Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja

2015
Ohjeita
työeläkevakuuttamisesta
työnantajalle ja yrittäjälle
MITEN ELÄKEVAKUUTUS JÄRJESTETÄÄN?
MITÄ SE MAKSAA?
Eläketurvakeskus
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN
Eläketurvakeskus
Työeläkejärjestelmän palvelukeskus
Asiakaspalvelu ja käyntiosoite:
Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila, Helsinki
Postiosoite: 00065 ELÄKETURVAKESKUS
Puhelin:
029 411 20
Työeläkeneuvonta:
029 411 2801
Ulkomaiset eläkeasiat:
029 411 2818
Ulkomaantyön vakuuttaminen: 029 411 2816
Yrittäjän YEL-neuvonta:
029 411 2804
Faksi:
(09) 148 1172
www.etk.fi • www.tyoelake.fi • www.eläkeuudistus.fi
Eläketurvakeskuksen esitteitä
• Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle
(suomi, ruotsi, englanti)
• Työntekijän ja yrittäjän eläketurva (suomi, ruotsi, englanti)
• Eläkkeen hakeminen ulkomailta
(suomi, ruotsi, englanti, venäjä, viro)
• Töihin ulkomaille (suomi, ruotsi)
Esitteet ovat maksuttomia ja niitä saa Eläketurvakeskuksesta,
Kelasta, työ- ja elinkeinotoimistoista ja ELY-keskuksista.
Lukijalle 4
Työeläkevakuutus kattaa kaiken palkkatyön 4
4
5
5
5
5
6
Työntekijän eläkelaki (TyEL) Miten vakuutus järjestetään? Sopimustyönantaja Tilapäinen työnantaja Kotitalous työnantajana Työntekijöistä maksettavat eläkevakuutusmaksut Yrittäjän työeläkevakuutus Yrittäjän eläkelaki (YEL) Yrittäjä ottaa itse YEL-vakuutuksen Yrittäjän eläkevakuutusmaksut Eläkkeen perusteena on työtulo 6
6
7
7
7
Miten eri yhtiö muodoissa YEL:n mukaan vakuutetaan? 8
Kuka on perheenjäsen? Joustoa yrittäjän eläkemaksuun 9
9
Aloittavalle yrittäjälle alennusta vakuutusmaksuun 10
Maksamattomat vakuutusmaksut 10
Apurahansaajan eläketurva 10
Ulkomailta Suomeen tulevan ja Suomessa
työskentelevän ulkomaalaisen työeläkevakuuttaminen 11
Työntekijä EU/ETA–maasta, Sveitsistä
tai sosiaaliturvasopimusmaasta 11
Työntekijä sopimuksettomasta maasta
– vapautusmahdollisuus 11
Ulkomaille lähtevän työntekijän vakuuttaminen 12
Töissä EU/ETA-maassa, Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa 12
Töissä maassa, jossa ei sovelleta EU-säännöksiä
eikä sosiaaliturvasopimusta 13
Ulkomaantyön vakuutuspalkka 13
Oikotie eläketietoon 14
Numeroliite 16
4 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
Lukijalle
Tämä esite on tehty sinulle, joka haluat tietää yksityisen työnantajan palveluksessa olevan työntekijän tai yrittäjän eläkevakuuttamisesta. Esitteessä
on ohjeita työnantajan velvollisuuksista työeläkevakuuttamisessa ja yrittäjän eläkevakuutuksen järjestämisestä.
Esite noudattaa voimassa olevaa
TyEL- ja YEL- lainsäädäntöä, mutta sitä ei tule pitää lakitekstinä. Tarkempia tietoja vakuuttamisesta saat
Eläketurvakeskuksesta tai työeläkevakuutuslaitoksista sekä internetistä osoitteesta www.tyoelake.fi. Vuonna 2017 voimaan tulevasta eläkeuudistuksesta saat tietoa Eläketurvakeskuksen ylläpitämältä www.Eläkeuudistus.fi - sivustolta.
Valtion, kunnan ja seurakunnan
palveluksessa olevat kuuluvat julkisen sektorin eläkelakien piiriin. Näistä saat tietoja Kevasta, joka hoitaa
kunnallisen eläketurvan lisäksi myös
valtion, kirkon ja Kelan henkilöstön
eläkeasioita.
Esitteessä on myös tietoa ulkomaalaisen ja ulkomaille lähtevän henkilön työeläkevakuuttamisesta.
Esitteen lopussa on numeroliite, johon on koottu tietoja vuoden
2015 vakuutusmaksuista, indekseistä, verotuksesta sekä taulukoita kansaneläkkeestä, vähennetystä leskeneläkkeestä sekä eläkettä kartuttavista
sosiaalietuuksista. Esitteen euromäärät ovat vuoden 2015 indeksitasossa.
Työeläkevakuutus
kattaa kaiken
palkkatyön
Yksityisen työnantajan palveluksessa
tehty työ vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaan.
Työntekijä, joka tekee merimieslaissa tarkoitettua työtä, vakuutetaan
merimieseläkelain (MEL) mukaisesti
Merimieseläkekassassa.
Yrittäjäasemassa tapahtuva työskentely vakuutetaan yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti.
Maanviljelijät, kalastajat, poronhoitajat sekä apurahalla työskentelevät
tutkijat ja taiteilijat vakuuttavat työskentelynsä maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL) mukaan Maatalousyrittäjien eläkelaitoksessa Melassa.
Työeläkevakuutuksen lisäksi työnantajan on maksettava työntekijöistään tapaturma-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksut sekä sosiaaliturvamaksu.
Työntekijän eläkelaki
(TyEL)
Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 18 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta ja päättyy
sen kuukauden lopussa, jolloin työntekijä täyttää 68 vuotta.
Eläkkeellä olevista alle 68-vuotiaista työntekijöistä on myös maksettava
työeläkevakuutusmaksu, koska heille karttuu uutta eläkettä eläkeaikana
tehdystä työstä.
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 5
TyEL:n piiriin kuuluu työsuhteessa tehty työ, josta työnantaja maksaa
työansiota kalenterikuukauden aikana vähintään 57,10 euroa. Työansiolla
tarkoitetaan palkkaa tai muuta vastiketta työnteosta.
Luottamustehtävästä saatu palkkio
tulee aina TyEL-vakuuttaa, jos luottamushenkilö on työsuhteessa palkkion
maksajaan. Muussa tapauksessa luottamustehtävän työeläkevakuuttaminen on vapaaehtoista.
Miten vakuutus järjestetään?
Työnantajana voit valita eläkelaitoksen, jossa järjestät työntekijöittesi eläketurvan. Eläketurvaa järjestäessäsi
voit olla joko sopimustyönantaja tai
tilapäinen työnantaja.
