Eura-Lehti 3/2015

Julkinen tiedote joka talouteen
EURALEHTI
3 2015
MENESTYS
LÄHTEE MEISTÄ
3
KODIN JA
KOULUN PÄIVÄ
4
YRITYKSET JA YHTEISÖT
AKTIIVISINA LEADER-TUEN HAUSSA
11
Menestys lähtee meistä
Aloitin työt Eurassa syyskuun puolivälissä. Tulin kunnan palvelukseen nyt toistamiseen. Toimin vuosina 1989 –1998 yhdeksän vuoden ajan kunnan talousjohtajana. Sen jälkeen on paljon virrannut vettä Eurajoessa; Kiukaisten kanssa
on tehty kuntaliitos ja parista muusta liitoksesta on neuvoteltu, paperiteollisuus
on kokenut melkoisen muutoksen, uusia yrityksiä on perustettu ja kokonaisia
asuntoalueita rakennettu. Suomi ja Eurooppa ovat eläneet integraation aikaa
ja suurimman osan siitä on oltu taloudellisessa taantumassa.
Onneksi 17 poissaolovuoteni aikana on paljon muuttunut, mutta onneksi täällä
on edelleen paljon tuttuakin. Erityisesti ympäristö ja menneisyys ovat asioita,
jotka ovat entisellään. Pyhäjärvi ja historia ovat niitä, mitkä tekevät meistä erityisen ja millä erotumme 320 muusta suomalaisesta kunnasta. Poikkeuksellinen
historiamme voidaan jakaa vähintään kahtia esihistoriaan ja teolliseen historiaan. Historialliseen näkökulmaan liittyen Kiukaisten kanssa tehty kuntaliitos on
tuonut mukavan uuden lisän kuntamme historialliseen kehykseen. Menneisyytemme ei ole vain oikeus vaan siihen sisältyy myös velvollisuuksia.
Muutaman viikon aikana työaika on kulunut erityisesti tutustumiseen ihmisiin
sekä perehtymiseen kunnan ja euralaisten asioihin. Haluankin korostaa, ettei
kunta ole itsetarkoitus vaan se on asukkaidensa yhteisö. Sinä, minä ja me kaikki yhdessä ollaan kunta. Kunnan tehtävä on luoda edellytykset asukkaittensa
hyvinvoinnille. Yksilön ja yhteisön vastuu ihmisestä on kokonaisuus ja niiden
rajat muuttuvat ajassa.
Kunta olemme me – ei siis pelkästään kunta hallinnollisena toimijana. Mielestäni
Euran kunta rakentuu asukkaista, niiden muodostamista erilaisista yhteisöistä
kuten perheistä, yhdistyksistä ja yrityksistä sekä erilaisista verkostoista, mihin
voidaan lukea mm. kunnan erilaiset sidosryhmät, järjestöjen yhteistyöverkostot
ja vaikkapa lehdistösuhteet.
Kunta rakentuu siitä, mitä me yksilöinä ja yhdessä teemme tai jätämme tekemättä,
miten me kuntamme koemme ja mitä me siitä puhumme ja välitämme. Tässä on
ehkä se tärkein, mistä voisimme aloittaa kuntamme uudistamisen. Kun yksilöt
voivat hyvin, silloin myös yhteisöillä on mahdollisuus menestyä ja toisinpäin.
Säkylän, Köyliön ja Rauman kanssa neuvotellut kuntaliitokset eivät johtaneet
liitoksiin, mutta veivät paljon aikaa ja ajatustyötä. Suurin kuntahallintoa ja Euraa
koskeva tiedossa oleva ja odottava muutos liittyy sosiaali- ja terveyspalveluiden muutokseen. Palvelujen järjestämisvastuu siirretään kunnilta maakunnallisiin tai ylimaakunnallisiin itsehallinnollisiin yksiköihin.
Lähiaikoina ei ole nähtävissä kuntaamme koskevia kuntaliitoksia. Oman kunnan
ja lähialueiden kuntarakenteet alkavat olla kunnossa, kun Köyliön ja Säkylän sekä Eurajoen ja Luvian kunnat toteuttavat liitoksensa. Niiden myötä tiedämme
mahdollisen kuntayhteistyön kumppanit. Tästä johtuen Euralla on nyt hyvä hetki
keskittyä palvelujen järjestämiseen alueellaan ja asukkailleen tehokkaalla ja taloudellisella tavalla. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat yritykset ja naapurikunnat.
EURAN KUNTA
Sorkkistentie 10
PL 22, 27511 Eura
puh. 02 839 901
www.eura.fi
Olemme juuri käynnistämässä kunnassa strategiatyötä. Siinä määritellään mm.
kunnan toiminnan arvot, keskeiset tavoitteet ja visio eli päämäärä, mihin kunta
toiminnallaan tähtää. Tässä työssä kunta määrittää omat toimintatapansa. Toivon, että voisimme kuntana ja kuntalaisten palvelijana ottaa aimo askeleen avoimuuden ja välittämisen, mutta myös vaikuttavuuden ja tehokkuuden suuntaan.
Yhteistyösuhteita rakentaen
Juha Majalahti
kunnanjohtaja
Itsenäisen Euran
tulevaisuuden haasteet
Euran kunnan luottamushenkilöjohdolla oli tämän vuoden keväällä pöydällään useita Euran tulevaisuuteen vaikuttavia asioita samaan aikaan kun Eura ja Rauma kävivät loppusuoralla
olevia kuntaliitosneuvotteluita.
