA R A
KO L L E K T I VAV TA L
Avsikten med de kollektivavtalsenliga söckenhelgsersättningarna är att garantera arbetstagaren
en normal inkomst också för de veckor då det infaller kyrkliga helger eller andra allmänna lediga dagar.
Därför betalas söckenhelgsersättning inte om ovannämnda dag infaller på lördag eller söndag.
Söckenhelger som ersätts enligt paragraf 23.1 i Teknologiindustrins kollektivavtal:
LÅNGFREDAG (14.4)
ANNANDAG PÅSK (17.4)
FÖRSTA MAJ (1.5)
KRISTI HIMMELSFÄRDSDAG (25.5)
STORLEK
FRÅNVAROTIDEN
Timavlönad arbetstagare
Åtta timmars lön enligt medeltim­
förtjänsten (8 x medeltim­förtjänsten)
Deltidsarbetare
Timavlönad arbetstagarens ersättning
multipliceras med antalet regelbundna
arbetstimmar under arbetsveckan
och divideras den erhållna produkten
med talet 40
Vecko- eller månadslönad arbetstagare
Ingen separat söckenhelgsersättning utan
denne får också för söckenhelgs­veckan
sin normala lön oavkortad.
I vissa situationer kan arbetstagaren inte
eller är inte förpliktad att arbeta på de förutsättningsdagar som berättigar till söckenhelgsersättning. Han eller hon förlorar trots
detta inte sin rätt till söckenhelgsersättning
om den ersättningsgilla söckenhelgen
infaller på:
FÖRUTSÄTTNINGARNA
Söckenhelgsersättningen betalas om:
➊ Anställningen har fortsatt oavbrutet
minst en månad före söckenhelgen.
EXEMPEL
Om arbetstagarens anställning har
börjat onsdag 13.3 är han berättigad
till söckenhelgsersättning för lång­fredagen 14.4 och naturligtvis också
för annandag påsk 17.4.
➋ Arbetstagaren bör har varit i arbete
enligt arbetstidsschemat på antingen sista
arbetsdagen före söckenhelgen eller på
arbetsdagen närmast efter söcken­helgen.
Förutsättningsdagen är den arbetsdag som
står inskriven i arbetstidsschemat. Om man
har kommit överens om eller bestämt att
en utjämningsledighet för arbetstiden
(pekkanen-dag) infaller omedelbart före
eller efter söckenhelgen, flyttas förutsättningsdagen till den arbetsdag enligt
arbetstidsschemat som infaller närmast
före eller efter söckenhelgen.
➊ semester
➋ tid för vilken arbets­givaren betalar lön för
sjukdomstid eller för moderskapsledighet
➌ avlönad frånvaro på grund av ett under
10-årigt barns plötsliga insjuknande såsom
avses i kollektivavtalets 31.3 paragraf
➍ permittering på grund av ekonomiska
eller produktionsskäl som pågått högst
två veckor före söckenhelgen
➎ lagstadgad faderskaps­l­edighet
Förteckningen är komplett.
PERMITTERING
Söckenhelgsersättningen betalas om
permitteringen har skett av ekonomiska
och produktionsskäl och om söckenhelgen
infaller under de första 15 kalender­dagarna
sedan permitteringen börjat. Också
anställningsvillkoret på en månad måste
vara uppfyllt.
EXEMPEL LÅNGFREDAGEN 14.4
Om permitteringen har börjat tidigast
fredag 31.3, betalas söckenhelgsersättning. Om permitteringen har börjat före
detta datum, betalas ingen söckenhelgs­
ersättning.
MIDSOMMARAFTON (23.6)
Ifall permitteringen har verkställts i form
av förkortad arbetstid per vecka, betalas
söckenhelgsersättningen på normalt sätt
oberoende av hur länge arrangemanget
har fortsatt.
SEMESTER
Semester (sommar- eller vintersemester)
kan bestämmas eller avtalas att börja
så att semesterperioden innehåller dagar
som enligt semesterlagen inte räknas som
semesterdagar. Sådana dagar är söndagar,
kyrkliga helgdagar, påsklördag samt
midsommarafton.
EXEMPEL
Om det avtalas eller bestäms att vinter­
semestern (alla 6 dagar) börjar måndag
10.4, fortsätter semestern ännu på tisdag
och onsdag följande vecka, eftersom påsklördagen inte räknas som semesterdag och
långfredagen och annandag påsk (måndag
17.4) är kyrkliga helger. Man bör också komma ihåg att en timavlönad arbetstagare för
söckenhelger som infaller under semestertiden förutom semesterlön också får söckenhelgsersättning.
För att undvika onödiga missförstånd
rekommenderas att man på förhand
kommer överens med arbetsgivaren
om tidpunkten för semestern och
det antal semesterdagar som går åt.
Om permitteringen upphör så att arbetstagaren enligt arbetstidsschemat är
i arbete på den arbetsdag i arbetstidsschemat som följer efter söcken­helgen
(förutsättningsdagen), betalas söckenhelgsersättning.
Noggranna direktiv och andra avtals­branscher på adressen www.metalli­l­­iitto.fi/web/se/kollektivavtal
AHJ1704_1-48.indd 34
28.2.2017 14:34:28
Entä jos toisen
EURO ONKIN
YHTÄKKIÄ NOLLA?
Henkivakuutus turvaa toimeentulosi, jos jäät yksin
pitämään huolta perheestäsi. Saat mielenrauhaa
jo muutamalla eurolla kuussa. Mitäpä jos hoitaisit
asian kuntoon saman tien! Katso hinta ja
osta vakuutus osoitteessa
henkivakuutuskuntoon.fi
Suomen edullisimman henkivakuutuksen (Vakuutus- ja rahoitusneuvonta FINE:n tekemä
hintavertailu 9/2016) järjestöjäsenille myöntää Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva.
Nyt älle
ä
p
kau an p
010 19 19 19
2000 €
TURVA
SELVIYTYMIS
AHJ1704_1-48.indd 35
28.2.2017 14:34:28
36
TEXT JOHANNES WARIS FOTO PATRIK LINDSTRÖM
4 09.03.2017
Nästan ett varv runt jorden
På Helkama Bica i Hangö
tillverkade man kablar redan
då TV:n var svartvit. Idag
tillverkas här kablar bland
annat till kryssningsfartyg.
Efter en aningen tyngre
period har företaget nu vind i
seglen och en storbeställning
bidrar till framtidstron.
AHJ1704_1-48.indd 36
D
en nyvalda huvudförtroendemannen Jari Timonen hälsar
oss välkomna till fabriken. Timonen är trots sin långa erfarenhet inom metallbranschen
rätt så ny här på fabriken bland
kablarna i alla regnbågens färger. Efter att han förlorade Koverhar - eller sitt
”hem” som han kärleksfullt kallar järn- och stålverket - för fem år sedan är han idag väldigt nöjd
över att jobba på Helkama Bica.
Här i Hangö tillverkas för det mesta fartygs- och industrikablar. Helkama Bicas andra
fabriksanläggning i Finland ligger i S:t Karins
strax utanför Åbo. Sammanlagt 160 personer
jobbar för företaget i Finland och dessutom har
företaget en fabrik i Kina. TV-apparaterna och
radiomottagarna har fallit bort från den familjeägda bolagsgruppens produktsortiment för flera
decennier sedan och kylskåpen för något år sedan, men kabeltillverkningen som kom igång på
1960-talet fortsätter.
Ledningar flätas ihop lager på lager.
Arbetarskyddsfullmäktige Katri
Lönnqvist anser att det är lättare att
förhandla om saker på arbetsplatsen.
Det är ett 40-tal personer som jobbar inom
produktionen på fabriken i Hangö. I grannhuset tillverkar Helkama Velox cyklarna som företaget ofta förknippas med. Den största delen
av koncernens omsättning kommer ändå från
kabeltillverkningen.
Året 2017 inleddes i trevliga tecken för företagets del. De goda ekonomiska nyheterna som
kommit från Egentliga Finland gav utdelning
också i Västnyland då Helkama Bica fick en beställning från Åbovarvet. Kryssningsfartygen
måste förses med kablar. Leveransen gäller för
fyra år. Redan tidigare har det gått åt en hel del
kabel förutom Åbo också till exempel till varv i
Tyskland och Frankrike.
28.2.2017 14:34:33
4
37
09.03.2017
I Hangö har de svårare tiderna betytt att man
gått från tre skift till två skift. En del av linjerna i
fabriken jobbar ändå fortsättningsvis i tre skift.
–Det sker stora vändningar i fartygs­industrin
och det syns i vår bransch. Beställningarna och
produktionen går framåt i pulser, säger koncernchef Satu Helkama.
I stället har man försökt hitta besparingar på
annat håll och involverat personalen i arbetet.
Det handlar bland annat att se över arbetssätten
för att minska på andelen material som går till
spillo i produktionen.
POPULÄRT MED KORTARE ARBETSDAG
Tomppa Harjanne, koncernchefen Satu
Helkama och huvudförtroendemannen
Jari Timonen tror på framtiden.