Sopimustyönantaja
Jos palveluksessasi on jatkuvasti vähintään yksi työntekijä tai maksamasi palkat ylittävät kuuden kuukauden
aikana 8 178 euroa, olet sopimustyönantaja. Sinun on tehtävä TyEL-vakuutussopimus työeläkevakuutusyhtiön
kanssa tai järjestettävä työntekijöittesi eläketurva eläkekassassa tai eläkesäätiössä palkanmaksua seuraavan
kuukauden aikana. Voit vakuuttaa
yhdellä vakuutuksella kaikki työntekijäsi. Voit myös ottaa rinnakkaiset
vakuutukset eri henkilöryhmille vakuutusehtojen puitteissa.
Sopimustyönantaja ilmoittaa eläkelaitokselleen työntekijöitten työansiot joko kerran vuodessa tai kuukausittain. Jos valitset vuosi-ilmoitus-
tekniikan, niin ilmoitat eläkelaitoksellesi tammikuun loppuun mennessä ns. vuosi-ilmoituksella jatkuvassa
työsuhteessa olevien työntekijöiden
edellisen vuoden palkkatiedot. Tiedot vuoden sisällä alkaneista ja päättyneistä työsuhteista sinun pitää kuitenkin ilmoittaa eläkelaitoksellesi
vähintään neljännesvuosittain.
Jos käytät kuukausi-ilmoitustekniikkaa, ilmoitat työntekijät ja ansiot
eläkelaitoksellesi kuukausittain. Erillistä vuosi-ilmoitusta ei tehdä.
Tilapäinen työnantaja
Olet tilapäinen työnantaja, jos palveluksessasi ei ole yhtään työntekijää
jatkuvasti ja jos puolen vuoden ajalta maksetut palkat jäävät alle 8 178
euron. Sinun ei tarvitse tehdä erillistä vakuutussopimusta eläkelaitoksen kanssa, vaan ilmoitat työntekijät,
heille maksetut palkat ja maksat vakuutusmaksut kuukausittain valitsemallesi eläkelaitokselle palkanmaksua seuraavan kuukauden 20. päivään mennessä.
Kotitalous työnantajana
Jos kotiin palkataan työsuhteeseen
vaikkapa remonttimies, apua lastenhoitoon ja siivoukseen tai musikantti
perhejuhliin pitää myös kotitalouden
maksaa työeläkemaksut.
Kotitalouden on maksettava työeläkemaksu jokaisen 18 vuotta täyttäneen työntekijän palkasta, jos se ylittää vakuuttamisvelvollisuuden alarajan eli 57,10 euroa. Työsuhteen pituu-
6 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
della ei ole merkitystä. Eläkevakuutus otetaan myös alle 68-vuotiaalle
eläkeläiselle, sillä uudesta eläkkeen
rinnalla tehdystä työstä karttuu vielä
eläkettä. Edellä työntekijän eläkelaki
–kohdassa on määritelty vakuuttamisvelvollisuuden ikärajat tarkemmin.
Kaikki työntekijät vakuutetaan työntekijän eläkelain (TyEL) mukaisesti.
Vakuutuksen voi ottaa mistä tahansa
työeläkevakuutusyhtiöstä.
Työeläkeyhtiö neuvoo, miten
vakuuttaminen hoidetaan, kuten tilitetäänkö maksut tilapäistä työnantajaa vai sopimustyönantajaa koskevien säännösten mukaan. Muiden työnantajan pakollisten maksujen hoitamiseen saat apua Palkka.fi- palvelusta (www.palkka.fi).
Työntekijöistä maksettavat
eläkevakuutusmaksut
Sopimustyönantajan ja tilapäisen
työnantajan työeläkevakuutusmaksun perusteena on työnantajan työntekijälle maksama palkka. Sopimustyönantajalla kokonaispalkkasumma vaikuttaa vakuutusmaksun perusteisiin.
TyEL:n mukainen vakuutusmaksu
muodostuu kaikissa työeläkeyhtiöissä samoin perustein.
Työeläkevakuutusmaksun maksavat sekä työnantaja että työntekijä. Työnantaja tilittää koko vakuutusmaksun eläkelaitokselleen ja on vastuussa sen suorittamisesta. Työnantajalla on oikeus periä työntekijältä
tämän osuus vakuutusmaksusta palkanmaksun yhteydessä.
Työnantaja perii työntekijän työeläkevakuutusmaksun bruttopalkasta,
josta pidätetään myös verot. Bruttopalkka on työntekijän palkka, johon
on lisätty mahdolliset luontoisedut
verotusarvon mukaisina. Työeläkevakuutusmaksun verovähennysoikeus on jo huomioitu työntekijän veron
ennakonpidätysprosentissa.
Jos kyseessä on työkomennus ulkomailla, työntekijän maksujen perusteena on vakuutuspalkka.
Tämän vuoden vakuutusmaksuprosentit löytyvät tämän esitteen Numeroliitteestä.
Yrittäjän
työeläkevakuutus
Yrittäjäasemassa työskentelevä henkilö järjestää työeläketurvansa yrittäjän
eläkelain (YEL) mukaisesti.
Maatalousyrittäjinä, kalastajina ja
poronhoitajina toimivat sekä apurahansaajat vakuuttavat työskentelynsä
maatalousyrittäjän eläkelain (MYEL)
mukaisesti.
Myös sivutoiminen yrittäjätoiminta tulee vakuuttaa. Samoin Suomessa
asuvan ulkomaalaisen tulee vakuuttaa täällä tapahtuva yrittäjätoimintansa.
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 7
Yrittäjän eläkelaki (YEL)
YEL:n mukaan yrittäjä on ansiotyötä
tekevä henkilö, joka ei ole tätä työtä tehdessään työ- tai virkasuhteessa. Pelkkä yrityksen omistaminen ei
ole peruste vakuuttamiselle, vaan vakuuttaminen edellyttää työskentelyä.
YEL-vakuutus on otettava, jos
• yrittäjä on 18–67-vuotias
• yrittäjätoiminta jatkuu yhdenjaksoisesti vähintään neljä kuukautta
• yrittäjän työtulo on vähintään laissa
säädetyn suuruinen, (7 502 €/v).
Yrittäjä ottaa itse
YEL-vakuutuksen
Yrittäjä voi itse valita eläkevakuutusyhtiön, jonka kanssa tekee YEL-vakuuttamista koskevan sopimuksen.
Tietyillä aloilla toimivat yrittäjät voivat hoitaa vakuuttamisen myös oman
alansa vakuuttamista harjoittavassa
YEL-eläkekassassa.
YEL-vakuutus on henkilökohtainen vakuutus, joka kattaa kaiken
vakuutetun henkilön yrittäjätoiminnan. Silloinkin, jos yrittäjällä on useita yrityksiä, on hänellä vain yksi YELvakuutus. Koko toiminnan laajuus
otetaan huomioon vakuutetussa YELtyötulossa.
YEL-vakuutus on otettava viimeistään kuuden kuukauden kuluessa yrittäjätoiminnan aloittamisesta. Takautuvasti voi vakuuttaa vain
kulumassa olevan ja kolme edellistä kalenterivuotta. Tätä vanhemmalta
ajalta on eläketurva menetetty.