Mahdollisen kuntaliitoksen osalta oli valtuustoryhmien kesken
sovittu, että liitos toteutuu ainoastaan siinä tapauksessa, että
valtuustosta löytyy päätöksen taakse selkeä enemmistö. Mitä
lähemmäksi päätöksentekotilanne tuli sitä selvemmäksi kävi,
että riittävän vahvaa enemmistöä ei synny.
Samaan ajankohtaan osui kunnanjohtaja Matti Lahtisen siirtyminen eläkkeelle ja oli välttämätöntä ratkaista että valitaanko
Euraan uusi kunnanjohtaja vai hoidetaanko viranhoito muilla
järjestelyillä. Siinä tilanteessa uuden kunnanjohtajan mahdollinen valinta vaikutti monien valtuutettujen päätöksentekoon
myös tulevassa kuntaliitosasiassa. Tämän jälkeen valtuustoryhmiltä tiedusteltiin miten niissä suhtaudutaan uuden kunnanjohtajan valintaan ja lopulliseen kuntaliitokseen Rauman kanssa. Kun näihin kysymyksiin saatiin vastaukset, kävi selväksi
että valtuutettujen enemmistön mielestä päätösvalta haluttiin
säilyttää Eurassa. Valtuustoryhmien kokouksissa syntyi myös
vahva tahtotila tehdä sellaisia kunnan talouden tervehdyttämispäätöksiä, jotka mahdollistavat Euran kunnan jatkamisen
itsenäisenä kuntana.
Näiden päätösten jälkeen pitää aloittaa Euran kunnan uuden strategian valmistelu, jossa määritellään kunnan talouden reunaehdot ja välttämättömät kuntalaisten tarvitsevat lähipalvelut. Erittäin keskeisessä asemassa tulevat jatkossa olemaan myös elinkeinopoliittiset toimenpiteet. Huolimatta HK Scanin päätöksestä
investoida Raumalle, Euralla on edelleen hyvät edellytykset yhteistyössä naapurikuntien kanssa kehittää toimintojaan niin, että
se kykenee tulevaisuudessakin tuottamaan riittävät ja laadukkaat
palvelut mahdollisimman monelle Pyhäjärviseudun asukkaalle.
Kuntarakenteesta riippumatta kuntien tehtävät tulevat lähivuosina
merkittävästi muuttumaan. Sote-palveluiden lisäksi kaikkia muitakin kunnan tuottamia palveluita pitää tarkastella avoimin mielin.
Tulevat muutokset eivät välttämättä kuitenkaan ole nykykäytäntöjä huonompia. Mitä enemmän kuntalaiset keskenään pystyvät
puhumaan muutoksen tuomista haasteista, sitä helpompi meidän
luottamushenkilöiden on tehdä päätöksiä. Euralla ja euralaisilla on
valtavasti erilaisia vahvuuksia, joita meidän pitää pystyä entistä
enemmän hyödyntämään toteuttamalla
niitä jokapäiväiseen arkielämään. Yrittäkäämme tulevaisuudessa suhtautua
toinen toiseemme niin kuin haluamme
meihin suhtauduttavan.
Timo Kalli
Euran kunnanvaltuuston
puheenjohtaja
EURALEHTI
3 2015
Toimitus:
Johanna Aalto
Elina Ravantti
Kuvat:
Anne Aalto
Johanna Aalto
Kunnanjohtaja Matti Lahtinen
eläkkeelle 31.8.2015
Kunnanjohtaja Matti Lahtinen,
mitä kuului Euraan tullessasi v. 1987?
Vuonna 1987 keskustelu Pyhäjärven vedenotosta kävi kuumimmillaan. Seudun kunnat, asukkaat, eri järjestöt ja elinkeinoelämä tekivät yhdessä työtä Pyhäjärven suojelemiseksi riskialttiilta
vedenotolta. Turun seutu sittemmin luopuikin suunnitelmistaan
ja suoraa vedenottoa ei toteutettu. Syntynyt yhteistyö jalostui
Pyhäjärven suojelutoimiksi, mitä tarkoitusta varten perustettiin
Pyhäjärven suojelurahasto. Yhteistyön avulla on voitu pysäyttää
Pyhäjärven rehevöitymiskehitys ja nyt meillä on kansanvälisen
tason tietotaitoa vaativiin vesiensuojelutoimenpiteisiin.
Vuonna 1987 elinkeinorakenteen murros oli jo nähtävillä ja kunnassa käynnistettiin lukuisia elinkeinopoliittisia hankkeita, joilla
luotiin edellytyksiä uudelle yritystoiminnalle (kaavoitus, asuntotuotanto, yritysyhteistyö jne).
Myös liikunta- ja kulttuuririntamalla elettiin vahvaa nousukautta.
Mainitsen esimerkkeinä Pyhäjärvi-teatterin sekä Euran Pallon
ja Euran Raikun upeat otteet.
Mikä oli kunnanjohtajaurasi paras hetki?
