Opiskeluaika on täyttä elämää!

OPINTOMAAILMA
LUKIOLAISEN JA PERUSKOULULAISEN TIETOPAKETTI JATKO-OPINNOISTA
Sisä-Suomi • 3 / 2015
VALITSE NY T OIKEIN, NIIN
VOIT VALITA JATKOSSAKIN!
Opiskelupaikan valinnasta saattaa riippua,
missä ja miten ihminen loppuikänsä viettää.
Valintaviidakossa suunnistaminen vaatii tietoa.
Opiskeluaika on täyttä elämää!
Nettilehti osoitteessa: www.yritma.fi nettilehdet
opintomaailma
2
OPINTOMAAILMA
Kieltä ja kulttuuria luontevassa ympäristössä.
Kalevan lukio
Monipuolista tiedon, taidon ja taiteen opetusta
Tamperelainen Kalevan lukio tunnetaan laaja-alaisena yleislukiona, jonka erikoisalaa ovat kuvataiteen, musiikin ja kielten
opetus sekä kansainvälinen toiminta. Opiskelijoita Kalevan lukiossa on noin 570 ja henkilökuntaa noin 35. Tänä vuonna lukioon otetaan 175 uutta opiskelijaa.
”K
alevan
lukiossa
o n t u rvallinen,
myönteinen ja viihtyisä opiskeluhenki.
Lukio tarjoaa opiskelijoilleen
laajan yleissivistyksen ja sen
ohella taito- ja taideaineilla,
kuten kuvataiteella, musiikilla
ja kotitaloudella on suuri merkitys koulun toiminnassa. Ajattelemme, että ihminen on muutakin kuin kognitiivinen kulkeva
kone ja opetamme pään, käden
ja sydämen taitoja. Meillä lukiolaiset voivat toteuttaa itseään kokonaisvaltaisesti lukion
tietoteoreettisesti painottuvan
opiskelun ohessa. Musiikin,
kuvataiteen, teatterin ja liikunnan harrastajille on järjestetty
kiinnostavia kursseja, matkoja
ja kerhotoimintaa”, kertoo rehtori Jukka Sola.
”Olemme yksityinen koulu,
joten päätökset tehdään täällä.
Opiskelijoiden tarpeet voidaan
ottaa välittömästi huomioon.
Meillä on aktiivista oppilaskunta- ja tutor-ryhmätoimintaa,
joten opiskelijoiden mielipiteet
painavat koulun toiminnassa.”
Kielten
taitoja
Vahvan kielitaidon haluaville opiskelijoille Kalevan lukio
on erittäin varteenotettava vaihtoehto. A-kielinä voi lukea eng-
Kitarakurssilaisia.
voissa kantimissa. Valtakunnallisten pakollisten ja syventävien
kurssien lisäksi tarjolla on mm.
studioäänitystä, bändikursseja,
yhtyelaulua ja kitaran soittoa.
Musiikin kurssit painottuvat
vahvasti toiminnallisuuteen ja
ryhmissä musisointiin. Lisäksi
Kalevan lukiossa on musiikkilinja, johon valitaan vuosittain
20 uutta opiskelijaa. Opiskelijat voivat hakea yhteishaun yhteydessä sähköisellä ainevalintakortilla.”
lantia ja saksaa ja B1-kielenä
ruotsia. B2- kielenä voi opiskella ranskaa ja saksaa.
Romaanisissa kielissä Kalevan lukio on Tampereen seudun ehdotonta kärkeä. Italiaa,
espanjaa ja ranskaa voi opiskella B3-kielenä eli lukiossa alkavana kielenä.
Kansainvälisyys on olennainen osa Kalevan lukion toimintaa. Lukiolaisia ja opettajia kannustetaan osallistumaan
vaihto-ohjelmiin. Kieli- ja kulttuurimatkat Italiaan ovat muodostuneet perinteeksi.
”Opiskelija- ja opettajaryhmät ovat viime vuosina vierailleet säännöllisesti Italiassa”,
kertoo Jukka Sola.
Kotitalous on erittäin
suosittu lukioaine
Kalevassa järjestetään myös
ruoka- ja ruokailukulttuuriin
liittyvä opetusta, jossa teoreettisen annin ohella opitaan käytännön ruuanvalmistustaitoja,
päästään kosketukseen kulinaarisen maailman salojen kanssa
ja voidaan tehdä elämysmatkoja
makujen maailmaan ja gastronomian keitaille.
”Koulu oli Suomessa ensimmäinen lukio, jossa laajamittainen, yhteensä kymmenen kurssia käsittävä kotitalousopiskelu
on mahdollista. Kotitalous on
osoittautunut erittäin suosituksi
sekä kysytyksi lukioaineeksi”,
Alkusyksyn ryhmäytymispäivät ovat huippuja.
kertoo Jukka Sola.
”Olemme saneeranneet alkuperäisen kotitalousluokan
vuosikymmenten jälkeen alkuperäiseen kuntoon ja varustaneet sen modernilla tekniikalla. Opiskelijamme voivat suorittaa mm. kaksi perinteistä kotitalouskurssia, kaksi leivonta-
kurssia, Bon apetit-kurssin, joka tutustuttaa kansainväliseen
ruokakulttuuriin, Edullista elämää-kurssin, Hygieniapassikurssin, G-astronautti-kurssin
sekä kakkukurssin. He voivat
tehdä myös kotitalouden lukiodiplomin.”
Andyä katsomassa.
Soitto soi ja
laulu raikaa
Kalevan lukiossa järjestetään monipuolista musiikin
opetusta.
Musiikissa on mahdollista suorittaa noin 20 erilaista
kurssia.
”Musiikin opetus on vah-
Visuaalisen kulttuurin
koko kirjo
Myös kuvataiteissa Kalevan lukiolla on tavallista laajempi tarjonta. Valittavana on
kaikkiaan 13 erilaista kuvataiteiden kurssia, jotka toteutuvat
joka lukuvuosi. Valtakunnallisten kurssien lisäksi voi opiskella vaikkapa grafiikan tekemistä, valokuvausta, kolmiulotteista työskentelyä tai kuva-analyysiä.
Opiskelijat voivat myös
suorittaa kuvataiteen lukiodiplomin.
Visuaalisen kulttuurin koko
kirjoa tarkastellaan taidetta tekemällä. Kuvataiteen opiskelijat järjestävät julkisia taidenäyttelyitä ja osallistuvat aktiivisesti projekteihin, näyttelyihin ja
kilpailuihin.
”Monipuolisen tekemisen
lisäksi katsomme, näemme ja
OPINTOMAAILMA
Diplomiherkkuja.
Jalkapallo-ottelun kalevaiset kannatusjoukot.
Kalevan lukion
abiturienttien
kommentteja
opinahjostaan:
MARKUS SEPPÄLÄ-LINDHOLM: Kalevassa on tosi
hyvä ruoka ja yleismeininki.
MATILDA ERKKILÄ: Täällä voi tehdä paljon kuvista ja
musiikkia. Itse olen tehnyt
paljon kuvista. Kaleva on
mukavalla paikalla puiston
vieressä ja tänne on hyvät
yhteydet.
LAURI EKOLA: Kavereilta
kuulin pelkkää hyvää Kalevan lukiosta ja päätin hakea,
enkä ole katunut. Täällä on
paljon vaihtoehtoja opinnoissa. Musiikkia olen tehnyt paljon ja tykännyt. Täällä
on hyvä ruoka, loistava yhteishenki ja huippu rexi!
SEVERI SILIUS: Täällä on
hyvä ruoka. Voin suositella
Kalevaa lämpimästi. Meillä
on monipuolinen kurssitarjonta. Jokaiselle löytyy varmasti jotain. Abikursseja on
kunnolla. Hyvä yhteishenki
vie mukaan.
ALEKSI KUUSISTO huudahtaa Fazer, kun tiedustelee, mikä lukiossamme on
parasta. Ruoka on siis maistuvaa. Täällä on myös loistavat musan opiskelumahdollisuudet ja kurssitarjonta.
LOTTA WILÉN: Tulin Kalevaan Vesilahdelta, jotta näkisin vähän muutakin. Olin
positiivisesti yllättynyt. Kuviksessa on tosi hyviä tekijöitä ja paljon hyviä kursseja.
Tarjolla on myös kotitaloutta
ja musiikkilinja.
RIINA JUNILA: Meillä Kalevassa on vahva henki ja
kotoinen fiilis. Kurssitarjonta on erittäin hyvä. Koulun
yksityisyys antaa vapauksia
ja lukion voi käydä Kalevassa mielekkäimmällä mahdollisella tavalla.
Aivot tarkastelussa.
ymmärrämme näkemämme.
Horisontissamme siintävät
myös alan laajat jatko-opintomahdollisuudet. Kuvataiteen
opiskelijat osallistuvat aktiivisesti projekteihin, näyttelyihin
ja kilpailuihin. Menestyksestä
onkin saatu nauttia esimerkiksi
abirekka -julistekilpailuissa jo
viitenä peräkkäisenä vuotena.
Tampereella tuo Aamulehden
julistama leikkimielinen kisailu on muodostunut lähes käsitteeksi. Kalevan lukio on voittanut sen viisi kertaa peräkkäin.”
Kaikki tiet
tuovat Kalevaan
Kalevan lukio sijaitsee erinomaisella paikalla, Sorsapuiston, Tampere-talon, yliopiston ja muiden kulttuurilaitosten tuntumassa, hyvien liiken-
Huippuprofessori Howard Jacobs pitämässä luentoa Kalevassa.
neyhteyksien varrella.
”Sijaintimme on hyvin keskeinen ja tänne on helppo osata.
Lukio on osa Tampereen koulutus- ja kulttuurikeskusta. Se on
yksi syy siihen, miksi tänne tulee opiskelijoita kauempaakin”,
kertoo Jukka Sola.
1950-luvulla valmistuneessa koulutalossa on viime vuosina toteutettu laaja saneeraus,
jolla parannetaan tilojen toimivuutta ja varustusta. Opiskelijat voivat nyt opiskella uusissa,
toimivissa tiloissa.
”Olemme viime vuosina uudistaneet luokkatilojamme ja
saaneet uudet fysiikan ja kemian opetustilat sekä keittiötilat.
Myös piha-alueet, juhlasali, sosiaalitilat ja musiikkiluokka on
uudistettu”, kertoo Jukka Sola.
Kalevan lukio
Wanhojen tanssit
www.kalevanlukio.com
3
4
OPINTOMAAILMA
Savonlinnan taidelukio tarjoaa mainiot
mahdollisuudet musiikin opiskeluun.
Savonlinnan Taidelukioon
hakeudutaan ympäri maata
1967 perustettu Savonlinnan Taidelukio on Suomen ensimmäinen erikoislukio, jossa annetaan laaja-laista kuvataiteen ja musiikin opetusta.
Talkkari tunnetaan laaja-alaisuudestaan ja ennakkoluulottomuudestaan. Se
on erittäin haluttu opiskelijapaikka.
Nykyään lukiossa on noin 260 opiskelijaa, jotka ovat hakeutuneet opiskelemaan eri puolilta Suomea. Pohjoisimmat ovat Lapista ja eteläisimmät Helsingistä. Savonlinnaan, ihmisenkokoiseen
kaupunkiin, on helppo tulla opiskelemaan kauempaakin.
Musiikkia, musiikkiteatteria ja kuvataiteita
”Opiskelijamme ovat luoviin ratkaisuihin tottuneita ihmisiä, luovuudelle
ei täällä aseteta rajoja, samalla me takaamme erittäin hyvän opetuksen tason.
Opiskelijamme ovat menestyneet ylioppilaskirjoituksissa maan keskiarvoa
selvästi paremmin. Täällä saa samasta
paikasta kahdet eväät tulevaisuuteen:
laaja-alaisen kuvataiteen ja musiikin
koulutuksen sekä hyvän yleissivistyksen”, sanoo rehtori Reima Härkönen.
Taikkarissa on kaksi linjaa; kuvataidelinja ja musiikkilinja. Musiikkilinjan
sisällä toimii oopperaan ja musiikkiteatteriin keskittyvä koulutusohjelma, omute. Ylioppilaan kurssikertymästä kaksi
kolmasosaa koostuu ns. yleislukioaineiden kursseista ja loppuosa taidekasvatuskursseista.
Taidelukion kurssivalikoima on kattava. Taideaineiden lisäksi myös yleislukioaineissa, kuten kielissä, reaaliaineissa ja matemaattis-luonnontieteellisissä
aineissa on hyvä valikoima syventäviä
ja soveltavia kursseja. Osa kursseista
toteutetaan yhteistyössä Savonlinnan
lyseon lukion kanssa.
Taidelukiossa on aivan viime vuo-
sina voinut painottaa opintojaan myös
teatteri-ilmaisuun. Tästä oppiaineesta on tarjolla neljä ohjattua kurssia lukiovuosien aikana ja koulutus päättyy
abivuonna toteutettavaan teatteriproduktioon. Oppiaine on osoittautunut
erinomaisen suosituksi, noin kolmasosa ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoista on aloittanut sen parissa.
Menestyneiden
taiteilijoiden opinahjo
Savonlinnan taidelukio tunnetaan
menestyneiden taitelijoiden opinahjona.
”Ammatissa toimivia, Savonlinnan
Taidelukiossa opiskelleita sekä kuvataiteilijoita että muusikoita on kertynyt runsaasti. Opetus näyttää olleen
vuosikymmenten saatossa tehokasta ja
vaikuttavaa, viimeisten kahden vuoden
aikana olemme saaneet lukea lehdistä,
että entiset opiskelijamme ovat saaneet
vastaanottaa Pro Finlandia-mitaleja, kuvataiteen valtionpalkintoja, Fotofinlandia-palkintoja jopa kirjallisuuden Finlandia-palkintokin on saavuttanut entisen opiskelijamme. Monet musiikkilinjalaiset ovat näkyvillä paikoilla musiikkielämässä”.
Yhteisöllinen lukio
Reima Härkönen kertoo, että Savonlinnan Taidelukion yhteisöllisyys tunnetaan hyvin.
”Opettajamme tekevät kollegiaalista yhteistyötä ja otamme opiksemme opiskelijoidemme erityisosaamisesta. Oppilaitos on tunnettu siitä, että se sallii opiskelijoiden omaehtoisen
työskentelyn tiloissaan myös säännöllisen kouluajan ulkopuolella. Lyhyesti
sanoen vuoden jokaisena päivänä klo
7 – 21:30 opiskelijalla on mahdollisuus
hyödyntää Taidelukion ammattimaista
laitekantaa ja erityistiloja omassa tai-
teellisessa työssään.”
”Olemme saaneet ulkopuolistakin
tunnustusta toiminnastamme. Joulukuussa 2009 Taidelukio nimettiin vuoden hyväksi työyhteisöksi Savonlinnan
kaupungissa. Nimeämisperusteissa korostettiin ennen kaikkea työyhteisön hyvää henkeä. Täällä viihdytään. Lisäksi
taidelukio valittiin toukokuussa 2011
Etelä-Savon parhaat palkinnon saajaksi. Valintaperusteissa korostui oppilaitoksen toiminta taiteiden opetuksen kehittämisessä ja taidekasvatuksen arvostuksen lisäämisessä.”
Matkailu on loistava tapa
opiskella!
Reima Härkönen kertoo, että kansainvälinen toiminta ja erilaiset projektit
on merkittävä osa taidelukion toimintaa. Vuosina 2010 – 2014 taidelukion
kuvataide- tai musiikkilinjalaisia on ollut erilaisilla esiintymis-, tutustumis- tai
näyttelymatkoilla esimerkiksi Saksassa, Puolassa, Ruotsissa sekä Venäjällä.
Kolmasosa opiskelijoista
kulttuurialan ammatteihin
Monet Taikkarin opiskelijat hakeutuvat lukion jälkeen taidekorkeakouluihin ja muihin kulttuurialan oppilaitoksiin, mutta myös yliopistot ja Teknilliset korkeakoulut ovat suosittuja opiskelupaikkoja.
”Noin kolmasosa opiskelijoitamme
menee opiskelemaan oppilaitoksiin, jotka tarjoavat ammatillisen pohjan erilaisiin kulttuurialan ammatteihin. Esimerkiksi viime syksynä opiskelijoitamme
aloitti Sibelius-akatemiassa, Taideteollisessa korkeakoulussa ja Teatterikorkeakoulussa. Entiset opiskelijamme
ovat sanoneet, että Savonlinnan Taidelukiosta saatu kiinnostus kulttuuriin on
rikastanut elämää, olipa ihminen valinnut millaisen työuran
tahansa”.
Savonlinnan Taidelukio
on nuorekas pohjoismaiden
ensimmäinen erikoislukio.
Meillä voit opiskella monipuolisesti
kuvataidetta ja musiikkia lukioaineiden ohella joko musiikki- tai
kuvataidelinjalla.
Hae yhteishaussa:
opintopolku.fi ja lähetä ennakkoilmoittautumislomake koululle
17.3.2015 mennessä!
Ennakkoilmoittautumislomakkeen
löydät koulun verkkosivuilta:
www.taidelukio.fi/hakeminentaidelukioon.
Valintakoe järjestetään 4.5.2015
taidelukion tiloissa.
Kaikki ennakkoilmoittautuneet
kutsutaan pääsykokeeseen.
rehtori Reima Härkönen
reima.harkonen©savonlinna.fi
044 417 4550
www.taidelukio.fi
opinto-ohjaaja Sari Härkönen
[email protected]
044 417 4554
koulusihteeri Riitta Kuparinen
[email protected]
044 417 4551
Opiskelijavalinta
Taidelukioon haetaan kevään yhteishaussa.
Ennen sitä hakijat
lähettävät ennakkoilmoittautumiskaavakkeen, joka löytyy koulun nettisivuilta www.
taidelukio.fi
tai peruskoulujen
opinto-ohjaajilta. Ilmoittautuneet kutsutaan yksipäiväiseen
valintakokeeseen, joita järjestetään maanantaina 4.5.2015. Jokainen hakija pääsee
näyttämään taitojaan
kokeessa ja hän saa
kaksi viikkoa ennen
koetta tarkan informaation kokeen ajankohdasta ja sisällöistä.
Valintakokeessa mitataan taiteellisia taitoja ja taipumuksia sekä
opiskelumotivaatiota.
Puolet valintapisteitä
tulee pääsykokeista ja
puolet peruskoulun lukuaineiden keskiarvon
perusteella.
”Valintakoe kestää
hakijoille päivän, mutta järjestämme kokeita
kahden päivän aikana,
haluamme tutustua tuleviin opiskelijoihimme kiireettä.
Opiskelijamme
ovat moninaisesti lahjakkaita ihmisiä. Heillä ei tarvitse olla takana musiikkiopistoa
tai taidekoulua, mutta
motivaatio taiteisiin
ja halu käyttää hyväkseen koulun monipuolisia anteja on
meille tärkeää”, kertoo Härkönen.
Taidelukio sopii
musiikista ja
kuvataiteista
kiinnostuneille
”Savonlinnan Taidelukioon kannattaa
Opiskelijat tekevät ympäristötaidetetulla, jos on kiinnososta Sulosaareen. Kuva Kare Lampinen.
tunut musiikista tai
kuvataiteista. Täällä saa asiantuntevaa
opetusta ja pääsee kokeilemaan mo- kanssa tekemisissä joka päivä ja munenlaisia asioita. Uudet opiskelijat siikkiopinnot tukevat, rikastavat ja keotetaan täällä hyvin vastaan ja henki- ventävät hyvin muuta opiskelua. Opetlökunta pitää opiskelijoista huolta ja tajamme ovat tosissaan kiinnostuneita
auttaa opinnoissa. Lukio on turvallinen opiskelijoiden menestymisestä. Kaikilpaikka ja mikäpä sen parempaa kuin la on hyvät välit opettajiin ja rehtoriin,
päästä opiskelemaan asioita, jotka kiin- joten täällä on kotoisa olo.”
”Musiikkilinjalla on paljon valinnostavat”, kertoo savonlinnalainen Anni Hirvonen.
nanvaraa: voimme opiskella esimer”Olen kiinnostunut taideaineita pie- kiksi musiikin teoriaa ja historiaa sekä
nestä pitäen kiinnostunut taideaineista musiikkiteknologiaa. Meillä on myös
ja käynyt kuvataidekoulua, joten taide- studio- ja sävellyskursseja. Kuuntelemlukio tuntui luontevalta paikalta opis- me paljon musiikkia ja lisäksi meillä
kella lukiossa. Täällä voi valita todella on omien instrumenttien tai laulun
paljon taideaineita, normaalien lukio- yksityistunteja. Itse soitan pääaineekurssien lisäksi. Taideaineiden opis- na trumpettia ja sivuaineena pianoa.
kelua voi painottaa omien päämääri- Olen kiinnostunut sekä pop- jazzista
en ja kiinnostuksen mukaan. Täällä on että klassisesta musiikista, molempien
mahdollisuus osallistua ompelu-, valo- soittamiseen täällä on erinomaiset mahkuva- ja filmipajojen toimintaan. Olen dollisuudet. Meillä on erilaisia bändeopiskellut esimerkiksi kuvataiteen pe- jä: vuosikurssibändien lisäksi voimme
rusteita, graafisen suunnittelun ja tila- perustaa omia kokoonpanoja. Lukiossuunnittelun ja arkkitehtuurin kursseja sa on myös vilkasta konserttitoiminja käynyt ompelupajassa, koska myös taa. Meilläkin oli tammikuussa kevyen
käsityöt kiinnostavat. Olen kiinnostu- musiikin konsertti, jossa soitti erilaisia
nut ajankohtaisesta nykytaiteesta, sar- kokoonpanoja ja paljon kiinnostunutta
yleisöä. Pääsimme kokeilemaan artisjakuvista ja myös mediataiteesta.”
Taidelukio tarjoaa myös eriomaisen timeininkiä yleisön edessä.”
mahdollisuuden muiden lukioaineiden
”Musiikkiopinnot kuuluvat meidän
opiskeluun.
lukujärjestykseemme, joten musiikin ja
”Jos on intoa ja mielenkiintoa opis- muiden opintojen yhteen sovittaminen
kella esimerkiksi kieliä, reaaliaineita sujuu mainiosti. Voimme vähentää mutai matematiikkaa, siihenkin täällä on siikin vuoksi kahdeksan kurssia muiseriomaiset edellytykset. Naapurissa on ta lukio-opinnoista. Ei toki sellaisista
hyvä yleislukio: Lyseon lukio, jonka aineista, jotka on aikomus kirjoittaa.”
kanssa teemme yhteistyötä. Voimme
Giovanna kertoo, että musiikinlivalita kursseja myös sieltä. Kun meillä säksi häntä kiinnostavat äidinkieli, teron paljon taideaineita, voimme vähen- veystieto, biologia ja maantieto.
Myös muut reaaliaineet ovat mukatää muiden lukio-opintojen osuutta.”
Anni Hirvonen kertoo, että Taidelu- via, samoin kielet.
”Lukion opiskeluilmapiiri on kankiossa on virkeä ja luova ilmapiiri, koska siellä opiskelee paljon taideaineis- nustava: opiskelijat ovat tosissaan hata kiinnostuneita, omalaatuisia nuoria. lunneet Talkkariin ja jotkut muuttaneet
Kuvataidelukiossa tutustuu mie- kaukaakin päästäkseen tänne. He pitälenkiintoisiin ihmisiin, jotka tulevat vät siitä mitä tekevät. Kun lukiossa on
eri puolelta Suomea. Yhteishenki sa- paljon erilaisia taiteista pitäviä opiskemoista asioista kiinnostuneiden välillä lijoita, ihmiset hyväksyvät toisensa ja
on todella hyvä. Taidelukiossa järjeste- tunnelma on mukava. Myös kynnykset
tään myös paljon yhteisiä tapahtumia, opiskelijoiden ja opettajien välillä ovat
jotka kohottavat yhteishenkeä. Toimin matalat; opettajat pitävät meistä huollukion oppilaskunnan puheenjohtajana ta, aina saa apua ja neuvottelumahdolja olen huomannut, että täällä ihmiset lisuuksia on.”
luottavat toisiinsa ja haluavat tehdä asiGiovanna kertoo hakevansa lukion
jälkeen musiikin jatko-opintoihin konoita yhdessä.”