Yrittäjän
eläkevakuutusmaksut
Yrittäjä on aina henkilökohtaisessa vastuussa YEL:n mukaisista eläkevakuutusmaksuistaan. Hän voi olla vastuussa myös perheenjäsenensä
YEL-vakuutusmaksuista. Myös se yritys, jossa yrittäjä työskentelee, voi olla vastuussa YEL-vakuutusmaksuista. Yli 53-vuotiaan yrittäjän vakuutusmaksuprosentti on korkeampi kuin
nuoremman yrittäjän, samalla myös
eläkkeen karttumaprosenttikin on
korkeampi. Yritystoiminnan alkuvaiheessa yrittäjä saa YEL-vakuutusmaksuun alennusta neljän vuoden ajaksi.
Maksettava vakuutusmaksu määräytyy yrittäjälle vahvistetun YELtyötulon ja yrittäjän iästä riippuvan
vakuutusmaksuprosentin perusteella.
Työtulo tarkistetaan vuosittain palkkakertoimella.
YEL-vakuutusmaksut ovat kokonaan vähennyskelpoisia joko yrittäjän tai tämän puolison verotuksessa.
Jos yritys on maksanut yrittäjän YELvakuutusmaksut, voi ne vähentää yrityksen verotuksessa.
Vakuutusmaksuprosentit löytyvät
tämän esitteen lopusta Numeroliitteestä.
Eläkkeen perusteena
on työtulo
Eläkelaitos vahvistaa YEL-työtulon
yrittäjän vakuutushakemuksen perusteella. Vahvistettu työtulo on sekä karttuvan eläkkeen että vakuutus-
8 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
maksun peruste. Yrittäjän sairastuessa sairauspäiväraha määräytyy YELtyötulon perusteella. Myös vanhempainpäiväraha, erityishoitoraha ja
kuntoutusrahalain mukainen kuntoutusraha määräytyvät vahvistetun YELtyötulon perusteella. Yrittäjä pääsee
työttömyysturvan piirin, jos hänen
työtulonsa on vähintään 12 326 €/v.
YEL-työtulon tulee vastata sellaista
palkkaa tai korvausta, joka olisi maksettava ulkopuoliselle, jos yrittäjän
sijasta YEL:n piiriin kuuluvan työn
tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö. Työtulon tulee vastata
yrittäjän työpanoksen arvoa. Työtulo
ei määräydy yrityksen tuottaman voiton tai yrittäjän yrityksestä pääomasijoitukselleen nostaman korvauksen
perusteella.
Työtuloa arvioitaessa apuna voidaan käyttää Eläketurvakeskuksen
julkaisemia ohjeita työtulon määrittämiseksi.
Työtulo kannattaa määritellä alusta
alkaen vastaamaan yrittäjän todellista työpanosta, sillä koko yrittäjäuran
aikaiset työtulot vaikuttavat eläkkeen määrään. Jos yrittäjän työpanos
muuttuu merkittävästi, voi ja tulee
työtuloa muuttaa. Takautuva työtulon muuttaminen ei kuitenkaan ole
mahdollista.
Yrittäjän työtulo-oppaan
löydät internetistä
www.tyoelakelakipalvelu.fi.
Miten eri yhtiö
muodoissa
YEL:n mukaan
vakuutetaan?
YEL koskee liikkeen- tai ammatinharjoittajan lisäksi myös yrittäjiä, jotka
omistavat yhtiön, jonka puitteissa yritystoiminta tapahtuu. Pelkkä yrityksen omistaminen ei ole YEL-vakuutuksen peruste, vaan yrittäjän on aina
myös työskenneltävä yrityksessä.
YEL:n mukaan vakuutetaan
• yksityisen toiminimen haltija sekä hänen puolisonsa, jos tämä työskentelee yrityksessä
• avoimen yhtiön yhtiömies
• kommandiittiyhtiön vastuunalainen
yhtiömies
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa
työskentelevä osakas, joka omistaa
yksin yli 30 % yhtiön osakkeista tai
jolla on yli 30 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä
• osakeyhtiössä johtavassa asemassa
työskentelevä osakas, joka yhdessä
perheenjäsentensä kanssa omistaa
yli 50 % yhtiön osakkeista tai jolla yhdessä perheenjäsentensä kanssa on yli 50 % osakkeiden tuomasta
äänimäärästä.
YEL ei koske
• henkilöyhtiössä työskentelevää
puolisoa tai perheenjäsentä, joka ei
ole yhtiömies
• kommandiittiyhtiön äänetöntä yhtiömiestä.
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 9
Kuka on perheenjäsen?
Perheenjäsenenä pidetään henkilöä,
joka on sukua yrityksessä työskentelevälle suoraan alenevassa tai ylenevässä polvessa ja elää vakituisesti
yrittäjän taloudessa.
Perheenjäseniä ovat myös samassa
taloudessa asuvat ottolapset ja ottovanhemmat sekä avopuoliso.
Aviopuolisoita pidetään perheenjäseninä, vaikka he eivät asuisi samassa taloudessa. Rekisteröidyn parisuhteen osapuoli rinnastetaan aviopuolisoon.
Sisarukset eivät ole perheenjäseniä
YEL:n tarkoittamassa mielessä.
Joustoa yrittäjän
eläkemaksuun
Yrittäjä voi kohentaa eläketurvaansa
maksamalla hyvinä vuosina lisää vakuutusmaksua ilman, että hänen vahvistettu YEL-työtulonsa nousisi. Huonojen aikojen koittaessa maksua voi
vastaavasti pienentää. Järjestely hoituu kirjallisella ilmoituksella omaan
eläkelaitokseen. Yrittäjä voi nostaa tai
laskea työtuloaan joustomaksulla kerran vuodessa.
Vakuutusmaksun jousto ei muuta
vahvistettua työtuloa. Vahvistetun
työtulon voi muuttaa vain erillisestä
hakemuksesta, mutta ei takautuvasti. Yrittäjän kunkin vuoden kokonaistyötulo määritetään vahvistetun työ-
tulon ja korotetun tai alennetun maksun perusteella.
Korotettu maksu voi olla 10–100
prosenttia vahvistetun työtulon
perusteella lasketusta vuosimaksusta.
Maksun alennus voi olla 10–20 prosenttia vakituisesta maksusta. YELmaksun alentaminen myös pienentää
eläkettä.
Joustoa ei voi käyttää, jos yrittäjällä on maksamattomia YEL-maksuja.
Sitä ei voi käyttää mm. aloittavan yrittäjän maksualennuksen aikana eikä
sen vuoden jälkeen, jona yrittäjä täyttää 62 vuotta. Mahdollisen työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa ei oteta
huomioon maksettua lisämaksua tai
pienennettyä maksua, joka kohdistuu
eläkkeen alkamista edeltävään kalenterivuoteen.
Vakuutusmaksun tilapäistä muuttamista ei oteta huomioon mahdollisen osa-aikaeläkkeen puolitettua työtuloa laskettaessa. Osa-aikaeläkkeen
vakiintunutta ansiota määrättäessä
eläkkeen alkamista edeltävän vuoden
työtulossa lisämaksujen vaikutusta ei
oteta huomioon. Muilta vuosilta maksettu lisämaksu otetaan huomioon.