Yksittäisen parhaan hetken valinta on vaikea; silloin on tuntunut
hyvältä, kun on voinut omalta osaltaan olla mukana luomassa
työn ja toimeentulon edellytyksiä kunnan asukkaille. Olen aina
myös korostanut sitä, että on tärkeää luoda lapsille ja nuorille
hyvät ja turvalliset kasvun ja kehittymisen edellytykset. Paljon
on tällä saralla jo tehty, mutta kovasti on vielä edessäkin. Jos
nyt jonkun tapahtuman esille nostaa, niin kyllähän Honkilahden
uuden koulun rakentaminen oli mieleenpainuva kokemus. Myös
presidenttiemme vierailut Eurassa toivat juhlavan tuulahduksen
arjen työhön ja presidentti Tarja Halosen Euran emännän puku
linnan juhlissa oli jotain aivan erityistä.
Mitä ajattelet jatkosta?
Eura on hyvä paikka asua, elää ja yrittää. Kunnan tehtävä on
luoda asukkailleen ja yrityksille laadukas ja viihtyisä toimintaympäristö. Kehittäminen on yhteistyötä ja tässä työssä tarvitaan
jokaisen työpanosta.
Hannele Helander
Satu Jokinen
Elina Ravantti
Henna Lomppi-Nurmi
LEADER Pyhäjärviseutu
Euran kulttuuripalvelut/tuotanto
Kansikuva: Anne-Maarit Kalmeenoja
Ulkoasu
ja sivunvalmistus:
Mainos Mariini
Mari Aarikka
Painopaikka:
Eura Print Oy
EURALEHTI
EURALEHTI
3
Kodin ja koulun päivä
Kiukaisten yhteiskoululla järjestettiin jo
kolmannen kerran kodin ja koulun päivä, jonne oppilaat saivat tuoda kotiväkeä mukaan. Päivä toi koululle noin 200
henkilöä kiertämään erilaisia pisteitä. Ulkona oli paloautoa, rekka-autoa, polkupyörää ja sisällä erilaisia tehtäväpisteitä.
Autokoulupisteessä Simo Heikkilä Eurajoen autokoulusta kartoitti liikenneturvallisuutta mopoilijan kannalta. Tilaisuus oli tarkoitettu lähinnä kahdeksasluokkalaisille, mutta sinne saivat mennä
kaikki, jotka halusivat. Luennoilla kerrottiin mopokorteista, mopoautokorteista,
niiden hankinnasta ja niiden vaaroista ja
näytettiin videoita mopolla ajosta.
Itsepuolustus lajina Taekwondo saatiin tutustua
Noora Rannikon ja Eero Pohjosen valvonnan alla.
Vakuutusyhtiö LähiTapiolan pisteessä
kerrottiin vanhemmille raha-asioista ja
vakuutuksista.
Ulkona tutkittiin kahta maastopyörää ja
mietittiin, millä tavalla toinen niistä on turvallisempi ja mitä eroja niissä on.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton pisteessä kerättiin paperille hyvän ystävän
piirteitä ja piirteitä joita hyvällä ystävällä ei ole.
Pihalla oli auto jonka kyytiin sai mennä.
Se pyörähti ympäri kuin olisi ollut kolarissa, jossa auto pyörähtää katolleen.
Pisteen järjestelyistä vastasi VPK.
Koulun oman väen (kuraattori ja erityisopettaja) johdolla keskusteltiin siitä,
mitä oppilashuolto on ja keitä oppilashuoltoryhmän aikuisiin milloinkin kuuluu.
Rekka-autopisteessä tutkittiin ohjaamon pimeitä kulmia eli niitä kohtia joita
ei näe rekka-auton sisältä.
Myrkyllisten aineiden pisteessä piti tunnistaa kuvista myrkyllisiä kasveja ja sieniä.
Salissa pääsi harjoittelemaan myös
taekwondoa.
Biologian luokkaan sai mennä tervehtimään koulun gerbiilejä Verneriä ja Er-
nestiä, jotka innokkaina juoksivat pallon
sisällä pitkin lattiaa.
Paloautopisteessä kierrettiin paloautoa
ja tutkittiin sen sisältöä.
Ulkona oli myös liiskaantunut mopoauto.
Haastattelimme Kiukaisten VPJ:n jäsentä Ari Mikkolaa, joka kertoi mopoautosta.
Marjut Hakala ja Saija Gustafsson kertoivat
oppilashuoltoon liittyvistä asioista.
Mitä vaaroja on mopoautoissa?
Ari: Mopoautoissa on kaikki mahdolliset
vaarat, koska niissä ei ole mitään turvavarusteita ja ne ovat pelkkää muovia.
Mitä pihalla olevalle mopoautolle oli
tapahtunut ja oliko siinä sattunut henkilövahinkoja?
Ari: Siinä oli tapahtunut ympäriajo, mutta henkilövahinkoja ei onneksi ollut sattunut.
Mitä mieltä olet, kannattaako hankkia
mopoauto?
Ari: Henkilökohtainen mielipiteeni on, että ei kannata hankkia mopoautoa, koska
ne maksavat enemmän kuin halvimmat
henkilöautot. Kannattaa odottaa kolme
vuotta, että saa kunnollisen auton. Jos
hankkii mopoauton, kannattaa miettiä
miten sillä ajaa.
Koulun keittäjät olivat tehneet herkullista
ruokaa, jota saivat kaikki halukkaat käydä syömässä. Lisäksi paikalla oli buffetti, jossa myytiin kahvia ja pullaa ym.