– Det skapar en bra bas för det vi gör här,
säger Satu Helkama, chef för koncernen Helkama Emotor som både Helkama Bica och cykeltillverkaren Helkama Velox utgör en del av.
Även om det är frågan om en omfattande
beställning ser det ändå inte ut som om storbeställningen skulle innebära nyanställningar
i det här läget.
”MAN SER PRISET PÅ TJOCKLEKEN”
Kvalitetskraven på fartygskabel är mycket höga.
Det krävs exempelvis mycket tåliga egenskaper
av plasten som skyddar ledningarna.
Tillverkningsprocessen inleds med tunna
koppartrådar eller stänger. Det gäller att väva,
fläta ihop dem, kabla dem och lägga en mantel
av plast över ledningarna. Koppar är det som
kostar i produkten och råvaran importeras för
det mesta från Sverige.
– Man kan nästan säga att man ser priset på
tjockleken på kabeln, säger Jari Timonen.
Förutom huvudförtroendemannen är också
Tomppa Harjanne förhållandevis ny i huset.
Han håller för det mesta på med att köra en av
maskinerna som mantlar kablar.
– Det handlar egentligen om att smälta plast,
sammanfattar Harjanne.
Fabriksmiljön är något av en ny värld för
honom eftersom han har tidigare jobbat bland
annat som stuvare i Hangö hamn.
– Det är skönt att få jobba inomhus. På 15 år
fick jag nog av att jobba utomhus i kylan.
Han medger ändå att det speciellt sommartid kan bli hett i fabriken då solen gassar och
maskinerna ångar på för fulla muggar. Då kan
kvicksilvret stiga till en bit över 30 grader.
Harjanne har jobbat knappt två år på Helkama Bica och den största delen av tiden har gått
åt vid samma maskin.
– Tidigare kunde någon jobba vid samma maskin i trettio år, berättar arbetarskyddsfullmäktige Katri Lönnqvist som är inne på sin andra
period med förtroendeuppdraget.
AHJ1704_1-48.indd 37
Hon anser att det är viktigt att rotera arbetsuppgifter eftersom det både ökar på kunskapsnivån hos de anställda och har en positiv inverkan på arbetshälsan.
– Då man byter uppgifter minskar risken för
belastningsskador avsevärt, säger Lönnqvist.
På företaget har man med åren gått mot ett
upplägg med mer rotation mellan arbetsupp­
gifterna. Här tänker man ibland utanför boxen
och det är inte enbart produktionslinjen det
gäller.
– Jag hjälper till i köket ibland, säger Harjanne som har en kockutbildning i bagaget.
DET TAS INTE FÖRST TILL UPPSÄGNINGAR
I fjol samarbetsförhandlade företagsledningen
med personalen. Samarbetsförhandlingarna
ledde till att ett skifte permitterades i höstas.
– Vi lyckades ändå med att det blev så att vi
inte verkställde alla permitteringsveckor som
var inplanerade. Det som är bra med att det här
är ett familjeföretag är att cheferna är aningen
långsiktigare. Det blir inga förhastade reaktioner och det är inte uppsägningar som man tar
till först om det blir svårare tider, säger Jari
Timonen.
På Helkama Bica har man infört ett system där
man jobbar aningen längre skift under veckan,
men på fredagar jobbar personalen i stället ett
kortare skift. Det är något personalen uppskattar högt.
– Det är skönt att man kommer iväg klockan
sju på fredagar om man jobbar kvällsskift, säger
Harjanne.
Kvalitetskraven för fartygskablar är höga.
Det krävs speciella egenskaper av plasten som
ska skydda ledningarna i kabeln. Till exempel
ska den klara av att vara utsatt för eld i en och
en halv timme och fortfarande fungera. Den får
heller inte börja ryka. Det kräver till exempel
att man lägger ett minerallager över koppar­
trådarna.
Det går åt omkring 2 000 kilometer kabel i
ett kryssningsfartyg och största delen förblir i
gömman så att kryssningsgästerna inte kommer
att se företagsnamnet som i produktionen
skrivs in på ytan av kabeln med en meters mellanrum.
Koncernchefen Satu Helkama säger att hennes mål är att den sammanlagda produktionen
ska uppgå till 40 000 kilometer per år – det blir
ett helt varv runt jorden.
Jari Timonen anser att det är fullt möjligt.
–Man kan räkna med att en linje kör 15 kilo­
meter kabel per skift. I fall fyra linjer skulle
jobba i tre skift så blir det en hel del, funderar
Timonen. Då behövs det naturligtvis tillräckligt
med personal för jobbet.
VÄLDIGT FÅ LÄMNAR FÖRETAGET
En som under sin arbetskarriär tillverkat kablar
så att det skulle räcka flera varv runt vår planet
är Tarja Räsänen som jobbat 28 år i huset. Hon
har en klar uppfattning om hur jobbet förändrats genom åren.
– Förr i tiden var arbetslivet lättare. Nuförtiden måste man verkligen jobba, skrattar hon.
Skämt åsido, det är främst det att datorerna
är allt mer inblandade i produktionen som
förändrat jobbet, anser Räsänen.
Alina Talja har jobbat på Helkama
Bica i två år – och kunde tänka sig
stanna till pensionsåldern.
28.2.2017 14:34:40
38
4 09.03.2017
Hon har trivts bra på jobbet i snart trettio år. Dessutom har hon alltid sökt sig till de
uppgifterna som tidigare kanske uppfattats
vara menade för män.
– När jag började jobba här hette det att
kvinnor inte kör truck så jag sökte mig genast till en truckförarkurs, säger Räsänen.
– Väldigt få lämnar det här företaget.
De som kommer är här för att stanna – och
stannar tills de går i pension, säger hon.
Plötsligt tjuter det till i maskinen vilket
signalerar att Räsänen måste rusa i väg för
att byta ut en av spolarna - ett av de ”karajobb” som hon absolut vill göra.
– Om någon behöver hjälp så ser vi till
att han eller hon får det, påminner huvudförtroendeman Timonen.
KVALITETSGRANSKNINGEN ÄR VIKTIG
Eftersom kvalitetskraven är höga måste
produkterna naturligtvis gå igenom en
noggrann kvalitetsgranskning. I dag är det
Alina Talja som håller i trådarna – bokstavligen.
– Det intressantaste är att det finns så
många olika typer av kablar och arbetsuppgifter, så ingen dag är helt lik den andra. Nu
är det ganska lugnt men då alla linjer är i
gång och spottar ut kabel kan det bli riktigt
bråttom, säger hon.
Talja hör liksom Harjanne till gruppen
som anställdes ungefär samtidigt för knappt
två år sedan. Hon anser att det är den goda
stämningen på jobbet som får henne att
orka. Dessutom får de kortare fredagsskiften tummen upp av Talja.
– Jag kan mycket väl se mig jobba här
tills jag går i pension, säger Talja medan hon
utför tester på kablar som snart kan segla
någonstans på sydliga breddgrader eller
kanske hamnar i en oljerigg på Nordsjön.
På Helkama Bica ser man ljust på framtiden. Till exempel ökar antalet människor
som äger en mobiltelefon snabbt i flera länder där de tidigare hört till ovanligheterna.
Det är i de här länderna som det nu byggs
master för mobilnäten. Där kommer det att
finnas ett stort behov av industrikabel. a
AHJ1704_1-48.indd 38
Metalls styrelse sade
ja till förbundsfusion
Planerna på ett nytt storförbund inom industrin har tagit ett stort steg
framåt. Styrelserna för tre industri­förbund inom fackcentralen FFC
godkände projektstyrelsens förslag den 17 februari. FÖRBUNDSFUSION De slutliga besluten om förbundsfusionen tas i maj då Metalls förbundskongress och Träfackets fullmäktigemöte går av
stapeln. Styrelsen för industriförbundet TEAM
möts tre gånger kring ärendet. Beslutet att gå
vidare med fusionen togs enhälligt i samtliga tre
förbundsstyrelser.
Metallarbetarförbundet, industriförbundet
TEAM och Träfacket är starka industrifackförbund som representerar omkring 75 procent av
den finländska exporten. Den internationella
konkurrensen och en långvarig ekonomisk recession har trots allt förorsakat osäkerhet på
arbetsmarknaden och arbetslöshet.
Arbetsgivarnas agerande under den senaste
tiden har ökat behovet av en stark och enad intressebevakning och samhällspåverkan.
Fackföreningarna har också tappat medlemmar. Förbunden beslöt för ett par år sedan att
utreda möjligheterna för att få ihop ett helt nytt
och handlingskraftigt förbund. I början deltog
Pappers i planerandet av förbundsfusionen,
men förbundet drog sig ur i december. Projektstyrelsen som ansvarar för förberedelserna av fusionen har siktet ställt på framtiden. Målet med fusionen är att förbättra intressebevakningen och öka industriförbundens
möjligheter att påverka.
Det nya industriförbundet kommer att grunda en gemensam arbetslöshetskassa. Industriförbundets första förbundskongress kommer
att gå av stapeln i november 2017. Då väljs bland
annat de beslutsfattande organen inom förbundet för åren 2017–2023.