Työtulon jousto alaspäin otetaan aina
huomioon, kun lasketaan vakiintunutta ansiota.
Korotettu tai alennettu vakuutusmaksu ei vaikuta sairausvakuutuksen
päivärahan määrään. Se lasketaan
vahvistetusta työtulosta.
10 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
Aloittavalle yrittäjälle
alennusta vakuutusmaksuun
Jos yrittäjän YEL-toiminta on alkanut ensimmäistä kertaa vuonna 2013
tai sen jälkeen, saa yrittäjä YEL-maksusta 22 prosentin alennuksen neljän vuoden ajaksi. Jos yritystoiminta päättyy ennen kuin neljä vuotta on
kulunut, voi yrittäjä käyttää jäljelle
jääneen ajanjakson hyväkseen myöhempään yrittäjäjaksoon. Jaksojen välillä ei ole aikarajoituksia.
Maksamattomat
vakuutusmaksut
Vanhentuneet maksamattomat YELmaksut pienentävät eläkettä. Eläkkeen määrä pienenee maksetun ja
vahvistetun YEL-maksun suhteessa jokaiselta työtulojaksolta erikseen.
Jos yrittäjä ei ole maksanut eläkemaksuja lainkaan joltakin jaksolta, on tämän jakson työtulo nolla euroa eikä
tältä jaksolta kartu lainkaan eläkettä.
Apurahansaajan
eläketurva
Apurahalla työskentelevät tutkijat ja
taiteilijat vakuutetaan MYEL:n mukaisesti. Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Mela hoitaa apurahansaajien eläkeja tapaturmavakuuttamisen.
Jos henkilölle on Suomesta myönnetty apuraha, joka on tarkoitettu vähintään neljän kuukauden taiteelliseen tai tieteelliseen työskentelyyn, on apurahansaajan otettava
eläkevakuutus Melasta. Myös ulkomailla tapahtuva apurahatyöskentely on tietyin edellytyksin vakuutettava MYEL:n mukaisesti. Apurahan suuruuden tulee olla vuotuiseksi MYEL-työtuloksi muutettuna vähintään 3 751,07 euroa, jotta vakuuttaminen tulisi kyseeseen.
Vakuuttamisvelvollisuus koskee
niin henkilökohtaisen apurahan saaneita kuin työryhmässä apurahalla
työskenteleviä.
Apurahansaajan eläketurva määräytyy vahvistetun MYEL-työtulon
perusteella samalla tavoin kuin maatalousyrittäjällä. Vahvistettu MYELtyötulo on myös ansiosidonnaisen
työtapaturmaturvan sekä sairausvakuutuslain mukaisen päivärahan ja
Kelan kuntoutusrahan perusteena.
Lisätietoja saat Melasta apurahansaajien palvelunumerosta,
puh. 029 435 2650 tai sähköpostitse [email protected]
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 11
Ulkomailta Suomeen
tulevan ja Suomessa
työskentelevän
ulkomaalaisen työeläkevakuuttaminen
Työskentely Suomessa vakuutetaan
pääsääntöisesti Suomen työeläkelakien mukaisesti. Suomalaisen työnantajan on vakuutettava Suomessa palveluksessaan oleva ulkomaalainen
työntekijä TyEL:n mukaan aivan samoin kuin suomalaisetkin työntekijät.
Myös ulkomainen työnantaja on velvollinen järjestämään Suomessa työtä tekeville työntekijöilleen eläketurvan Suomessa.
Työntekijä EU/ETA–maasta,
Sveitsistä tai sosiaaliturvasopimusmaasta
Työntekijä työeläkevakuutetaan Suomessa, ellei hän esitä A1-todistusta siitä, että häneen sovelletaan Suomessa työskentelyn aikana jonkin EU/
ETA–maan, Sveitsin tai sosiaaliturvasopimusmaan lainsäädäntöä. Tällainen toisesta maasta Suomeen lähetetty työntekijä vakuutetaan siinä maassa, josta todistus on myönnetty. Edellytyksenä toisessa maassa vakuuttamiselle on, että työ Suomessa on tilapäistä eikä työntekijällä ole Suomessa
työnantajaa.
Työntekijä
sopimuksettomasta maasta
– vapautusmahdollisuus
Ulkomaisen työnantajan, joka lähettää työntekijän Suomeen ns. sopimuksettomasta maasta enintään kahdeksi vuodeksi työhön, ei tarvitse vakuuttaa työntekijäänsä työntekijän
eläkelain (TyEL) mukaan.
Vapautusmahdollisuus ei koske
lähetettyä työntekijää, joka on välittömästi ennen työskentelyn alkamista
kuulunut Suomen sosiaaliturvalainsäädännön, EU:n sosiaaliturva-asetuksen tai sosiaaliturvasopimuksen
mukaan sovellettavan lain piiriin.
Eläketurvakeskus voi hakemuksesta vapauttaa ulkomaisen työnantajan vakuuttamisvelvollisuudesta
enintään viideksi vuodeksi Suomessa työskentelyn alkamisesta lukien,
kun työnantaja lähettää työntekijän
Suomeen työhön yli kahdeksi vuodeksi tai työskentely Suomessa jatkuu
ennalta arvaamattomista syistä yli
kaksi vuotta. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että työnantaja esittää selvityksen lähetetyn työntekijän eläketurvan järjestämisestä muualla.
12 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
Ulkomaille lähtevän
työntekijän
vakuuttaminen
Ulkomaantyön vakuuttamiseen vaikuttaa
• onko työskentelymaa EU/ETA-maa
tai Sveitsi
• onko työskentelymaan ja Suomen
välillä sosiaaliturvasopimus
• tehdäänkö työtä sopimusmaiden ulkopuolella.
EU/ETA-maissa sekä Sveitsissä sovelletaan EU:n yhteisiä sosiaaliturvasäännöksiä, joilla määritellään, minkä maan sosiaaliturvalainsäädäntöä
maasta toiseen liikkuvaan työntekijään sovelletaan. Suomen lisäksi EUmaita ovat Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia,
Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia,
Tanska, Tšekki, Unkari ja Viro.
ETA-maita ovat Islanti, Liechtenstein ja Norja.
Suomella on lisäksi kahdenväliset
sosiaaliturvasopimukset Intian, Israelin, Kanadan, Québecin, USA:n, Chilen ja Australian kanssa. Suomen ja
Kiinan välisen sosiaaliturvasopimuksen arvellaan tulevan voimaan vuoden 2015 aikana. Kaikki sopimukset
sisältävät eläkevakuutusta koskevia
sääntöjä.