Kaiken kaikkiaan päivä oli onnistunut ja
kaikilla oli mukavaa.
Simo Heikkilä luennoi
mopoiluun ja mopoautoiluun liittyvistä turvallisuus asioista.
Liikenneturvallisuuteen saatiin tutustua turvavyöauton, mopoauton rungon
ja kuorma-auton katvealueiden avulla.
4
EURALEHTI
Tekstit:
Vilma-Liina Knuutila (7A)
Jenina Tuomola (7A)
Kuvat:
Antti Alasmaa (8A)
”Yhdessä yrittäen, yksilöllisesti tukien.
Omista lähtökohdista täyteen mittaansa.”
Sampon koulu aloitti toimintansa lukuvuoden 2015 – 2016 alussa Euran
Honkilahdella sijaitsevan lastensuojelulaitoksen yhteydessä. Opetusyksikkö
on tarkoitettu ensisijaisesti lastensuojelulaitokseen sijoitetuille lapsille ja nuorille.
Sampon koulun opetuksen järjestämisestä vastaa Euran kunnan kasvatus- ja
opetuspalvelut ja se toimii Ahmasojan
koulun hallinnon alla. Sampon koulun
opetusyksikkö sijaitsee lastensuojelulaitoksen välittömässä yhteydessä. Samoissa tiloissa toimi 90-luvun puoliväliin asti
Honkilahdella toiminut Kutin koulu.
Sampon koulun oppilasmäärä vaihtelee
riippuen lastensuojelulaitokseen sijoitettujen oppilaiden määrästä. Koulun opetustilat kunnostettiin viime kesän aikana. Henkilökuntaan kuuluu kaksi erityisluokanopettajaa, kaksi koulunkäynninohjaajaa
ja yksi henkilökohtainen avustaja.
Oppilaiden opetuksessa ja kasvatuksessa tehdään paljon yhteistyötä sekä
Ahmasojan koulun että lastensuojelulaitoksen kanssa. Sampon koulussa opiskeleminen vaatii aina oppilaalle tehtävän
erityisen tuen päätöksen, joka pohjautuu
pedagogiseen selvitykseen. Sijoitettujen
lasten opetus toteutetaan Euran kunnan
opetussuunnitelman mukaisesti. Sampon
koulu tarjoaa luokkamuotoista opetusta,
jossa opetetaan vuosiluokkia 1– 9.
Tällä hetkellä koulussa opiskelee
oppilaita 3.– 8.vuosiluokilta.
Koulun toiminta on lähtenyt mukavasti käyntiin. Asianmukaiset
tilat ja laitteet helpottavat opetuksen järjestämistä. Oppilaiden liikunta- ja teknisen työn tunnit
pidetään Honkilahden koulun tiloissa. Opetuksessa pyritään
toteuttamaan paljon kokemuksellisuutta, toiminnallisuutta
sekä oppilaan omien vahvuuksien tukemista. Ennen kaikkea
jokaista oppilasta pyritään opettamaan ja tukemaan yksilöllisesti.
Sampon koulua ympäröivä luonto tarjoaa oppimisympäristön,
joka luo hyvät puitteet luonnon
tutkimiseen ja retkeilyyn.
Sampon koulun toimintaajatuksena on ”Yhdessä yrittäen, yksilöllisesti tukien, omista
lähtökohdista täyteen mittaansa.” Toiminta-ajatus on kirjattu Sampon koulun
laatukäsikirjaan. Laatukäsikirjassa kuvaillaan Sampon koulun toimintamallia
sekä yhteistyötä lastensuojelulaitoksen
kanssa.
Koulunkäyntiohjaaja Juha Sainio (ylärivi vas.),
erityisopettaja Jyri Raanta, koulunkäyntiohjaaja
Reeta Rainio, erityisopettaja Ella Nuttunen ja
koulunkäyntiohjaaja Lauri Kuusisto.
Anne Aalto, rehtori
Käräjämäen päiväkodin toiminta muutti
väliaikaistiloihin Kauttuan Pallokentän
läheisyyteen
Käräjämäen päiväkodin sisäilmaongelmista johtuen Euran kunta tilasi väliaikaistilat Temporent Oy:ltä päiväkotitoiminnan järjestämistä varten. Väliaikaistilat sijaitsevat Kauttualla, ja tilat otetaan käyttöön 15.10.2015 mennessä. Pysyvämpiä
ratkaisuvaihtoehtoja selvitetään uudisrakentamisen tai korjauksen kautta.
EURALEHTI
5
Euran kirjaston tapahtumia
Kirjaston vitriinissä syyskuun alusta lokakuun loppuun:
NUKKEKOTEJA RAIJA MAULAN KOKOELMISTA
Lisäksi esillä Raija Maulan koristemunia.
Tietotekniikan apupaja senioreille
ja muille käytännönläheistä neuvontaa ja opastusta kaipaaville:
Hannu Mattila auttaa 12.10. klo 14-16 pääkirjastolla.
Olkoonpa ongelmana itse laite tai laitteen käyttö, ohjelmistot,
nettiyhteydet, laitteiston tai ohjelmiston asetukset tai hankinnat,
ratkotaan niitä yhdessä. Saat neuvoja ja opastusta. Neuvonta on
maksutonta. Samalla voit pyytää Satakirjasto-opastusta
kirjaston Anitalta.