Industriförbundet kommer att ha omkring
230 000 medlemmar. Det innebär att förbundet
hör till de tre största fackförbunden i Finland
tillsammans med förbundet för den offentliga
sektorn och välfärdsområdena JHL och service­
facket PAM. a Svarta listor vid Boliden
PÅTRYCKNINGAR Den svenska gruv- och metallMetall bad Teknologiindustrin att se till att
jätten Boliden Groups handlande vid företagets ett av deras medlemsföretag inte bryter mot
enheter i Karleby och Kevitsa har varit på tapekollektivavtalet. Boliden har dragit tillbaka de
ten under vårvintern.
ogrundade varningarna i Karleby.
På företagets gruva i Kevitsa i Sodankylä in– I Finland har arbetstagare rätten att delta
leddes händelseförloppet med att arbetsgivaren
i en strejk som ordnas av fackavdelningen och
skickade en lista över anställda som
arbetsgivaren kan enligt lag inte
dela ut några reprimander för
fått en varning av arbetsgivaren till ”En arbetstagare
hela personalen. På listan förekom som deltar i
det. Politiska strejker och sympatistrejker är alltid tillåtna. Nu när
tiotals namn. Listan innehöll också en stridsåtgärd
varningar som delats ut utan giltiga
Finlands Näringsliv EK har sagt
(som ordnas
upp avtalen mellan centralorgagrunder och sådana som inte längre gällde. Den så kallade svarta lis- av fackavdelning) nisationerna sa de samtidigt upp
tan spreds även om arbetsgivaren är alltid skyddad.” regeln om att man måste meddela
försökte dra tillbaka meddelandet
om strejker fyra dagar tidigare. Nu
och bett om att de som mottagit meddelandet
är situationen öppen. Det finns skäl att öppna
förstör det. Svarta listorna har väckt uppmärkför varför man går inför en politisk- eller sympasamhet i flera medier.
tistrejk men man behöver inte ge någon varning
På Bolidens zinkfabrik i Karleby marschepå förhand, säger Helenius.
De anställda har gjort en brottsanmälan om
rade arbetarna vid elektrolysavdelningen ut den
1 februari i protest mot arbetsgivarens godtyckarbetsgivarens beteende. Huvudförtroendeman
liga agerande och den dåliga personaladminisPetri Partanen vid Boliden i Karleby intygar
trationen på arbetsplatsen. Personalledningen
att brottsanmälan fortfarande står kvar även
handlade fel då de delade ut varningar till arom arbetsgivaren dragit tillbaka varningarna. a
betstagare som deltog i strejken samt hotade
anställda vid utmarschen, säger Metallarbetarförbundets chefsjurist Arto Helenius.
28.2.2017 14:34:41
Uutuus! Tuotteet,
joilla jokainen osaa
antaa ensiapua.
Patentoitu
laastariautomaatti
Uudet Cederroth First Aid Kits -pakit ovat innovatiivisimmat ensiapupakkimme. Uuden kestävän mallin,
näkyvillä olevien tuotteiden ja selkeiden kuvallisten
ohjeiden ansiosta jokainen osaa antaa ensiapua.
Missä tahansa. Tutustu sarjaan osoitteessa
www.firstaid.cederroth.com/fi
AHJ1704_1-48.indd 39
28.2.2017 14:34:41
40
T YÖ T T Ö M Y Y S T U R VA
4 09.03.2017
KOTISIVU tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Lisää tietoa työttömyysturvastasi
SÄHKÖINEN ASIOINTI Hakemusten toimittaminen liitteineen ja omien tietojen katselu
OTA YHTEYTTÄ -PAINIKE Viestien lähetys suojatulla sähköpostiyhteydellä
PALVELUNUMERO 020 690 455 arkipäivisin 8.30–15 (pvm/mpm, jonotus on maksuton)
POSTIOSOITE Metallityöväen Työttömyyskassa, PL 116, 00531 Helsinki
NÄIN HAET PÄIVÄRAHAA
 Ilmoittaudu viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä
LIITÄ ENSIMMÄISEEN HAKEMUKSEEN
 Palkkatodistus työnantajalta vähintään 26 palkalliselta
työssäolo­viikolta ennen työttömyyttä tai lomautusta.
työnhakijaksi TE-toimistoon.
Ansiopäivärahan ensi- ja jatkohakemuksen liitteineen

 Irtisanomisilmoitus ja työtodistus toistaiseksi voimassa olleen
voit lähettää sähköisessä asioinnissa verkkopankkitunnusten avulla.
Sähköiseen asiointiin pääset kirjautumaan kassan kotisivuilta.
OLE YHTEYDESSÄ
TYÖTTÖMYYSKASSAAN
työsuhteen päätyttyä
 Lomautusilmoitus tai lomautustodistus
Sieltä voit myös halutessasi tulostaa paperisen hakemuslomakkeen.
Varmista, että olet maksanut jäsenmaksut työttömyyden alkuun asti.

Täytä päivärahahakemus huolellisesti neljältä kalenteriviikolta

LIITÄ ENSI- JA JATKOHAKEMUKSEEN TARVITTAESSA

Päätös saamastasi sosiaalietuudesta, esimerkiksi kotihoidon tuesta maanantaista sunnuntaihin. Ensimmäisen hakemuksen voit toimittaa
(myös puolison saamasta) tai eläkkeestä
jo kahden kokonaisen kalenteriviikon ajalta.
 Verokortti, jos olet hakenut muutosverokortin etuutta varten
Muista päivätä ja allekirjoittaa paperihakemus. Allekirjoituspäivä

 Palkkatiedot, jos olet tehnyt osa-aikatyötä tai
ei saa olla aikaisempi kuin viimeinen päivä, jolta haet päivärahaa.
Ajankohtaista tietoa hakemusten käsittelyajasta löydät kassan

kotisivuilta > Käsittelytilanne
 Työsopimus, jos olet aloittanut osa-aikatyön
 Verotuspäätös, jos sinulla on tuloa maataloudesta tai
satunnaista kokoaikatyötä hakemuksen ajalla
muusta yritystoiminnasta
WEBBPLATS tyottomyyskassa.metalliliitto.fi Mera information om utkomstsyddet
E-TJÄNSTEN Skicka in ansökan och bilagor och uppdatera egna uppgifter
OTA YHTEYTTÄ -TRYCKKNAPP Skicka meddelande via skyddad e-post
SERVICENUMMER 020 690 455 på vardagarna 8.30–15 (lna/msa, köandet är avgiftsfritt)
POSTADRESS Metallarbetarnas Arbetslöshetskassa, PB 116, 00531 Helsingfors
SÅ HÄR SÖKER DU DAGPENNING
 Anmäl dig senast den första arbetslöshetsdagen som arbets­lös
BILAGOR FÖR FÖRSTA ANSÖKAN
 Ett löneintyg som arbetsgivaren utfärdat för minst 26 avlönade
bilagor via e-tjänsten med dina personliga nätbankkoder. Logga in
arbetsveckor före arbetslösheten eller permitteringen
arbetssökande till TE-byrån.
Du kan skicka in din första ansökan eller en fortsatt ansökan jämte

TA KONTAKT MED
ARBETSLÖSHETSKASSAN
Tillkännagivande om uppsägning och kopia av arbetsintyg

 Tillkännagivande eller intyg om permittering.
via kassans webbplats. Om du vill, kan du också printa ut
en ansökningsblankett.
BIFOGA VID BEHOV FÖR FÖRSTA OCH FORTSATT ANSÖKAN
Försäkra att ditt medlemskap är i skick och att medlemsavgifterna


En kopia av beslutet om annan social förmån, t.ex. hemvårdsstöd är betalda fram till arbetslösheten.
(också stöd som har beviljats för din make/maka)
Fyll i ansökan noga för fyra kalenderveckor från måndag till söndag.

eller pensionsbeslut
Du kan fylla i den första ansökningen för en kortare period, minst
två hela kalenderveckor.
Kom ihåg att datera och underteckna pappersansökan. Dateringsdatum

får inte vara tidigare än den sista dagen som du söker dagpenning för.
Du hittar aktuell information om ansökans behandlingstid

på kassans webbplats > Käsittelytilanne
 Skattekort om du har ansökt om ändringsskattekort för förmån
 Löneuppgifter om du har haft löneinkomst för deltidsarbete eller tillfälliga jobb under den period som ansökan avser
 Arbetsavtal, om du har börjat med deltidsarbete
 beskattningsbeslutet om du har inkomster från lantbruks
verksamhet eller från någon annan företagsverksamhet
METALLITYÖVÄEN TYÖTTÖMYYSKASSA
AHJ1704_1-48.indd 40
28.2.2017 14:34:41
09.03.2017
TEKSTI MIKKO NIKULA KUVA KITI HAILA
Murikan kurssit
27.–31.3. Työsuojelun jatkokurssi
(2. vko 24.–28.4.)