Giovanna LaMela opiskeli Savon- servatorioihin.
”Tilanne on vähän auki, en vielä
linnan taidelukion musiikkilinjalla.
”Muutin tänne Savitaipaleelta, kos- tiedä minne. Olisi siistiä kokeilla voika halusin musiikkipainotteiseen luki- siko musiikista saada ammatin. Tosin
oon. Savonlinna oli lähimpänä ja muu- Suomessa musiikkiala on aika vaatitenkin tuttu paikka, koska isovanhem- va työ, pitää ottaa huomioon muutkin
pani asuvat täällä ja veljeni opiskeli tai- mahdollisuudet ja harrastaa musiikkia
delukiosta. Olin kuullut taidelukiosta jonkin muun työn ohella. Kaikki lukion
paljon hyvää. Olen viihtynyt lukiossa opiskelijat eivät pyri taidealojen jatkoja opinnot ovat vastanneet odotuksia- opintoihin vaan menevät muihin korni: koulun yhteishenki on uskomaton. keakouluihin. Itse aion varmasti soittaa
Luovassa lukiossa olemme musiikin tavalla tai toisella mummoikään asti.”
OPINTOMAAILMA
5
Ratsastuksen opettaja Meija Lahtinen korjaa Elisa Laakerin esteistuntaa. Etualalla ratsastaa Sonja Kontiokorpi.
Kuhmoisten
lukion
a
j
n
i
l
s
u
t
s
a
s
t
a
r
kiinnostaa nuoria
K
uhmoisten lukiossa aloitti viime syksynä
ensimmäinen ratsastuslinjan yhdeksän
opiskelijan ryhmä.
”Ratsastuslinja on otettu innostuneesti vastaan.
Se on myös lisännyt Kuhmoisten lukion vetovoimaisuutta. Enemmistö ratsastuslukion opiskelijoista on hakeutunut tänne kunnan ulkopuolelta”,
kertoo opinto-ohjaaja Tiina Siikanen.
Opiskelijavalinta
Ensi syksynä ratsastuslinjalle valitaan 15 uutta opiskelijaa.
Ratsastuslukioon haetaan kevään yhteishaussa
www. opintopolku.fi Kuhmoisten yhtenäiskoulu/
lukio/ratsastuslinja.
”Ratsastuslinjan opiskelijoilta edellytetään aiempaa ratsastusharrastusta eli heidän pitää hallita
ratsastuksen alkeet. Hakijat lähettävät vapaamuotoisen lausunnon esimerkiksi omalta ratsastuksen
opettajalta. Ennen opintojen aloittamista opiskelijan tulee olla Suomen ratsastusliiton jäsen.”
10 – 15 hevoskurssia
Ratsastuslinja perustuu normaalin lukion opintoihin.
Ratsastuslukiossa opiskelijat voivat valita 10
– 15 soveltavaa hevoskurssia.
Ratsastuskurssien lisäksi he voivat opiskella
esimerkiksi hevosten hoitoa, ruokintaa, terveydenhoitoa ja anatomiaa.
”Ratsastusta on kaksi tuntia viikolla läpi lukion. Ratsastustunnit sijoittuvat yleensä iltapäiviin.
Halutessaan opiskelijat voivat toki ratsastaa omalla kustannuksellaan enemmänkin, tuntien hinnat
ovat täällä hyvin kohtuulliset.”
Yhteistyötä Kirjonummen
tallin kanssa
Kuhmoisten lukio tekee yhteistyötä lähellä
sijaitsevan Kirjonummen tallin kanssa, jossa on
myös maneesi.
”Opiskelijat ovat kertoneet, että Kirjanummen
talli on ratsastusharrastukselle tasokas ja miellyttävä paikka ja siellä annetaan korkeatasoista opetusta. Tallilla käy myös usein nimekkäitä suomalaisia
valmentajia, joiden opetukseen opiskelijamme voivat halutessaan osallistua”, kertoo Tiina Siikanen.
Ratsastuslukion opiskelijoilla on monenlaisia
tavoitteita.
”Osa suunnittelee ratsastuksesta elämänuraa
ja toisille on tärkeää jatkaa oman rakkaan harrastuksen parissa myös lukioaikana. Ratsastus tuo
miellyttävää vastapainoa lukio-opintoihin. On
mukavaa, kun lukiossa on paljon samanhenkisiä
opiskelijoita
Kuhmoisten lukio tarjoaa
yksilöllistä opetusta
Kuhmoisten lukio on lämminhenkinen opiskeluympäristö
”Olemme pieni lukio, jossa opiskelijat saavat
henkilökohtaista opetusta. Ihmiset tuntevat toisensa ja pystymme tarjoamaan opiskelijoille joustavan tavan edetä tehokkaasti opinnoissaan. Lukion
opettajat ovat päteviä ja sitoutuneita ihmisiä, jotka
voivat tukea opiskelijoita. Opiskelijoita ei jätetä
yksin, he saavat yksilöllistä opetusta.
Tarjoamme normaalin lukion monipuolisen
kurssitarjonnan. Meillä on myös hyvä mahdollisuus opiskella kieliä: ruotsin ja englannin lisäksi
saksaa, venäjää ja ranskaa.
Opiskelijat saavat myös käyttöönsä kannettavan tietokoneen ja oppikirjat maksutta. ’
Kuhmoinen on viihtyisä asuinpaikka: turvallinen maalaiskunta, jossa asumisen laatu on korkea.
Kuhmoinen on Valtatie 24:n varrella, joten liikenneyhteydet ovat hyvä ja tänne on helppo tulla.”
Ruskean hevosen kanssa seisovat
Saan
a Koskinen ja Elisa Laakeri
Yhdistä hevoset ja lukio
KUHMOISISSA
- Keskellä Suomea!
9Runsaasti maksuttomia hevos- ja
ratsastuskursseja
9Läppäri ja oppikirjat maksutta käyttöösi
9Laadukkaat puitteet opiskelemiselle,
harrastamiselle ja elämiselle
9Asuminen edullista ”Kannatti tulla
Kuhmoisiin!”
– Outi ja Jassu,
syksyllä 2014 aloittaneet
ratsastuslukiolaiset
Lisä
Lisätiedot:
Kuhmoisten
yhtenäiskoulun lukio,
yht
040 3594546
[email protected]
luk
Ha
Hakeminen:
ww
www.peda.net/veraja/kuhmoinen
www.opintopolku.fi
ww
Oona Kilpiä ratsastaa.
6
OPINTOMAAILMA
Keuruulla tehdään
ylioppilaita takuutyönä
”Keuruulla tehdään ylioppilaita takuutyönä”, sanoo Keuruun lukion rehtori Jyri Pesonen
”Lukioon on helppo päästä.
Tämä on sopivan kokoinen lukio, jossa opiskelijat saavat henkilökohtaista ja yksilöllistä opetusta. Meillä on paljon resursseja
auttaa opiskelijoitamme heidän
opinpolullaan eteenpäin. Olemme saavuttaneet valtakunnallisesti upeita tuloksia ylioppilaskirjoituksissa ja opiskelijat kokevat opintonsa mielekkäiksi ja
tehokkaiksi.”
”Toinen, yhtä tärkeä seikka
on se, että Keuruun lukio auttaa
opiskelijoitaan inhimillisen kasvun tiellä ja omien vahvuuksien
löytämisessä. Lukion lämmin ilmapiiri ja monipuolinen kurssitarjonta mahdollistavat sen.”
Monipuolinen
yleislukio
Keuruun yhteiskoulun lukio
on monipuolinen yleislukio, jossa opiskelijoilla on paljon valinnanvaraa.
He voivat rakentaa itselleen mielenkiintoisen opintokokonaisuuden monipuolisesta
kurssivalikoimasta ja täydentää
opintojaan mm. kansalaisopiston kurssitarjonnalla. Opiskelijat voivat valita myös ammatillisen yhdistelmätutkinnon sekä
ammatillisen koulutuksen vaihtojaksot.
”Kaikki lukiomme opiskelijat voivat valita kursseja taitoja taidelinjalta sekä valmentajakoulutuslinjalta.”
Keuruun lukiossa on 172
opiskelijaa. Suurin osa tulee
Keuruun seudulta. Lisäksi luki-
ossa opiskelee kaksois- ja kolmoistutkinnon opiskelijoita, jotka suorittavat ammatillisen tutkinnon Mänttä-Vilppulan ja Jyväskylän ammattiopistoissa, ylioppilastutkinnon ja lukio-opinnot Keuruulla.
Keuruun lukiossa on vahva
painotus urheiluun, valmennukseen ja taideaineisiin.
Taito ja taideainepainotus on
lukiossa varsin uusi asia. Linja
aloitettiin vuosi sitten.
Kilpaurheilu- ja valmentajakoulutuslinjat ovat toiminet kaksi vuotta ja niihin osallistuu 2030 opiskelijaa.
Monipuolinen
Taito- ja taidelinja
Taito- ja taidelinjan kurssit
toteutetaan yhteistyössä kansalaisopiston ja musiikkiopiston
kanssa.
”Keuruun yhteiskoulun lukiossa on osaavia opettajia, mutta
kun samassa koulukompleksissa
toimivat myös kansalais- ja musiikkiopistot, opettajien yhteistyö on luonnollista ja se koituu
opiskelijoidemme hyväksi.
Opiskelijat voivat valita
opinto-ohjelmaansa tarjolla olevia taito- ja taideaineita vapaasti
4-6 tuntia viikossa kouluajalla.
Tunnit pidetään yleensä maanantai- ja keskiviikkoaamuisin, osin
samaan aikaan kilpaurheilulinjan tuntien kanssa.
Taito- ja taidelinjalla opiskelijat voivat valita musiikin,
tanssin, teatteri-ilmaisun, kuvataiteen, teknisen työn ja tekstiilityön kursseja. Musiikki
ja tanssikursseja on yhteensä
kymmenen, teatteria ja kuva-
taiteita neljä. Teknisessä työssä
on mahdollista valita projekteja
puutekniikkaan, metallitekniikkaan tai elektroniikkaan/sähkötekniikkaan. Tekstiilityössä tutustutaan käsityöntekniikoihin,
valmistetaan esim. vanhojenpäivän juhla-asu, jumppa-asuja, luistelupukuja jne.
”Opiskelijamme pitävät taito- ja taideaineista, koska ne tuovat mukavaa vastapainoa lukion muuten varsin teoreettisille
opinnoille.”
Taito- ja taidelinjan opiskelijat toteuttavat vuosittain erilaisia
esityksiä ja kuvataideprojekteja.
”Opiskelijat toteuttivat esimerkiksi lukion vapaa-ajan tilan
koristelun: tekivät seinämaalauksia ja uusia huonekaluja. He
osallistuvat myös penkkareiden
ja vanhojen päivän asujen ja rekvisiitan tekemiseen.”
”Taito- ja taideainelinja kehittyy koko ajan. Kuulostelemme nuorten toiveita ja vastaamme niihin kurssitarjontaa kehittämällä. Tavoitteena on, että
jokainen voi löytää mahdollisuuden toteuttaa itseään ja saada eväitä myös jatko-opintoja
varten”
Kilpaurheilulinja
kyvykkäille nuorille
urheilijoille
Kilpaurheilulinja on tarkoitettu maakunnan ikäluokkansa
parhaimmille nuorille urheilijoille. Linjalle haetaan erikseen.
Opiskelijat voivat suorittaa
yhden vuoden aikana neljä lukiokurssia harjoittelemalla omaa lajiaan neljä tuntia viikossa. Maanantaiaamuisin koko linja tekee
yhteistreenejä, joissa keskitytään yleiskehittäviin ja palauttaviin harjoituksiin. Nämä treenit sisältävät mm. kehonhuoltoa, liikkuvuusharjoittelua, tasapainoa ja lihaskuntoa kehittäviä harjoitteita. Keskiviikkoaamuisin hajaannutaan oman lajin
harjoituksiin, jotka toteutetaan
painopistelajeissa ammattitaitoisten lajivalmentajien johdolla. Muissa lajeissa valmennusta
ohjaavat liikunnanopettajat.
”Meillä on hyvät valmentajat: Kilpaurheilulinjan ja joukkuelajien harrastajia ohjaa 8 paikallista eri lajien valmentajaa.
Esimerkiksi yleisurheilulla, palloilulajeilla, ammunnalla, suunnistuksella ja hiihdolla on omat
valmentajansa. He ovat aktiivisia keuruulaisia seuratoimintaihmisiä”, kertoo Jyri Pesonen.
”Olemme keskustelleet kaupungin johdon ja liikuntatoimen
kanssa siitä, että Keuruulla on
runsaasti nuoria, jotka mielellään harrastaisivat palloilulajeja. Esimerkiksi jääkiekon ja jalkapallon lisäksi aloitti syksyllä
uusi seura myös salibandyssä.
Huomasimme että oli selkeä
tarve Joukkuelajit-kurssille ja
perustimme viime syksynä Kilpaurheilulinjan oheen tällaisen
ryhmän. Se on tarkoitettu kaikille lukioikäisille keuruulaisille nuorille ja kokoontuu viikoittain. Ryhmässä kehitellään
jääkiekkovalmentajan johdolla
mm. erilaisia pelikäsitystä kehittäviä harjoitteita ja paneudutaan
seikkoihin, joita joukkuepeleissä
tarvitaan.”
hin ja yhteistyössä niiden kanssa. Linja antaa teoreettisia ja käytännöllisiä valmiuksia
valmennustyöhön.”
Valmentajakoulutuslinja tarjoaa osaamista urheiluvalmennuksesta sekä lasten ja
nuorten liikunnanohjauksesta kiinnostuneille.
Kurssit eivät ole
sidoksissa kilpaurheilulinjaan, vaan kuka
tahansa kiinnostunut
lukiolainen voi valita niitä opinto-ohjelmaansa.
Opiskelijat voivat
valita Urheiluvalmennuskurssin, Lasten ja
nuorten liikunnanohjauksen kurssin, Liikunnan ohjaus koulun
ulkopuolella-kurssin
sekä Liikunnan projektikurssin.
Keuruulle suunnitellaan
ampumaurheilun
valmennuskeskusta
Jyri Pesonen kertoo, että
Keuruulla suunnitellaan ampumaurheilun valmennuskeskusta.
”Täällä toimi Pioneerirykmentti, joka on lopettamassa
toimintansa. Ampumaharrastuksen infrastruktuuri on valmiina ja paikkakunnalla on paljon ammunta-alan ihmisiä, joilla on paljon tietotaitoa ja koke-
Valmentajakoulutuslinja
kouluttaa nuoria urheiluseurojen käyttöön
”Saamme apua paikallisten
seurojen valmentajilta ja muilta seuratoimintaihmisiltä. Haluamme omalta osaltamme auttaa heitä kouluttamalla nuorista
uusi valmentajia urheiluseuroi-
OPINTOMAAILMA
www.yritma.fi
Julkaisija:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Suvantokatu 20, 80100 Joensuu
Email: [email protected]
Sivunvalmistus:
Joensuun Kustannus Oy
Yritysmaailma
Email: [email protected]
[email protected]
Päätoimittaja:
Risto Käyhkö
Puh. 010 820 5700
Fax. 013-312 199
Toimittajat:
Eino Maironiemi
Puh. 010 820 5703
musta. Olemme tehneet tiivistä
yhteistyötä Kilpa- ja huippuurheilun tutkimuskeskuksen,
Olympiakomitean, paikallisten
ampumaseurojen, alan harrastajien ja muiden organisaatioiden
kanssa. Suunnitelmat ovat varsin
pitkällä. Toivomme että lähivuosina Keuruusta tulisi valtakunnallinen ampumaurheilun valmennuskeskus, jossa Keuruun
lukio ja ammatillinen koulutus
olisivat mukana.”
www.keuruunlukio.fi
© Koskee Yritysmaailma-lehden valmistamaa aineistoa
Ilmoitukset:
Jukka Suppola
Puh. 010 820 5709
Kari Koponen
Puh. 010 820 5708
Markku Oikarinen
Puh. 010 820 5707
Paino:
Suomalainen Lehtipaino Oy,
Kajaani
Osoitteellinen
jakelu:
Posti Oy
OPINTOMAAILMA
7
Lahden lukiot toimivat yhdessä
L
ahden kaupungin lukiot
toimivat hyvässä yhteistyössä. Niillä on yhteinen
kurssitarjotin ja lukiot palvelevat opiskelijoita laajalla opetustarjonnalla. Jokaisella lukiolla
on omat ominaispiirteensä ja eritystehtävänsä: Kannas hoitaa kuvataiteen ja
muotoilun sekä IB:n, Tiirismaa musiikin, Lahden lyseo urheilun ja liikuntapainotteisuuden sekä matemaattisluonnontieteellisten aineiden painotetun opetuksen.
”Puhumme mielellämme Lahden lukiosta, jolla on useita toimipaikkoja ja
painotuksia. Meillä on esimerkiksi yhteinen opetussuunnitelma, verkkosivut
ja – lehti sekä yhteisiä työryhmiä, joihin kuuluu lukioiden opettajia ja opiskelijoita”, kertoo lukiojohtaja Heikki
Turunen.
”Lukioilla on yhteinen kurssitarjotin, jolta opiskelijat voivat halutessaan
sujuvasti valita opintoja muista lukioista. Tämä on todellinen rikkaus ja mahdollisuus. Jokaisella lukiolla on omat
painotuksensa ja koulukohtaisia soveltavia kursseja on useita.
Lahden lyseo
onnistuneesti liikkeelle
Lahdessa aloitti elokuussa 2014 uusi lukio: Lahden lyseo. Se muodostuu
Salpausselän lukiosta ja Lahden lyseon lukiosta.
”Lahden lyseolla on uudet tilat, uusi
yhteisö ja uudet arvot. Lukion toiminta
on lähtenyt myönteisesti käyntiin. Alkuvaiheen hankaluuksiin on löytynyt
ratkaisut ja lukion toiminta on asettunut uomiinsa”, kertoo Lahden lyseon
rehtori Heikki Vuori.
”Tällaisen lukion johtaminen on hieno tehtävä. Meillä jo nyt toteutetaan jo
nyt jaettua johtajuutta niin, että kehittämisryhmien vetäjät muodostavat lukion vaikutusvaltaisen johtoryhmän. Sen
rooli korostuu suuressa lukiossa, saamme mahdollisimman monien ryhmien;
opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilöstön näkemykset esille lukion toiminnassa ja sen kehittämisessä. Olemme saaneet myös opiskelijat myönteisesti mukaan lukion toimintaan.”
Lukio kaupungin
keskustassa
Opiskelijoita Lahden lyseossa on
noin 800, opettajia ja muuta henkilökuntaa noin 50.
”Suuri lukio pystyy tarjoamaan opiskelijoilleen monipuolisen kurssitarjonnan ja paljon valinnanvaraa suunnitella
opintojaan. Lukiolla on paljon tarjottavaa nuorille. Opiskelijoille on tärkeää
myös hyvä sijainti kaupungin keskustassa ja se, että bussilinjat eri suunnista
kulkevat läheltä uutta lukiota.”
Lahden Lyseo toimii entisessä lyseon lukion kiinteistössä kaupungin keskustassa. Koulun tilat on vast’ikään remontoitu. Uuden lukion varustetaso ja
fyysinen ympäristö ovat erinomaisessa
kunnossa ”Lahden kaupunki on osoittanut suurta ymmärtämystä lukion tarpeita kohtaan. Esimerkiksi urheilulinja ja liikunnan opetus saivat uudistetut
liikuntatilat ja aivan uuden kuntosalin.
Myös sosiaaliset tilat uudistuivat.
Lahden kaupungin lukiot sijaitsevat tulevaisuudessa lähempänä toisi-
aan ja muodostuu eräänlainen kaupunkikampus, varsinkin Kannaksen lukion
ja Lahden lyseon välille”, kertoo Heikki Vuori.
”Lahdessa olemme kehittäneet lukiokoulutusta määrätietoisesti ja ottaneet oppia muista Suomen suurista lukioista. Suuret lukiot ovat tulevaisuuden kehityssuunta, koska käytettävissä
olevat määrärahat niukkenevat ja suuren
yksikön toiminta on pitkällä tähtäimellä
edullisempaa kuin pienten.”
Erityislinjat jatkavat
uudessa lukiossa
Uudessa lukiossa on samat linjat,
jotka ovat olleet Salpausselän lukiossa ja Lahden lyseon lukiossa. Yleislinjan lisäksi Lahden lyseossa opiskellaan
urheilulinjalla ja matemaattis-luonnontieteellisellä linjalla. Yleislinjan opiskelijat voivat myös valita liikuntapainotteisen linjan, joka on toiminut Salpausselän lukiossa vuodesta 1976. Lukio vakinaistettiin yhdeksi Suomen 13
urheilulukiosta vuonna 1994.
”Olemme vetovoimainen lukio, jolla
on valtakunnallinen erityistehtävä. Aiemmat erityislinjat jatkavat toimintaansa vielä terävämpinä. Yhdistymisen etu
on, että oppiaineissa on useampia opettajia. Voidaan perustaa ainekollegioita,
jotka parantavat opetuksen tasoa ja laatua entisestään.”
Laaja kurssitarjonta kieliä
Lahden lyseossa opiskellaan A-kielenä englantia, ranskaa ja saksaa. B2kielinä tarjotaan ranskaa ja saksaa. B3kielenä voi aloittaa espanjan, ranskan
ja saksan. Lyseossa voi suorittaa saksan kielidiplomin (Deutsches Sprachdiplom), jonka korkein taso kelpaa todistukseksi Saksassa korkeakouluopiskeluun vaadittavasta saksan kielen taidosta. Lahden lyseon yhteistyölukio
Saksassa on Max-Planck-Gymnasium,
josta käy lukuvuosittain opiskelijaryhmä Lahdessa ja lyseon kansainvälisyyskurssin ryhmä tekee vastavierailun Delmenhorstiin. Urheilun osalta yhteistyölukiot ovat Ruotsissa Sollefteåssa Gudlav Bilderskolan ja Ranskassa Albertvillessa Lycée Jean Moulin. Kiinteänä osana lukion kansainvälisyyttä on
vaihto-oppilastoiminta. Lukiosta lähtee
opiskelijoita eri maihin ja lukioon tulee
vaihto-opiskelijoita eri puolilta maailmaa. Lahden lyseossa on menossa myös
Comenius-projekti ja joka toinen vuosi
osallistutaan myös ns. Cern-projektiin,
jossa tutustutaan Sveitsissä sijaitsevaan
hiukkaskiihdytinlaboratorioon.
”Kansainvälinen yhteistyö on meille
tärkeää. Olemme luoneet yhteydet myös
Pietariin ja Obersdorfiin.”
Lukion pakollisten ja syventävien
kurssien lisäksi opiskelija voi valita soveltavia erikoiskursseja, kuten liikunnan diplomikurssin. Lahden kaupungin
lukiokoulutus mahdollistaa opiskelijan
kurssivalinnat myös Kannaksen ja Tiirismaan lukioista. Lisäksi yhteistyötä
tehdään Lahden alueen muiden oppilaitosten, Lahden ammattikorkeakoulun ja Lahden Yliopistokampuksen sekä yritysten kanssa. Tarjolla on avoimia
yliopisto-opintoja lukiolaisille, erilaisia
yhteistyökursseja ja lukioTET-kurssi,
jonka toteutukseen osallistuvat koulutuskeskus Salpaus, Lahden Ammatti-
korkeakoulu, Kemppi Oy ja Oilon Oy.
Lahden lyseo
varautuu sähköisiin
ylioppilaskirjoituksiin
Ylioppilastutkintolautakunnan tavoitteena on järjestää sähköiset ylioppilaskirjoitukset asteittain eri aineissa
vuoden 2016 syksystä alkaen.
Heikki Vuori toteaa, että Lahden lyseo varautuu ylioppilastutkinnon muuttumiseen.
”Eri oppiaineet tulevat käyttämään
mahdollisimman vahvasti nykyaikaisen
tieto- ja viestintätekniikan menetelmiä,
laitteita ja e-oppikirjoja opetuksessaan.