Töissä EU/ETA-maassa,
Sveitsissä tai sosiaaliturvasopimusmaassa
EU-säännökset ja sosiaaliturvasopimukset takaavat, että maasta toiseen
siirtyvä työntekijä
• saa sosiaaliturvaa samoin edellytyksin kuin maan omat kansalaiset
• saa eläkkeensä maasta toiseen
• vakuutetaan vain yhdessä maassa
eli maksut maksetaan vain yhteen
maahan kerrallaan
• saa vakuutuskausiedellytyksiä varten (esim. viiden vuoden edellytys
Saksassa) lukea hyväkseen muissa sopimusmaissa täyttyneet kaudet. Näin helpotetaan eläkeoikeuden saamista, mutta eläke määräytyy kuitenkin kussakin maassa tehdyn työn perusteella.
EU-säännösten ja sosiaaliturvasopimusten lähtökohta on, että työntekijä
vakuutetaan työskentelymaassa.
Tilapäiselle työkomennukselle
(maasta riippuen 2–5 vuodeksi) lähetetty työntekijä voidaan pitää tietyin
edellytyksin Suomen sosiaaliturvan
piirissä, jolloin työeläkevakuutuskin
jatkuu Suomessa. Sekä EU-säännöksissä että sosiaaliturvasopimuksissa on muitakin erityismääräyksiä, joiden mukaan työntekijään sovelletaan
Suomen lainsäädäntöä ulkomaantyön aikana. Näitä erityisryhmiä ovat
muun muassa kahdessa tai useassa
maassa työskentelevät. Näille työntekijöille, kuten Suomesta lähetetyillekin, haetaan Eläketurvakeskuksesta
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 13
todistus Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta. Tarkempia tietoja lähettämisen edellytyksistä, erityisryhmistä sekä todistuksen hakemisesta löytyy Eläketurvakeskuksen kotisivuilta
www.etk.fi kohdasta Työeläkepalvelut > Ulkomaantyön vakuuttaminen
Töissä maassa, jossa ei
sovelleta EU-säännöksiä
eikä sosiaaliturvasopimusta
Kun suomalainen työnantaja lähettää työntekijän Suomesta työskentelemään sopimuksettomaan maahan,
työntekijä on vakuutettava Suomessa
TyEL:n mukaan niin kauan kuin työsopimus on voimassa. Tätä velvollisuutta ei poista se, että vakuutusmaksut pitää mahdollisesti maksaa myös
työskentelymaahan.
Suomalainen työnantaja voi myös
järjestää vapaaehtoisesti TyEL:n
mukaisen eläketurvan sellaiselle
ulkomaille lähetetylle työntekijälle, jota pakollinen vakuutus ei koske. Myös ulkomailta palkatulle työntekijälle voidaan ottaa vapaaehtoinen työeläkevakuutus, jos työntekijä työsuhteen alkaessa kuuluu Suomen sosiaaliturvan piiriin (työeläkevakuutus tai asumisperusteinen sosiaaliturva).
Vapaaehtoinen vakuuttaminen on
mahdollista silloin, kun työnantajana
ulkomaisen työkomennuksen aikana
on joko suomalainen tai ulkomainen
yritys, joka kuuluu suomalaisen yrityksen kanssa samaan konserniin tai
jossa tällä on määräysvalta.
Vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen ottajana on aina oltava suomalainen yritys.
Ulkomaantyön
vakuutuspalkka
Ulkomaan komennuksen ajalta sekä työnantajan työeläkemaksun että
työntekijän työeläkemaksun ja hänelle karttuvan eläkkeen perusteena käytetään ns. vakuutuspalkkaa. Vakuutuspalkkana pidetään sitä palkkaa,
joka vastaavasta työstä Suomessa
maksettaisiin tai palkkaa, jonka muutoin voidaan katsoa vastaavan sanottua työtä. Työnantajan ja työntekijän
tulee yhdessä määritellä vakuutuspalkka, jos komennus kestää yli kuusi kuukautta.
Vakuutuspalkkaa sovelletaan kaikkeen ulkomailla tehtävään työhön,
joka vakuutetaan TyEL:n mukaan
riippumatta siitä, missä maassa työ
tehdään.
Vakuutuspalkkaa käytetään myös
ulkomaantyön työttömyys- ja tapaturmavakuutusmaksun sekä yleensä työnantajan sosiaaliturvamaksun
ja vakuutetun sairausvakuutuksen
sairaanhoito- ja päivärahamaksujen
perusteena.
Lisätietoja ulkomaantyön
vakuuttamisesta ja todistuksen
hakemisesta voi kysyä
Eläketurvakeskuksesta
Ulkomaantyön vakuuttamisasiat,
puhelin 029 411 2816 tai
[email protected]
14 • Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015
Oikotie eläketietoon
Työnantajia koskevaa työeläketietoa on Eläketurvakeskuksen kotisivuilla
www.etk.fi. Myös www.tyoelake.fi -palvelu on helppo oikotie eläketietoon.
Sen kautta pääsee muun muassa eläkelaitosten kotisivuille.
Työeläkevakuutuksia hoitavat:
Elo
Puh. 020 703 50
www.elo.fi
Maatalousyrittäjien eläkelaitos
Puh. 029 435 11
www.mela.fi
Etera
Puh. 010 553 300
www.etera.fi
Merimieseläkekassa
Puh. 010 633 990
www.merimieselakekassa.fi
Ilmarinen
Puh. 010 195 000
www.ilmarinen.fi
Apteekkien Eläkekassa
Puh. (09) 612 6270
www.aekassa.fi
Pensions-Alandia
Tel. (018) 29 000
www.alandia.com
Eläkekassa Verso
Puh. 020 198 5980
www.elakeverso.fi
Varma
Puh. 010 2440
www.varma.fi
OP-Eläkekassa
Puh. 010 252 010
www.op.fi
Veritas Eläkevakuutus
Puh. 010 55 010
www.veritas.fi
Valion Eläkekassa
Puh. 010 381 171
www.valionelakekassa.fi
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 15
Työntekijöiden eläketurva voidaan järjestää jo toimivassa eläkekassassa.
Saman toimialan yritykset voivat myös perustaa yhdessä eläkekassan, kun
työntekijöitä on yhteensä yli 300. Vastaavasti yritys, jossa on vähintään 300
työntekijää, voi perustaa oman eläkesäätiön työntekijöiden eläketurvan hoitamista varten.
Lisätietoja antaa:
Eläkesäätiöyhdistys - ESY ry.
Puh. (09) 687 7440
www.elakesaatioyhdistys.fi
Muita tärkeitä yhteystietoja:
Eläketurvakeskus
Puh. 029 411 20
www.etk.fi
Keva
Kunnan, valtion, evankelis-luterilaisen kirkon ja Kelan henkilökunnan
eläkeasioita hoitaa Keva.