Opintosihteerikurssi
(autoala mukana)
3.–7.4. Luottamusmiesten peruskurssi
10.–12.4. Jäsenhuollon kurssi H
19.–21.4. Yhdenvertaisuus työpaikalla
Työaika
Autoalan työsuojelun
lyhyt jatkokurssi H
24.–28.4. Luottamusmiesten peruskurssi
Luottamusmiesten jatkokurssi H
(2. vko 29.5–2.6. M)
2.–4.5. Autoalan palkkaustekniikka
Työsuojelun täydennyskurssi
– Riskien arviointi
8.–12.5. Työsuojelun peruskurssi
(autoala mukana)
Ihmissuhteet työpaikalla H
Tietotekniikan jatkokurssi (Tampere)
10.–12.5. Kansantalous Y
15.–19.5. Luottamusmiesten peruskurssi
Työsuojelun jatkokurssi H
(2. vko 14.–18.8. H)
22.–24.5. Kaivosalan täydennyskurssi H
29.5.–2.6.Palkkatekniikan kurssi H
MUKSUT MUKAAN KURSSEILLE
5.–9.6. ja 12.–16.6.
Kesäkuun kursseille voit ottaa maksutta
mukaan 3–13-vuotiaat lapsesi. Lapsille
järjestetään omaa ohjelmaa kurssien ajaksi.
Mainitse kurssihakemuksessa mukaan
tulevien lasten nimet ja syntymäajat.
5.–9.6.
12.–16.6.
Työsuojelun peruskurssi
Luottamusmiesten peruskurssi
(autoala mukana)
Työsuojelun jatkokurssi
(2. vko 21.–25.8.)
Luottamusmiesten jatkokurssi
(2. vko 21.–25.8.)
4
41
KO U L U T U S
DENIZ KORHONEN Tuotekokoaja, työsuojeluasiamies, Metso Flow Control Oy, Vantaa,
Länsi-Vantaan Metallityöväen ao. 255
Peruskurssilla pääsee alkuun
”Kun alkaa hoitaa jotain,
siihen täytyy perehtyä hyvin.”
Deniz Korhonen muutti Suomeen vuonna 1994.
Ensikosketus maahan oli syntynyt, kun hän opiskeli
suomea Venetsian yliopistossa.
– Minun lisäkseni kurssilla oli kaksi muuta opiskelijaa. Sitten tulin opiskelemaan Helsinkiin, tapasin
suomalaisen miehen… no, nyt olen ollut täällä yli 20 vuotta, hän muistelee täydellisellä suomen kielellään.
Korhonen sai kesätyöpaikan Metsolta ja päätti jäädä sinne, sillä kielten tutkijana tai opettajana
olisi ollut tarjolla lähinnä pätkätöitä. Kuluvan vuoden alussa Korhonen ryhtyi uuteen tehtävään
aloittaessaan 23 hengen tiimissä työsuojeluasiamiehenä, kun edeltäjä jäi äitiyslomalle.
H = Kurssi järjestetään Hakaniemessä (Helsinki)
M = Osa kurssista järjestetään Murikka-opistolla.
Y = Metalliliiton, Puuliiton ja TEAMin yhteinen kurssi
NÄIN HAET MURIKAN KURSSEILLE
Valitse aihe, joka kiinnostaa sinua. Täytä
kurssi­hakemus ja neuvottele työnantajasi kanssa
vapaan myöntämisestä. Täytä hakemus
huolellisesti. Kurssihakemus ja opinto-opas
löytyvät osoitteesta: www.metalliliitto.fi >
Koulutus ja Murikka. Koulutuksesta ja taloudelli­
sesta tuesta saat lisä­tietoja Metalliliiton koulutuksen toiminta-alueelta, puh. 020 77 4001 (vaihde)
sekä ammattiosastosi opintosihteeriltä.
– Kun alkaa hoitaa jotain, siihen täytyy perehtyä hyvin.
Helsingin Hakaniemessä, Metalliliiton keskustoimistolla järjestetty viiden päivän kurssi osoitti
Korhoselle, miten laaja-alainen työsuojelun kenttä on.
– On paljon asioita, jotka eivät ole mitään yksinkertaisia. Fyysinen ja henkinen puoli pitää
ottaa huomioon molemmat.
Isona yrityksenä Metso panostaa työsuojeluun paljon, joten taustat ja perusteet ovat kunnossa.
– Kurssilla huomasi senkin, että ison ja pienen firman ero näissä asioissa on usein valtava.
Uutena tietona Korhoselle tuli esimerkiksi se, että laissa on kirjaus, jonka mukaan työnantajan
tulee ottaa huomioon työntekijän henkilökohtaiset edellytykset.
– En olisi ajatellut, että siitä on erikseen maininta. Minusta on hienoa, että ihmiset pitää ottaa
yksilöinä ja että se on laissa.
Juuri työsuojelun monimuotoisuuden takia Korhoselle on selvää, että
hän käy myös jatkokurssin heti, kun kalenterista sopiva aika löytyy.
– Ei viisi päivää riitä, että nämä jutut oppisi kunnolla.
METALLILIITTOLAISEN
O M A O P I S TO – M U R I K K A
W W W. M U R I K K A . F I
T Y Ö E L Ä M Ä N
AHJ1704_1-48.indd 41
K A N S A N O P I S T O
28.2.2017 14:34:43
42
4 09.03.2017
T O I M I N TA
Ammattiosastojen ilmoitukset ovat maksuttomia.
Lähetä ilmoituksesi mieluiten sähköpostiviestinä (ei liitetiedostona) osoitteeseen
[email protected] tai postita osoitteeseen Ahjo, PL 107, 00531 Helsinki.
Ahjo on luettavissa myös näköislehtenä: www.ahjo.fi
KOKOUKSIA
Helsingin metallityöväen ao. 5:n veteraanien
kokoukset ma 13.3. klo 13 toimistolla,
Saari­niemenkatu 4. Vierailijana ao. 5:n
puheenjohtaja Pertti Ruohonen. Kahvitarjoilu.
Ma 27.3. vierailijana Veikko Lehtonen.
Hietalahden telakkatyöväen ao. 41:n veteraanien
kokous ke 22.3. klo 13 Metalliliiton kokous­
huoneessa no 3, sisäänkäynti Siltasaarenkadun
puolelta raput alas. Alustajina työsuojelupäällikkö
Matti Mäkelä, telakan plm Ilpo Haaja ja toimitsija
Ville Kari.
Turun metallityöväen ao. 49:n veteraanien
juttutupa to 16.3. klo 12.15 Urheilutalo Rientolassa,
Pulmussuonkatu 86.
Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao.
77:veteraanien kokous ma 13.3. klo 12 ao:n
toimistolla, Sturenkatu 27 A 4. krs. Kahvitarjoilu.
Eristyspeltiseppien ao. 155:n hallituksen kokous
la 11.3. klo 10.50 Riihimäen asemalla.
Porin autokorjaamotyöväen ao. 163:n hallituksen
kokous ti 14.3. klo 16.30 Hotelli Amadossa.
Aiheena kevään retki.
Helsingin seudun autoalan ammattilaiset
ao. 337:n kokous ke 29.3. klo 17.30 osaston
toimistolla, Osmontie 47 M 1, Helsinki.
Kokouksessa käsitellään ammattiosaston
fuusioituminen ammattiosasto 84:ään ja
ammattiosasto 337:n purkaminen.
KEVÄTKOKOUKSIA
Ammattiosaston kevätkokouksessa käsitellään
sääntöjen kokoukselle määräämät asiat.
Kaikki jäsenet ovat tervetulleita kokoukseen!
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:
ke 12.4. klo 18 toimistolla, Kristiinankatu 10, Turku.
Kahvitarjoilu. Liitosta ajankohtaisista asioista
kertomassa Jari Kramsu.
Porin metallityöväen ao. 6: to 6.4. klo 18 Kutosen
kulmalla, Pohjoispuisto 2, Pori. Kahvitarjoilu.
Metallityöväen AO12: ke 5.4. klo 15
Vanha Porvoontie 229, nh. Helsinki (tehdas).
Kotkan metallityöväen ao. 20: ma 20.3. klo 17.30
osaston toimistolla, Maariankatu 18. Kahvitarjoilu.
Jyväskylän metallityöväen ao. 26: pe 7.4.
klo 18.30 Scandic Jyväskylä, Vapaudenkatu 73.
Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27: ke 12.4.
klo 17.30 Metalli 5:n toimistossa, Saariniemenkatu
4, Helsinki. Ruokailu kokouksen jälkeen johon
ilmoittautuminen Juhani Miettiselle,
puh. 0400 549 657 viikkoa ennen kokousta.
Tampereen Metalli- ja Autokorityöväen ao.
38: to 6.4. klo 18 SAK:n saunan kokoustilassa,
Rautatienkatu 10. Kahvitarjoilu.
Turun Jalometallityöväen ao. 40: ti 4.4. klo 19
osaston toimistolla, Maariankatu 6 b 5. krs, Turku.
AHJ1704_1-48.indd 42
Hämeenlinnan metallityöväen ao. 43:
ke 22.3. klo 18 aluetoimistolla, Kasarmikatu 7.