Olemme saaneet varustaa uutta lukiota
sähköisiä ylioppilaskirjoituksia silmällä pitäen. Tulemme olemaan kehityksen
kärkipäässä”
Lukiot ulos luokkahuoneista
ja yhteiskuntaan sisälle
Heikki Vuoren mukaan suomalaisessa lukiojärjestelmässä on vielä kehittämisen varaa.
”Yleisesti ottaen lukiokoulutus toimii aika kaukana yhteiskunnallisesta
todellisuudesta. Näkemykseni mukaan
teoreettista opiskelua ja opiskelijoiden
yliopistokelpoisuutta painotetaan liikaa. Lukioiden opetusta tulisi monipuolistaa ja päästä ulos luokkahuoneista ja
yhteiskuntaan sisälle. Uusien laitteiden
ja uuden pedagogiikan avulla kehitys
kulkee myönteiseen suuntaan ja on aika lähteä etsimään uusia opetusmenetelmiä. Olemme saaneet uuteen lukioon todella hyvät laitteet ja opiskeluympäristöt. Mutta vaikka talo on täynnä
kaikenlaisia laitteita, pidämme päämme
kylminä. Teknohuumaan emme lähde
mukaan. Laitteet eivät hallitse opetuksen ja oppimisen sisältöjä, ne ovat opetuksen renkejä. Päätehtävämme on edelleen tarjota opiskelijoillemme mahdollisimman hyvät oppimisen edellytykset.
Yksilölliseen ohjaukseen on kiinnitetty
paljon huomiota: meillä on kolme täyspäiväistä opintojen ohjaajaa.”
Hakeminen
Lahden lyseoon haetaan yhteishaussa Opintopolun kautta. Lisäksi täytetään
Lahden kaupungin lukioiden yhteinen
sähköinen ainevalintakortti. Aloituspaikkoja on yhteensä 270.
Lahden lyseoon voi hakea
• yleislinjalle (215;
sähköisessä ainevalinta kortissa valitaan yleislinja tai
liikuntapainotteinen linja)
• urheilulinjalle.
• matemaattis-luonnon tieteelliselle linjalle
Kannaksen lukio
taiteita ja kulttuuria
avoimessa ja kannustavassa
opiskeluympäristössä
IB-linja aloitti toissa syksynä
”Kannaksen lukio on avoin, suvaitseva, kannustava ja sopivan kokoinen
lukio: tänne mahtuu monenlaisia opiskelijoita ja persoonia. Kannaksen lukio
luo modernilla opetusteknologiallaan
sekä viihtyisällä ja terveellisellä opiskeluympäristöllään erinomaiset puitteet
aikuistuvan nuoren lukio-opintoihin.
Opiskelijoilla on käytössään mm. langaton verkko, käytävätietokoneita, kah-
vio, kuntosali, kirjasto ja mediateekki.
Vahva kuvataiteiden opiskelu tuo oman
värinsä lukion toimintaan. Olemme panostaneet voimakkaasti nykyaikaiseen
pedagogiikan menetelmien kehittämiseen ja sähköisten oppimateriaalien
käyttöön ottoon. Olemme panostaneet
siihen, että syksyn 2016 sähköisissä
ylioppilaskirjoituksissa opiskelijamme
saavat parhaat mahdolliset edellytykset
menestyä. ”, toteaa rehtori Jyrki Rosti.
Kannaksen lukio on perinteikäs
yleislukio ja valtakunnallista erityistehtävää toteuttava kuvataiteen ja muotoilun erityislukio. Toissa syksynä lukiossa aloitti toimintansa myös kansainvälinen IB-linja.
Kannaksen lukion koko, noin 700
opiskelijaa, mahdollistaa erittäin laajan
ja monipuolisen kurssitarjonnan kaikissa aineissa. Rosti mainitsee erityisesti
ajanmukaisten ja monipuolisten luonnontieteiden laboratorioiden mahdollistamat biologian, kemian ja fysiikan
kurssit, kattavan kielivalikoiman, laajan musiikkitarjonnan sekä kansainvälisyystoiminnan.
Kannaksessa kannustetaan opiskelijoita kantamaan vastuuta sekä yksilönä
että yhdessä. Tämä näkyy panostuksena
niin ryhmänohjaukseen kuin opinto-ohjaukseenkin. Kannaksen lukiossa kiinnitetään huomiota tekemisen meininkiin ja siihen että jokainen itse pystyy
vaikuttamaan tavoitteidensa ja unelmiensa toteutumiseen.
Jyrki Rosti kertoo, että Kannakseen
on helppo tulla ja siellä on hyvä olla.
Kannaksen lukion opettajat innostavat
ja tukevat opiskelijoita parhaisiin mahdollisiin tuloksiin niin opiskelussa kuin
elämän muillakin osa-alueilla. Työn tulokset näkyvät konkreettisesti siten, että
monilla eri mittareilla mitattuna Kannaksen lukiolaiset menestyvät ja voivat hyvin.
Kuvataiteen ja muotoilun linjalla tarjotaan yli 50 kuvataiteen ja muotoilun
erityiskurssia. Linjalaiset voivat halutessaan jättää tietyin reunaehdoin kahdeksan yleislukion kurssia pois voidakseen opiskella enemmän kuvataidetta
ja muotoilua.
”Linjan opiskelijoilla on monenlaisia tavoitteita: osa suunnittelee kuvataiteista tai muotoilusta ammattia ja hakeutuu alan korkeakouluihin, osa haluaa syventää harrastustaan ja opiskella
kuvataiteita muiden opintojen ohessa.”
”Kannaksen lukio edustaa sikäli uutta ajattelua, että kuvataiteen ohella muotoilu on vahvasti mukana kurssitarjottimellamme ja teemme yhteistyötä naapurissa sijaitsevan Lahden Muotoiluinstituutin kanssa.
Kuvataide- ja muotoilulinjan opiskelijat osallistuvat aktiivisesti erilaisiin
tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Linjalle hakeutuvia erilaisia persoonia yhdistää
kiinnostus kuvataiteisiin ja muotoiluun,
mikä luo heille voimakkaan ”me-hengen” sekä yhteistä etsimisen, tekemisen
ja löytämisen iloa.”
Vuosittain kuvataiteen ja muotoilulinjalle valitaan noin 30 uutta opiskelijaa.
Kannaksessa opiskelijat voivat valita myös teatteritaiteen kursseja. Joka
toinen vuosi toteutetaan mittavampi
teatteriproduktio. Opiskelijat ovat olleet mukana paitsi näyttelemässä, myös
puvustamassa, lavastamassa, musisoimassa sekä ääni- ja valotekniikassa. Teatterissa, kuten myös kuvataiteessa ja
mediassa, on mahdollista suorittaa lukiodiplomi.
IB on kansainvälinen
lukio-ohjelma
IB-opintoihin kuuluu valmistava
vuosi ja ensimmäiset opiskelijat aloittivat syksyllä 2013. Viime syksynä aloitti
siis ensimmäinen varsinainen IB-lukion vuosikurssi. IB -opetus sopii hyvin
Kannaksen lukion suvaitseviin arvoihin: se antaa kansainvälisyytensä, tutkimus- ja tiedepainotteisuutensa ja syvällisyytensä vuoksi myönteisiä virikkeitä myös lukion muulle opetukselle”,
kertoo Jyrki Rosti.
International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävällä englanninkielisellä linjalla opiskellaan kansainvälisen opetussuunnitelman mukaisesti.
IB-tutkinnon järjestämisestä vastaa
International Baccalaureate Organization, joka perustettiin 1968 Sveitsissä.
IB-organisaatioon kuuluu tällä hetkellä
noin 3400 oppilaitosta yli 140 maassa.
”IB-linjan opinnot poikkeavat tavallisesta suomalaisesta lukiosta. Oppiaineita on vähemmän, niihin paneudutaan kansallista lukiota syvällisemmin
ja opetus muistuttaa akateemisia opintoja. Opinnoissa painotetaan myös tutkivaa ja kriittistä asennetta erillisellä oppiaineella, jonka nimi on tiedon teoria.”
Kansainväliseen ylioppilastutkintoon johtava varsinainen IB-opetus on
kaksivuotinen ja sitä edeltää valmistava
luokka, jonka aikana kehitetään opiskelijoiden kieli- ja opiskelutaitoja.
Kahden varsinaisen IB-vuoden aikana opiskellaan kuutta oppiainetta; kaksi kieltä (käytännössä englanti ja suomi
(tai muu äidinkieli) humanistiset tieteet
(historia, taloustiede tai ympäristönsuojelu, luonnontieteet (biologia, fysiikka
tai kemia), matematiikka (kolme eri tasoa) ja kuvataide. Mikäli opiskelijat eivät opiskele kuvataidetta, valitsevat he
humanistisista aineista tai luonnontieteistä yhden aineen sijasta kaksi ainetta.
Kuuden valinnaisen oppiaineen lisäksi
IB-opintoihin kuuluvat tiedon teorian
opiskelu, varsin laaja tutkielma eli Extended Essay, jossa opiskelija osoittaa
kykynsä itsenäisen työn tekemiseen valitsemassaan aineessa, sekä CAS-ohjelma, jonka tarkoituksena on edistää opiskelijan persoonallisuuden kasvua koulun ulkopuolella tapahtuvalla luovalla
toiminnalla (Creativity), liikuntaharrastuksilla (Activity) ja vapaaehtoistyöllä
(Service). CAS-ohjelmaan kuuluu yhteensä 150 tuntia toimintaa.
”Opiskelijat pitävät CAS-ohjelmasta. He voivat varsin vapaasti valita aktiviteettinsa. Avoimuus, uuden oivaltaminen ja henkilökohtainen kasvu ovat
CAS-ohjelman peruspilareita”, kertoo
Rosti.
IB-opintojen loppuhuipennuksena on kolmannen vuoden toukokuussa maailmanlaajuinen loppukoe, jonka
läpäisseet saavat IB-diplomin.
Ensi syksynä IB-linjalle valitaan 30
uutta opiskelijaa. Valintaan vaikuttavat
peruskoulun todistuksen keskiarvo sekä pääsykokeet, joissa mitataan matematiikan, englanninkielen ja äidinkielen taitoja.
8
OPINTOMAAILMA
Kouluttaudu kauneusalan huipulle
ammatiksi
parturikampaaja
maskeeraaja
stylisti
Koulutie 1, 79600 JOROINEN
http://joroistenlukio.onedu.fi
Kysy lisää! Puh. 040 143 9384, opo
[email protected]
Rehtori Timo Smolander, puh. 040 169 2838
Tampereen seudun
ammattiopisto
puh. 050 395 8937
www.tredu.fi
NÄYTTÖTUTKINTOON valmistavassa koulutuksessa
opiskelet opintotuen piirissä ammattiin nopeasti ja tehokkaasti.
Motivoivaa ja inspiroivaa oppimista - jo 30 vuoden ajan!
Haku on käynnissä. Seuraavat koulutusjaksot alkavat:
9.2 ja 8.9.2015 • Make-Up Artist Academy MASKEERAUSTUTKINTO
16.3 ja 7.9.2015 • Styling Academy STYLISTIKOULUTUS
25.5 ja 7.9.2015 • Great Cut Academy HIUSALAN PERUSTUTKINTO
KOULUTUS-CENTER
Kalevankatu 30 HELSINKI • Satakunnankatu 33 TAMPERE
Soita (09) 685 6110 tai ilmoittaudu netissä
koulutuscenter.com
RIPSIENPIDENNYSKURSSI
MAKSUTTA
KUN ALOITAT OPISKELUN
KEVÄÄN 2015 AIKANA
(ARVO 490,-)
Juhlavuoden etu
OPINTOMAAILMA
9
Keski-Suomen Urheiluakatemia
urheilijan tuki opiskelu- ja urapolulla
”Urheiluakatemioihin haketuvat ympäri Suomea sellaiset nuoret, jotka haluavat urheilla tosissaan ja tavoitella huipputuloksia. Urheiluakatemiat tukevat heitä mahdollistamalla täysipainoisen urheilun ja harjoittelun rinnalla myös opiskelun. Enää nuorten ei tarvitse valita opiskelun ja urheilun välillä. Olemme kehittäneet Urheilijan polun, johon kuuluvat urheilijoille välttä-
mättömät toimenpiteet ja palvelut”, kertoo Urheiluakatemian toiminnanjohtaja Heli Nieminen.
K
puolisesti. Tarjoamme heillekin tukipalveluita ja parempia olosuhteita liikunnan
harrastamiseen. Kotien, koulujen ja urheiluseurojen yhteisön
kehittäminen on myös tärkeä
tavoite”, kertoo Heli Nieminen.
eski-Suomen Urheiluakatemia yhdistää
oppilaitosten antaman opetuksen ja lajiliittojen ja seurojen tarjoaman
valmennuksen tarjoamalla urheilijalle kokonaisvaltaisen ja
toimivan ratkaisun yhdistää huppu-urheilu ja opiskelu.
Keski-Suomen Urheiluakatemia tarjoaa urheilijoille kokonaisvaltaisen palvelun, johon kuuluvat huippu-urheilun
ja opiskelun yhdistämisen lisäksi
hyvät harjoitteluolosuhteet, tukipalvelut sekä valmennus opiskelupaikkakunnalla.
”Pyrimme luomaan urheileville nuorille mahdollisuuden
hankkia myös hyvä koulutuspohja. Tavoitteena on luoda urheilijan polku: tukiverkosto, joka jatkuu yläkouluiästä ammatillisiin tai korkea-asteen tutkintoihin saakka.”
”Toimimme opiskelijoiden
arjessa: päätehtävämme on sovittaa yhteen opiskelu, urheilu,
valmennus ja urheilijoiden tukitoimet.”
Asiantuntijapalveluita
kehitetään edelleen
Heli Nieminen kertoo, Keski-Suomen Urheiluakatemia on
kehittänyt asiantuntijapalveluitaan.
”Valtakunnallinen urheiluakatemiaohjelma antaa meille
mahdollisuudet tukea urheilijoita entistäkin paremmin. Asiantuntijapalveluihin kuuluvat mm.
urheilijoiden terveydenhoito, fysioterapia, ravitsemuspalvelut,
psyykkinen valmennus sekä
yleinen elämänhallinta. KeskiSuomen Urheiluakatemia vahvistaa asiantuntijaverkostoaan,
jotta nämä palvelut olisivat tulevaisuudessa paremmin nuorten urheilijoiden käytössä. Toimimme yhteistyössä LIKES:n;
Liikunnan ja kansanterveyden
edistämissäätiön, Jyväskylän
yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja KIHU:n; Kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen kanssa.”
Akatemia toimii
alueen oppilaitosten
kanssa
Akatemia toimii yhteistyössä
alueen oppilaitosten kanssa. Toiminnassa ovat mukana Jyväskylän yliopisto ja ammattikorkeakoulu sekä Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, johon kuuluvat Jyväskylän ammattiopisto, Voionmaan Urheilulukio sekä muu Jyväskylän lukiokoulutus, Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän
oppisopimuskeskus ja Jämsän
ammattiopisto. Lisäksi akatemian toimintaan osallistuvat
Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus ja Äänekosken lukio.
Yläkoululaiset mukaan
akatemian toimintaan
”Akatemian toiminta laajenee myös yläkoululaisten pariin, kun aikaisemmin suurin
osa opiskelijoista oli toisen tai
korkea-asteen opiskelijoita. Tavoitteena on parempi ikäluokkien ja oppilaitosten integraatio
Akatemian sateenvarjon alla.
Nuorillekin voidaan tarjota tukipalveluja.”
Jyväskylässä mukana ovat jo
viime vuonna olleet myös perusopetuksen urheiluluokat Kilpisen ja Viitaniemen kouluissa.
”Kun akatemiaohjelma on
nyt mukana Olympiakomitean
huippu-urheiluyksikössä, tavoitteena on se, että myös yläkoulualaiset saatetaan akatemian sateenvarjon alle ja toimintaa
kohdistetaan aiempaa enemmän
myös heihin. On erinomainen
asia, että myös 7-9-luokkalaiset
pääsevät mukaan urheiluakatemian toimintaan. Yläkouluikäisillä tavoitteena on lisätä liikunnan määrää ja kehittää nuorten
yleisliikuntataitoja, kestävyyttä,
koordinaatiota ja taitoja moni-
Mukana lajiensa
huippuja
Keski-Suomen Urheiluakatemian toiminnassa on tällä hetkellä mukana noin 500 nuorta
urheilijaa.
”Urheiluakatemiassa on mukana paljon eri lajien urheilijoita, jotka edustavat ikäluokkansa
parhaimmistoa Suomessa.”
Mukana on jo menestyneitä
urheilijoita kuten uimarit AriPekka Liukkonen, Mimosa Jallow ja Leo Lähteenmäki, joka
voitti para-MM-kisoissa pronssia, voimistelija Sakari Vekki, yleisurheilijat Hanna-Maari
Latvala, Oona Kettunen ja Otto Ahlfors. Jyväskylä on vahva
joukkueurheilukaupunki. Akatemiaopiskelijoissa on paljon jalkapalloilijoita, salibandyn pelaajia ja jääkiekkoilijoita, kuten
Liigassa pelaavat Henri Auvinen, Jari Jääskeläinen ja Markus Nenonen.
Urheilijoiden ja
oppilaitosten
yhteistyökumppani
Heli Nieminen toteaa, että Urheiluakatemia toimii sekä
opiskelijaurheilijoiden että oppilaitosten yhteistyökumppanina.
”Oppilaitosten kanssa on sovittu siitä, että ne ovat mukana
Urheiluakatemian toiminnassa
niin, että urheilijoilla on mahdollisuus joustoihin opinnoissaan. Urheilijat suorittavat toki samat opinnot kuin muutkin,
mutta urheilun perusteella opinto-ohjelmaa ja aikataulua voidaan muokata. Opiskelijat ottavat tarvitessaan yhteyttä oppilaitoksen opinto-ohjaajiin, muihin
yhdyshenkilöihin tai minuun ja
keskustelevat esimerkiksi siitä
kuinka arvokisat, leirit tai muut
tapahtumat vaikuttavat opintoihin ja kuinka ne voidaan hyvissä ajoin ottaa huomioon henkilökohtaisessa opinto-ohjelmassa.”
”Hyvät urheilijat ovat usein
myös eteviä opiskelijoita. He
ovat määrätietoisia, pitkäjänteisiä ja osaavat suunnitella ja
priorisoida aikataulunsa ja tekemisensä. Monet ovat kunnianhimoisia myös opinnoissaan:
se mihin ryhdytään, tehdään säntillisesti ja hyvin arvosanoin.”
Opintoihin
urheilu edellä
”Nuorten kannattaa edetä
opinnoissaan rohkeasti urheilua
painottaen ja täysillä eteenpäin.
Urheiluakatemiat on luotu juuri
siksi, että huippu-urheilu ja opiskelu voidaan sovittaa joustavasti
ja tehokkaasti yhteen. Urheilijat
voivat hyödyntää oppilaitosten
suomia opiskelujoustoja urheilun hyväksi. Näin saavutetaan
huipputuloksia.”
Hakeminen
Keski-Suomen Urheiluakatemiaan voivat hakeutua yli
13-vuotiaat opintojaan aloittavat, jatkavat tai jo opintonsa
päättäneet SM-kisa- ja maajoukkuetason urheilijat, joiden tavoitteena on kansallinen ja kansainvälinen menestys urheilussa.
”Kun urheilija hyväksytään
opiskelijaksi johonkin urheilu-
akatemian oppilaitokseen, hän
voi elo-syyskuussa hakea Keski-Suomen Urheiluakatemian
jäsenyyttä ja etukorttia akatemian nettisivujen www.ksura.
net kautta. Hyväksytyt urheilijat saavat K-S URA:n etukortin
ja heille laaditaan henkilökohtainen opiskelu- ja valmennussuunnitelman ja he voivat hyödyntää K-S Urheiluakatemian tarjoamia palveluita”, kertoo Heli
Nieminen.
URHEILUA JA OPISKELUA,
KESKI-SUOMEN URHEILUAKATEMIASSA!
● Jyväskylän yliopisto
www.jyu.fi
● Jyväskylän ammattikorkeakoulu
www.jamk.fi
● Jyväskylän ammattiopisto
www.jao.fi
● Voionmaan urheilulukio
www.peda.net/veraja/jkllukiokoulutus/voionmaanlukio
● Jämsän ammattiopisto
www.jao.fi
● Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus
www.poke.fi
YLEISURHEILU
UINTI
TELINEVOIMISTELU
JÄÄKIEKKO
FREESTYLE
JALKAPALLO
S$/,%$1'<
Keski-Suomen Urheiluakatemia
Kuntoportti 3 ● 40700 Jyväskylä
[email protected] ● Heli Nieminen 050-300 5762
www.ksura.net
VALMIUKSIA JATKO-OPINTOIHIN
Hoiva-avustajalinja
Käsityöilmaisun linja
Terveysliikunnan ohjaaja
Kasvatus- ja psykologisten aineiden linja
AMMATTITUTKINTOKOULUTUS
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan
ohjauksen at:n valmistava koulutus
Perhepäivähoitajan at:n valmistava koulutus
Lisätiedot:
Kokkolantie 12, 43500 KARSTULA
puh. (014) 5252 200, 044 3252 213
www.keokarstula.fi
10 OPINTOMAAILMA
on merkittävä
metsäalan kouluttaja
”Metsäalan koulutuksille on tarvetta nyt ja tulevaisuudessa. Metsä kasvaa Suomessa ja se on kestävä luonnonvara, jonka järkevä käyttö tukee pyrkimyksiä ilmastonmuutoksen estämiseen. Puun kysyntä tulee kasvamaan. Maassa on meneillään merkittäviä metsäteollisuusinvestointeja, joiden myötä alan työvoimatarve tulee kasvamaan. Kun ajatellaan uuden työvoiman koulutusta, Tervola sijaitsee ydinalueella: tänne kohdistuu suurin paine koulutuksen lisäämiseen”, toteaa POKE:n metsäalan koulutuksen koulutusjohtaja Pekka Janhonen
P
OKE järjestää metsäalan koulutusta Saarijärvellä.
”Tarvaalan aluetta
sanotaan bioalan kampukseksi, koska täällä on ammattikorkeakoulun ja POKE:n yhteistä
toimintaa.”
Metsäalan perustutkintokoulutuksessa aloittaa ensi syksynä aloittaa noin 20 nuorta opiskelijaa.
Koulutukseen haetaan kesään yhteishaussa.
”Metsäalan koulutus sopii
reippaille nuorille, jotka pystyvät itsenäisen työhön ja paatoksentekoon, mutta joilla on myös
hyvät sosiaaliset taidot. Metsäammattilaiset tekevät nykyisin yhteistyötä monien muiden
kanssa, se ei ole yksinäistä työtä. Myös kyky oppia jatkuvasti
uutta ja soveltaa tietoa muuttuvissa ympäristöissä ovat tärkeä
avu opiskelijalle ja metsäalan
ammattilaiselle. Metsässä neuvoja ei ole aina vieressä.”
”Tärkeintä on halu oppia ja
tehdä työtä tällä alalla, joka on
lähellä suomalaisia ja pysyy sellaisena. Nuorten kannattaa kysellä oman kotiseutunsa metsäalan ihmisiltä ja yrityksiltä millaista työ on ja millaisia mahdollisuuksia se tarjoaa.”
Tarvaalassa voi opiskella
kahta Metsäalan perustutkinnon suuntautumisalaa: metsuri-metsäpalvelujen tuottaja ja
metsäenergian tuottaja.
”Metsurit työskentelevät
Polku kotiovelta
työelämään
Meiltä valmistut kysytyksi työelämän osaajaksi!
POKEn nuorten koulutus rakentaa sinun polkusi kotiovelta työelämään tai jatko-opintoihin.
Uskomme tekemällä oppimiseen, joten vaalimme lähiopetusta sekä työssäoppimista. Meillä
opiskelet kokeneiden ammattilaisten johdolla. Opintojesi etenemistä tuemme henkilökohtaisella ohjauksella. Olemme siellä missä muukin elämäsi on.