Puh. 020 614 2837
www.keva.fi
Koulutusrahasto
Puh. (09) 680 3730
www.koulutusrahasto.fi
Työntekijäin
Ryhmähenkivakuutuspooli
Henkivakuutusosakeyhtiö Retro
Puh. 020 763 1680
www.retro.fi
Työttömyysvakuutusrahasto
Puh. 075 757 0500
www.tvr.fi
Työttömyyskassojen
yhteisjärjestö (TYJ)
Puh. 09 7744 000
www.tyj.fi
16 • NUMEROLIITE 2015
Indeksiluvut
Työeläkejärjestelmässä on kaksi eri indeksiä. Palkkakerroin koskettaa kaikkia työssäkäyviä. Palkkakertoimessa palkkojen muutos vaikuttaa 80 ja hintojen muutos
20 prosenttia. Sillä tarkistetaan eläkkeen perusteena olevia ansioita ja työeläkelakien rahamääriä. Työeläkeindeksillä tarkistetaan kaikkia maksettavia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä riippumatta. Indeksissä palkkojen muutos vaikuttaa 20
ja hintojen muutos 80 prosenttia.
Vuosi
Palkkakerroin
Työeläkeindeksi
2015
1,363 (korotus 0,96 %)
2519 (korotus 0,39 %)
Elinaikakerroin
Elinaikakerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä. Eläkettä laskettaessa karttunut eläke kerrotaan elinaikakertoimella.
Syntymävuosi
Elinaikakerroin
1947
1,00000
1948
0,99170
1949
0,98689
1950
0,98351
1951
0,97914
1952
0,97552
1953
0,97200
Työeläkelakien eurorajoja
TyEL-kuukausipalkan alaraja, jolla tullaan lain piiriin:
57,10 euroa kuukaudessa.
YEL-työtulon alaraja: 7 502,14 euroa vuodessa.
YEL-työtulon yläraja: 170 375,00 euroa vuodessa.
MYEL-työtulon sekä apurahan saajan vakuuttamisvelvollisuuden
alaraja: 3 751,07 euroa vuodessa.
NUMEROLIITE 2015 • 17
Palkansaajien työeläkevakuutusmaksut
Vuoden 2015 keskimääräinen TyEL:n mukainen työeläkevakuutusmaksu on
24,0 % palkoista.
Työntekijän maksu on alle 53-vuotiaalle 5,70 % ja yli 53-vuotiaalle 7,20 %. Työnantajan maksuksi muodostuu keskimäärin 18,00 %. TyEL:n mukaisen tilapäisen
työnantajan maksutaso on 24,7 %, josta työntekijän maksuosuus vähentämällä
saadaan työnantajan työeläkevakuutusmaksu.
MEL
Merimieseläkelain mukainen vakuutusmaksu on 22,8 % palkasta. Sekä työnantaja että työntekijä maksavat 11,4 %.
Yrittäjien työeläkevakuutusmaksut
Yrittäjä vastaa itse YEL- tai MYEL-maksuistaan. Maksu peritään vakuutuksessa
vahvistetusta työtulosta.
YEL
Alle 53-vuotiaan YEL-maksu on 23,70 % ja 53 vuotta täyttäneen 25,20 % työtulosta. Ensimmäistä kertaa YEL:n mukaista yritystoimintaa aloittava yrittäjä saa 22
prosentin alennuksen vakuutusmaksuunsa 48 ensimmäisen kuukauden ajan.
MYEL
Alle 26 281,69 euron työtulosta vakuutusmaksu on 12,798 % alle 53-vuotiaalle ja
13,608 % 53 vuotta täyttäneelle. 26 281,69–41 299,87 euron väliseltä osalta vakuutusmaksu nousee liukuvasti. Yli 41 299,87 euron työtulosta vakuutusmaksu
on 23,7 % alle 53-vuotiaalle ja 25,2 % 53 vuotta täyttäneelle. MYEL:n keskimääräinen maksu on maatalousyrittäjillä arviolta 13,7 % ja apurahansaajilla 13,1 %.
Yleinen viivästyskorko on 7,5 % 30.6.2015 saakka. Se lisätään mm. viivästyneisiin
vakuutusmaksuihin ja eläkkeisiin.
Yrittäjän työttömyysturva
Yrittäjän työtulon on oltava vähintään 12 326 euroa vuodessa, jotta hän pääsisi
työttömyysturvan piiriin.
Työnantajan sosiaaliturvamaksu
Työnantajan sosiaaliturvamaksu muodostuu pelkästään sairausvakuutusmaksusta, joka on vuonna 2015 kaikilla työnantajilla 2,08 % palkasta.
18 • NUMEROLIITE 2015
Tapaturmavakuutus
Maksu vaihtelee tapaturmariskin mukaan ja on arviolta 0,1–7 %. Keskimääräinen
maksu on 0,85 % palkkasummasta.
Maatalousyrittäjät maksavat 30,29 euron perusmaksun ja lisäksi MYEL-työtulosta 1,25 %. He voivat saada alennuksia vakuutusmaksuihinsa vahingottomien vuosien ja työterveyshuoltoon osallistumisen perusteella. Apurahansaajien tapaturmavakuutusmaksut ovat puolet maatalousyrittäjien maksuista.
Työttömyysvakuutus
Työnantaja maksaa palkkasumman ensimmäiseltä 2 025 000 eurolta 0,80 % ja
sen ylittävältä osalta 3,15 %. Työttömyysvakuutusmaksu maksetaan Työttömyysvakuutusrahastolle (www.tvr.fi).
Työntekijän ryhmähenkivakuutus
Työmarkkinajärjestöt ovat sopineet ryhmähenkivakuutuksesta, jonka maksu laskutetaan tapaturmavakuutuksen yhteydessä. Se on keskimäärin hieman alle 0,07 %
yrityksen palkkasummasta. Maatalousyrittäjän ryhmähenkivakuutusmaksu on 12
euroa ja apurahansaajan 0,00 euroa vuodessa.
Työntekijän sosiaaliturvamaksut
• sairausvakuutuksen sairaanhoitomaksu 1,32 %, päivärahamaksu 0,84 %.
• työttömyysvakuutusmaksu 0,65 %
• työeläkevakuutusmaksu alle 53-vuotiailla 5,70 % ja 53 vuotta täyttäneillä 7,20 %.
Suojaosuudet ulosmittauksessa
Eläkkeestä on eläkeläisen ja hänen perheensä välittömään elatukseen jätettävä
suojaosuus, jota ei voi ulosmitata. Suojaosuus velallisen osalta on 680,70 euroa
kuukaudessa ja korotus huollettavan osalta on 243,30 euroa kuukaudessa.
NUMEROLIITE 2015 • 19
Työeläkkeen vaikutus kansaneläkkeeseen
Työeläkkeen määrä, jolla ei saa kansaneläkettä vuonna 2015:
Yksin asuva eläkkeensaaja:
Avo- tai avioliitossa oleva eläkkeensaaja:
1 315,88 euroa/kk
1 172,05 euroa/kk
Kansaneläkkeen täysi määrä:
Yksin asuva eläkkeensaaja: Avo- tai avioliitossa oleva eläkkeensaaja:
636,63 euroa/kk
564,69 euroa/kk
Takuueläke
Takuueläke:
746,57 euroa/kk
Eläkkeet ja verotus
Työeläke, kansaneläke ja takuueläke ovat verotettavaa ansiotuloa. Eläketulosta
saa alla olevan taulukon mukaisen eläketulovähennyksen kunnallis- ja valtionverotuksessa. Eläketulovähennys pienenee, kun tulot ylittävät täyden eläketulovähennyksen määrän. Lisäksi pienituloiset saavat kunnallisverotuksessa perusvähennyksen, jonka enimmäismäärä on 2 970 euroa vuonna 2015. Pelkästä kansan- ja takuueläkkeestä peritään ainoastaan yleisradiovero.