Kiukaisten ja Panelian syksyn 2015 satuhetket
• Pe 30.10. Kiukaisten kirjasto
• Pe 27.11. Panelian kirjasto
• Pe 18.12. Kiukaisten kirjasto
Satuhetki alkaa klo 9.30.
Luetaan pari mukavaa kertomusta.
Ohjelmassa myös pientä puuhaa ja lainausmahdollisuus.
Tervetuloa kaikki alle kouluikäiset aikuisen kanssa!
Leffailta nuorille
Kiukaisten kirjastossa (kokoustila)
pe 9.10.2015 klo 18
Katsotaan yhdessä Hayao Miyazakin animaatioelokuva
Tuuli nousee (K-7), joka on Miyazakin omien sanojen
mukaan hänen viimeinen elokuvansa. Tarjolla pientä
leffapurtavaa ja lainausmahdollisuus.
Huom! Paikkoja rajoitetusti (n. 15). Tervetuloa!
Euran kirjaston lukupiiri
Pääkirjaston lukupiiri kerran kuussa perjantaina
klo 10 kirjaston kokoustilassa.
Lukupiiriä vetää kirjastotoimenjohtaja Sarianna Koivisto.
Lukupiiriin on vapaa pääsy. Kokoontumisajat ja lukulista
pääkirjaston neuvonnassa.
Viisaat ja vireät
luentoja seniori-ikäisille Euran seurakuntakeskuksessa
syksyllä 2015
• Ke 4.11. klo 13 runomies Reijo Vähälä:
”Sellaista elämä on”: toiverunotilaisuus
• Ke 2.12. klo 13 FM Ulla Koivula: Juttua Euran
murteesta ja vähän muistakin murteista
Honkilahden avoin kirjasto: koska sinne oikein pääsee?
Onko Honkilahden lähikirjasto lakkautettu vaivihkaa, kun ovi on aina vain tiukasti kiinni? Muutamat asiakkaat ovat
huolissaan kyselleet asiasta, koska luvatusta avoimesta eli automatisoidusta
kirjastosta ei ole mitään kuulunut.
Kirjastoa ei ole lakkautettu, vaan automatisoinnin aloitusvaihe on viivästynyt
monista eri syistä. Nyt voin ilokseni kertoa, että projekti on vihdoin käynnistynyt. Kunnan tekninen toimi, järjestelmäntoimittaja Axiell ja kirjastopalvelut
ovat sopineet työnjaosta ja aikataulusta. Kenties jo marraskuun pimeydessä
6
EURALEHTI
Honkilahden kylällä tuikkivat iloiset ja
kutsuvat valot kirjaston ikkunoista!
sa kirjasto pidetään auki kerran viikossa
siten, että siellä on ”ihminen tavattavissa”.
Avointa kirjastoa odotellessa Honkilahden
lähikirjasto pidetään auki lokakuun alusta
alkaen kerran viikossa, keskiviikkoisin klo
10-15. Silloin on paikalla virkailija pääkirjastosta, joka kertoo mielellään myös avoimesta kirjastosta ja muista uusista tuulista. Myöhemmin perehdytämme asiakkaat
kädestä pitäen niin sisäänpääsyyn kuin
itsepalvelulainaukseen ja -palautukseen.
Kaikki mainitut toimenpiteet ovat yksinkertaisia, kun matkassa ovat kirjastokortti ja
henkilökohtainen salasana. Myös jatkos-
Honkilahden avoin kirjasto on nimensä mukaisesta avoinna verrattomasti
enemmän kuin aikaisemmin, mutta tarkemmista ajoista kerrotaan myöhemmin. Sinne pääsee myös viikonloppuisin
lukemaan sanomalehtiä.
Kaikkiin avoimeen kirjastoon liittyviin
kysymyksiin vastaa mieluusti
kirjastotoimenjohtaja
Sarianna Koivisto, p. 044 422 4832,
[email protected]
Nuorisopalvelusta tervehdys!
Nuorisopalvelujen tarkoituksena on tukea lasten ja nuorten kasvua ja itsenäistymistä, edistää aktiivista kansalaisuutta ja sosiaalista vahvistumista sekä parantaa lasten
ja nuorten kasvu- ja elinolosuhteita Euran kunnassa. Ota
reippaasti yhteyttä seuraaviin henkilöihin:
Nuorisosihteeri
Mika Koivula
puh. 044 422 4854
[email protected]
Nuoriso-ohjaaja
Marika Tiira
puh. 044 422 4855
[email protected]
Facebook: Euran Nuorisopalvelut
Etsivät nuorisotyöntekijät
Henna Lomppi-Nurmi
Katja Uustalo
puh. 044 422 4853
puh. 040 528 7004
[email protected]@sakyla.fi
Facebook:
Pyhäjärviseudun etsivä Katja
Pyhäjärviseudun etsivä Henna
Kauttuan nuokkarin aukioloajat
(tarkistathan loma-aikojen aukiolon
nuorisopalveluista/fb:stä)
Mininuokkari 3–6-luokkalaisille
Ma-ti klo 14-16
Avoin toiminta 13–17-vuotiaille
Ma-ti klo 16.15-20
Ke klo 15.30-20
Nuorten työpajan ohjaajat
Olli-Ville Rajala
Timo Patjas
puh. 044 422 4856
puh. 044 422 4857
[email protected]@eura.fi
Kansalaisopisto
Ilmoittautumiset kursseille jatkuvat edelleen.