Yhteishaku käynnissä
24.2.–17.3.2015
Löydä monipuolinen koulutustarjontamme
>> www.poke.fi
Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto
POKE tarjoaa ammatillista tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta.
Otamme huomioon henkilökohtaiset
tavoitteesi sekä alueen työelämän
tarpeet. Meiltä valmistut kysytyksi
työelämän osaajaksi.
metsien hoidon ja puunkorjuun
parissa. Metsäenergian tuottajilla on varsin laaja toimiala: he
voivat suuntautua energiapuun
korjuuseen, lämmityslaitosten
hoitoon, energiaraaka-aineiden
jalostukseen tai turvetuotantoon”, kertoo Pekka Janhonen.
POKE:n koulutukset tarjoavat myös hyvät mahdollisuudet
metsäalan jatko-opintoihin.
Käytännöllistä
koulutusta
Metsäalalla koulutus on käytännöllistä.
”Opiskelijat oppivat mahdollisimman paljon työtä tekemällä. Koulun penkillä opistaan
esimerkiksi perustiedot laitteiden käsittelystä ja turvallisuusasioista, metsälainsäädäntöä ja
metsäkaupan kysymyksiä, joita
metsässä on huutoetäisyydellä
hankala selittää. Meillä on Tarvaalassa lähellä hyvät metsät ja
maastot ja suuri osa opetuksessa tapahtuu siellä, oikeissa tehtävissä. Työssäoppimisella on
koulutuksissamme suuri merkitys. Opiskelijat pitävät siitä,
että he pääsevät tutustumaan oikeisiin töihin ja työelämän vaatimuksiin jo opiskeluaikanaan.”
Metsuri-metsäpalvelujen
tuottajat voivat työskennellä
yksityisten metsätalous- ja koneyrittäjien, Metsähallituksen,
metsänhoitoyhdistysten, kuntien ja metsäteollisuuden palveluksessa tai itsenäisenä metsäpalveluyrittäjänä.
Metsäenergian tuottajat työl-
listyvät esimerkiksi koneyrityksiin tai lämpölaitoksiin. He voivat myös toimia kone- ja lämpöyrittäjinä.
Hyvät yhteydet
työelämään
Pekka Janhosen mukaan
POKE:lla hyvät yhteydet työelämään ja kiinteä yhteistyö yritysten kanssa on Tarvaalan vahvuus
koulutusten järjestäjänä.
”Yhteistyö on toimivan ja
tehokkaan koulutuksen välttämätön edellytys. Tunnemme
alueemme yritykset ja yrittäjät.
Keskustelujen kautta hoituvat
koulutuksen kehittäminen ja
suuntaaminen sekä työssäoppimisen järjestäminen. Pysymme jatkuvasti selvillä siitä mitä
yrityksissä tarvitaan ja toisaalta
yritykset tietävät mitä ammattija aikuisopisto voi tarjota. Koulutamme päteviä ihmisiä yritysten todellisiin töihin.”
POKE
Oppimispolkuja
ammattilaiseksi
Pohjoisen Keski-Suomen
ammattiopisto POKE on Keski-Suomessa sijaitseva ammatillinen oppilaitos. POKE:lla on
toimipaikat Äänekoskella, Saarijärvellä ja Viitasaarella, mutta se järjestää alueellaan koulutusta myös muualla tarpeen
mukaan.
POKE tarjoaa ammatillista
tutkintokoulutusta ja täydennyskoulutusta. POKE:ssa opintoja
ohjataan henkilökohtaisesti ja
Kuopion
Yhteiskoulun
Musiikkilukio
musiikin ja tanssitaiteen
erikoislukio
www.musiikkilukio.fi
www.poke.fi
E-mail: [email protected]fi
puh. 044 718 4648
siellä uskotaan tekemällä oppimiseen. Opiskelijoiden tarpeet
otetaan huomioon ja POKE
suunnittelee koulutuksia myös
yrityksille.
Nuorten
koulutus
POKE tarjoaa nuorten koulutusta kuudella koulutusalalla.
Koulutusaloilla on valittavana
16 eri perustutkintoa, 24 osaamisalaa ja 21 ammattinimikettä
Nuorten koulutusta POKE
järjestää Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Tiivis yhteistyö alueen muiden oppilaitosten kanssa mahdollistaa sen,
että opiskelijat voivat suorittaa
kahden tutkinnon opinnot omalla alueellasi.
Käytännönläheinen ammatillinen koulutus antaa nuorille
ammattitaidon, jonka ansiosta
he valmistuvat työelämään kolmessa vuodessa. Perustutkinto
takaa mahdollisuuden jatkoopintoihin ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa. Opintoja
voi jatkaa myös ammatillisissa
erikoisoppilaitoksissa tai oppisopimuskoulutuksessa. Kun
työkokemusta on karttunut, voi
opiskella aikuisten ammatti- ja
erikoisammattitutkintoja.
Ammatillinen opiskelu on
käytännönläheistä, mikä tarkoittaa sitä, että jo opiskeluaikana
teet samoja töitä kuin valmistuttuasi. Opintojen aikana osallistut työssäoppimisjaksoille oman
alasi työpaikoilla, mikä on oiva tapa luoda suhteita tuleviin
työnantajiin.
POKEssa korostuu yhteisöllisyys: opiskelijat ja opettajat
tuntevat toisensa, eikä kukaan
jää yksin. Opiskelijasta huolehditaan opintojen alusta loppuun
saakka. Opiskelijapalvelut varmistavat sen, että opiskelija valmistuu ja saa itselleen ammatin.
”Ammattitaidolla
hyvinvointia
seudun parhaaksi.”
POKE:n toiminnassa painottuu seudullisuus: sieltä valmistuu kysyttyjä osaajia alueen
työelämään.
Toimintaa ohjaavat arvoina
yhdessä tekeminen, vastuullisuus sekä uudistuminen ja kehittyminen. POKE tahtoo olla
vetovoimainen osaamisen kehittäjä.
OPINTOMAAILMA 11
Evo on Hämeen metsäopetuksen keskus
H
ämeen metsäalan koulutus on keskittynyt
Evolle. Siellä toimivat Hämeen ammattikorkeakoulun metsäinsinöörikoulutus
ja Hämeen ammatti-instituutin metsurimetsäpalvelujen tuottajakoulutus nuorille ja aikuisille. Lisäksi HAMI:ssa järjestetään metsämestarin
erikoisammattitutkintoon johtavia koulutuksia sekä
metsäalan lisä- ja täydennyskoulutusta
HAMK kouluttaa
käytännön metsäosaajia
”Metsäalan opinnot kiinnostavat nuoria. Meillä oli viime vuonna kolme hakijaa opiskelupaikkaa kohti. Evo on haluttu opiskelupaikka”, kertoo
HAMK:n metsätalouden koulutuspäällikkö Antti
Sipilä.
Hämeen ammattikorkeakoulu kouluttaa Evolla
metsätalousinsinöörejä(AMK)
Tänä vuonna koulutuksen valitaan noin 35 uutta opiskelijaa.
Koulutukseen haetaan kevään korkeakoulujen
yhteishaussa 2015 17.3.–9.4.2015. Lisäksi kesäkuun alussa järjestetään valintakokeet.
”Opiskelu metsäalalla sopii reippaille, luonnossa
liikkumaan tottuneille nuorille, koska opintojen aikana toimitaan maastossa paljon. Aktiivisuus, omaaloitteisuus ja hyvät sosiaaliset taidot ovat opiskelijoille eduksi. Monilla opiskelijoillamme on metsäalalla toimineita sukulaisia, ystäviä tai tuttavia,
joten heillä on jo tullessaan alasta konkreettinen
näkemys.”
Luonto, tekniikka, talous ja
työskentely ihmisten parissa
Antti Sipilä kertoo, että metsätalousinsinöörien
työssä yhdistyvät luonto, tekniikka, talous ja työskentely ihmisten parissa.
”Koulutamme käytännön metsäosaajia. Opiskelijamme saavat monipuolisen koulutuksen. Ensimmäisenä opintovuonna opiskellaan metsäalan
perustaitoja: metsäluonnon ja paikkatiedon perusteita, metsämaaperäoppia, metsätyyppejä ja metsänhoitoa sekä yleisiä oppiaineita kuten taloutta,
käytännön kielitaitoa ja asiakaspalvelua.
”Itse vastaan metsänhoidon syventävistä opinnoista, jotka tehdään toisen vuoden syksyllä. Kartanlukutaito ja maastokelpoisuuden kasvattaminen ovat
taitoja, joita kehitämme johdonmukaisesti opintojen ajan.”
Opiskelijat voivat rakentaa oman oppimispolun laajasta metsäopintojen valikoimasta, kuten
bioenergiasta, paikkatiedosta, luontomatkailusta
tai puun jatkojalostuksesta.
Koulutuksen kesto on tavallisesti 3,5 vuotta.
”Koulutus on käytännönläheistä. Evolla on hyvät 1800 hehtaarin opetusmetsät ja HAMK tekee
paljonyhteistyötä alueen metsänhoitoyhdistysten ja
alan yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa.
Opiskelijat harjoittelevat siellä ja tekevät useimmiten opinnäytetyönsä yrityksille tai yhdistyksille.
Varsin usein harjoittelupaikat tarjoavat myös mahdollisuuden ensimmäiseen työpaikkaan.”
Metsätalousinsinööristä on moneksi
Metsätalousinsinöörit voivat työskennellä teollisuuden, hallinnon tai yksityismetsätalouden palveluksessa tai yrittäjänä, esimerkiksi metsätalouden
neuvonta-, osto- tai suunnittelutehtävissä tai metsäalan markkinoinnin tai matkailun parissa.
”Tällä hetkellä enemmistö opiskelijoistamme
työllistyy puun hankinnan eri tehtäviin, esimerkiksi
puun ostajiksi tai puunkorjuun logistiikan tehtäviin
korjuuesimiehiksi. Energiapuu edellyttää omanlaistansa osto-osaamista. Metsätalousyhdistykset palkkaavat metsätalousneuvojia. Myös metsäsuunnittelu
ja -koulutus tarjoavat edelleen töitä. Työllisyystilanne on nykyään hyvä, meiltä valmistuneita insinöörejä tapaa hyvinkin erilaisissa tehtävissä. Suuret
ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle, metsäteollisuus
suunnittelee uusia suuria investointeja, joten alalla
tarvitaan paljon uusia ammattilaisia.”
Metsäkoulu keskellä metsää
”Evo poikkeaa muista Suomen metsäalan ammattikorkeakouluista siinä, että me olemme ainoa
metsässä toimiva yksikkö. Lähimpää kaupunkiin
Hämeenlinnaan on 40 kilometriä.”
Pääosa opiskelijoita asuu Evon kampusalueen
opiskelija-asunnoissa.
”Opiskelijat ovat kertoneet, että yhdessä asuminen, opiskelu ja vapaa-ajan viettäminen on vahvuus. Ihmiset tuntevat toisensa. Evolla syntyy loppuelämän kestäviä ihmissuhteita. Evolla on hyvät
ulkoliikuntamahdollisuudet, kuntosalit ja ampumarata, joten harrastustoiminta on vilkasta”, kertoo
Antti Sipilä.
Evo on perinteikäs metsäoppilaitos
Teemu Rauvala opiskelee Hämeen ammattikor-
keakoulussa metsätalousinsinööriksi neljättä vuotta.
”Olen Huittisista, Satakunnasta. valitsin Hämeen
ammattikorkeakoulun opiskelupaikaksi koska metsätalous kiinnosti ja perheessäni on alan ammattilaisia, joten tiesin mitä odottaa. Evo on perinteikäs
metsäopetuksen keskus, jossa on opiskelulle hyvät puitteet ja ympäristöt. Olen viihtynyt hyvin ja
opinnot ovat vastanneet tavoitteitani. Sellaista oppia olen saanut mitä odotin. Opettajat ovat päteviä
ja opiskelukaverit mielenkiintoista väkeä.”
Metsäinsinöörikoulutus on monipuolista käytännönläheistä.
”Meillä opinnot olivat kurssimuotoisia, joten ne
etenivät selkeästi. Pääaineeni oli metsävarojen suunnittelu ja hoito. Opiskelin myös sivuaineena metsäpalvelujen tuottamista ja yrittäjyyttä.”
Hän toteaa, että Evo on metsätalouden opiskeluun paras mahdollinen ympäristö.
”Olemme keskellä metsää, asumme täällä ja kun
astumme ulos, olemme opetusmetsässä. Taitoja ja
tietoja opiskellaan käytännönläheisesti. Oppimisen
kannalta työharjoittelujaksot ovat erittäin tärkeitä.
Opimme työpaikoilla mitä metsäinsinöörin työ on
ja mitä pitää osata. Itse harjoittelin metsänhoitoyhdistyksessä, ensin metsurina ja työnjohtajana ja toisessa harjoittelussa metsäneuvojana. Opetus tällä
tapahtuu työelämän ehdoin ja tarpeiden mukaan,
se on minulle tärkeä seikka.”
Teemu Rauvala valmistuu helmikuussa.
”Koulutus antaa mahdollisuuden työllistyä moniin eri tehtäviin: siistiin toimistotyöhän tai maaston kulkijaksi. Myös yrittäjäksi voi ryhtyä. Olemme paljon tekemisissä ihmisten kanssa, sekin tekee
työstä kiinnostavaa. Opintojen jälkeiseen elämään
suhtaudun avoimin mielin: minua kiinnostavat työjohtotehtävät tai markkinointi, myös yrittäjyys on
varteen otettava mahdollisuus.”
Metsäalan perustutkinto
uudistuu ensi syksynä
”Evolla toimii vahva suomalainen metsäalan yksikkö. Ammatti-instituutti ja ammattikorkeakoulu
tekevät tiivistä yhteistyötä, josta hyötyvät sekä opiskelijat että oppilaitokset. Metsäala tarjoaa paljon
haasteita ja sillä tarvitaan laaja-alaisia ammattilaisia”, kertoo koulutusohjelmapäällikkö Antti Tiilola
Hämeen ammatti-instituutin metsätalouden koulutusohjelmasta.
”Metsätyöt eivät ole auringonlaskun ala. Kaikkia töitä ei edelleenkään pystytä koneilla tekemään.
Metsureita tarvitaan vaativissa erikoistöissä. Metsurin työ on edelleen kovien kundien alaa: ammattimiehiä arvostetaan”
Metsäalan perustutkinnon uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön syksyllä 2015.
”Muutos koskee kaikkia opiskelijoitamme. Uusi opetussuunnitelma painottaa sitä, että suoritetut
opinnot sekä aiempi osaaminen ja taidot otetaan paremmin huomioon. Opiskelijan ei tarvitse opiskella
sitä minkä jo osaa. Otamme selvää opiskelijoidemme tiedoista ja taidoista, koulutukset suunnitellaan ja
toteutetaan henkilökohtaisemmin kuin aiemmin oli
tapana. Opinnot tähtäävät ammattiosaamisen näyttöihin, joilla osaaminen konkreettisesti arvioidaan.
Uskon, että uudistus toimii opiskelijoiden eduksi
ja koulutusajat lyhenevät.”
Ville Kumpulainen opiskelee Hämeen ammatti-instituutissa Metsäalan perustutkintoa metsurimetsäpalvelujen tuottaja.
”Metsäalan töissä minua kiinnostavat oma rauha,
itsenäisyys, luonnonläheisyys ja kova fyysinen työ”
”Opiskelen kolmatta eli viimeistä vuotta. Va-
litsin Evon opiskelupaikaksi, koska täällä opetus
on hyvää ja pääsee tekemään käytännössä töitä ja
oppimaan siitä.”
Metsäalan perustutkinto on 120 opintoviikon
laajuinen, ja se suoritetaan yleensä kolmessa vuodessa. Pääsyvaatimuksena on peruskoulu. Aikaisempaa työkokemusta ei vaadita. Koulutukseen
haetaan kevään yhteishaussa.
Koulutuksen pakolliset osat ovat Metsien hoito ja puunkorjuu sekä Metsänhoito- ja puunkorjuupalvelut. Lisäksi opiskelijat voivat valinnaisesti opiskella mm. luontomatkailua, metsäenergian
hankintaa, metsänhoitotöitä, metsästysmatkailua,
metsätraktoreiden käyttöä tai pienkoneiden myyntiä, huoltoa ja korjausta.
”Opiskelemme metsurin töitä metsäpalveluita
ja kaikenlaista muuta luontoon liittyvää kuten kalastusta ja erätaitoja.”
”Erittäin suosittu valinnainen kurssi on erikoispuiden kaato- ja hoitopalvelut. Se on 20 osaamispisteen kokonaisuus, josta on opiskelijoille paljon
hyötyä. Nämä taidot lisäävät työmahdollisuuksia”,
kertoo Antti Tiilola
Opiskelussa painotetaan työskentelyä ja oppimista aidoissa työkohteissa.
”Teoriaopinnot viedään käytäntöön työmailla.
Suurin osa opinnoistamme on käytännön työtä. Pääsemme heti alusta saakka kokeilemaan miltä alan
työt tuntuvat. Työssäoppimisjaksot yrityksissä ovat
tärkeä osa opintoja: pääsemme kiinni työelämään
ja työpaikkoihin. Itse olen tehnyt taimikkojen raivauksia, istutuksia ja hakkuutöitä Nurmijärvellä”,
sanoo Ville Kumpulainen
HAMI:ssa ei ole lukukausimaksua. Asuminen
Evon opiskelija-asunnoissa ja ruokailut ovat lähiviikoilla ilmaisia. Moottorisahan käyttöä vaativia töitä
varten opiskelija saa käyttöönsä metsurin turvavarusteet. Oppilaitoksella on kirjasto, josta löytyvät
useimmat opetuksessa tarvittavat teokset.
Ville Kumpulainen kertoo viihtyneensä Evolla hyvin.
”Opetuksen laatu on hyvä. Asuntolassa asun ja
täällä on paljon mahdollisuuksia vapaa-ajan harrastuksiin, jos luonnossa viihtyy. Kampusalue on
aika tiivis yhteisö, jossa tutustuu mielenkiintoisiin
ihmisiin. Lammi ja Hämeenlinna ovat aika lähellä,
joten ihmisten ilmoillekin pääsee.”
Evolla sijaitsee yksi EteläSuomen suurimmista yhtenäisistä metsäalueista, josta
opetuksen käytössä on noin
2000 hehtaaria.
METSÄTALOUSINSINÖÖRI (AMK)
Metsätalouden koulutus
Evon metsätalouden koulutus on profiloitunut metsävarojen suunnitteluun ja hoitoon
sekä metsäyrittäjyyteen.
Metsätalousinsinööri toimii korjuu- tai ostoesimiehenä, metsä- tai luonnonvarojen
suunnittelijana, energiapuuneuvojana tai muissa metsäalan asiantuntijatehtävissä.
HAMKissa opiskellaan moduuleissa. Käytännönläheinen ja toiminnallinen opiskelutapa
tuottaa työelämässä tarvittavaa osaamista.
HAKU 17.3.–9.4. Lisätiedot www.hamk.fi/metsatalous
METSURI - METSÄPALVELUJEN TUOTTAJA
Metsäalan perustutkinto
Metsuri-metsäpalvelujen tuottajan työkohteita ovat talousmetsien lisäksi taajamametsät,
ulkoilu- ja virkistysalueet, kansallispuistot sekä luonnonsuojelualueet.
Hämeen ammatti-instituutti järjestää samaan aikaan valtakunnallisen yhteishaun kanssa
oppilaitoskohtaisen erillishaun hakijoille, joilla on jo aikaisempi tutkinto.
HAKU 24.2. –17.3. Lisätiedot www.hami.fi
PERUSTUTKINTO AIKUISKOULUTUKSENA
Metsuri-metsäpalvelujen tuottaja
Hakuaika 1.6.–16.8. Koulutus alkaa syksyllä. Hakuohjeet ja -lomakkeet: www.hami.fi.
EVONmetsaopetus
12 OPINTOMAAILMA
Jämsän ammattiopistosta
metsäalan
ammattilaiseksi
”Metsäala tulee tarjoamaan hyviä työpaikkoja tulevaisuudessakin. Ei puun hakkaaminen ja kuljettaminen koskaan Suomesta lopu. Lisäksi metsien kunnostus, viljely ja taimikonhoito muuttuvat entistä enemmän koneellisiksi töiksi ja energiapuun korjuu lisääntyvät, metsäalalla riittää mielenkiintoisia töitä”, toteaa Jämsän ammattiopiston metsä- ja rakennusalan koulutuspäällikkö
Jarmo Nikkanen,
”Työllistymismahdollisuudet paranevat entisestään kun
metsäalan suuret valtakunnalliset investoinnit toteutuvat. Äänekosken biotuotelaitos tulee
takaamaan työtä puun korjuussa, logistiikassa ja jatkojalostuksessa täällä Keski-Suomessa ja myös maakunnan ulkopuolella. Alalla on kaiken kaikkiaan
hyvä kehitysvire.”
Metsäala sopii
tekniikasta ja luonnosta
kiinnostuneille ihmisille
Metsäalan perustutkintokoulutus on tarkoitettu ympäristöstä, ajanmukaisesta tekniikasta ja koneista kiinnostuneille nuorille.
Metsäalan perustutkinnossa on Jämsässä kolme osaamisalaa. Siellä voi opiskella joko
metsäkoneasentajaksi, metsäkoneen kuljettajaksi tai metsuri-metsäpalveluiden tuottajaksi.
”Meillä on yhteensä noin
220 nuoriso- ja aikuisopiskelijaa. Ensi syksynä täällä aloittaa opintonsa 60 nuoriso- ja aikuisopiskelijaa. Opiskelijamme
hakeutuvat tänne varsin laajalta alueelta Keski- ja Etelä-Suomesta.”
”Metsäala sopii tekniikasta ja luonnosta kiinnostuneille
ihmisille. Oppimisympäristönä
metsäkone on mitä nykyaikaisin
ja modernein työskentelyalusta: maisemakonttori, jossa on
paljon tietotekniikkaa. Metsäalalla työskennellään luonnossa, vaihtelevissa olosuhteissa.
Myös metsäkoneasentaja- ja
metsurikoulutus tarjoavat mielenkiintoisia tehtäviä”
Kolme
osaamisalaa
Metsuri-metsäpalveluiden
tuottajat työskentelevät metsien hoidon ja puunkorjuun eri
tehtävissä.
”Koulutuksessa paneudutaan moottori- ja raivaussahatyöhön. Opiskelijat tottuvat
käyttämään myös pienmetsäkoneita: mönkijöitä ja uuden-
aikaisia metsänhoitokoneita.”
Metsäkoneasentajille tavallisin työskentely-ympäristö on
konehalli, jossa korjataan ja
huolletaan metsätyökoneita ja
muita laiteita. Metsäkoneasentajat voivat työskennellä esimerkiksi metsäkoneiden huolto- ja korjaamoyrityksissä, koneiden valmistus- ja myyntiorganisaatioissa puunkorjuu- ja
kuljetusyrityksissä tai voivat
perustaa oman yrityksen.
”Metsäkonealan opinnot
keskittyvät koneellisen puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Ne
ovat yhdistelmä luonnossa toimimista huippuluokan tietotekniikkaa. Kuljettajat ohjaavat nykyään työkoneita atk-laitteiden
välityksellä ja tieto liikkuu ko-
neiden, kuljettajien ja yhtiöiden
välillä tietoliikennevälineiden
avulla. Koulutus on käytännönläheistä, työvaltaista opetusta, jossa opetellaan niihin
tehtäviin, joita ammatti vaatii.
Metsätyöt ovat nykyään myös
palveluammatteja. joten sosiaaliset taidot ovat näissäkin töissä
arvossaan.”
Koulutusta
käytännön töissä
”Annamme käytännönläheistä koulutusta, jossa opiskelijat pääsevät jo ensimmäisenä
opintovuonna tutustumaan oikeisiin töihin koneiden kanssa ja ovat sitten valmiita siirtymään työelämään. Metsäkoneisiin pitää saada kosketus mah-
Metsäkonealan opinnot keskittyvät koneellisen puunkorjuuseen ja kuljetuksiin. Ne ovat yhdistelmä luonnossa
toimimista huippuluokan tietotekniikkaa.
dollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta pääsee näkemään
ja kokemaan mitä työ vaatii.