Kahvitarjoilu.
Nurmijärven metallityöntekijäin ao. 48:
to 30.3. klo 16 Buriram, Klaukkala. Ruokailu.
Turun metallityöväen ao. 49: ke 5.4. klo 18.30
osaston toimistolla, Tuureporinkatu 17 C, 2. krs,
Turku. Kahvitarjoilu.
Raahen Metallityöväen ao. 55: ti 4.4. klo 18
osaston toimistolla, Vilpuntie 1, Raahe.
Salon metallityöväen ao. 57: ke 12.4. klo 18
osaston toimistolla, Helsingintie 16, Salo.
Mikkelin metallityöväen ao. 61: pe 7.4. klo 18
Cumuluksessa. Kokouksen jälkeen ruokailu
n. klo 19. Ilmoittautumiset 28.3. mennessä
toimistolle tiistaisin klo 17–18.
Kokkolan Metallityöväen ao. 67: pe 31.3. klo 19
osaston toimistolla, Pitkänsillankatu 23, 2. krs,
Kokkola. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Strömbergin tehtaan työntekijäin ao. 70:
to 6.4. klo 15–17 neuvotteluhuone Eerossa,
Strömbergintie 1 B, B-rappu, 1. krs., Helsinki.
Kahvitarjoilu.
Valmetin metallityöväen ao. 74: ke 5.4. klo 17.30.
ao:n kokoushuoneistossa, Kalevankatu 4, 3. krs.,
Jyväskylä.
Helsingin Metalli- ja Konepajatyöväen ao. 77:
to 23.3. klo 17 HYT:n talolla, 3. krs, huone 301.
Kokouksessa käsitellään myös sääntömuutos:
ammattiosaston ehdokasasettelukokouksesta
päättäminen. Kahvitarjoilu.
Posti- ja Lennätinlaitoksen Helsingin
puhelintyöntekijäin ao. 78: ke 5.4. klo 17
Hotel Arthur, Vuorikatu 19, Helsinki.
Kokouksen jälkeen voileipätarjoilu.
Tampereen autokorjaamotyöväen ao. 80:
ma 10.4. klo 18 Lapland Hotel, Yliopistonkatu
44 A, Tampere. Metalliliiton tutkija Jukka
Saviluoto paikalla puhumassa mm. kiky:stä.
Ruokailu kokouksen jälkeen. Hallitus klo 17.
Porvoon metallityöväen ao. 86: la 18.3. klo 12
osaston toimistolla, Piispankatu 19 a 22.
Fiskarssin metallityöväen ao. 93: to 23.3. klo 18
Village Cafessa, Vanha Turuntie 72, Pohjankuru.
Kahvitarjoilu.
Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälä:
pe 31.3. klo 17 omalla toimistolla, Rautatienkatu
10, 6. krs, Tampere. Kahvitarjoilu.
Iisalmen teletyöntekijäin ao. 107: ke 29.3. klo 18
Iisalmen ladun kerhohuoneella, Sankarinkatu 15.
Haminan metallityöväen ao. 109: pe 7.4. klo 18
Haminan Varuskuntakerholla.
Nastolan Metallityöväen ao. 111: ma 10.4. klo
18.30 ao:n toimistolla, Kausantie 34 L 1, Nastola.
Lahden auto- ja korjaamoalan ao. 114: pe 7.4.
klo 18. From Dusk Till Dawn -sauna- ja kokoustiloissa, Sopenkorvenkatu 9, Lahti. Kokouksen
jälkeen ruokailu ja osaston saunailta.
Toimita ilmoituksesi viimeistään
16.3.
6.4.
27.4.
Ahjo 5/2017 (ilmestyy 30.3.)
Ahjo 6/2017 (ilmestyy 20.4.)
Ahjo 7/2017 (ilmestyy 11.5.)
Kouvolan metallityöväen ao. 116: ke 5.4. klo 19
Kastanjapuistossa, Oikokatu 4, Kouvola.
Osasto tarjoaa illallisen.
Ekenäs Metallarbetarfackavd. 117:s vårmöte
23.3 kl. 19 på Folkan, Ystadsgatan 2. Stadgeenliga
ärenden. Välkomna!
Tammisaaren Metallityöväen ao. 117: to 23.3.
klo 19 Folkanilla, Ystadinkatu 2.
Helsingin Hissityöntekijät ao. 128: la 8.4. klo 11
Hotelli Scandic Grand Marina, Katajanokanlaituri 7.
Linnavuoren metallityöväen ao. 134: la 8.4. klo 15
osaston toimistolla, Kuljuntie 12 C, Siuro.
Kokkolan Metalurgisentehtaantyöväen ao. 135:
to 11.4. klo 16.30 Kuparitalolla, Pitkänsillankatu 23,
2. krs. Kahvitarjoilu.
Juankosken metallityöväen ao. 147: ti 4.4.
klo 16.30 Tukevan kahviossa.
Ylöjärven metallityöväen ao. 149: ti 11.4. klo 17
osaston toimistolla, Mikkolantie 1–3, Ylöjärvi.
Sääntömääräisten asioiden lisäksi arvotaan
Levin mökin lomaviikot. Hallitus kokoontuu klo 16.
Lieksan metallityöväen ao. 153: ke 5.4. klo 17
Hotelli Puustellissa. Ruokatarjoilu.
Koivuhaan ja Mankkaan metallityöväen ao. 168:
to 30.3. klo 14.35 Okmetic Oy, nh. Kallio. Ruokailu.
Jyväskylän Peltialan Työntekijäin ao. 170:
pe 7.4. klo 18 Grafilan saunatiloissa, Laukaantien
ja Kangasvuorentien risteyksessä.
Vasa svenska metallavd 174:s vårmöte fredag
21.4 kl 19 på ABC Kiitokaari i Vasa. Stadgeenliga
ärenden. Servering. Välkomna!
Paimion Sähkö- ja Metallityöväen ao. 191: su 9.4.
klo 13, Neste Paimio. Ruokailu.
Viitasaaren Metallityöväen ao. 197: su 9.4. klo 13
Viitasaaren ABC:n kokoushuoneessa. Kokouksen
jälkeen ruokailu.
Pieksämäen Metallityöväen ao. 201: su 9.4. klo 17
Metallin toimistolla, Toikantie 2, Pieksämäki.
Kouvolan puhelinasentajat ao. 209: pe 7.4.
klo 18 Kymen Wienerissä, Laturinkatu 2,
Kouvola. Tarjoilua.
Oulun seudun Metallityöväen ao. 210: ke 12.4.
klo 18.15 Koulukatu 18 B, Oulu. Kahvitarjoilu.
Joensuun seudun Puhelintyöntekijäin ao. 216:
la 25.3. klo 13 Hotelli-ravintola Aadassa
Joensuussa. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Yhteys­henkilö Pentti Mujunen,
puh. 0400 578 563.
Lohjan Autokorjaamotyöntekijäin ao. 225:
ma 27.3. klo 17 Metallituvalla, Tehtaankatu 9,
Lohja. Kahvitarjoilu.
Savonlinnan autokorjaamotyöväen ao. 234:
pe 24.3. klo 19 Hotelli Pietari Kylliäisessä.
Iltapala tarjotaan.
Pirkkalan Metallityöväen ao. 239: ke 29.3. klo 16
Golf Pirkkalan ravintola Bufferissa, Vaitintie 95.
Porvoon autokorjaamotyöväen ao. 246: ma 3.4.
klo 17 ao. 86:n kokoustilassa, Piispankatu 19 A 23.
28.2.2017 14:34:43
Säkylän metallityöväen ao. 249: ma 27.3.
klo 17 Huvila Haapsaari. Sääntömääräiset asiat
ja osaston toiminnan jatkuvuus. Paikalla
aluepäällikkö Jouni Nurmela.
Espoon Metallityöväen ao. 271: ke 5.4. klo 16.30
ravintola Albergassa, Leipurinkuja 2, Leppävaara.
Ilmoittautumiset 20.3. klo 21 mennessä:
[email protected] tai Ursulalle,
puh. 041 519 5338. Ilmoita samalla pääruokasi:
liha tai kala sekä mahdolliset ruokarajoitteet.
Vaasan Strömbergin tehtaan työväen ao. 272:
su 26.3. klo 16 Kotirannan työväentalolla,
Kustaalantie 82, Vaasa. Kahvitarjoilu.
Haapaveden metallityöntekijäin ao. 275:
su 9.4. klo 14 Myyrilän yläkerrassa, Vanhatie 60.
Kahvitarjoilu.
Hyvinkään teletyöntekijäin ao. 281: ke 22.3.
klo 17.30 ravintola Harlekiinissa, Kauppatori 1,
Hyvinkää. Ruokailu.
Kajaanin Autotyöntekijät ao. 302: ke 5.4.
klo 17.30 toimistolla Ratakatu 29:ssä.
Paikalla liiton edustaja. Kahvitarjoilu.
Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:
ti 4.4. klo 18 ruokaravintola Amandassa, Pirnankatu 4, Varkaus. Paikalla Raimo Riima autoalan
sopimusyksiköstä. Hallitus kokoontuu klo 17.