Eläketulovähennys ja tulorajat vuonna 2015
Täysi
vähennys
Eläke, josta
alkaen veroa
Eläke, josta ei
enää vähennystä
Kunnallisverotus
9 140
11 068
26 066
Valtionverotus
12 540
23 998
41 039
Kunnallisveroprosentti ja eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu vuonna 2015
Kuntien tuloveroprosentti keskimäärin
19,84
Eläkkeensaajan sairaanhoitomaksu
1,49
Yhteensä21,33
Lisäksi evankelisluterilaisen kirkon jäsenet maksavat kirkollisveroa keskimäärin 1,43 %.
20 • NUMEROLIITE 2015
Seuraavissa esimerkeissä kansaneläke ja takuueläke on laskettu henkilölle, jolla
ei ole muita tuloja kuin työeläke. Kokonaiseläke on työ- ja kansaneläke sekä takuueläke yhteensä kuukaudessa.
Verot on laskettu olettaen, että samaa kuukausituloa on maksettu koko vuoden.
Verot ja veroluonteiset maksut on laskettu vuodelta 2015 toimitettavan lopullisen
verotuksen mukaan. Kunnallisvero ja sairaanhoitomaksu ovat edellä olevan taulukon mukaiset, kirkollisveroa ei ole otettu laskelmissa huomioon. Eläkkeestä maksetaan yleisradioveroa 0,68 prosenttia, kuitenkin enintään 143 euroa vuodessa.
Ennen 65 vuoden täyttämistä otettuun kansaneläkkeeseen ja takuueläkkeeseen
tehdään 0,4 prosentin varhennusvähennys jokaista varhennuskuukautta kohti.
Työeläkkeen 4,5 prosentin karttuma 63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ei vähennä kansaneläkettä. Esimerkeissä työeläke on elinaikakertoimella tarkistettu eläke.
Yksinasuva
Eläke alkaa 63-vuotiaana, kansaneläkkeessä varhennusvähennys.
Työeläke, e/kk
Kansan­
eläke,
e/kk
Takuueläke,
e/kk
Kokonaiseläke,
e/kk
Verot ja
maksut,
e/kk
Verot ja maksut
% bruttoeläkkeestä
Nettoeläke,
e/kk
0
576
99
675
5
1
670
100
556
19
675
5
1
670
200
511
0
711
5
1
706
300
465
0
765
5
1
760
400
420
0
820
6
1
815
500
375
0
875
6
1
869
600
330
0
930
9
1
921
700
285
0
985
31
3
954
800
239
0
1039
53
5
987
900
194
0
1094
75
7
1020
1000
149
0
1149
96
8
1053
1100
104
0
1204
118
10
1086
1200
59
0
1259
140
11
1119
1300
13
0
1313
162
12
1152
1400
0
0
1400
196
14
1204
1500
0
0
1500
236
16
1264
2000
0
0
2000
419
21
1581
3000
0
0
3000
829
28
2171
4000
0
0
4000
1291
32
2709
NUMEROLIITE 2015 • 21
Eläke alkaa 65-vuotiaana.
63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaittu työeläke ei vähennä kansaneläkettä.
63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaitun eläkkeen perusteena olevan palkan
oletetaan olevan kaksinkertainen työeläkkeeseen verrattuna.
Työeläke
63 v,
e/kk
Työeläke
ansaittu
yli 63 v,
e/kk
0
0
Kansan- Takuueläke, eläke,
e/kk
e/kk
Kokonaiseläke,
e/kk
Verot ja
maksut,
e/kk
Verot ja
maksut %
bruttoeläkkeestä
Nettoeläke,
e/kk
5
1
741
637
110
747
100
18
615
14
747
5
1
741
200
36
565
0
801
5
1
795
300
54
515
0
869
6
1
863
400
72
465
0
937
12
1
925
500
90
415
0
1005
39
4
966
600
108
365
0
1073
66
6
1007
700
126
315
0
1141
93
8
1048
800
144
265
0
1209
120
10
1089
900
162
215
0
1277
147
12
1130
1000
180
165
0
1345
174
13
1170
1100
198
115
0
1413
201
14
1211
1200
216
65
0
1481
228
15
1252
1300
234
15
0
1549
255
16
1293
1400
252
0
0
1652
296
18
1356
1500
270
0
0
1770
343
19
1427
2000
360
0
0
2360
550
23
1810
3000
540
0
0
3540
1079
30
2461
4000
720
0
0
4720
1642
35
3078
22 • NUMEROLIITE 2015
Avo- tai aviopuoliso
Eläke alkaa 63-vuotiaana, kansaneläkkeessä varhennusvähennys.
Työeläke,
e/kk
Kansaneläke,
e/kk
Takuueläke,
e/kk
Kokonaiseläke,
e/kk
Verot ja
maksut,
e/kk
Verot ja maksut
% bruttoeläkkeestä
Nettoeläke,
e/kk
0
510
164
675
5
1
670
100
491
84
675
5
1
670
200
445
29
675
5
1
670
300
400
0
700
5
1
696
750
400
355
0
755
5
1
500
310
0
810
6
1
804
600
265
0
865
6
1
859
700
219
0
919
6
1
913
800
174
0
974
27
3
947
900
129
0
1029
49
5
980
1000
84
0
1084
71
7
1013
1100
39
0
1139
92
8
1046
1200
0
0
1200
117
10
1083
1300
0
0
1300
156
12
1144
1400
0
0
1400
196
14
1204
1500
0
0
1500
236
16
1264
2000
0
0
2000
419
21
1581
3000
0
0
3000
829
28
2171
4000
0
0
4000
1291
32
2709
NUMEROLIITE 2015 • 23
Eläke alkaa 65-vuotiaana.
63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaittu työeläke ei vähennä kansaneläkettä.
63 ikävuoden täyttämisen jälkeen ansaitun eläkkeen perusteena olevan palkan
oletetaan olevan kaksinkertainen työeläkkeeseen verrattuna.