Metsätyössä on paljon asioita,
joita ammattilaisten tulee hallita, se vaatii metsällistä osaamista ja koneiden käyttötaitoa.
Viimeinen vuosi opinnoista
on lähes kokonaan työssäoppimista.
”Työssäoppimisjaksot suoritetaan yrityksissä. On erinomainen asia, että opiskelijat pääsevät tutustumaan alan
yrityksiin jo opiskeluaikanaan
ja pohjustamaan tulevia työpaikkoja. Yksi syy hyviin tuloksiin on tiivis yhteistyömme
yritysten kanssa. Työassäoppimispaikkoja on riittänyt hyvin.
Me tiedämme, mihin suuntaan
työelämä ja osaamistarpeet kehittyvät. Opetuskalustomme on
nykyaikaista ja vastaa työelämän koulutustarvetta”, toteaa
Jarmo Nikkanen.
Jämsän seudulla on hyvä
opiskella ja harrastaa
Jämsän ammattiopisto on
1500 nuoren ja aikuisten monialainen ammatillinen oppilaitos, joka kehittää seutua tiiviissä
yhteistyössä alueen elinkeinoelämän ja oppilaitosten kanssa. Jämsän ammattiopisto on
Metsäalan perustutkintokoulutus on tarkoitettu ympäristöstä, ajanmukaisesta tekniikasta ja koneista kiinnostuneille nuorille.
osa Jyväskylän koulutuskuntayhtymää.
”Jämsä on keskeisellä paikalla Suomessa, tänne on helppo tulla. Ammattiopisto on monipuolinen ja turvallinen opiskeluympäristö. Sopivan kokoisessa opistossa opiskelijat
ja opettajat tuntevat toisensa.
Myös mahdollisuudet jatkoopintoihin Jämsän ammattiopisto tarjoaa hyvän pohjan”,
sanoo Jarmo Nikkanen,
Jämsän seudulla opiskeluympäristö ja kaikki tarvittavat
palvelut ovat kunnossa. Lähes
jokaisella opiskelijalla on mahdollisuus majoittua ammattiopiston hyvätasoisissa asuntoloissa. Asuntolapaikkoja on
noin 280.
Opiskelun vastapainoksi
Jämsän seutu tarjoaa erityisesti luontoon ja liikuntaan liittyviä
vapaa-ajan harrastuksia. Opiskelijat voivat käydä uimassa, kuntosalilla, pelata tennistä tai vaikka käydä hiihtämässä, suunnistamassa ja lenkillä
luonnonkauniissa maisemissa.
Ammattiopisto järjestää myös
urheilijoiden ammatillista koulutusta ja valmennusta.
Myös kulttuurin, kädentaitojen tai tekniikan harrastamiseen on Jämsänjokilaaksossa lukuisia mahdollisuuksia. Kaiken
kruunaa muutaman kilometrin
päässä sijaitseva Himos, joka on
eteläisen Suomen suosituin laskettelukeskus.
www.jao.fi
OPINTOMAAILMA 13
Metsäteollisuus tarjoaa
monipuolisia mahdollisuuksia
”Metsä Groupin kiinnostus
metsäalan koulutuksen kehittämiseen perustuu siihen, että alalla tarvitaan tekijöitä nyt ja tulevaisuudessa: metsäteollisuus on
perinteinen ja jatkuvasti kehittyvä ja uudistuva toimiala. Haluamme välittää nuorille viestin:
metsäala tarjoaa monipuolisia ja
kiinnostavia tehtäviä. Metsäalalla työskentelee monenlaisia
osaajia ja ammattilaisia. Metsäalan koulutukset antavat hyvät valmiudet näihin tehtäviin ja
myös erinomaiset mahdollisuudet kehittää itseään koko ajan.
Metsäalan palkkataso on yleisesti ottaen hyvä. Työ on mielekästä ja sitä tehdään turvallisesti ja
työntekijöillä on mahdollisuus
olla mukana uudistuvan metsäteollisuuden tulevaisuudessa”,
kertoo Metsä Groupin henkilöstöasiantuntija Matti Simula.
Alalle tarvitaan
uusia ammattilaisia
Metsäalalta eläköityy lähitulevaisuudessa runsaasti työntekijöitä.
”On arvioitu, että suomalaisen metsäteollisuuden eri tehtävistä jää eläkkeelle seuraavan
vuosikymmenen kuluessa noin
kolmannes työtekijöistä. Se tarkoittaa yli 10 000 henkilöä.
Alalla tarvitaan esimerkiksi
metsäkoneenkuljettajia, prosessinhoitajia, sähkö- ja automaatioasentajia ja mekaanisen kunnossapidon osaajia.”
Yhteistyötä
oppilaitosten
ja opiskelijoiden kanssa
Metsä Group tekee monipuolista ja tiivistä yhteistyötä metsäalan oppilaitosten kanssa ympäri maata.
”Meille on tärkeää, että opiskelijoilla on selkeä kuva alan
mahdollisuuksista ja siitä mitä
kannattaa lähetä opiskelemaan,
kun haluaa työllistyä metsäteollisuuteen.”
”Tarjoamme opiskelijoille
paljon harjoittelu- ja työssäoppimispaikkoja. Suomessa Metsä
Group tarjoaa tätä vuonna kesätyöpaikan noin 700 opiskelijalle monenlaisiin tehtäviin. Valtaosa heitä työllistyy tuotantoyksikköihimme ympäri maata.
On tärkeää, että nuoret pääsevät
oman alansa töihin jo opiskeluvaiheessa ja varsinkin opintojen
loppupuolella. Silloin heille syntyy konkreettinen käsitys siitä,
Metsä Group on vahva
metsäteollisuuskonserni
Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni, jonka tuotteiden pääraaka-aine on uusiutuva ja kestävästi kasvatettu pohjoinen puu. Metsä Group keskittyy pehmo- ja ruoanlaittopapereihin, pakkauskartonkeihin, selluun, puutuotteisiin
sekä puunhankintaan ja metsäpalveluihin.
Metsä Group muodostuu Metsäliitto Osuuskunnasta, siihen
kuuluvista Metsä Forestista ja Metsä Woodista sekä osuuskunnan tytäryhtiöistä Metsä Tissuesta, Metsä Boardista ja
Metsä Fibrestä.
Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa. Metsä Groupin
emoyritys on Metsäliitto Osuuskunta, jonka omistaa noin 123
000 suomalaista metsänomistajaa
”Metsäteollisuuteen kannattaa nyt tulla töihin. Alan tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset ja se tarjoaa hyvät
työllistymismahdollisuudet”, kertoo Karita Tammela. Hän toimii prosessinhoitajana Metsä Fibren Äänekosken
tehtaalla.
millaisia metsäalan työt ovat ja
millaisia tieoja ja taitoja ne edellyttävät.”
Metsä Group tekee yhteistyötä myös oppilaitosvierailuilla ja
esittelee alaa, tehtävien luonnetta ja työelämän edellytyksiä ja
tarpeita.
”Lisäksi järjestämme nuorille vierailuja yksikköihimme
jolloin he pääsevät tutustumaan
niiden toimintaan ja työmahdollisuuksiin.”
Metsä Group tekee myös tutkimus- ja kehitysyhteistyötä oppilaitosten kanssa.
”Myös opiskelijat tekevät erilaisia projektitöitä, jotka hyödyttävät sekä heitä että Metsä Groupia.”
Metsäteollisuuteen
kannattaa
nyt tulla töihin
”Metsäteollisuuteen kannattaa nyt tulla töihin. Alan tulevaisuudennäkymät ovat positiiviset
ja se tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet. Varsinkin kartonginvalmistus on myötätuulessa. Pehmopapereita valmistetaan myös paljon ja markkinat laajenevat. Suomalaista paperisosaamista arvostetaan maailmalla. Tehdastyö on kehittynyt
paljon. Työskentelemme modernin tekniikan parissa ja työ sopii
hyvin myös naisille. Ala tarjoaa
myös mahdollisuudet kouluttautua lisää työn ohessa ja kehittää
itseään edelleen”, kertoo Karita
Tammela.
Hän toimii prosessinhoitajana Metsä Fibren Äänekosken
tehtaalla.
Lukion jälkeen hän on opiskellut Metsäinstituutti Silvassa
ja suorittanut moniosaajatutkinnon Metsä Fibrellä.
”Opiskelin myös ammattikorkeuskoulussa automaatiotekniikkaa jonkin aikaa.”
”Syksyllä tuli yhdeksän vuotta täyteen prosessihoitajan töitä. Työskentelen nyt tehtaan
kuivaamo-osastolla koneenhoitajan, - osastomiehen, -paalauslinjanhoitajan- ja trukkimiehen
hommissa säännöllisesti kiertämällä niissä.”
Hän kertoo vaihtaneensa alaa
ja kouluttautuneensa tehtäviin
oppisopimuksella.
”Tehdas on omalla paikkakunnalla. Oppisopimus oli minulla hyvä vaihtoehto, koska
siitä sai opiskeluajalta palkkaa.
Tehdastyö oli muutos uuteen
ympäristöön, mutta olen viihtynyt työssä hyvin. Päivät eivät
ole samanlaisia, työ on vaihtelevaa, työnantaja on reilu ja työkaverit mukavia.”
Paperiteollisuudessa
tarvitaan moniosaajia
Henri Kuulas työskentelee
operaattorina Metsä Tissuen
Mäntän tehtaalla.
”Aloitin täällä 2007. Täl-
Metsä Group suunnittelee
Äänekoskelle biotuotetehdasta
Metsä Fibren noin 1,1 miljardia euroa maksava biotuotetehdas olisi toteutuessaan metsäteollisuuden historian suurin
investointi Suomessa. Tehtaan sellukapasiteetti on 1,3 miljoonaa tonnia vuodessa. Tehdas on tarkoitus rakentaa Äänekoskelle nykyisen sellutehtaan alueelle. Mikäli investoinnin edellytykset täyttyvät, investointipäätös biotuotetehtaan
rakentamisesta tehdään keväällä 2015, jolloin tehdas voisi
käynnistyä vuonna 2017.
lä hetkellä työskentelen käynnissäpitäjänä paperikoneilla ja
teen enimmäkseen valvomotöitä
”Suoritin ammattiopistossa
paperiteollisuuden perustutkinnon suuntautumisena paperin ja
kartongin valmistus. Alalle lähdin, koska tehdastyö kiinnosti ja
isäni työskenteli paperitehtaalla
40 vuotta. Ala oli entuudestaan
hyvin tuttu.”
”Olen viihtynyt työssäni hyvän. Ala tarjoaa vaihtelevia ja
mielenkiintoisia töitä, tarvitaan
moniosaamista. Emme ole yhdessä koneessa kiinni koko aikaa. Paperitehtaalla voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä.”
www.metsagroup.fi
Henri Kuulas työskentelee operaattorina Metsä Tissuen Mäntän tehtaalla. ”Ala tarjoaa vaihtelevia ja mielenkiintoisia töitä, tarvitaan moniosaamista. Emme ole yhdessä koneessa kiinni koko aikaa. Paperitehtaalla voi työskennellä monenlaisissa tehtävissä.”
14 OPINTOMAAILMA
Outokummusta
lavasterakentajaksi
Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu kouluttaa
Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnossa lavasterakentajia.
Lavasterakentamisen opintoihin voi hakea joka toinen vuosi.
Seuraava hakuaika on 24.2.–17.3.2015.
Opinnot alkavat elokuussa 2015.
”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta ajattelusta, kannattaa tulla
Outokumpuun opiskelemaan lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää
tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän opiskelee Outokummussa toista vuotta
ja valmistuu lavasterakentajaksi
tänä keväänä.
”Valmistuin parturi-kampaajaksi 2010 ja tein sitä työtä kolmisen vuotta. Pikku hiljaa alkoi tuntua, että voisi tehdä jotain muutakin ja etsiä uusia tuulia. Kuulin ystävältäni lavasterakentajalinjasta ja kiinnostuin
siitä heti. Olen kuopiolainen ja
muutin opintojen alkaessa Joensuuhun, koska sieltä on helpompi käydä opiskelemassa. Aiempi
tutkinto lyhentää opintoja vuodella.”
”Olen viihtynyt ammattiopistossa hyvin ja opinnot ovat vastanneet odotuksiani. Täällä oppii
paljon ja pääsee tekemään työtä
käsillään. Meillä on pätevät opettajat ja yhteistyö sujuu mainiosti.
Esimerkiksi Jari Paldan on rento ja erittäin osaava kaveri, joka tulee toimeen ihmisten kanssa. Opiskelijoilla on hyvä yhteishenki: se on tärkeää koska
teemme paljon töitä kimpassa.”
Monipuolinen koulutus ja
käytännön kokemusta
Lavasterakentajat saavat monipuolisen koulutuksen.
Opinnoissa harjoitellaan materiaalien työstämistä sekä käsin
että erilaisia työstökoneita apuna
käyttäen. Lavasteiden suunnitteluvaiheessa rakennetaan pienoismalleja ennen lopullisten lavasteiden toteuttamista.
Erilaiset pintakäsittelytekniikat tulevat myös tutuiksi. Opiskelijat pääsevät toteuttamaan
omia ideoita, suunnittelijan toiveita ja kokeilemaan monenlaisia vaihtoehtoja.
Koulutukseen kuuluu myös
piirustusta, muotoilua, maalausta ja materiaalioppia. Rakennus- ja työpiirustuksia opetellaan
paitsi lukemaan myös itse piirtämään sekä käsin että tietokone-
Haku 24.2.-17.3.2015
- media-assistentti
radio- ja TV-tuotanto
teatteri- ja esitystekniikka
valokuvaus ja graafinen suunnittelu
pelikoulutus
- artesaani, lavasterakennus
- kuva-artesaani, maalaus
- tanssija
- koneistaja ja levyseppähitsaaja
- ICT-asentaja
- lähihoitaja
Haku on avoin kaikille:
yhteishaku + erillishaku
Lue lisää: www.pkky.fi/amoo
ohjelmia apuna käyttäen. Lavasterakentajan on osattava laskea
tilavuuksia, pinta-aloja ja materiaalien menekkiä. Opintoihin
kuuluu myös teatterihistoriaa ja
eri aikakausille ominaisten tyylisuuntien opiskelua.
”Puu- ja metallityöt sekä pintakäsittelyt muodostavat opintojemme rungon. Niitä harjoitellaan käytännössä eri töiden ja
projektien kautta. Materiaalin
tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä.”
Reija Partanen kertoo opintojensa aikana työskennelleensä paljon elokuvien tekemisen
parissa.
”Olen ollut tekemässä useita lyhytelokuvia, myös yhteistyössä Karelia-ammattikorkeakoulun kanssa. Viime kesänä
olin mukana Joensuun seudulla
kuvatussa pitkässä elokuvassa
teimme ennakkoon pajalla
paljon töitä ja olin myös kuvauksissa.
Olemme tehneet koululla Kajaanin kaupunginteatterille isoja kahvakuulalavasteita ja muuta rekvisiittaa. Olen päässyt
olemaan monessa mukana ja tilaustöitä on mukava tehdä. Pääsemme tekemään oikeita töitä.
Se kannustaa. Elokuva-alan tai
teatterin työt kiinnostavat myös
opintojen jälkeen.”
Kiinnostaviin
tehtäviin
Lavasterakentajan koulutus
tarjoaa paljon mahdollisuuksia
erilaisiin kiinnostaviin tehtäviin.
lavasterakentajat voivat työskennellä esimerkiksi teattereiden lavastepajoissa tai elokuvia / tvohjelmia tekevissä tuotantoyhtiöissä tai somistajan tehtävissä.
Monissa yhtiöissä lavastustyö
hoidetaan ohjelmakohtaisin eri-
koissopimuksin, siis freelancetyönä.
”Lavasterakentajat työskentelevät myös museoissa, tekevät
näyttelyitä ja messurakennelmia.
Mahdollisuuksia on paljon; ammattitaidosta on hyötyä vaikkapa rautakaupoissa, kun ymmärtää maaleista, pintakäsittelytuotteita ja metalleista.”
Pohjois-Karjalan ammatti-
”Kun on kiinnostunut kulttuurista, käsityöstä ja visuaalisesta
ajattelusta, kannattaa tulla Outokumpuun opiskelemaan
lavasterakentamista. Koulutuksesta saa hyvän pohjan työelämää tai jatko-opintoja varten”, toteaa Reija Partanen. Hän
opiskelee Outokummussa toista vuotta ja valmistuu lavasterakentajaksi tänä keväänä.
opisto Outokumpu on osa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymää. Yksikkö järjestää koulu-
tusta kulttuuri-, sosiaali-, terveys- ja liikunta- aloille sekä tekniikan ja liikenteen aloille.
”Outokummun ammattiopisto on varsin kiinnostava opiskelupaikka. Täällä järjestetään esimerkiksi teatteri-, media-alojen
koulutuksia, valokuvauksen ja
graafisen suunnittelun sekä tieto- ja viestintätekniikan koulutuksia sekä pelikoulutuksia.
Opistossa tapaa mielenkiintoisia ihmisiä, värikästä porukkaa
täällä on. Olemme tehneet yhteistyötä muiden opintolinjojen
kanssa myös opinnoissamme.”
Lavasterakentajat saavat
monipuolisen koulutuksen.
”Puu- ja metallityöt sekä
pintakäsittelyt muodostavat
opintojemme rungon. Niitä
harjoitellaan käytännössä eri
töiden ja projektien kautta.
Materiaalin tuntemus ja niiden käsittelytavat, piirtämisen taidot ja plastinen sommittelu ovat myös tärkeitä”,
kertoo Reija Partanen.
OPINTOMAAILMA 15
“Rakastuin
täällä elämääni”
Elokuva | Ilmaisu- ja mediataidot | Kasvatus- ja sosiaaliala
Kuvataide | Sarjakuva ja animaatio | Valokuvaus
Suomen kieli ja kulttuuri maahanmuuttajille
Peruskoulu ja kymppiluokka | Verkkoperuskoulu
Käsityön taiteen perusopetus RAITA | Perhepäivähoitajan at
Koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen at
lahdenkansanopisto.fi | facebook.com/lahdenkansanopisto | (03) 878 10
16 OPINTOMAAILMA
Ahlmanin ammattiopistosta
HUIPPUTYYPPEJÄ
Ahlmanin ammattiopisto on
Ahlmanin koulun Säätiön omistama yksityinen oppilaitos. Ahlman on aito maalaismiljöö kaupungissa, vain viisi kilometriä
Tampereen keskustasta.
Ahlmanilla yhdistyvät ainutlaatuisella tavalla pitkät perinteet
ja uuden kehittäminen. Oppimisen, kasvun ja kehityksen rinnalla Ahlman liputtaa suomalaisten
alkuperäisrotujen säilyttämisen,
lähiruoan, aitojen makujen, kestävän kehityksen ja paikallisen
pienyrittäjyyden puolesta.
Ahlmanilla voi opiskella
Hotelli-, ravintola- ja catering-,
Matkailu- ja Maatalousalan sekä Puutarhatalouden perustutkinnoissa. Ahlmanilta valmistuu
kokkeja, tarjoilijoita, matkailupalvelujen tuottajia, eläintenhoitajia ja puutarhureita.
”Kaikki nuorisokoulutuksemme muuttuvat tänä vuonna
ylioppilaspohjaisiksi. Aloitimme YouTubessa Huipputyyppikampanjan, jossa videoilla esitellään koulutuksiamme ja niistä valmistuneita opiskelijoita,
huipputyyppejä. Videoihin voi
tutustua Ahlmanin Internet-sivuilla www. ahlman.fi”, kertoo
apulaisrehtori Taina Eweiss.
Nuoriso-opiskelijoita Ahlmanissa on noin 250. Suurin osa
tulee Pirkanmaan alueelta, mutta
opiskelemaan hakeudutaan ympäri Suomea,
”Varsinkin eläintenhoidon
koulutusohjelma on erittäin vetovoimainen ja se kiinnostaa
nuoria. Olemme sopivan kokoinen oppilaitos, ihmiset tuntevat toisensa.”
Käytännönläheinen
tapa opettaa
Ahlmanin ammattiopisto on
valinnut käytännönläheisen tavan opettaa ja oppia. Uudenlaiset oppimisympäristöt totuttavat opiskelijoita työelämään.
Ahlmanin kartano järjestää kokouksia ja majoitustoimintaa.
TiIameijerissä valmistetaan tilan omasta maidosta juustoja,
jogurttia ja muita tuotteita, Opetusravintola Annassa käy myös
Ahlmanin ulkopuolisia asiakkaita. Ahlmanilla on myös opetusnavetta ja pieneläintila, puutarha
sekä kukkakioski Omenankukka
”Pyrimme siihen, että opis-
kelijamme oppivat mahdollisimman paljon työtä tekemällä
ja asiakkaiden parissa”, toteaa
Eweiss.
Oppimismatka
Ahlmanilla
Oppimismatka Ahlmanilla
rakentuu opiskelijan omien tavoitteiden mukaisesti. Opintojen
alussa jokainen opiskelija tekee
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman, jota päivitetään opintojen edetessä. Opiskelusuunnitelmassa opiskelija määrittelee
oman tiensä kohti unelmaansa.
Oppiminen Ahlmanilla tapahtuu
osin tiimeissä, tiimi jouduttaa
oppimista. Omatoimisuus, vuorovaikutustaidot, halu kehittyä
ja haastaa itseään ovat avainasemassa Ahlmanilla opiskeltaessa.
Ahlmanilla koulutetaan myös Hotelli-, ravintola- ja catering-alan osaajia.
PUUTARHURI,
KUKKA- JA
PUUTARHAKAUPPA
Roope Korhonen
TARJOILIJA
PUUTARHURI,
Tiia Ennala
MATKAILUPALVELUJEN
VIHERALA
valmistunut Ahlmanilta 2012
TUOTTAJA
valmistunut Ahlmanilta 2008
Erno Maja
Eveliina Virkki
valmistunut Ahlmanilta 2013
valmistunut Ahlmanilta 2009
valmistunut Ahlmanilta 2011
ELÄINTENHOITAJA
Nora Marshall
KOKKI
Ergys Fucija
valmistunut Ahlmanilta 2013
Lataa Zapper iOS:lle tai
Androidille sovelluskaupasta
tutustu Ahlmanilta valmistuneiden
huipputyyppien tarinoihin !
Uskallus ja rohkeus kokeilla erilaisia asioita ja innostunut asenne ovat myös tärkeitä.
Ahlmanilla on vilkasta kansainvälistä toimintaa läpi koko
lukuvuoden. Koululla vierailevat ulkomaalaisvieraat tuovat
koulun arkeen väriä ja niiden
myötä opiskelijan saa mahdollisuuden kulttuuritietojen syventämiseen sekä kielellisten taitojen parantamiseen. Ekskursiot
ulkomaille ovat mahdollisia joidenkin tutkinnon osien puitteissa. Opiskelijan on myös mahdollisuus suorittaa työssäoppimisjaksoja ulkomailla.
Ahlmanin ammattiopistossa
opetus on maksutonta ja opiskelupäiviin kuuluu ilmainen lounas. Opintomaksuja tulee oppikirjoista, opintoretkistä, työvaatteista ja – jalkineista sekä muista
opiskelumateriaaleista.
Yrittäjyysmenetelmäkilpailun 2014 voitto
Ahlmanin
ammattiopistolle
”Opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa yrittäjyysopintoja,
joko NY Vuosi yrittäjänä-ohjelmassa tai liittymällä Osuuskunta
Versovaan, joka on pedagoginen
oppimisympäristö.”
Ahlmanin työ yrittäjyysopintojen kehittäjänä on saanut tunnustusta.
Suomen Yrittäjät ja Taitaja2014 Lahti kutsuivat kaikki
ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestäjät mukaan yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailuun. Kilpailussa nostettiin esiin
oppilaitoksissa toteutettavia ammatillisen peruskoulutuksen
hyviä yrittäjyysopetusmalleja.