Tampereen Tekninen Tekstiili ao. 305: ti 21.3.
klo 15.30 Näsilinnankatu 22 A, kerhohuone 3.
Kokouksen jälkeen ruokailu.
Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309:
pe 31.3. klo 17 Hotelli Pyhäsalmessa.
Kankaanpään Metallityöväen ao. 318: to 6.4.
klo 18 Kuntoutuskeskuksessa, Kelankaari 4,
Kankaanpää. Ruokailu ennen kokousta klo 17.30
Joensuun Autokorjaamotyöväen ao. 320:
ma 27.3. klo 18 osaston toimistolla, Torikatu 7 b
24, Joensuu. Kokouksen jälkeen ruokailu.
Hallitus kokoontuu klo 17.30.
Iisalmen Auto- ja Konealan ao. 328: ke 29.3.
klo 18 Iisalmen Rossossa. Ruokailu.
Kiteen Metallityöväen ao. 333: ti 11.4. klo 17
Leipurintie 3, Kitee.
Pälkäneen metallityöväen ao. 335: la 11.3. klo 14
ravintola Kostian Kievarissa.
Ikaalisten Metallityöväen ao. 340: la 1.4. klo 16
Ikaalisten Kylpylän kokoustila Maestrossa.
Kokouksen jälkeen ruokailu.
Kainuun Kaivostyöntekijät ao. 346: ti 28.3.
klo 17 Hotelli Kajaanissa, Onnelantie 1, Kajaani.
Kokouksen jälkeen ruokailu.
Virtain metallityöntekijät ao. 349: ma 3.4. klo 17
Cafe Milassa. Kahvitarjoilu.
Peräseinäjoen metallityöväen ao. 357:
la 1.4. klo 15 osaston toimistolla, Keskustie 28–30
(Kulttuuritalo Pokki).
Järviseudun Metallityöväen ao. 366: su 2.4.
klo 17 ravintola Sopupelissä Vimpelissä.
Omistajan vaihdos ravintolassa menossa, nimi
voi olla muuttunut, mutta entinen Sopupeli.
Kainuun Auto- ja konealan ao. 419: pe 7.4.
klo 18.30 ravintola Ranchin kabinetissa, Kauppakatu 26, Kajaani. Kokouksen jälkeen ruokailu.
AHJ1704_1-48.indd 43
Vantaan auto- ja konekaupanalan ao. 424:
ti 11.4. klo 17.30 omassa toimistossa, Vetokuja 1 C,
2. krs, Kaivoksela (Teslan talo). Kokouksen jälkeen
ruokailu Myyrmäen Rio Grande -ravintolassa.
TIEDOTUKSIA
Turun metallityöväen ao 49:n toimisto,
Tuureporinkatu 17 C, 20100 Turku.
Poikkeavat aukioloajat: pe 17.3. kiinni, ke 24.5.
auki klo 9.30–13, loppu­viikon kiinni. Kesä-elokuun
aikana perjantaisin auki klo 9.30–13.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n
Levin mökin lomaviikot 29, 35, 41 ja 47 ovat
haussa. Lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi
osaston toimistoon, PL 1, 33471 Ylöjärvi tai
[email protected] Hakemuksen
tulee olla perillä 10.4. Hakemukseen hakijan nimi,
yhteystiedot, haettava viikko ja mahdollinen
varaviikko. Hakijan tulee olla osaston jäsen.
TAPAHTUMIA
Turun Metalli- ja Telakkatyöväen ao. 1:n kala- ja
kasvispainotteinen ruokakurssi ti 14.3. klo 17–20
Marttojen tiloissa, Yliopistonkatu 33 G, Turku.
Hinta 20 €. 16 nopeinta mahtuu mukaan.
Ilmoittautumiset ja maksut toimistoon,
puh. 02 469 1410, Kristiinankatu 10, Turku, 6.3.
mennessä tai niin kauan kuin paikkoja riittää.
Ao. 1 tarjoaa ilmaiseksi soppaa Turun kauppatorilla
to 23.3. klo 11 alkaen sekä to 6.4. klo 11 alkaen.
Jyväskylän metallityöväen ao. 26:n jäsenille
perheineen pilkkikisat la 25.3. klo 9 alkaen
Muuramen Hautalahdella. Lisätietoja Seppo
Paajaselta, puh. 040 702 6428.
Ao. 26:n saunailta pe 31.3. klo 18 ao. 74:n
saunaosastolla, Kalevankatu 4, 3. krs, Jyväskylä.
Saunaillan voit aloittaa myös keilaamalla
Hollywood Bowlingissa Kauppakatu 37:ssa
klo 18–19, jonka jälkeen saunaan. Lisätietoja
Matti Räisäseltä, puh. 050 469 0282.
Helsingin pelti- ja vaskiseppien ao. 27:n
teatteri-ilta ke 19.4. klo 19 Peacock-teatterissa
Linnanmäellä, Tivolikuja 1, Helsinki. Esitys
Kirka – Surun pyyhit silmistäni. Hinta 10 €/
jäsen/seuralainen maksetaan osaston tilille
FI14 8000 1801 3493 91, viitteeksi teatteri.
Ilmoittautumiset 15.3. mennessä Ari Martikaiselle,
puh. 040 502 4487.
Turun metallityöväen ao 49:n tarjoaa herne­
soppaa to 30.3. klo 11 alkaen Turun Kauppatorilla.
Ao. 49:n toimistolla, Tuureporinkatu 17 C,
on avoimien ovien päivät pe 24.3. ja pe 7.4.
Ovet auki koko päivän, tarjolla kaffetta ja pullaa.
Mahdollisuus tavata kuntavaaliehdokkaitamme.
Salon metallityöväen ao. 57:n ennakkoilmoitus
8.–10.10. laiva-hotellimatkasta Tallinnaan: lähtö
Salon torilta sunnuntaina klo 17.15, paluu tiistaina.
Hinta 110 €/jäsen sisältää menomatkan hyttipaikoin, paluu kansipaikoin, hotellimajoituksen,
aamiaiset, buffet-illallisen. Bussi mukana. Passi
tai EU-henkilökortti mukaan. Ilmoittautumiset
ja maksut 7.9. mennessä Metalli 57:n toimistolle,
Helsingintie 16, Salo, puh. 02 731 4553.
09.03.2017
4
43
T O I M I N TA
Mikkelin metallityöväen ao. 61:n jäsenille
perheineen pilkkikilpailu la 18.3. klo 9–13 ao:n
mökillä Saarijärvellä. Ruokailu Raijan aitassa
alkaen klo 11.
Ri-Mi-seuturyhmän (ao:t 61 ,71, 113 ja 156) risteily
Tallinnaan 15.4. Hinta jäsenille 39 €, muille 79 €.
Ilmoittautumiset ja varausmaksu 20 € toimistolle
21.3. mennessä tiistaisin klo 17–18.
Mikkelin auto- ja konealan ao. 71:n koko
perheen ulkoilupäivä la 18.3. Mäntyniemessä.
Ruokailu klo 11 ja sen jälkeen pilkkikilpailu.
Ilmoittautumiset 9.3. mennessä Tuomo Ylöselle,
puh. 040 541 4885.
Posti- Ja Lennätinlaitoksen Helsingin
puhelin­työntekijäin ao. 78:n retki 20.–23.4.
Saarenmaalle. Lähtö torstaina klo 10.30
Helsingistä, paluu sunnuntaina. Yöpyminen
Hotelli Ruutlissa. Matkan hinta jäsenille 90 €/hlö,
muille 174 €/hlö. Ilmoittautuminen 16.3. mennessä
Jorma Venholle, puh. 0400 506 687 ja maksu
16.3. mennessä tilille FI4780001601146617.
Hämeenlinnan Jalometallityöväen ao. 88:n
jäsenten kesäretki 10.–11.6. Lappeenrantaan.
Lähtö Wetterin pysäkiltä noin klo 9. Retken
hinta 30 € sisältää matkat, majoituksen ja
risteilyn Saimaalla. Ilmoittautumiset pikaisesti,
viimeistään 20.3. Maksu 30 € viimeistään 23.5.
ao:n tilille FI765800020181406. Ilmoittaudu
sihteerille, puh. 040 744 8199 tai tehtaalla.
Metallityöväen ao. 97 Tampere-Härmälän
laivaristeily Tallinnaan 23.–24.4. Bussin aikataulu:
Nokia klo 12.50; Tesoma klo 13; Keskustorin kirkko
klo 13.30; Härmälä klo 13.55; Pirkkalan Suupantori
klo 14.10; Peltolammi klo 14.30 ja moottoritietä
satamaan. Bussi mukana Tallinnassa.
Matkan hinta ao. 97:n jäsenille 10 € (kerätään
bussissa), seuralaisille hinta 70 €, sisältää matkat
ja paluupäivänä laivalla ruokailun. Tiedustelut
ja ilmoittautumiset 20.3. mennessä Matti
Laksolalle, puh. 040 836 1530. Seuralaisten
70 €:n maksut 20.3. mennessä ammattiosaston
tilille FI46 1146 3001 0432 95. Bussiin mahtuu
50 henkilöä. Jos ilmoittautujia ei ole 40,
niin matka peruuntuu.