Muutamia paikkoja jäljellä
seuraavilla kursseilla:
Whoopies & Cookies
Tuulihatut suolaiseen
ja makeaan tarjoiluun
Uusia tuulia joululeivontaan
Ihanat nipsukukkarot (päiväryhmä)
Koruja vetoketjuista
Ikkunalasisulatus, lasinaamio
Euran kansalaisopisto
Kännöntie 9
27500 KAUTTUA
puh. 044 422 4861
JOULUPAJAPÄIVÄ
ti 1.12.
Keramiikkalyhty
klo 10-13
Keraamiset joulutontut
nonstop joulupaja
klo 14-16
Joulun neulepajassa
huovutettuja helmiä ja palloja
klo 10-13 ja 18-21
Joulukoristeita ikkunaan
ja joulukuuseen
klo 10-13 ja 18-21
Valmistammen villa- ja puuvillalangoista
liima/vesiseokseen kastamalla
nuppineulojen ympäri kieputtamalla
mm. tähtiä, sydämiä, enkeleitä.
Virkatuista pitsiliinoista liiman
avulla koreja, lautasia,
ikkunakoristeita.
EURALEHTI
7
PÄHEÄ -konserttisarja
Euran koulukeskuksen
auditoriossa
Sunnuntai
25.10. klo 17
PÄRE
Ensimmäinen yhtye 200 vuoteen, tai koskaan, jossa on suomalainen säkkipilli!
Yhtye tutkii rohkeasti soittimen mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia suomalaisen kansanmusiikin eri kerrostumien ja
muiden perinnesoitinten soittotyylien
ja repertuaarin kautta. Yhtyeen sointi
on ikiaikainen ja moderni, suomalaisugrilainen ja kansainvälinen. Säkkipillin rinnalla soivat muutkin harvinaiset
soittimet kuten oktaaviviulu ja paimenpuhaltimet.
Innovatiivisen lyömäsoitintyöskentelyn
täydentämänä Päreen muusikot uppoutuvat hypnoottiseen grooveen, jota
Keskiviikko
18.11. klo 18.30
LehTriot lavalla
Helsingin Konservatorion uudeksi viulunsoiton lehtoriksi valittiin syksyllä 2015
Janne Malmivaara. Hän on urallaan toiminut monien konsertointien ohella mm.
Sibelius-Akatemian viululehtorina sekä
Stadia-ammattikorkeakoulun ja Turun
konservatorion viulunsoiton yliopettajana. Yhdessä professori Elina Vähälän
kanssa hän perusti lahjakkaimmille suomalaisille nuorille viulisteille perustetun
Viuluakatemian, jonka tuloksia päästään kuulemaan mm. marraskuun lopulla kansainvälisen Sibelius-viulukilpailun
neljän suomalaisviulistin suorituksissa.
8
EURALEHTI
voisi luonnehtia akustiseksi luomuetnodiskoksi. Päreen muusikot ovat kaikki
suomalaisen kansanmusiikin eturivin
taiteilijoita. Suomen kansanmusiikkiliiton lokakuun 2015 yhtyeeksi valittu
Päre julkaisee esikoislevynsä syksyllä
2015 ja päättää Suomen kiertueensa
Euran konserttiin.
Jo kerran aiemmin Euran konserttisarjassa konsertoineen Malmivaaran seuraan liittyvät moninkertaiset Euran kävijät, kollegansa samasta oppilaitoksesta: sellonsoiton lehtori Sami Mäkelä ja
säestyksen lehtori Timo Latonen. LehTriot -kolmikon ensiesiintyminen tapahtuu PÄHEÄ -konserttisarjassa ja saa
jatkoa 20.11 Helsingin Konservatorion
konserttisalissa.
Konsertin ohjelmassa on tsekkiläisen
Antonín Dvorákin kuuluisa Dumky-trio,
säveltäjänsä kuudesta pianotriosta säilyneistä neljästä viimeinen sekä Ludwig
van Beethovenin Klarinettitrion op. 11
mainio sovitus viululle, sellolle ja pianolle.
Muusikot:
Petri Prauda – suomalainen säkkipilli
Piia Kleemola – viulu, oktaaviviulu, kanteleTapani Varis – liru, mänkeri, munniharppu, pitkähuilu Jarmo Romppanen
– mandola
Oskari Lehtonen – lyömäsoittimet
www.facebook.com/parepipes
Lauantai 28.11. klo 17
TÄMÄ IHANA ILTA
– Anna-Mari Kähärän lauluja ja musikaalisävelmiä
Anna-Mari Kähärä on arvostettu ja monipuolinen taiteilija, joka tunnetaan mittavasta työstään suomalaisen kulttuurin kentällä
mm. säveltäjänä, sovittajana, tuottajana ja
laulajana. Musiikkiteatteri Kapsäkki tuottaa syyskaudella 2015 kokonaisen sarjan
hänen sävellyksiään, esiintyjinä Suomen
eturivin taiteilijat. Euraan saapuu konserttisarjan päätöskonsertti 19.12 ,”Tämä ihana ilta”, joka kuitenkin saa ensiesityksensä
nyt PÄHEÄ -konserttisarjassa.