Ahlmanin ammattiopisto voitti
2014 Yrittäjyysopetusmenetelmäkilpailun toimintamallillaan
AHLMAN, tiimioppimisen ja
tiimiyrittämisen huippuyksikkö
toisella asteella 2020. Tuomaristoon kuului Suomen Yrittäjien,
Taitaja 2014 sekä Päijät-Hämeen
Yrittäjien edustajat. Erityisinä
perusteina kilpailun voitolle oli
toiminnan laajuus ja monipuolisuus sekä strateginen toiminta.
Ahlmanilla on panostettu viime vuosina voimakkaasti yrittäjyyskasvatuksen kehittymiseen
ja opistosta on kehittymässä
vuoteen 2020 mennessä tiimioppimisen ja tiimiyrittäjyyden
huippuyksikkö.
Vuodesta 2012 alkaen on tarjottu yhteistyölukioiden (Tampereen Rudolf Steiner-, Normaali-koulun- ja Kalevan lukiot) opiskelijoille mahdollisuu-
Vilma Puutio ja Venla-Roosa Tolonen suorittavat tutkinnon osan työssäoppimista yrittäjämäisesti Osuuskunta Versovassa. He vastaavat kukkakioski Omenankukan toiminnasta.
den suorittaa yrittäjyyskurssi
NY Vuosi Yrittäjänä ohjelman
mukaisesti Ahlmanilla
Vuodesta 2010 alkaen ensimmäisellä kouluviikolla kaikille
aloittaville opiskelijoille NY24 h-leiri. Leireille on osallistunut noin 110 aloittavaa opiskelijaa ja heitä on ollut ohjaamassa noin 20 2.-3. lukuvuoden
opiskelijaa. Oppimisympäristöjen kehittäminen on ollut erittäin
tärkeää myös Ahlmanin yrittäjyysopinnoissa.
Opiskelijayrittäjät
ovat tyytyväisiä
Ahlmanin
toimintatapaan
Vilma Puutio ja Venla-Roosa
Tolonen ovat toisen vuoden puutarhuri-opiskelijoita. He suorittavat tutkinnon osan Asiakkaiden palveleminen ja myymälätyöskentely kukka- tai puutarhakaupassa neljän opintoviikon
työssäoppimisjaksoa toimimalla
yrittäjinä Osuuskunta Versovan
kautta kukkakioski Omenankukassa.
”Versova on varsin uusi
osuuskunta, jonka toiminta kehittyy koko ajan. Olemme tehneet erilaisia asiakastöitä ja hoidimme Omenankukan joulumyynnin. Suunnittelemme tuotevalikoimaa ja haemme tuotteet tukusta tai tilaamme niitä.
Teemme ja myymme esimerkiksi leikkokukkakimppuja, asetelmia ja istutuksia. On hyödyllistä
tutustua yrittäjyyteen käytännön
kautta; voimme käyttää hyödyksi tietojamme ja kokemuksiamme ja pääsemme konkreettisesti
kiinni työelämään”, he kertovat
”Omenankukka toimii samoissa tiloissa kuin Ahlmanin
tilapuoti, jossa myydään mm.
elintarvikkeita ja käsitöitä, joten meillä oli tavallaan valmista
asiakaskuntaa: lähialueen asukkaita ja Ahlmanin henkilökuntaa
esimerkiksi. Asiakkaiden kanssa työskenteleminen on yrittäjyyden parhaita puolia. Yrittäjyys, esimerkiksi käsityö- ja
kukkakauppa on varteenotettava mahdollisuus myös tulevai-
suudessa,”, kertoo Vilma Puutio.
”Omenankukka on minulle
ensimmäinen projekti Versovan
kautta. Työ on ollut mielenkiintoista, asiakaspalvelua oppii tehokkaasti, kun on itse siitä vastuussa. Omenankukan pyörittämisessä tarvitaan paljon miettimistä ja suunnittelua”, toteaa
Venla-Roosa Tolonen
Tamperelainen Vilma Puutio
kertoo, että opiskelu Ahlmanilla
oli hyvä valinta.
”Aiempi ammattini oli artesaani, joten käsillä tekeminen
ja käytännön työt ovat olleet lähellä sydäntäni aina, joten puutarha-alalla jatkaminen oli luonteva valinta. Opiskelen kukka- ja
puutarhakaupan koulutusohjelmassa, joten keskitymme opinnoissa esimerkiksi kukkasidontaan ja asiakaspalveluun. Myös
yrittäjyysopinnot ovat tärkeitä.”
”Olen viihtynyt Ahlmanilla oikein hyvin: ympäristö on
upea, tilat ovat siistit ja toimivat opettajat päteviä ja opiskelijoilla hyvä yhteishenki. Vaikka olemme melkein Tampereen
keskustassa, tämä on levollinen
opiskeluympäristö. Ei tarvitse
lähteä mihinkään kauas ja silti
pääsee lähelle luontoa.
Venla-Roosa Tolonen on kotoisin Lahdesta. Hän toteaa, että opinnot antavat hyvän pohjan
puutarhatöihin ja – kauppaan.
”Saamme monipuolisen koulutuksen: tutustumme mm. puutarhatöihin, opettelemme erilasisia kukkasidontatöitä ja tekstaamista, opiskelemme valinnaisia
opintoja ja tutustumme yrittäjyyteen. Opiskelu täällä on käytännönläheistä, opimme paljon työtä tekemällä.”
Viihdyn Ahlmanilla hyvin.
Puutarha-alan opiskelijat ovat
ystävällisiä ja yhteistyökykyisiä ihmisiä. Meillä on hyvä yhteishenki vaikka ryhmään kuuluu eri-ikäisiä ihmisiä. Opettajamme kannustavat opiskeluun.
He osaavat opettaa, auktoriteettia löytyy, mutta ovat he meidän
kavereitamme myös. kuuntelevat ja auttavat, kun tarvitaan.”
Ahlmanin ammattiopisto on valinnut käytännönläheisen tavan opettaa ja oppia. Uudenlaiset oppimisympäristöt totuttavat opiskelijoita työelämään.
OPINTOMAAILMA 17
T
Ammatillinen oppilaitos työelämän
ja alueen kehittäjänä
ämän päivän ammatillinen oppilaitos on paitsi
nuorten ja aikuisten ammattiosaamisen kehittäjä myös
merkittävä aluekehittäjä. Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto VAAO tekee eteläisellä
Pirkanmaalla aktiivista aluekehitystyötä yhdessä työ- ja elinkeinoelämän, kuntien, maakuntaliiton ja valtion aluehallinnon
kanssa.
Keskeinen aluekehitystehtävää ohjaava suunnitelma on Pirkanmaan liiton koordinoimana
syksyllä 2014 julkaistu ammatillisen koulutuksen alueellinen
kehittämissuunnitelma eli AMKESU, jonka laadinnassa ja ylläpitämisessä VAAO on ollut aktiivisesti mukana. Suunnitelma
piirtää suuntaviivat pirkanmaalaisen ammatillisen koulutuksen
lähivuosien tulevaisuudelle.
Vaikka aluekehitystehtävä
terminä saattaa kuulostaa kaukaiselta ammattiin opiskelevan
tai täydennyskoulutusta hankkivan näkökulmasta, se on oppilaitoksen kannalta keskeinen keino kehittää koulutuksen laatua.
Kiinteät yhteydet työ- ja elinkeinoelämään varmistavat koulutuksen kysyntälähtöisyyden:
koulutetaan sellaista osaamista,
mitä nykypäivän työmarkkinoilla tarvitaan.
Tärkeimpiin kehittämistoiminnan painopisteisiin niin alueellisella kuin oppilaitoksenkin
tasolla kuuluvat oppimisympäristöt. Oppimisympäristöjä ovat
sekä koulun opetustilat että työssäoppimispaikat. Myös verkkooppimisympäristöillä on ammatillisessa koulutuksessa yhä kasvava merkitys.
VAAO on suunnitelmallisesti kehittänyt oppimisympäristöjään jo kymmenkunta vuotta
useiden eri projektien puitteissa. Vuorollaan kehitettävänä
ovat olleet kaikki VAAOn koulutusalat.
Tyypillisesti oppimisympäristön kehittämisprojekti aloitetaan kartoittamalla työ- ja elinkeinoelämältä, millaista teknologiaa tämän päivän ja huomisen työelämä käyttää ja millaista siihen liittyvää osaamista uusilta työntekijöiltä edellytetään.
Tämä lähestymistapa yhdessä
Euroopan unionin rakennerahastoista, erityisesti Euroopan
aluekehitysrahastosta, saatujen
rahoitusten kanssa on mahdollistanut VAAOlle sen suhteellisen
harvinaislaatuisen tilanteen, että
oppilaitoksessa voidaan opiskel-
la teknologiaa, joka on vasta tulossa työelämään.
VAAOn uusimmat keihäänkärjet ovat LVI-alan oppimisympäristö ja automaatio-oppimisympäristö ROBOLA. Oppilaitoksessa harjoiteltu uusim-
man teknologian soveltaminen
tuo valmistuvien opiskelijoiden
mukana seutukunnan työelämään muun muassa energiatehokkaisiin ja luontoa säästäviin
lämmitys- ja taloautomaatioratkaisuihin sekä tuotantoa tehostavaan ja turvallisuutta lisäävään
teollisuusautomaatioon liittyvää
käytännön osaamista.
Verkko-oppimisympäristöjen osalta monelle jo tutun
Moodle-oppimisalustan rinnalla on alettu enenevässä määrin hyödyntää pilvipalvelujen
tuomia mahdollisuuksia muun
muassa yhteisöllisessä työskentelyssä ja tiedon jakamisessa. Vuoden 2015 keskeinen kehityskohde on Office365-pilvipalvelun käyttöön otto oppimisen ja
opetuksen apuvälineenä.
Oppimisympäristöjen kehittämisen ohella kulkee VAAOn
opetus- ja muun henkilöstön
osaamisen kehittäminen. Edistyneimmästäkään koulun tarjoamasta teknologisesta ratkaisusta ei ole opiskelijalle iloa, ellei
sitä voida täysimääräisesti hyödyntää oppimisessa ja opetuksessa. Oppimisympäristöjen
kehittämisprojektien rinnalla
on toteutettu suunnitelmallista henkilöstökoulutusta, jonka
myötä uusi teknologia saadaan
oppimisen tehokäyttöön.
Kaikkein keskeisin kehittämiskohde on kuitenkin jatkuvana prosessina toteutettava
opetuksen kehittäminen. Opetuksen sisältöjen ja menetelmien
on vastattava muuttuviin vaatimuksiin, jotta VAAOsta valmistuvalla opiskelijalla on kilpailuvalttinaan työmarkkinoilla
sellaisia tietoja ja taitoja, joista
myös työnantaja hyötyy omaa
liiketoimintaansa kehittäessään.
VAAOn kehittämistoiminnan kahdeksan strategista painopistettä ovat pedagoginen kehittäminen, oppimisympäristöjen kehittäminen, nivelvaiheet ja
ohjaus, työelämän kehittäminen
ja palvelu, hyvinvointi, oppilaitosyhteistyö, henkilöstön kehittäminen ja kansainvälisyys. Näitä toteutetaan noin kahdellakymmenellä käynnissä olevalla kehittämishankkeella.
Juuso Hyvärinen
ao.fi
a
v
.
w
w
w
haku
Yhteis
.2015
17.3
24.2. -
aas, ur el
l
i
p
p
ask
a ylio
Tulev si seuraava Osta!
polku myös VAA
löytyy
Nähdään elokuussa Valkeakoskella
Hanki tutkintotodistus, joka on sinun ammattikorttisi työelämään
ja jatko-opintoihin. Valmistuessasi ammattiin olet ammattiosaaja,
jollaisia tarvitaan työmarkkinoilla nyt ja tulevaisuudessa.
• merkonomi
• kansainvälisen kaupan merkonomi
• datanomi • koneistaja • koneenasentaja
• automaatioasentaja • sähköasentaja
• talonrakentaja • putkiasentaja • maalari
• prosessinhoitaja • ajoneuvoasentaja
• parturi-kampaaja
• kosmetologi • kokki • lähihoitaja • ammattistartti
• valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus
Valkeakoski Campus tarjoaa ainutlaatuisen oppimisympäristön! Campuksella voit suorittaa mm.
kaksois- ja kolmoistutkinnot lukion, ammattiopiston ja ammattikorkeakoulun yhteistyössä.
18 OPINTOMAAILMA
Jyväskylän yliopisto Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta
”Parasta opiskelijalähettiläänä on ollut nähdä nuorten innostuvan
ja löytävän tiensä sellaiselle alalle, joka innoittaa heitä.”
Opiskelijalähettiläät
Sonja ja Tiina
kertovat luonnontieteiden
yliopisto-opiskelusta
Me Jyväskylän yliopiston
opiskelijalähettiläät olemme tavallisia yliopisto-opiskelijoita,
mutta meillä on erityistehtävä:
kertoa yliopisto-opinnoista nuorille heidän omalla kielellään.
Päivitämme omia facebook-sivujamme, bloggaamme, otamme vastaan vieraita sekä teemme itse vierailuja. Viimeisin
ponnistuksemme oli joulukuun
alussa Helsingin Messukeskuksessa Studia-messuilla. Saldoksi tuli kaksi päivää, lähes 16 000
tulevaisuuden opiskelupaikkaa
pohtivaa nuorta ja lukemattomia innoittavia keskusteluja.
Yhteensä meitä opiskelijalähettiläitä on 14, jotka toimimme pääosin suomeksi. Sen lisäksi yliopistolla on seitsemän
kansainvälistä opiskelijalähettilästä.
Miten me sitten voimme auttaa? Mielestämme tärkeintä on
yksinkertaisesti jutella hakijoiden kanssa sekä kertoa omiin
kokemuksiimme pohjautuen
alamme opinnoista. Monilla voi
olla stereotyyppisiä näkemyksiä luonnontieteilijöistä. Me pyrimme omalla työllämme rikkomaan näitä rajoja. Emmehän me
ole pelkästään labrassa tai metsässä viihtyviä ja vain tieteestä
kiinnostuneita yli-ihmisiä, vaan
ihan tavallisia hyviä tyyppejä.
Meiltä kysytään kaikenlaista yleistä alamme opinnoista.
Usein luullaan, että luonnontieteiden opiskelu yliopistossa
on pelkkää tylsää luennoilla istumista. Sehän ei ole koko totuus, ja siksi labratöistä, kenttäkursseista, itsenäisestä opiskelusta sekä harrastuksistamme kertominen on mielestämme tärkeää. Kerromme myös,
kuinka yhdeltä alalta yliopistosta voi valmistua hyvinkin erilaisia osaajia. Sivuainevalinnat
vaikuttavat valtavasti, ja mahdollisuuksia on erittäin paljon.
Me ainakin kannatamme poikkitieteellisyyttä ja omien kiinnostuksen kohteiden hyödyntämistä omannäköisen tutkinnon
suunnittelussa. Yllättävän usein
meiltä kysytään myös esimerkiksi opiskelijoiden asumis- ja
harrastusmahdollisuuksista tai
Jyväskylästä kaupunkina, joista
kerromme oikein mielellämme.
Some toimii
Emme voi tavoittaa jokaista
kiinnostunutta kasvotusten, minkä vuoksi kerromme opiskelusta myös blogeissamme ja facebook-sivuillamme. Blogiemme
kautta voi helposti saada kuvan
opiskelusta meillä Jyväskylän
yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.
Facebookin kautta meidän puoleemme voi kääntyä ja kysäistä
suoraan itseä mietityttävää asiaa.
Meille on myös tärkeää tiedottaa
opiskelijalähettilästoiminnasta
niin opiskelijoille kuin opintoohjaajillekin. Olemmekin monesti opoille jutellessamme sanoneet, ettei heidän tarvitse tietää kaikista aloista kaikkea. Hehän voivat ohjata opiskelijansa
esittämään kysymyksensä opintoihin liittyen suoraan meille!
JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO
MATEMAATTIS-LUONNONTIETEELLINEN
TIEDEKUNTA
Bio- ja ympäristötieteiden laitos
ekologia ja evoluutiobiologia, akvaattiset tieteet, solu- ja molekyylibiologia,
ympäristötiede ja -teknologia
Fysiikan laitos
ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka, hiukkasfysiikka ja
kosmologia, materiaalifysiikka,
virtausmekaniikka
Kemian laitos
epäorgaaninen ja analyyttinen kemia, fysikaalinen kemia,
orgaaninen kemia, soveltava kemia
Matematiikan ja tilastotieteen laitos
matematiikka, stokastiikka, tilastotiede
Yhteiset koulutusohjelmat
opettajankoulutus, nanotiede, kansainvälinen kesäkoulu
Tutkimuksen huippuyksiköt
biologiset vuorovaikutukset, analyysin ja dynamiikan tutkimus, inversiotutkimus,
matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien tutkimus,
ydin- ja kiihdytinpohjainen fysiikka
Yhteensä 2500 opiskelijaa
www.jyu.fi/science/opiskelijavalinta
Hae opiskelemaan 17.3.–9.4.2015
www.opintopolku.fi
Tiinan ja Sonjan opiskelijalähettilästarina
alkoi kevättalvella 2014. Tuolloin tytöt eivät
vielä edes tunteneet toisiaan. Pikkuhiljaa
lounastreffien ja yhteisten suunnitelmien
myötä alkoi sekä kukoistava yhteistyö että
ystävyys. Jyväskylän yliopiston matemaattisluonnontieteellisen tiedekunnan iloinen
tehokaksikko opastaa hakijoita löytämään
oman alansa ja kertoo yliopisto-opiskelusta
esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja vierailuilla. Sonja opiskelee kolmatta vuotta kemiaa ja Tiina neljättä vuotta ympäristötiedettä
ja -teknologiaa. He jatkavat opiskelijalähettiläinä ainakin vuoden 2015 loppuun.
Sonjan blogi: http://chemilicious.blogspot.fi/
Tiinan blogi: http://ajatustenkomposti.blogspot.fi/
Sonja facebookissa: Sonja JY-opiskelijalähettiläs
Tiina facebookissa: Tiina JY-opiskelijalähettiläs
OPINTOMAAILMA 19
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian tiedekunta
IT-ala tarvitsee monenlaisia osaajia
Mitä yhteistä on pelikonsolilla, kahvinkeittimellä, läppärillä, verkkopankilla, kännykällä, lenkkitossulla, sykemittarilla, kerrostalolla, pankkikortilla ja kuntopyörällä? Niissä kaikissa on informaatioteknologiaa. Ja siellä, missä on informaatioteknologiaa, tarvitaan akateemisesti koulutettuja
IT-asiantuntijoita.
” IT-alan koulutetuista osaajista on kasvava kysyntä sekä Suomessa että ulkomailla. Yrityksissä
alkaa olla suoranaista pulaa pätevistä ammattilaisista”, toteaa opintoasiainpäällikkö Eija Hatanpää.
” ICT2015-raportin mukaan tieto- ja viestintäteknologia mahdollistaa pohjan Suomen uuden
kasvulle. Alalla tarvitaan tulevina vuosina monenlaisia uudenlaisia osaajia.”
IT on läsnä kaikkialla
IT on läsnä kaikkialla. Se on läpinäkyvää älykkyyttä, jossa tekniikka yhdistyy viihteeseen, liiketoimintaan, johtamiseen, opetukseen, terveydenhuoltoon, viestintään, tieteeseen, taiteeseen
ja liikuntaan – käytännössä mihin tahansa elämän alueeseen.
IT-osaajia sekä kauppa- että
luonnontieteellisellä alalla
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian
tiedekunta kouluttaa IT-osaajia sekä kauppatieteellisellä että luonnontieteellisellä alalla.
”Meiltä voi valmistua tavallista erikoisemmaksi ekonomiksi tai taitavaksi tietotekniikan
tietäjäksi.”
Nykyaikaisten koneiden, laitteiden ja järjestelmien toiminta on tietokoneohjattua, jopa pelinomaista. Tietotekniikan pääaineopinnoissa perehdytään mm. järjestelmien tietoteknisiin perusteisiin
ja toimintaperiaatteisiin, ohjelmistojen toteuttamiseen sekä projektityöskentelyyn. Matematiikan lisäksi opiskelijat voivat valita sivuaineita monialaisen yliopiston laajasta tarjonnasta.
Kandidaattiopintojen jälkeen tietotekniikan
opiskelijat voivat maisteriopinnoissaan erikois-
tua koulutusteknologiaan, laskennallisiin tieteisiin, ohjelmistotekniikkaan, ohjelmointikielten
periaatteisiin, peleihin ja pelillisyyteen, sovellettuun matematiikkaan, tietoliikenteeseen tai sensoriverkkoihin. Erikoistumisvaihto on myös älykkäiden yhteen sovitettavien sovellusten suunnittelu ja
toteutus laitoksen kansainvälisessä maisterikoulutuksessa, joka tarjotaan täysin englanninkielisenä
opetuksena. Tietotekniikan pääaineesta valmistuu
monipuolisia osaajia yritysten, yhteisöjen ja tutkimuslaitosten asiantuntijatehtäviin.
Suomessa ainutlaatuinen
kauppatieteidenmaisterin tutkinto
tietojärjestelmätieteessä
Jyväskylän yliopiston informaatioteknologian
tiedekunnan tietojärjestelmätieteessä suoritettava
kauppatieteiden maisterin tutkinto on ainutlaatuinen koko Suomessa.
”Pääaineopinnoissa yhdistetään informaatioteknologiaa ja kauppatieteitä. Sivuaineopinnoiksi
voi valita yli sadan oppiaineen valikoimasta myös
esimerkiksi viestintää, liikuntatieteitä, psykologiaa
tai musiikkitiedettä”, Eija Hatanpää kertoo.
Kandidaattiopintojen jälkeen opiskelijat voivat
maisteriopinnoissaan perehtyä esimerkiksi järjestelmäkehitykseen tai tietoyhteiskunnan, viestinnän ja liiketoiminnan teemoihin. Lisäksi opiskelija
voi erikoistua IT-pohjaisten palveluinnovaatioiden
suunnitteluun ja johtamiseen ja samalla syventää
kansainvälistymistaitojaan opiskelemalla laitoksen kansainvälisessä maisteriohjelmassa. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksella on tarjolla myös uusi
informaatioturvallisuuden maisteriohjelma, jossa
paneudutaan erittäin ajankohtaisen kyberturvallisuuden teemoihin niin organisatorisesta kuin teknisestäkin näkökulmasta.
Vilkas ja viihtyisä opiskelukaupunki
Jyväskylä on yksi Suomen vilkkaimpia opiskelukaupunkeja, jossa on lähes 130 000 asukasta.
Opiskelijoita ja koululaisia on yhteensä yli 45 000.
Informaatioteknologian tiedekunta toimii Agora-rakennuksessa: Jyväsjärven rannassa, muutaman minuutin päässä
ydinkeskustasta.
Opiskelijalle Jyväskylä on ”pieni suuri kaupunki”. Suuruus näkyy kattavassa kulttuuri- ja
harrastetarjonnassa sekä yöelämässä, pienuus inhimillisinä etäisyyksinä niin paikkojen kuin ihmistenkin välillä.
”Jyväskylässä kampusalueet ja useimmat opiskelija-asunnot ovat aivan keskustan tuntumassa,
mutta kuitenkin lähellä vehreää ja rauhallista luontoa. Esimerkiksi informaatioteknologian tiedekunnan Agora-kotirakennus on aivan Jyväsjärven
rannassa ja silti vain muutaman minuutin päässä
ydinkeskustasta”, kertoo Eija Hatanpää.
Opiskelijavalinta
Tiedekuntaan valitaan opiskelijoita sekä ke-
–
i
s
te
u
u
is
a
v
le
tu
a
m
o
Lu o
i
s
k
e
is
la
ia
n
o
m
le
e
k
is
p
o
IT-os a a ja k si!