Ao. 97:n veteraanijaoston retki ti 4.4. Kansallismuseoon Helsinkiin. Bussi lähtee Vuorentaustasta
klo 9 ja ajaa reittiä Lamminpää–Tesoma–Kolmenkulma–Pirkkala–Härmälä–L-asema–Peltolammi–
Helsinki. Matkan hinta jäseniltä 20 € ja muilta
30 € sisältää kuljetuksen, sisäänpääsyn,
opastetun kierroksen museossa ja ruokailun
museon ruokalassa. Ilmoittautumiset 28.3.
mennessä Anneli Hietaselle, puh. 040 546 7070
tai Lasse Nurmelle, puh. 040 527 2375.
Rovaniemen metallityöväen ao. 99:n ulkoilu­
tapahtuma pilkkikisoineen ti 4.4. klo 18 Kirkon­
jyrhämän laavulla. Pilkkikisoissa sarjat: lapset
alle 7 v., nuoret alle 16 v., naiset, miehet sekä
isoimman kalan kisa. Palkintoina mitalien
lisäksi lahjakortteja, lapsille karkkipusseja.
Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 2 kpl
30 € lahjakorttia. Tarjolla grillimakkaraa,
mehua, kaakaota, kahvia ja munkit.
28.2.2017 14:34:43
44
T O I M I N TA
4 09.03.2017
Kouvolan Metallityöväen ao. 116:n kesäpaikan talkoot la 6.5. klo 10
Suomenniemellä. Tarjolla ruokaa ja virvokkeita. Ilmoittautumiset osaston
toimistolle 29.4. mennessä.
Vaajakosken metallityöläisten ao. 120 ja Vaajakosken Elintarviketyöläisten
ao. 45 järjestää yhteiset pilkkikilpailut la 18.3. klo 10–13 Merto­niemessä.
Tarjolla makkaraa, kahvia ja raitista ilmaa. Lisätietoja puh. 040 575 8726.
Ylöjärven Metallityöväen ao. 149:n pilkkikilpailut jäsenille perheineen
la 25.3. klo 9–13 Näsijärven Pimeelläsalmella. Kokoontuminen Marttilan
rannassa. Sarjat: miehet, naiset, nuoret. Hyvät palkinnot. Klo 13 jälkeen
grillataan makkarat rannassa. Kelkan käyttö jäällä sallittu.
Lieksan metallityöväen ao. 153:n pilkkikilpailu la 25.3. klo 9–12 Timitran
Majalla. Ilmoittautumiset 20.3. mennessä Pekalle, puh. 050 433 5695 tai
Eerolle, puh. 040 515 8736.
Forssan metallityöväen ao. 179 veteraanit järjestää yhdessä
Häme-Pirkanmaan Metallin veteraanien kanssa matkan Riikaan 15.–18.5.
Matkan hinta 380 €/hlö sisältää bussikuljetukset, laivamatkat, majoituksen
Mercure Riga Centre -hotellissa 2hh 3 yötä, buffetaamiaiset hotellissa,
2 lounasta, 2 päivällistä, kiertoajelun Riiassa ja retken Jurmalaan.
Ilmoittautumiset ja ennakkomaksu 50 € 14.3. mennessä, loppumaksu 330 €
15.4. mennessä. Tiedustelut ja ilmoittautumiset Reijalle, puh. 040 575 8035.
Kouvolan puhelinasentajat ao. 209:n pilkki­kilpailut la 11.3. Jaalan
Alankojärvellä. Kilpailuaika klo 9–13. Kilpailun jälkeen makkaran paistoa
nuotiolla. Lisätietoja Raine Ruokoniemeltä, puh. 040 575 2420.
Oulun seudun Metallityöväen ao. 210:n naisille Teatteri Rio:n näytös
Muija ja tosi muija pe 19.5. klo 19. Lipun hinta 10 €. Ennen esitystä
kokoonnumme osaston toimitiloihin, Koulukatu 18, virvokkeiden merkeissä.
Lippuja rajoitetusti. Ilmoittautumiset 14.3. mennessä Liisalle,
[email protected] tai puh. 040 532 2667.
HOITOA ALKOHOLISMIIN
HELSINKI - RIIHIMÄKI - TAMPERE - KUOPIO - KOKKOLA - OULU
Avoiminne-klinikka
MINNESOTA-MALLISTA
HOITOA
PÄIHDE- JA PELIRIIPPUVUUTEEN
SEKÄ LÄHEISILLE
Avohoito sopii hyvin myös työelämässä oleville
Tilaa työelämän päihdekoulutus
Kirjamme
Viimeinen pisara
Turun Autokorityöväen ao. 270:n eläkeläisten risteily 17.–18.4. Turusta
iltalähdöllä. Laivalla esiintyy Johanna Pakonen. Matkan hinta jäsenille ja
seuralaisille 20 €/hlö maksetaan ilmoittautumisen yhteydessä. Hintaan
sisältyy hyttipaikka kahden hengen hyteissä, ruoka ja kahvi. Ilmoittautumiset
viimeistään 12.3. Anssi Junnilalle, puh. 0400 861 096 tai [email protected]
gmail.com.
Espoon Metallityöväen ao. 271 on varannut lippuja Kaisafestiin la 29.7.
Red Hot Chili Peppersin keikalle. Lipun hinta jäsenelle 60 €, yksi lippu/
jäsen, joka maksetaan ao:n OP:n tilille FI48 5780 4120 0666 98.
Viestiin ”RHCP 29.7.17”. Ilmoittaudu 14.4. mennessä
[email protected] tai Ursulalle, puh. 041 519 5338.
Varkauden Autokorjaamoalan ao. 304:n pilkkikilpailu la 1.4. klo 9–14.
Paikka Niemilomat, Niemeläntie 140.
Pyhäsalmen Metalli- ja Kaivostyöväen ao. 309: Metallin Oulun ja Lapin
alueen talvipäivä la 1.4. klo 9–15 Vuokatissa. Jos tarpeen, järjestetään
yhteiskyyti, joka lähtee Matkahuollosta klo 6.30 ja kaivoksen ruokalalta
klo 6.40. Yhteiskyydistä vastaa Kari Jaatinen, puh. 0400 657 887.
Yhteiskyytiläiset voivat sopia kuljettajan kanssa mistä ja mihin aikaan
paluukyyti lähtee. Osasto maksaa jäsenen osallistumisen, perheenjäsenille
hinta 15 €/hlö, alle 4-v. ilmaiseksi. Maksu suoritetaan ao. 309:n tilille
FI88 5375 1740 0063 29, viestiksi nimi ja talvipäivä1.4.17. Tiedustelut ja
ilmoittautumiset 16.3. mennessä Jouni Jussinniemelle, puh. 044 588 5577
tai 040 168 5502, Aimo Karvoselle 040 525 4084 tai Juho Karsikkaalle,
044 262 0300.
Kankaanpään Metallityöväen ao. 318:n pilkkikilpailu pe 31.3. klo 17
Niinisalon Valkia­järvellä. Lähtö Kankaanpään työväenyhdistyksen
mökiltä–Rantakuju–Niinisalo. Kilpailuaika 2,5 tuntia. Sarjat: yleinen,
naiset ja lapset. Kaikki lapset palkitaan. Tarjolla kahvia ja makkaraa.
Ao. 318:n teatterimatka la 13.5. Vaasan kaupunginteatteriin klo 13
näytökseen On kesäyö – musikaali Topi Sorsakosken elämästä. Bussi lähtee
klo 9.30 Kankaanpään linja-autoasemalta. Hinta 30 €/jäsen/seuralainen
sisältää matkat, lipun ja ruokailun. Ilmoittautumiset 9.4. mennessä Erkki
Heinolle, puh. 040 577 9271 ja maksu Erkki Heinolle FI07 5700024005791,
viestiksi lähtijöiden nimet. Paikkoja rajoitetusti.
Pälkäneen metallityöväen ao. 335:n pilkki­kilpailut la 11.3. klo 8.30 alkaen.
Kokoontuminen Kylänrannassa (Pappilan ranta).
Tuusulan Metallityöväen ao. 338:n hotellimatka Tallinnaan 28.–29.4.
Lähtö Länsiterminaalista perjantaina klo 13.30 ja paluulähtö Tallinnasta
lauantaina klo 13.30. Matkat Tallinkin laivoilla. Yöpyminen Tallink
Spa & Conferense -hotellissa 2 hh. Hinta jäsenille 40 €/hlö, seuralaisille
97,50 €/hlö. Ilmoittautumiset 30.3. mennessä: Thomas Roos,
puh. 040 761 7867, Anssi Liukola 040 719 9993, Tapani Koivunen
040 564 3240. Matka maksetaan osaston tilille FI79 1366 3000 1192 48.
Henkilökohtaisen viitenumeron saa ilmoittautumisen yhteydessä.