Konsertti on syntynyt rakkaudesta AnnaMari Kähärän lauluihin. Illan aikana saa-
daan kuulla myös musikaalisovituksia,
mm. kappaleista There’s No Business
Like Show Business ja Oh, What A Beautiful Morning. On sanomattakin selvää,
että ihanan illan kaikki laulut ovat IHANIA.
Konsertin esiintyjät, Hanna Kaila, Laura Virtala ja Saara Lehtonen (laulu) sekä
Jukka Nylund (laulu ja piano) ovat kaikki suomalaisen musiikkiteatterin moniottelijoita ja pitkän linjan ammattilaisia.
Suomen musikaalilavat ovat näille tanssiville laulajille ja laulaville näyttelijöille
kuin toinen koti!
Unaja on Maija Pokelan (s. 1990) ja Jutta
Rahmelin (s. 1991) muodostama voimakaksikko, joka luo omaa musiikkia ammentaen inspiraationsa pohjoismaisesta soitto- ja lauluperinteestä. Duon sointi
perustuu pitkän linjan yhteistyöhön, joka on saanut alkunsa jo lapsuusvuosina – saumaton stemmalaulu ja kanteleensoitto kietoutuvat yhteen raikkaaksi
kokonaisuudeksi. Itse sävelletyt laulut
kertovat ihmiselon ikiaikaisia tarinoita
rakkaudesta, kaipuusta ja seikkailuista.
Yhtyeen nuorekas musiikki tuo kanteleen sille paikalle, jossa on yleensä totuttu näkemään akustinen kitara. Tuore
folk-, pop- ja kansanmusiikin yhdistelmä
puhuttelee ja yhdistää eri ikäisiä ihmisiä.
To 3.12. klo 18.30
SVÄNG PLAYS SIBELIUS!
Huikeista huuliharppuvelhoista ja monipuolisista kansanmuusikoista koostuva
huuliharppukvartetti Sväng tulkitsee kansallissäveltäjältämme Jean Sibeliuksen
suuria orkesteriteoksia kuten Karelia-sarjaa, Lemminkäisen kotiinpaluuta ja Andante Festivoa. Kuinka Svängismi yhdistyy Sibeliuksen ikonisiin sävellyksiin? Kvartetti
on tulkinnut aiemmin mm. vuonna 2010
Chopinin pianosävellyksiä. Konserttisarja
”Sväng plays Chopin” aiheutti Ranskassa niin innostusta kuin kummastustakin
klassisen konserttiyleisön keskuudessa.
Svängääkö Sibelius? Tämä pitää kuulla
ennen kuolemaa! Konsertti on osa Sibelius 150 v. -juhlavuoden ohjelmaa.
Maanantai
7.12. klo 18.30
UNAJA
Sväng ihastutti Eurassa ”Kansan musiikkia” -konserttisarjassa jo vuonna
2009. Tällä kertaa yhtyeen Sibelius-kiertue rantautuu koulukeskuksen auditorioon suoraan Helsingin Musiikkitalosta ja
jatkaa Lahden Sibeliustaloon. Eura on
siis yksi kolmesta suuresta!
Muusikot:
Eero Turkka
Eero Grundström
Pasi Leino
Jouko Kyhälä
Unaja sijoittui toiseksi vuoden 2014
Konsta Jylhä -kilpailussa, ja valittiin
Kansanmusiikkiliiton joulukuun 2015
yhtyeeksi. http://unajaband.com
Konserttien tuotanto:
Euran kulttuuripalvelut
ja Kansanmusiikkiliitto
( Päre&Unaja)
Lippujen hinnat:
Sväng 15 €, muut 10 €
Konserttisarjan
taiteellinen suunnittelu:
Timo Latonen
EURALEHTI
9
Terveyskeskus-vanhainkodin
peruskorjaus etenee
Terveyskeskus-vanhainkodin peruskorjauksen III-vaihe valmistunee lokakuun
lopussa. III-vaiheessa on korjattu hammashuollon, neuvolan, työterveyshuollon, terveyskeskuksen pääsisääntuloaulan ja vanhainkodin vanhan osan tilat.
Terveyskeskuksen III-vaiheen valmistuessa terveyskeskuksen pääsisäänkäynti muuttuu taas vanhaan paikkaan
rakennuksen eteläpuolelle Terveystielle.
Pääoven eteen terveyskeskussairaalan
vanhan osan viereen entiselle puistoalueelle on valmistunut uusi pysäköintialue asiakkaiden käyttöön. Peruskorjauksen III-vaiheen aikana tämä alue on
toiminut henkilökunnan väistöpysäköintialueena. Henkilökunnan pysäköintialue
siirtyy vanhalle paikalleen Käräjämäentien puolelle lämpökeskuksen viereen.
Myös vanhainkodin vanha pääsisäänkäyntiovi Käräjämäentien puolella tulee
taas käyttöön.