”
”
Haku tapahtuu osoitteessa www.opintopolku.fi
,
eittimellä, sykemittarilla
Mitä yhteistä on kahvink
nohjaus­
, teollisuuden tuotanno
lla
to
au
,
lla
ari
itt
im
rkk
pa
ssalirobotilla?
järjestelmällä ja leikkau
tyy
aatioteknologiaa. IT yhdis
Niissä kaikissa on inform
infor­
si
isiin; IT on kaikkialla. Sik
kaikkiin elämän osa­alue
.
ille
alo
ajia tarvitaan kaikille eri
maatioteknologian osa
pä­
erkiksi opettaminen, ym
Kiinnostaako sinua esim
iede,
ä, taloustieteet, liikuntat
ristötiede, kielet, viestint
tiikka?
logia tai yhteiskuntapoli
psykologia, kemia, sosio
lita
a sivuaineita, joita voit va
Nämä ovat vain muutami
on yli
a
ara
nv
kunnassa. Valinna
osaksi tutkintoasi IT­tiede
nnoskii
an
om
entaa tutkinnon
100 oppiaineesta! Voit rak
ksi.
aja
osa
IT­
n
koistua jonkin ala
tuksesi mukaisesti ja eri
Olin opiskelijavaih
keen suoritin työh dossa Sveitsissä, minkä jäl­
Siemensillä.” — Miarjoittelun Saksassa Fujitsu­
ka, tietojärjestelmät
iede
n tutkimus­
nsainvälisee paa
ka
t
va
ti
h
jo
not
roop
Projektiopinyisin kierrän ympäri Eu din eLearning­
työhön: nyk assa avoimen lähdekoo tietotekniikka
koordinoim EU­hanketta.” — Kati,
materiaalien
Lue opiskelijoidemme ura­ ja
opiskelutarinoita osoitteessa
.fi t/hae
tjklfi/i
w.iyu.
www.j
väällä että syksyllä. Tietotekniikkaan on lisäksi
jatkuva haku (kandidaatti- ja maisterikoulutus).
Opiskelijoita valitaan sekä suoraan lukiosta ja ammatillisesta oppilaitoksesta että alemman korkeakoulututkinnon suorittamisen jälkeen.
Lisätietoja hakuajoista ja valintaperusteista
osoitteessa itjkl.fi
Hakukohteet kevään yhteishaussa: tietojärjestelmätiede, tietotekniikka, tietotekniikan aineenopettajakoulutus, matemaattisten tieteiden koulutus.
Hae opiskelemaan 17.3.-9.4.2015
Hak.opint
uaikopolk
a alka
www
u.fia 5.3.2012!
Hae meille opiskelemaan tietojärjestelmätiedettä
tai tietotekniikkaa!
Sinusta tulee kauppatieteiden kandidaatti ja maisteri
tai filosofian kandidaatti ja maisteri. Meille voi päästä
opiskelemaan 1) ylioppilastodistuksella, 2) valinta­
kokeella tai 3) ylioppilastodistuksen ja valintakokeen
yhdistelmällä. Valintakokeemme on aineistokoe –
ei siis stressiä pääsykoekirjoista!
Meiltä valmistut halutuksi IT­ammattilaiseksi!
Informaatioteknologian ammattilaiset työllistyvät
hyvin, ja osaavista työntekijöistä on pulaa. Meiltä
valmistutaan useille eri aloille ja erilaisiin tehtäviin.
Jyväskylän yliopisto
Informaatioteknologian tiedekunta
KAIKKIALLA
Hakuohjeet ja lisätietoja saat osoitteesta
www.jyu.fi/it/opiskelijavalinta
20 OPINTOMAAILMA
Rakennusala
Rakennusalalla on tärkeä tehtävä kehittää ja luoda kestävää rakennettua ympäristöä ihmisten elämänlaadun parantamiseksi.
R
akennustyömaa
on täynnä erilaisia
ammattilaisia, joita yhdistää ainoastaan se, että he
rakentavat samaa rakennusta.
Työmaa on kuin vilkas muurahaispesä, jossa kuhina jatkuu
aamusta iltaan. Kaikkea valvoo
vastaava työnjohtaja, joka on
vastuussa kaikessa mitä työmaalla tapahtuu. Vastaavan
työnjohtajan apuna on työmaainsinööri, joka ohjaa työmaan
suunnittelua ja laatii aikatauluja sekä hoitaa kaiken juoksevan
paperityön.
Ennen rakennustöiden aloittamista on arkkitehdin ja rakennesuunnittelijan täytynyt suunnitella rakennuksen muoto ja
rakenteiden toimivuus.
Kun työmaa käynnistyy,
ensimmäisenä paikalla ovat
maarakentajat, jotka kaivavat
rakennuksen vaatiman pohjan kuntoon. Sen jälkeen paikalle saapuvat talonrakentajat,
jotka aloittavat varsinaisen ra-
kennuksen pystytyksen. Talonrakentajien työtovereina ovat
kirvesmiehet, mittamiehet,
vedeneristäjät, elementtiasentajat sekä muurarit. Työmaalla
ammattilaisten työntekoa johtaa rakennusmestaritaustainen
työnjohtaja.
Rakennuksen sähköistä vastaavat sähköasentajat ja
LVI-asentajat tekevät putkistot. Rakennuksen pinnoista
kuten seinistä, lattioista ja katosta vastaavat väliseinäasentajat, maalarit, laatoittajat, matto- ja parkettiasentajat ja alakattoasentajat. Rakennus tarvitsee myös ikkunat, ovet ja kalusteet, joista vastaavat erikseen
valmistus ja asennus. Työmaan
loppuvaiheessa kalusteasentaja asentaa tarvittavat kalusteet
paikalleen, jonka jälkeen työmaasiivoja pääsee siivoamaan
viimeisiä jälkiä. Tässä vaiheessa rakennuksen pihamaa on viherrakentajien tarkassa hallinnassa.
Viimeisenä työmaan johto
tarkistaa, että rakennus on kunnossa ja valmis luovutettavaksi.
Rakennusalan
ammatteja:
Diplomi-insinööri, Arkkitehti, Rakennusinsinööri, Rakennusarkkitehti, Rakennusmestari, Kirvesmies, Sähköasentaja, Mittamies, Muurari,
Raudoittaja, Talonrakentaja,
Elementtiasentaja, Torninosturin kuljettaja
Opiskelupaikat:
Alan koulutusta antavia ammattioppilaitoksia löytyy joka
puolelta Suomea. Ammattikorkeakouluja, jotka kouluttavat rakennusalalle on yli kaksikymmentä.
Yliopistokoulutusta annetaan Aalto-yliopiston teknillisessä korkeakoulussa, Tampereen teknillisessä yliopistossa
ja Oulun yliopistossa.
www.themesta.net
50- Vuotias Pyhä Safaris tarjoaa kokonaisvaltaista palvelua Pyhätunturilla
• moottorikelkkasafareita, -vuokrauksia, jääkarting-kisoja, taksikuljetuksia sekä erilaisia lumiseikkailuja ja yhdessäoloa
Pyhä Safariksen historia alkaa jo lähes neljänkymmenen
vuoden takaa, kun v. 1975 Raimo ja Sinikka Haikonen muuttivat Rovaniemeltä ja perustivat
hydrauliikka-, akku- ja autotarvikeliikkeen Kemijärvelle. ”Siitä se sitten yrittäjän elämä alkoi
meillä molemmilla. Muutama
vuosi myöhemmin siirryimme
Shellin huoltamokiinteistöön ja
toimintamme laajeni myös huoltamo- ja kahvila- alalle. Teimme
tuolloin myös autokauppaa. Parikymmentä vuotta myöhemmin
huoltamotoiminta alkoi Shellillä hiipua eikä yhtiö halunnut investoida, joten päätimme myydä
toiminnan Osuuskaupalle 1994.
Vedettiin tämän jälkeen hieman
henkeä”. Tässä on lyhyesti kerrottuna Haikosten alkutaivalta ennen Pyhä Safarin perustamista.
Moottorikelkkailu
harrastuksena
”Raimo osti ensimmäisen
moottorikelkan 70-luvun lopulla, jonka jälkeen Hän osallistui
monia vuosia kelkkakisoihin.
Poika Toni aloitti kilpailemisen
moottorikelkoilla snow-crossissa juniori-luokassa 12-vuotiaana. Myöhemmin Toni kilpaili Amerikassa ammattilaisena
kymmenkunta vuotta ja voitti
muun muassa Ex Gamesin vuonna 1998 ja valittiin Hall of Fameen 2012. Samoihin aikoihin
Raimo teki Suomulla ja Rukalla moottorikelkkasafareita. Tästä
harrastuksesta Raimolla alkoikin
sitten uusi ura moottorikelkkaja safariyrittäjänä ja Hän perusti
safariyrityksen Pyhätunturille”,
Sinikka Haikonen kertoo.
Oma safaritalo
Safari-yritys toimi aluksi
kolmisen vuotta Pyhän Liikekeskuksessa Rent House Pyhä- nimellä. ”Vaihdoimme nimeksi Pyhä Safaris, joka kuvaa
paremmin yrityksemme toimintaa. Asiakastilat kävivät kuitenkin pieneksi, kun toimintaan tuli
lisää erilaisia ohjelmapalveluja.
Safaritalon suunnittelun aloitimme keväällä v. 2004 ja avajaisia pidettiin v.2005 helmikuussa. Avajaispuheen piti silloinen
kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen, joka ajoi
avausnauhan poikki moottorikelkalla ilman kypärää. Hän
sai siitä poliisipäälliköltämme
kirjallisen huomautuksen. Asia
sai aikanaan runsaasti huomiota
lehdistössä”, Sinikka Haikonen
muistelee.
Uuden safaritalon valmistuminen oli Sinikka Haikosen mukaan iso edistysaskel yrityksen
toiminnassa. Safaritalo sijaitsee ihan Pyhän keskustassa liikenneympyrän vieressä, lähellä
luontokeskus Naavaa, ostoskeskusta ja kauppoja. Pihalta pääsee suoraan merkityille kelkkareiteille esim. Kemijärvelle ja
Luostolle ja edelleen pohjoiseen
tai vaikka etelään päin Rovaniemelle tai Kuusamoon.
JÄÄKARTING- RATA
Pyhälle
”Vuonna 2009 ostimme Pelkosenniemen kunnalta maa-alue,
jolle rakensimme karting-radan
talvikäyttöön. Rata-alue jäädytetään ja se on nyt kolmatta
talvea käytössä. Ice Karting on
vauhdikas, mukava ja leikkimielinen yhteinen kisatapahtu-
ma. Meillä on toistakymmentä
karting-autoa tällä hetkellä sekä
sähköinen ajanotto ja Formulatyyppiset lähtövalot. Jokaisella
on nyt mahdollisuus päästä kokeilemaan omia ajotaitojaan ja
kilpailemaan hyvässä hengessä
turvallisissa olosuhteissa. Autot
ovat samoja autoja, mitä käytetään sisäkarting-radoilla, mutta
renkaat on nastoitettu. Ice karting kilpailu koostuu kolmesta
osiosta: harjoittelu, aika-ajo ja
finaali. Finaaliin lähdetään aika-ajoissa ratkotussa lähtöjärjestyksessä yhteislähdöllä”, Sinikka Haikonen selvittää.
Ajamaan pääsevät kaikki yli
150cm pitkät kuljettajat ikään ja
ajotaitoihin katsomatta. Radalle
pääsee yhtä aikaa max. 10 kuljettajaa. Ice Karting kilpailuihin
lähdetään safaritalolta varustautumisen jälkeen. Kuljetus rataalueelle tapahtuu moottorikelkan vetämässä reessä. Ice Karting- kilpailuihin voi osallistua
varaamalla ajan ryhmälle ( min.
4 hlö) tai osallistumalla viikkoohjelmaan, jolloin keräämme
ilmoittautuneista osallistujista
ryhmän. ”Meillä on hyvät pukeutumistilat asiakkaillemme
ja jokaiselle löytyvät laadukkaat ajovarusteet.
Muutakin ohjelmaa
”Järjestämme kelkkasafareiden ja ice kartingin lisäksi poro- ja huskyajeluja erilaisin ohjelmin, pilkki-, lumikenkäretkiä,
savusauna- ja kotailtoja, jääkiipeilyä ja niin edelleen”, Haikonen luettelee.
Taksikuljetukset
Tilataksitoiminta alkoi Kemijärvellä vuonna 2000 ja myöhemmin toinen taksi saatiin myös Pyhälle palvelemaan matkailukeskuksen sekä Pyhä Safarin asiakkaita
”Pystymme tarjoamaan asiakkaillemme kokonaisvaltaisia
paketteja kuljetuksista alkaen.
Haemme asiakkaat lentokentältä majoituspaikkoihin ja järjestämme Heille kelkkasafareita ja
jääkarting- kisoja ja kuljetamme
alueen muihin kohteisiin.
Olemme tehneet yli kymmenen vuotta asiakaskuljetuksia Venäjälle. Matkat ovat pääasiassa
Venäjän kauppaa tekeviä yritysasiakkaita ja viranomaisia.
Teemme vuosittain useita matkoja Muurmanskin alueelle. Toteutamme myös muutamia kelkkasafareita Venäjälle Hiipinän
alueelle venäläisten partnerien
avustuksella”, Sinikka luettelee.
Korkealuokkainen
kalusto takaa
turvallisuuden
”Panostamme henkilökuntaan ja kalustoon. Yrityksessä
työskentelee talvisin keskimäärin seitsemän henkilöä ja lisäksi
käytämme tilapäistä työvoimaa
ja yhteistyökumppaneittemme
palveluja. Henkilökuntamme
on erittäin kokenutta ja koulutettua palvelemaan sinua ja ryhmääsi. Erinomainen palvelu on
meille kunnia asia. Tyytyväiset
asiakkaat tuovat lisää tyytyväisiä
asiakkaita, jolloin mekin nautimme työstämme yhtä paljon kuin
asiakkaamme nauttivat yhdessäolosta ja retkistämme. Tällä hetkellä omaan kalustoomme kuuluu yli 25 moottorikelkkaa, jotka lähes kaikki ovat 4- tahtisia
ja ekologisia”, Sinikka Haikonen toteaa.
Asiakkaat
Yrityksen asiakkaista puolet
on kotimaisia. Ulkomaalaisia
asiakkaita tulisi jo heti marraskuulla, jos lumi- ja keliolosuhteet vain antaisivat siihen mahdollisuuden.
”Normaalisti kausi käynnistyy joulukuun alussa, jolloin
meillä aloitetaan viikko-ohjelmat. Joulukuulla asiakkaat ovat
pääasiassa ulkomaalaisia ja vasta
jouluksi saapuvat kotimaalaiset
asiakkaat. Uuden vuoden aikaa
tulevat venäläiset, heillähän on
loma Tapanin päivästä n. 2 viikkoa lomaa. Joulukuulta kevääseen tulee viikoittain englantilaisia, hollantilaisia, sveitsiläisiä ja ranskalaisia. Myös muita
Eurooppalaisia kuten espanjalaiset, saksalaiset, italialaiset ja
puolalaiset ovat myös löytäneet
tänne Pyhä-Luoston alueelle”,
Sinikka kertoo.
Helmikuun puolivälin jälkeen
Pyhäsafaris tarjoaa asiakkaille
yksilöllisiä räätälöityjä palveluja ja pitempiä yhden yön sekä
useamman päivän mittaisia safareita vaikkapa pohjoiseen jäämerelle tai Itä-Lapin tunturit tutuksi kierrosta.
Ikimuistoisia
hetkiä ja retkiä
”Tervetuloa Lappiin kokemaan ikimuistoisia safareita ja
kauniita maisemia. Ryhmien
koot voivat vaihdella 1-5 ryhmistä aina 20-70 hengen ryhmiin.
Oletko valmis hakemaan
vauhtia Lapin erämaan luminietoksista tai etsimään rauhaa ja
lepoa rentouttavalla erämaa safarilla. Jos sinulla on hiukan seikkailunhalua ja tarvetta rentoutua
olet tullut oikeaan paikkaan, järjestämme sinulle tai ryhmällesi
ikimuistoisen erämaamatkan lumen peittämille jängille ja tunturialueille.
Ryhmäkokemuksena tällainen rentoutumismuoto on todella
yhdistävä ja unohtumaton... Sijaintimme on parhaalla mahdollisella paikalla koskemattomien
luonnonpuistojen ja reititettyjen erämaiden keskellä. Emme
kuitenkaan ole tarvittaessa liian
kaukana, junalla pääsee Kemijärvelle, josta on noin puolentunnin matka Pyhälle ja lähimmät lentokentät ovat Rovaniemi,
Kittilä ja Kuusamo. Muista myös
jääkarting, se on hauskaa leikkimielistäkin kisailua vaikka työporukan kesken”, Raimo Haikonen totesi.
OPINTOMAAILMA 21
OPINTOTUKI 2015
OPINTOTUKI - MITÄ SE ON?
Opintotuen myöntämisperusteita ovat päätoiminen
opiskelu, opinnoissa edistyminen ja taloudellisen tuen
tarve. Opintotuki koostuu opintorahasta, asumislisästä ja opintolainan valtiontakauksesta. Opintoraha ja
asumislisä ovat valtion rahoittamia avustuksia, jotka
maksetaan kuukausittain. Opintoraha on veronalaista
tuloa. Jos sinulle on myönnetty opintolainan valtiontakaus, sinun tulee hakea opintolainaa pankista, joka
päättää lainan myöntämisestä.
MITÄ OPINTOJA TUETAAN?
Opintotukea myönnetään peruskoulun jälkeistä vähintään kaksi kuukautta yhtäjaksoisesti kestävää päätoimista
opiskelua varten lukioissa, kansanopistoissa, ammatillisissa oppilaitoksissa ja
korkeakouluissa sekä niihin rinnastettavissa oppilaitoksissa. Tukea voidaan
myöntää myös opintoihin ulkomailla.
Korkeakoulututkinnon suorittaminen on päätoimista opiskelua. Muut
korkeakouluopinnot ovat päätoimisia,
kun niiden laajuus on keskimäärin vähintään viisi opintopistettä opiskelukuukautta kohti. Ammatilliset ja muut opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus
on keskimäärin vähintään kolme opintoviikkoa opiskelukuukautta kohti (tai 25
viikkotuntia). Lukio-opinnot ovat päätoimisia, kun niiden laajuus on vähintään 75 kurssia. Myös aikuislukio-opintoja voidaan tukea, jos ne suoritetaan
yhdistelmätutkintona eli ammatillisen
perustutkinnon yhteydessä. Jos olet lukiolainen, sinun on osallistuttava lukukauden aikana vähintään 10 kurssiin tai
kahteen yo-tutkinnon kokeeseen.
OPINTOTUEN
MYÖNTÄMISPERUSTEET
Opintotuen suuruus määräytyy oppilaitosryhmän sekä ikäsi, siviilisäätysi, asumismuotosi ja korkeakouluopinnoissa opintojen aloitusajankohdan mukaan. Opintotukea ei myönnetä, jos saat
eläkettä (pois lukien perheeläke), kuntoutusrahaa, työttömyysturvaa, vuorottelukorvausta, aikuiskoulutustukea
(opintolainan valtiontakaus voidaan
myöntää), oppisopimuskoulutuksen
etuuksia, asevelvollisen päivärahaa,
Ahvenanmaan opintotukea tai opintotukea ulkomailta. Tuen tarvetta harkittaessa otetaan huomioon omat tulosi ja
joissain tapauksissa vanhempasi tulot.
OPINTOTUKIETUUDET
Opintorahaa voit saada, kun lapsilisäoikeutesi päättyy. Kun olet täyttänyt
17 vuotta, opintoraha voidaan myöntää sinulle seuraavan kuukauden alusta lukien.
Asumislisää voit saada, jos asut
vuokralla tai asumisoikeusasunnossa.
Asumislisän saamisessa ei ole ikärajaa. Asumislisää ei myönnetä, jos asut
vanhempasi kanssa, oman tai puolisosi
lapsen kanssa (eräin poikkeuksin) taikka omistamassasi tai puolisosi omistamassa asunnossa. Jos et ole oikeutettu asumislisään näillä perusteilla, voit
hakea yleistä asumistukea (www.kela.
fi/asiointi).
Opintolainan valtiontakaus myönnetään opintorahaa saavalle eräin poikkeuksin. Voit saada lainatakauksen,
vaikka et saa opintorahaa, jos olet 18–
19 -vuotias toisen asteen oppilaitoksessa opiskeleva tai jos asut muualla kuin
vanhempasi luona ja olet alle 17-vuotias
(vanhempasi tulot vaikuttavat). Opintorahaa saavalle korkeakouluopiskelijalle
opintolainan valtiontakaus myönnetään
hakemuksetta. Lainatakausta ei kuitenkaan myönnetä, jos Kela on takaajana
maksanut aiempia lainojasi tai jos sinulla on luottotietoihin merkitty maksuhäiriö, ellei takauksen myöntämiselle
ole erityisiä syitä.
Opintolainoja myöntävät Suomessa
toimivat pankit. Pankki tarkistaa opintolainan valtiontakauksen tiedot Kelasta
lainan myöntämisen yhteydessä. Lainan
korosta, takaisinmaksusta ja muista lainaehdoista sovit yhdessä pankin kanssa. Lainan nostoerät on kerrottu opintotukipäätöksessäsi. Korot pääomitetaan
(lisätään lainapääomaasi) niiden lukukausien aikana, joina saat opintotukea,
ja tuen maksamisen päättymistä seuraavana lukukautena.
Opintolainahyvitys korkeakouluopiskelijalle. Kela voi maksaa osan
opintolainastasi, jos suoritat korkeakoulututkinnon määräajassa. Kelan maksama opintolainan lyhennys eli opintolainahyvitys voi olla jopa kolmasosa
opintolainasi määrästä. Opintolainahyvitys koskee vain korkeakouluopiskelijoita, jotka ovat aloittaneet ensimmäiset korkeakouluopintonsa 1.8.2014 tai
sen jälkeen.
Jos olet aloittanut ensimmäiset korkeakouluopintosi ennen 1.8.2014, voit
ehkä saada opintolainavähennyksen verotuksessa. Kun olet
suorittanut korkeakoulututkinnon määräajassa ja kun maksat opintolainaasi takaisin, maksat opintolainavähennyksen verran vähemmän veroja. Opintolainahyvitys on 40 % ja opintolainavähennys 30 % huomioon otettavan opintolainan 2 500 euroa ylittävästä määrästä. Niitä ei yleensä tarvitse hakea. Tästä
on eräitä poikkeuksia.
Jos olet korkeakouluopiskelija, olet
oikeutettu ateriatuettuun ruokailuun.
Tuki maksetaan ravintolan pitäjälle ja
se on 1,94 euroa aterialta. Toisella asteella tutkintoa suorittavilla on oikeus
ilmaiseen ateriaan.
Korkeakouluilla tarkoitetaan yliopistoja, ammattikorkeakouluja ja korkeakoulujen täydennyskoulutuskeskuksia. Muut oppilaitokset ovat toisen asteen oppilaitoksia.
Iän mukaista korkeampaa tukea saa
sen kuukauden alusta lukien, jona määrätty ikä täyttyy.
Olet oikeutettu opintorahan vähävaraisuuskorotukseen, jos saat muuta kuin
oppilaitosryhmäsi suurinta mahdollista
opintorahaa (taulukossa kohdat 4-6) ja
jos vanhempasi verotettavat tulot ovat
enintään 39 000 euroa vuodessa. Korotus on täysimääräinen alle 22 770 euron vuosituloilla, jonka jälkeen korotus
pienenee asteittain.
Jos kuukausittainen opintorahasi on
vähintään 170 euroa, opintorahasta toimitetaan 10 prosentin ennakonpidätys.
Ennakonpidätys voidaan suorittaa myös
verokorttisi mukaisesti. Jos saat opintorahaa ja sinulla ei ole muita tuloja, et
maksa opintorahavähennyksen ansiosta
veroa opintorahasta (ns. nollaverokortilla). Verohallinto toimittaa verokortin
pyynnöstäsi suoraan Kelalle.
Asumislisä on 80 prosenttia vuokrasta. Asumislisää ei myönnetä alle
33,63 euron kuukausivuokrasta eikä
252 euron kuukausivuokran ylittävästä osasta. Asumislisän enimmäismäärä on siten 201,60 e/kk. Jos asuntosi
on vuokrattu vanhemmaltasi tai se on
vanhempasi omistama, asumislisäsi on
enintään 58,87 e/kk. Jos tällainen asunto
on samassa kiinteistössä kuin vanhemman vakituinen asunto, asumislisäsi on
enintään 58,87 e/kk ja opintorahasi on
samansuuruinen kuin vanhemman luona asuvalla.