Kainuun auto- ja konealan ao. 419: Metallin Talvipäivä Vuokatin
Urheiluopistolla la 1.4. Hinta 5 €, alle 4-v. veloituksetta.
Hintaan sisältyy tulokahvi, lounas sekä toimintaa: jousiammunta,
seinäkiipeily, kahvakuula, pomppulinna, Bungee-trampoliini, köysikiikku,
pilkkikisa ja pulkkakisa, karaokea, arvontaa. Omalla kustannuksella:
Angry Birds-puisto 10 €/hlö (alle 4-v. maksutta), keilausta 12 €/tunti,
Katinkullan kylpylä 9 €/aikuinen, 7 €/4–14-v., Urheiluopiston uimalippu
5,50 €/aikuinen, 3 €/7–15-v. Ilmoittautumiset 16.3. mennessä
Seija Kemppaiselle, puh. 050 566 3059 ja maksut osaston tilille:
Danske Bank FI92 8000 1979 3682 07.
-toipumisen avaimet
PÄIVITÄ JÄSENTIETOSI!
NYT MYÖS
ÄÄNIKIRJANA!
Ovatko tietosi jäsenrekisterissä
ajan tasalla myös toimipaikan osalta?
www.avominne.f i
AHJ1704_1-48.indd 44
➊ Mene osoiteeseen www.metalliliitto.fi/sahkoinen-asiointi
➋ Klikkaa linkkiä sähköisen asioinnin palveluun,
jossa kirjaudut sisään omilla henkilökohtaislla
pankkitunnnuksillasi.
28.2.2017 14:34:44
SEUTURYHMÄT
Es-Ki-Va:n seuturyhmän Ay-koulu koostuu kolmesta jaksosta ja
aiheena on liittofuusio. 1. jakso ti 28.3. klo 17 Metallitalo, kokoushuone
3, Hakaniemi, sisäänkäynti Siltasaarenkadun puolelta. Iltakurssilla
pientä purtavaa, matkakulut korvataan. Tarjoilun vuoksi ilmoittautumiset Erkki Peuralalle, puh. 050 591 4382 tai [email protected]
thermofisher.com. Ilmoita samalla ammattiosastosi numero ja
mahdolliset ruoka-allergiat. Ay-koulu on avoin kaikille jäsenille.
Keski-Karjalan Seuturyhmän (ao:t 22 ja 333) koko perheen
pilkki­kilpailut la 25.3. klo 9–13 Kiteellä Pajarinhovin Rannassa,
Pajarin­niementie 1, Puhos, Kitee. Siirtymäaika lopussa puoli tuntia.
Aamupala klo 8 alkaen, ruokailu kilpailun jälkeen.
Keski-Karjalan seuturyhmän koulutus ti 4.4. klo 17–20 Pajarinhovissa.
Kurssin aiheena kiky-sopimus, liittofuusio, ajankohtaiset asiat,
kouluttajana aluepäällikkö Hannu Savolainen. Kurssi on tarkoitettu
kaikille Metallin jäsenille. Kurssin jälkeen iltapala. Ilmoittautumiset
Matille, 050 355 9621, Jarille 0500 790 573 tai Vesalle 0400 902 691.
Ri-Mi-seuturyhmän (ao:t 61, 71, 113 ja 156) risteily Tallinnaan 15.4.
Hinta jäsenille 39 €, muille 79 €. Ilmoittautumiset ja varausmaksu 20 €
ao. 61:n toimistolle 21.3. mennessä tiistaisin klo 17–18.
Järvilakian seuturyhmän (ao:t 146, 214, 366 ja 370) laskettelupäivä
la 18.3. klo 11–15 Lakeaharjulla Vimpelissä. Tarjolla makkaraa, mehua,
liput ja välineet. Tervetuloa osastojen jäsenet perheineen!
Oulun seuturyhmä: Metalliliiton Oulun ja Lapin alueen talvipäivät
Vuokatissa la 1.4. Yhteislähtö Oulun linja-autoasemalta klo 6.30.
Ilmoittautumiset 17.3. mennessä oman osastosi yhteyshenkilölle:
Ao. 56: Paula Heikura, puh. 040 567 1498 (arkisin klo 10–14)
Ao 72: Tarja Syväys 0400 663 325
Ao. 108: Ilkka Hyvärinen 040 543 6970
Ao. 118: Tuure Karkulahti 041 507 2348
Ao. 210: Suvi Pannula 040 507 8871
Ao. 289: Mika Meriläinen 040 596 2569. Maksu 5 €/hlö
(alle 4–v. ilmaiseksi) 17.3 mennessä Oulun seuturyhmän tilille:
FI61 1107 3500 39 2885 (viestikenttään osaston nro).
Lisätietoja yhteyshenkilöiltä.
4
45
09.03.2017
Riitan järvilohi
Pallasjärvestä.
1/17 NYT
LEHTIPISTEISSÄ
Kirkkaassa Pallasjärvessä ui
VILLI TAIMEN
HSyvääjään tehoa lisävarusteilla HSuomenmestarit: Kovaa työtä ja maalaisjärkeä H Kalamimmit: Voitettiin ukot kerrankin! HEl Hierron vedet kuhisevat
eksoottisia kaloja HMätirasiapoikasia syntyy vauhdilla vesiin H Lassin ja Markun kimppavene H Suurahvenia Porttipahdasta H Pohjaseuranta vanhaan takilaan HKim ja Tino tekevät itse kilpavaappunsa H Mikko Junttila sitoo ottiperhoja HLohijoella myös pelti tepsii H Hauki syö isoakin kumikalaa jne...
www.vetouistelulehti.fi H puh. 03-7625 775
www.takk.fi
AHJON AIKATAULU 2017
osastoilmoituksille
Toimita ilmoitukset viimeistään
nro ilmoitukset ilmestyy
perillä(torstai)
5
6
7
8
9
10
11
12 13 14
15
16
16.3.30.3.
6.4.20.4.
27.4.11.5.
16.5. (ti)1.6.
8.6.22.6.
27.7.10.8.
17.8.31.8.
7.9.21.9.
28.9.12.10.
19.10.2.11.
9.11.23.11.
30.11.14.12.
TÄYDENNÄ OSAAMISTASI.
Nyt on hyvä hetki päivittää metallialan osaamista.
Tänä vuonna työvoimakoulutukset on suunnattu
alan ihmisten täydennyskoulutuksiin.
Ota rohkeasti yhteyttä ja löydetään yhdessä
juuri sinulle sopiva lisäkoulutus
Timo Leinonen
[email protected], puh. 044 7906 260
TAKK, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus
Loistoduuniin! -rekrytapahtuma
TAKKissa ke 29.3.2017 klo 13–15
Konetekniikan työt esittelyssä
Lue lisää: www.takk.fi/duuni
AHJ1704_1-48.indd 45
28.2.2017 14:34:44
A 21 % B 66 % C Tampereella D – 39 Co E lintulaji F musiikkiin G ydinvoimalassa H 20
OIKAISU Ahjo 3/2017:n Metallivisassa väitimme, että Italian kansallislaulu olisi sanaton.
Oikea vastaus on kuitenkin Espanjan kansallislaulu Marcha Real, jota ei lauleta. Toimitus pahoittelee virhettä.
46
4 09.03.2017
e
Jo ni
nii
a
K
VAIKEUSASTE 1+/3
AHJ1704_1-48.indd 46
O I VA L L U S
pa
i
N
ttu
e
K
&
PENTTI OTSAMO
WWW.SANARIS.FI/ ERKKI VUOKILA JA HELI KÄRKKÄINEN
28.2.2017 14:34:47
47
TYYLI
MAAHANTULOTARKASTAJA Krista Virtanen
TYÖPAIKKA Semaster Oy
KOTIPAIKKA Klaukkala
KUVA KITI HAILA
AHJ1704_1-48.indd 47
28.2.2017 14:34:49
AKL – Posti Oy
SIEVI
AL HIT
KUUMAAN JA KOVAAN KÄYTTÖÖN
Kuu
kest muutt
a
ävät
omp Kevlar
elee
t!
AL Hit 2+ S3HRO
AL Hit 2 XL+ S3HRO
AL Hit on varma valinta kovaa kulutusta ja korkeaa kuumuutta
vaativiin olosuhteisiin. Uudistettu, nykyaikainen pohjadesign
Lisävarusteena saatavilla myös
integroitu jalkapöydänsuoja
antaa entistä paremman kuuman- ja kulutuksenkeston sekä
paremman pidon laajemmissa käyttöolosuhteissa. Malliston
kokovalikoima kattaa koot 34 - 50 ja tuotteista löytyvät sopivat
vaihtoehdot useaan eri työtehtävään.
AL Hit Roller XL+ S3HR0
Pohjois-Euroopan suurin jalkinevalmistaja
Sievin Jalkine Oy
Korhosenkatu 24, 85310 Sievi As.
Puh. (08) 488 11 • [email protected]
www.sievi.com
AHJ1704_1-48.indd 48
Kuu
kest muutt
a
ävät
omp Kevlar
elee
t!
28.2.2017 14:34:51