Työeläke
63 v,
e/kk
Työeläke
ansaittu
yli 63 v,
e/kk
Kansaneläke,
e/kk
Takuueläke,
e/kk
Kokonaiseläke,
e/kk
Verot ja
maksut,
e/kk
Verot ja
maksut %
bruttoeläkkeestä
Nettoeläke,
e/kk
0
0
565
182
747
5
1
741
100
18
543
86
747
5
1
741
200
36
493
18
747
5
1
741
300
54
443
0
797
5
1
791
400
72
393
0
865
6
1
859
500
90
343
0
933
10
1
922
600
108
293
0
1001
37
4
963
700
126
243
0
1069
64
6
1004
800
144
193
0
1137
92
8
1045
900
162
143
0
1205
119
10
1086
1000
180
93
0
1273
146
11
1127
1100
198
43
0
1341
173
13
1168
1200
216
0
0
1416
203
14
1213
1300
234
0
0
1534
250
16
1284
1400
252
0
0
1652
296
18
1356
1500
270
0
0
1770
343
19
1427
2000
360
0
0
2360
550
23
1810
3000
540
0
0
3540
1079
30
2461
4000
720
0
0
4720
1642
35
3078
24 • NUMEROLIITE 2015
Taulukko eläkkeen karttuminen sosiaalietuuksista
Sosiaalietuuksista karttuu eläkettä vain silloin, kun työansioita on työuran aikana ollut vähintään 17 128,41 euroa. Vanhempainpäivärahoja lukuun ottamatta eläkettä karttuu sosiaalietuuksista vain ajalta, jolta korvaus on maksettu henkilölle itselleen.
Vanhempainetuudet
Myöntäjä
Etuuden peruste
Ansaitun
eläkkeen
etuustaso
Äitiysraha,
erityisäitiysraha,
isyysraha,
vanhempainraha,
osittainen vanhempain­
raha
SVL (1224/2004)
KELA
Etuuden perusteena
oleva työtulo, aina
vähintään 713,68 e/kk.
Äidin työskentelyn
ajalta vähimmäispäivärahan määrä.
117%
Työnantajalle
maksetulta ajalta
17%
713,68 e/kk kotihoidontukikuukausilta
100 %
-
-
Kotihoidontuki
VEKL* (644/2003)
KELA
* Laki valtion varoista suoritettavasta eläkkeen korvaamisesta alle 3-vuotiaan lapsen
hoidon ja opiskelun ajalta
Sairaus- ja kuntoutusetuudet
Työeläkelakien
mukainen
kuntoutusraha
Työeläkelaitokset
Tulevan ajan ansio
65 %
Kelan kuntoutuslain
(566/2005) mukainen
kuntoutusraha
Kela
Kuntoutusrahan
perusteena oleva ansio
65 %
Tapaturmavakuutusta
koskevien säännösten
perusteella myönnetty
päiväraha
Tapaturmayhtiöt
Korvauksen perusteena
oleva työansio (= etuus),
ei kuitenkaan, jos ansionmenetyskorvaus on
maksettu eläkkeen lisänä
65 %
Liikennevakuutusta
koskevien säännösten
perusteella myönnetty
ansionmenetyskorvaus
Liikennevakuutusyhtiöt
Ks. tapaturmavakuutus
65 %
Ohjeita työeläkevakuuttamisesta työnantajalle ja yrittäjälle 2015 • 25
Sairaus- ja kuntoutusetuudet
Sotilastapaturmavakuutusta koskevien
säännösten mukainen
päiväraha
Valtiokonttori
Ks. tapaturmavakuutus
65 %
Sairauspäiväraha,
osasairauspäiväraha
SVL (1224/2004)
Kela
Sairauspäivärahan
perusteena oleva sairausvakuutuslaissa
tarkoitettu työtulo,
osasairauspäivärahassa
puolet tästä
65 %
Sairauspäiväraha
vähimmäistasoisena
TTL:n peruspäivärahan
jälkeen
Kela
1427,36 e/kk
0%
Vuorottelukorvaus
(Vuorotteluvapaalaki
1305/2002)
Työttömyyskassat
Ansiosidonnaisen
vuorottelukorvauksen
perusteena oleva työansio
55 %
Työttömyysturvalain
mukainen ansioon
suhteutettu päiväraha
(TTL 1290/2002)
Työttömyyskassat
Ansiosidonnaisen
työttömyyspäivärahan
perusteena oleva ansio
75 %
Työttömyysturvalain
mukainen
peruspäiväraha ja
työmarkkinatuki
Kela
1 427,36 euroa/kk
0%
Koulutusrahasto
Aikuiskoulutustuen
perusteena oleva
ansio, yrittäjillä 713,68
euroa/kk
65 %
Kela
713,68 euroa/kk
tutkinnon tason mukaan
määräytyvältä ajalta
100 %
Koulutusetuudet
Aikuiskoulutustuesta annetun lain
(1276/2000) mukainen
aikuiskoulutustuki
Tutkinto
Ammatillinen
perustutkinto
VEKL* (644/2003)
26 • NUMEROLIITE 2015
Opiskelusta karttuva eläke
Tutkinnosta karttuva eläke lasketaan noin 714 euron kuukausiansion mukaan vuonna 2015, mistä eläkettä karttuu 1,5 % vuodessa. Eläkettä ei kartu tutkinnon todelliselta suoritusajalta vaan tutkinnon mukaiselta laskennalliselta opiskeluajalta.
Ammatillisen perustutkinnon suorittamisesta eläkettä kertyy enintään kolmelta
ja ammattikorkeakoulututkinnosta enintään neljältä vuodelta
Alemmasta korkeakoulututkinnosta eläkettä karttuu enintään kolmelta ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta enintään viideltä vuodelta.
Eläkettä karttuu opiskelusta kuitenkin enintään vain viideltä vuodelta, vaikka
henkilö suorittaisi useamman tutkinnon.
lesken oma eläke
100
100
100
41
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
200
400
600
800
1000
1200
1400
1600
1800
2000
2200
2400
2600
2800
3000
3200
3400
3600
3800
4000
200
100
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
200
200
200
200
400
600
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
300
300
300
300
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
400
400
400
400
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
500
500
500
500
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
600
600
600
600
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
700
700
700
700
0
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
800
800
800
800
0
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
0
41
141
241
341
441
541
641
741
841
41
141
241
341
441
541
641
741
841
141
241
341
441
541
641
741
841
241
341
441
541
641
741
841
341
441
541
641
741
841
941
941 1041
941 1041 1141
941 1041 1141 1241
941 1041 1141 1241 1341
941 1041 1141 1241 1341 1441
941 1041 1141 1241 1341 1441 1541
941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641
941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741
941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741 1841
941 1041 1141 1241 1341 1441 1541 1641 1741 1841 1941
900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000
900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000
900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000
900 1000 1100 1200 1300 1400 1500 1600 1700 1800 1900 2000
800 1000 1200 1400 1600 1800 2000 2200 2400 2600 2800 3000 3200 3400 3600 3800 4000
edunjättäjän eläke
NUMEROLIITE 2015 • 27
Vähennetty leskeneläke 2015
Eläketurvakeskus
Työeläkejärjestelmän palvelukeskus
Eläketurvakeskus (ETK)
Asiakaspalvelu: Kirjurinkatu 3, Itä-Pasila, Helsinki
00065 Eläketurvakeskus
Puhelin 029 411 20 • Asiakasneuvonta 029 411 2801
www.tyoelake.fi • www.etk.fi • www.elakeuudistus.fi
Kuva: Johner Bildbyrå AB
PENSIONSSKYDDSCENTRALEN