Opintolainan valtiontakauksen
kuukausimäärät ovat:
Toinen aste: alle 18-vuotias
260
Toinen aste: 18 vuotta täyttänyt 400
Aikuiskoulutustukea saava
400
Korkeakoulu 400
MITEN TULOT VAIKUTTAVAT
OPINTOTUKEEN?
Opintotuessa omien tulojen tuloharkinnassa tuloinasi otetaan huomioon saamasi apurahat ja veronalaiset
ansio- ja pääomatulot koko kalenterivuoden ajalta (opintotuki pois lukien).
Ulkomaiseen opiskelijavaihtoon tarkoitettuja apurahoja ei kuitenkaan oteta tulona huomioon. Vuosituloraja on henkilökohtainen ja se perustuu käyttämiesi
tukikuukausien määrään. Jokaista opintoraha- tai asumislisäkuukautta kohden
sinulla voi olla tuloa keskimäärin 660
euroa ja jokaista tuetonta kuukautta
kohden 1 970 euroa. Esimerkiksi yhdeksällä tukikuukaudella vuosituloraja
on 11 850 euroa. Voit saada vuositulorajan verran tuloja milloin vain kalenterivuoden aikana.
Tulojasi ei tutkita tukea myönnettäessä, vaan sinun on itse huolehdittava
siitä, että vuositulorajasi ei ylity. Voit
vaikuttaa vuositulorajaasi perumalla etukäteen tukea tai palauttamalla
maksettuja tukia tukivuotta seuraavan
vuoden toukokuun loppuun mennessä.
Tulovalvonta tehdään verotustietojesi
perusteella. Jos vuositulosi ovat suuremmat kuin vuosituloraja, sinulta peritään takaisin opintorahaa ja asumislisää. Takaisin perittävään määrään lisätään opintotukilain mukainen 15 %:n
korotus.
Tuloista, jotka on maksettu sinulle
ennen opiskelun aloittamiskuukautta tai
valmistumiskuukauden jälkeen, ei lasketa mukaan sitä osuutta, joka ylittää
keskimäärin 1 970 euroa kuukaudessa.
Sinun on ilmoitettava saamasi apurahat ja ulkomailla saamasi tulot opintotuen myöntäjälle.
Vanhempasi tulot vaikuttavat opintorahaasi, jos olet alle 20-vuotias toisen asteen opiskelija. Asumislisääsi
vanhempasi tulot vaikuttavat, jos olet
alle 18-vuotias toisen asteen opiskelija. Jos asut vanhempasi luona tai olet
alle 18-vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintotukesi määrää, jos ne ovat vä-hintään 41
810 euroa, ja estävät opintotuen saamisen, jos ne ovat vähintään 61 000
euroa. Jos asut muualla kuin vanhempasi luona ja olet 18–19 -vuotias, vanhempasi yhteenlasketut vuositulot pienentävät opintorahasi määrää, jos ne
ovat vähintään 54 010 euroa, ja estävät opintorahan saamisen, jos ne ovat
vähintään 73 200 euroa. Vanhempasi
tuloja ei oteta huomioon, jos olet avioliitossa tai elatusvelvollinen. Vanhempasi tuloina käytetään yleensä viimeksi
vahvistetun verotuksen tietoja.
MITEN OPINTOTUKEA
HAETAAN JA MAKSETAAN?
Hae opintotukea verkossa Kelan asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi).
Vaihtoehtoisesti voit täyttää opintotukihakemuksen (lomake OT 1, OT 2 tai
OT 3). Hae kesätukea ja muuta lisätukea
joko Kelan asiointipalvelussa tai opintotuen muutosilmoituksella (lomake
OT 15). Kelan asiointipalvelussa tai
lomakkeella OT 16 voit perua ja palauttaa opintotukeasi taikka lakkauttaa
tukesi maksamisen. Opintotuen hakemuslomakkeita saat Kelasta, internetsivuilta (www.kela.fi/lomakkeet) ja oppilaitoksista.
Jos käytät paperihakemusta, toimita
se ja siihen tarvittavat liitteet oppilaitokseen tai Kelaan. Jos opiskelet yliopistossa, toimita hakemuksesi opintotukilautakunnalle (paitsi jos opiskelet Helsingin yliopistossa, Taideyliopistossa tai
Maanpuolustuskorkeakoulussa, toimita lomake Kelaan). Korkoavustushakemukset ja toisen asteen oppilaitosten
opiskelijoiden opintotukihakemukset
käsitellään yleensä Kelan toimistoissa. Useimmissa ammattikorkeakouluissa ja ulkomailla opintonsa suorittavien
opintotukihakemukset ratkaistaan Kelan opintotukikeskuksessa. Tarkempia
tietoja käsittely-yksiköistä saat Kelan
internetsivuilta.
Opintotuki ja erikseen haettavat tuen osat voidaan myöntää aikaisintaan
hakemuksesi saapumiskuukauden
alusta lukien. Opintotuki myönnetään
yleensä koko opiskeluajaksi: yliopistoopinnoissa käytettävissä olevien tukikuukausien mukaiselle opiskeluajalle ja
muissa opinnoissa opintojen laajuuden
mukaiselle opiskeluajalle.
Opintotukipäätös lähetetään ilmoittamaasi osoitteeseen. Jos olet alle
18-vuotias, päätös lähetetään tiedoksi
myös huoltajallesi. Seuraavan lukuvuoden opintolainan valtiontakausta koskeva opintotukipäätös lähetetään sinulle
heinäkuussa hakemuksetta, jos lainatakaus ja muu opintotuki on myönnetty
koko opiskeluajallesi ja jos luottotiedoissasi ei ole tapahtunut muutoksia.
Opintoraha ja asumislisä maksetaan
kuukausittain ilmoittamallesi pankkitilille. Tuen säännöllinen maksupäivä
on kuukauden 4. päivä tai sitä seuraava pankkipäivä. Takautuvia eriä maksetaan päivittäin.
MUISTA ILMOITTAA
MUUTOKSISTA
Opintotukihakemuksen jättämisen
jälkeen tapahtuvista olosuhdemuutoksista sinun on välittömästi ilmoitettava opintotuen myöntäjälle joko Kelan
asiointipalvelussa (www.kela.fi/asiointi) tai opintotuen muutosilmoituksella
(lomake OT 15). Muutoksista ilmoittaminen on velvollisuutesi ja vastuullasi.
Jos sinulle on maksettu tukea liikaa tai
perusteetta, se peritään takaisin. Jos olet
korkeakouluopiskelija, takaisinperintä
ei palauta tukikuukausia uudelleen käytettäväksi. Antamiesi tietojen todenperäisyyttä valvotaan ja tarkistuspäätöksiä tehdään automaattisesti esimerkiksi
vanhempien verotustietojen perusteella.
TUKEA PÄIVITTÄISIIN
KOULUMATKOIHIN
Jos opiskelet päätoimisesti lukiossa
tai suoritat ammatillista perustutkintoa
tai muuta ammatillista peruskoulutusta, Kela korvaa koulumatkatukena päivittäisten koulumatkojesi kustannukset,
kun yhdensuuntainen koulumatkasi
asunnolta oppilaitokseen on vähintään
10 kilometriä ja koulumatkan kustannukset ovat yli 54 euroa kuukaudessa.
Maksat matkastasi itse aina vähintään
43 euroa kuukaudessa. Hae koulumatkatukea joka lukuvuodeksi erikseen
koulumatkatuen hakemuslomakkeella
(lomake KM 1). Jätä hakemus oppilaitokseesi, joka toimittaa sen Kelaan. Jos
käytät joukkoliikennettä, saat oppilaitokseltasi erillisen ostotodistuksen.
Lisätietoja:
• www.kela.fi: ohjeet, laskurit,
lomakkeet, keskustelupalsta,
käsittelytilanne, omien etuus tietojen kysely sekä opintotuen
verkkohakemus ja -muutosilmoitus
• Kelan Opiskelijan tuet
-palvelunumero, p. 020 692 209
(ma-pe klo 8–18)
• Kelan toimistot ja muut palvelupisteet
• Oppilaitokset ja
opintotukilautakunnat
• www.facebook.com/opintotuki
22 OPINTOMAAILMA
n
e
e
m
h
i
Mikä
?
ä
j
ä
t
s
e
järj
A
inakin alakouluista tuttu
tutuksi tullut tehtävänimike on löytänyt myös tiensä työelämään. Järjestäjän tehtävänä ei kuitenkaan ole ylläpitää
järjestystä esimerkiksi kokouksissa tai pyyhkiä liitutaulua.
Järjestäjän perustehtävänä
on aktivoida liiton jäseniä toimimaan työpaikallansa oman
edunvalvontansa puolesta sekä
hankkimaan uusia jäseniä. Samalla pyritään lisäämään työntekijöiden tietoisuutta esimerkiksi työehtosopimuksen sisällöstä
No miten tämä kaikki olisi
tarkoitus saada aikaan?
Jokainen työpaikka on erilainen. Osassa työpaikkoja on
jo valittu luottamusmies, mutta
jostain syystä työpaikan työntekijöistä vain muutama kuuluu
alansa ammattiliittoon. Joskus
työpaikalla luottamusmiestä ei
ole valittu lainkaan ja käytännön järjestelyihin tarvitaan tukea ja apua.
Järjestäjän avulla tarkoituksena on, että työntekijät itse ottavat vastuuta järjestämiskampanjasta ja toimivat aktiivisesti
sen hyväksi. Järjestäjä on tässä
tukemassa ja opastamassa miten
asioita voitaisiin yhteisvoimin
parantaa, sekä yhteyshenkilönä
liiton muuhun henkilökuntaan,
esimerkiksi edunvalvonta- tai
työsuojeluasioissa.
Järjestäjän työ on hyvin monipuolista, ja työtehtävät vaihtelevat toimistotyöstä aina työntekijöiden tapaamiseen, opastamiseen ja kouluttamiseen. Monipuolisuus asettaakin työlle isommat haasteensa. Onnistuakseen
järjestäjän on haastettava itsensä, ja kyettävä menemään epämukavuusalueelleen. Hänen on
uskallettava ottaa se ensimmäinen puhelu ensimmäiselle työntekijälle. Työssä tapaa mitä erilaisia ihmisiä, ja se onkin yksi
työn parhaimpia puolia. Lopussa
kuitenkin yleensä seisoo kiitos,
kun yrityksissä valitaan luottamusmies tai vuosia työntekijöitä
vaivannut epäkohta saadaan korjattua neuvottelemalla työnantajan kanssa, vain siksi että porukalla on yhdessä päättänyt muuttaa työpaikkansa asioita. Järjestäjän työnkuvan oikeastaan voisi
tiivistää sanoihin, työntekijöiden kanssa, työntekijän asialla.
Metallityöväen Liitto ry
Kaisa Niskanen

tehokkaalla
nettikurssilla!
Mitä sinä muuttaisit työpaikallasi?
Vaikuta
tulevaisuuteesi liity Metallin
jäseneksi!
Yhdessä
saadaan
aikaan
asioita!
KAUPPAKORKEAAN
Onko sinun työpaikallasi kaikki parhain päin
ja asiat kunnossa? Vai onko jotain, mitä
tahtoisit muuttaa? Jos voisit. Tai uskaltaisit.
Metalliliitossa on 148 000 jäsentä. Se on yli
80 prosenttia metallialalla työskentelevistä
ammattilaisista. Mitä enemmän meitä on,
sitä voimakkaampia olemme ja sitä paremmin
voimme yhdessä edistää asioitamme.
Winner.fi -palvelu sisältää yli 2.500
erinomaista harjoitustehtävää
ratkaisuineen, henkilökohtaisen
neuvonnan, opiskeluohjeita,
kattavat kirjatiivistelmät,
Muistimylly.fi –palvelun ym.
Metalliliiton voima on työpaikoilla!
Kaikkein tärkeintä on paikallinen vaikuttaminen työpaikoilla ja ammattiosastoissa.
Hyviä asioita alkaa tapahtua, kun riittävän
moni ihminen työpaikalla on liiton aktiivinen
jäsen.
Tilaa esite!
Tietoa Metalliliitosta ja jäsenyystä
w w w.meta lliliitto.fi

winner.fi
OPINTOMAAILMA 23
Toiminnanjohtaja Leif Wikström, Suomen Konepäällystöliitto:
Konepäällystökoulutuksesta
mielenkiintoisiin tehtäviin
”Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin tehtäviin Suomessa ja ulkomailla. Valmistuneilla ammattilaisilla on sananmukaisesti maailma avoinna. Harva ala tarjoaa niin suuret mahdollisuudet valita tulevaisuuden työtehtäviä merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa”, toteaa
Suomen Konepäällystöliiton toiminnanjohtaja Leif Wikström
Konepäällystökoulutus antaa erinomaiset mahdollisuudet sijoittua mitä moninaisimpiin
tehtäviin Suomessa ja ulkomailla, esimerkiksi merenkulun, teollisuuden ja julkisen hallinnon palveluksessa.
S
uomen Konepäällystöliitto on
perustettu Tampereella 1906
mutta ensimmäinen jäsenyhdistys, nykyinen Helsingin
Konemestariyhdistys perustettiin jo
vuonna 1869.
Uraa uurtavana liittona Suomen
Konepäällystöliitto oli perustamassa
STTK:ta kolmen muun liiton kanssa
vuonna 1946.
Konepäällystöliittoon kuuluu 28
jäsenyhdistystä, joiden jäsenmäärä on
noin 4 400 henkilöä.
Liiton päättävä elin on liittokokous
jonka toimikausi on neljä vuotta. Liittokokouksen valitsemaan hallitukseen
kuuluu 10 varsinaista jäsentä ja puheenjohtaja.
Konepäällystöliiton jäsenistön toimintakenttä on monipuolinen: maalla,
merellä ja ilmassa.
”Noin 40 prosenttia jäsenistöstämme työskentelee merenkulussa, mm.
kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen aluksissa ja luotsikuttereissa
esimerkiksi alusten konepäällikköinä,
konemestareina ja sähkömestareina.
Maapuolella jäseniämme työskentelee esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu
merenkulku-, rajavartio- sekä puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin,
lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin. Yksityissektorilla jäsenistöämme työskentelee esimerkiksi energiateollisuuden tehtävissä. Jäsenistöämme
on kymmenissä ellei sadoissa erityyp-
pisissä työtehtävissä, Suomessa ja ulkomailla”, kertoo Wikström.
Jäsenistönsä edun
valvoja
Wikströmin mukaan Konepäällystöliiton ensisijainen tehtävä on jäsenkunnan etujen valvominen työelämässä. Lisäksi liiton tehtäviin kuuluu
jäsenkunnan sosiaalisten, ammatillisten ja taloudellisten etujen edistäminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi liitto tekee työ- ja virkaehtosopimuksia,
osallistuu Toimihenkilökeskusjärjestö
STTK:n toimintaan sekä osallistuu merenkulun kotimaisen ja kansainvälisen
työ- ja elinkeinopolitiikan lainsäädännön valmistelutyöhön.
”Osallistumme aktiivisesti työ- ja
virkaehtosopimusten laadintaan sekä niiden tulkintaan ja soveltamiseen
työpaikoilla. Työelämän eri sektoreilla
jäsenkuntaamme koskee noin 20 kollektiivisopimusta, joten niiden parissa
riittää kyllä työtä.
Suomen Konepäällystöliitto on laajasti mukana kansainvälisissä eri kuljetusalojen järjestöissä vaikuttamassa
jäsentensä työskentelyolosuhteiden
parantamiseksi.
Suomen Konepäällystöliitto kuuluu
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöiden työttömyyskassa
Kiinteää yhteistyötä alan
oppilaitosten kanssa
Suomen Konepäällystöliitto tekee
kiinteää yhteistyötä alan koulutusorganisaatioiden kanssa.
”Konepäällystöliiton edustajat vie-
railevat säännöllisesti oppilaitoksissa
keskustelemassa niiden johdon, opettajien ja opiskelijoiden kanssa”, kertoo
Leif Wikström.
Nykyinen konemestareiden koulutus saadaan yleensä ammattikorkeakouluissa sekä jonkin verran toisen asteen oppilaitoksissa.
Meripuolen sekä osittain maapuolen koulutusta järjestetään mm. Satakunnan, Kymenlaakson ja Turun
ammattikorkeakouluissa sekä ruotsin kielellä Högskolan på Ålandissa,
Aboa Mare on osa Turussa toimivaa
merenkulkualan koulutusklusteria ja
se kouluttaa merikapteeneita ja merenkulkualan insinöörejä ammattikorkeakoulussa ja vahtiperämiehiä ja vahtikonemestareita ammatti-instituutissa,
sekä järjestää laajaa merenkulun kurssi- ja projektitoimintaa.
Merenkulkualaan liittyviä oppilaitoksia ovat myös Winnova Raumalla,
Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto
Kotkassa, Ålands Yrkesgymnasium
/ Sjöfart Mariehamn sekä Merenkulkualan Koulutus- ja Tutkimuskeskus.
”Konepäällystön tehtävissä puhutaan pätevyyskirjoista, jotka edellyttävät sopivan koulutuksen lisäksi myös
2-5 vuoden käytännön työkokemusta,
tehtävästä riippuen”.
”Suomen Konepäällystöliiton tavoitteena on pitää yllä ja kehittää
kansainvälisestikin mitattuna korkeatasoista koulutusta. Kuulumme pohjoismaiseen Konepäällystöfederaatioon, jossa pohditaan myös koulutuskysymyksiä ja olemme todenneet, että
suomalaisten ammattikorkeakoulujen
järjestämä insinöörikoulutus on vähintään hyvää kansainvälistä tasoa. Korkeatasoinen koulutus on sekä yritysten ja julkisten organisaatioiden että
työntekijöiden etu. Hyvällä koulutuksella pärjää missä vain. Alan ammattilaiset ovat haluttuja työntekijöitä niin
Suomessa kuin ulkomaillakin. Meillä
on hyvin koulutettua väkeä, joka osaa
hommansa”.
Alan työllisyysnäkymät
ovat erittäin hyvät
Leif Wikström toteaa, että alan työllisyysnäkymät ovat erittäin hyvät.
”Kun joku lähtee alalle opiskelemaan, hänellä ei tule olemaan ongelmia työpaikan saannissa. Ammattilaiset pystyvät valitsemaan työpaikkansa
ja vaikuttamaan myös työnsä sisältöihin. Pätevistä konemestareista on suorastaan huutava puute. Suomessa suurten ikäluokkien eläköitymisen myötä
merenkulussa tullaan tarvitsemaan selvästi enemmän konemestareita kuin
oppilaitokset pystyvät kouluttamaan.
Tämä on yrityksille suuri haaste, koska meidän alallamme pätevöityminen
edellyttää myös vankkaa työkokemusta. Maapuolella tilanne on samankaltainen, mutta hieman helpommin tasattavissa, koska soveltuvaa koulutusta järjestetään useammissa oppilaitoksissa”.
Wikströmin mukaan alan vetovoimaisuuden lisääminen nuorten keskuudessa on erittäin tärkeää. Nykyiset koulutuspaikat pitäisi saada täyteen motivoituneita opiskelijoita, jotka tähtäävät
tosissaan konemestarin uralle. Alalla
tarvitaan henkilöitä, joilla on hyvän
teknisen osaamisen lisäksi, tunnollinen mielenlaatu, monipuolinen kielitaito sekä hyvät sosiaaliset valmiudet. Ih-
Noin 40 prosenttia Suomen Konepäällystöliiton jäsenistöstä työskentelee merenkulussa,
mm. kauppalaivoissa, jäänmurtajissa, yhteysaluksissa, merivoimien ja rajavartiolaitoksen
aluksissa ja luotsikuttereissa esimerkiksi alusten konepäällikköinä, konemestareina ja sähkömestareina.
misten kanssa on hyvä tulla toimeen”.
”Koulutuspaikkojen itseisarvoinen
lisääminen ei ole ongelman ratkaisu,
ensin olisi saatava olemassa olevien
oppilaitosten koulutuspaikat täyteen
ja lisätä niitä tarpeen mukaan. Konepäällystön kouluttaminen on arvokasta.
Se edellyttää melkoisia teknisiä resursseja, koska siihen tarvitaan kalliita lait-
teita ja välineitä, joita muussa koulutuksessa ei käytetä. Myös oppilaitosten
yhteistyön kehittäminen on mielestäni
tarpeellista, että alan työvoiman saatavuus voidaan turvata”.
Merenkulun kotisivu on osoitteessa www.seaventures.fi ja sieltä löytyy perustietoa merenkulusta ja sen
toimijoista.
Konepäällystöä työskentelee myös esimerkiksi energialaitoksissa sekä paperi- ja metalliteollisuudessa. Valtion palveluksessa jäsenkunta sijoittuu merenkulku-, rajavartio- sekä
puolustuslaitoksiin, kuntatyönantajan palveluksessa sairaaloihin, voimalaitoksiin, lämpökeskuksiin sekä vesi- ja sähkölaitoksiin.
24 OPINTOMAAILMA
Kuvat: Studio Street
Duudsonit Park
avattiin Seinäjoelle
E
lokuussa 2014 avattiin Seinäjoelle iso, kaikenikäisille kävijöille tarkoitettu liikunnallinen hauskanpitopaikka Duudsonit Activity
Park. Puisto syntyi niin Duudsonien kuin Seinäjoen kaupunginkin toiveesta saada Duudsonit näkymään kotikaupungissaan. Idea aktiviteettipuistosta
tuli Duudsoneilta. Duudsonit ovat myös aktiivisesti
osallistuneet niin puiston sisällön suunnitteluun,
kuin puiston testaamiseenkin. Puisto onkin unelmien leikkipaikka myös heille itselleen.
3 400 m² sisähallissa vallitsee aina hyvä sää ja
sieltä löytyy tekemistä laidasta laitaan ihan koko
päiväksi. Jättitrampoliineilta hypitään vaahtomuo-
vialtaaseen ja testaamaan pääsee niin parkouria,
skeittaamista kuin skuuttaustakin. Tutkaan voi lämätä jääkiekkoa tai sählyä, potkaista jalkapalloa
tai lyödä pesäpalloa. Jalkapalloflipperissä kerätään
paremmat pisteet, kuin kaverilla ja pallotykkiradalla pidetään hauskaa porukalla. Peliareenalla
voi pelata vaikka jättijalkapalloa ja airtrackeilla
harjoitella voltteja. Kumpooli-autoradalla ajetaan
kilpaa kaverin kanssa ja vaijeriliuúlla törmätään
heinäpaaliin. Pienimmät seikkailijat viihtyvät valtaisassa kiipeilymaailma Jekkulassa. Yhdellä sisäänpääsymaksulla puistossa saa viettää koko pitkän päivän. Parkissa liikkumisen ja jekkuilun ilo
kuuluu kaikenikäisille.
Ravintola Pirttihirmun annoksissa panostetaan
paikalliseen osaamiseen ja raaka-aineisiin. Herkkuja löytyy jokaiseen tarpeeseen Jarpin peukkunakeista HP:n pinaattilättyihin ja Pirttihirmun leipäjuustoburgerista personoituihin ryhmäruokailuihin. Kahvilatuotteiden puolelta löytyy niin erikoiskahvit kuin pehmiksetkin.
Puisto on oiva retkikohde niin luokkaretkeläisille kuin yritysryhmille. Puiston palvelutarjontaa
lisää tyylikkäät kokous- ja saunatilat.
Lisätiedot www.dap.fi.
n
e
s
i
l
l
e
e
t
e
i
t
a
Kaupp
valintakoekirjat 2015
TARJOUS
TARJOUS
TARJOUS
(68,25)
(50,50)
(88,95)
5995
TALOUSTIETEEN OPPIKIRJA
SanomaPro
Ovi
l
ma ukem
ailm atto
oih miin
in
4295
AKATEMIASTA
MARKKINAPAIKALLE
Talentum
4995
YRITYKSEN
TALOUSHALLINTO TÄNÄÄN
Vaasan Yritysinformaatio
Nämä ja muut valintakoekirjat myymälöissä ja suomalainen.comissa.