Lääkäreiden ja hoitajien vastaanotoille,
hammashuoltoon, laboratorioon, röntgeniin, fysioterapiaan ja työterveyshuoltoon kuljetaan edelleen ”vanhasta”
pääovesta Terveystieltä. Neuvolatoiminnoille valmistuu uusi laajennusosa
hammashuollon siiven pohjoispäähän
ja sinne kuljetaan jatkossa rakennuksen pohjoispuolelta Käräjämäentieltä
heti viereisen kerrostalon autotallin takaa erikseen rakennetulle neuvolan sisäänkäyntiovelle. Neuvolaosan eteen
on tehty neuvolan asiakkaille muutama
uusi pysäköintipaikka neuvolan uuden
sisäänkäyntioven lähelle.
Peruskorjauksen IV-vaihe alkaa III-osan
valmistuttua ilmeisesti marraskuussa
2015. IV-vaiheessa peruskorjataan terveyskeskussairaalan ja vanhainkodin
uudemmat osat (vuonna 1993 valmistuneet osat). Tällöin terveyskeskussairaalan/vanhainkodin uudisosan pääovi on
suljettu ja peruskorjausaluetta. Asiakkaiden kulku terveyskeskussairaalaan tapahtuu IV-vaiheen aikana arkisin ma- pe
päiväaikaan (klo 8.00-16.00) terveyskeskuksen pääovesta ja muuna aikana terveyskeskussairaalan vanhan osan puolivälissä olevasta hätäpoistumisovesta,
joka on asiakkaiden uuden pysäköintialueen vieressä. Kulku vanhainkotiin tapahtuu IV-vaiheen aikana vanhainkodin
pohjoispuolelta kahdesta pääsisäänkäyntiovesta Käräjämäentieltä.
Terveyskeskus-vanhainkodin koko peruskorjaus on valmis kevättalvella 2016.
Perus-korjauksen valmistuttua kuntalaisille järjestetään keväällä avoimien ovien
päivä, jolloin halukkaat voivat tutustua
koko peruskorjattuun rakennukseen.
Markku Nurmi
Johtava hoitaja
Toimintaa työttömien työllistymisen edistämiseksi
Euran kunta on päässyt mukaan valtakunnalliseen Party-parempaa työ- ja toimintakykyä hankkeeseen, jolle on myönnetty
ESR-rahoitus. Tavoitteena on parantaa pitkäaikaistyöttömien
ja osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
että työttömät löytävät uusia tapoja työllistymisen edistämiseen.
Eurassa on jo aiemmin käynnistetty ryhmämuotoista toimintaa hyvin tuloksin, mutta nyt tavoitteena on panostaa hyvin alkaneeseen
työhön vieläkin enemmän. Party-hankkeen kautta saamme tähän
työkaluja ja tavoitteena on luoda pysyviä työllistymisen malleja.
Kunnilla on lakisääteinen velvoite järjestää kuntouttavaa työtoimintaa pitkään työttömänä olleille. Tähän mennessä toiminta on
vain harvoin johtanut pysyvään työpaikkaan tai edes sijaisuuksiin. Valtakunnallisestikin on koettu, että kuntouttava työtoiminta
on vain työttömien ”säilömistä” ja ilmaista työvoimaa, josta ei
koidu asiakkaalle toivottuja tuloksia. Nyt Party-hanke haluaa,
Pitkään jatkuneen työttömyyden taustalla voi olla fyysisiä tai
psyykkisiä esteitä tai niitä on tullut kun työtä ei ole löytynyt. Kuntouttavassa työtoiminnassa tullaan kiinnittämään entistä enemmän huomiota työllistymisen esteiden poistamiseen ja sitä kautta
työllistymään. Asiakkaalle suunnitellaan yksilöllistä työtoimintaa,
joka perustuu aktivointisuunnitelmaan. Aktivointisuunnitelma laa-
10
EURALEHTI
Yritykset ja yhteisöt aktiivisina
Leader-tuen haussa
Leader-hankkeiden haku on alkanut vilkkaana. Haku avautui sähköisessä Hyrrä-palvelussa 11.5. ja hakemuksia on jo
nyt vastaanotettu 19 kpl. Yritystukihakemuksia on saapunut 10, joista 7 on hyväksytty. Yhteisöjen tukihakemuksia on
vastaanotettu 9 ja niistä on hyväksytty 8.
Hankkeiden yhteenlaskettu kokonaiskustannusarvio on runsaat 500 000 euroa,
josta tukea on noin 200 000 euroa; ts.
keskimäärin 40 %.
Euraan kahdeksan
myönteistä tukipäätöstä
Eurassa myönteisen tukipäätöksen ovat
saaneet mm. Elorannan saunan rakentaminen, Euran yrittäjien Start Up Eura
-kehittämishanke, Pyhäjärviteatterin kiinteistöhankinta ja remontti sekä Harolan
jääkiekkokaukalon rakentaminen. Kolme
euralaista yritystä on saanut myönteisen
tukipäätöksen.
Vuoden 2015 myöntövaltuudesta on
käytetty nyt noin 30 %, joten rahaa on
vielä tänä vuonnakin myönnettävissä.
Hankehaku on jatkuva
Hakemuksia voi jättää jatkuvasti. Hakemusten tulee olla jätettynä Hyrrä-järjestelmään kunkin kuukauden loppuun mennessä, jotta Leader Pyhäjärviseudun hallitus
voi käsitellä hakemukset aina seuraavan
kuukauden puolivälin tienoilla pidettävässä kokouksessa. Hakijoiden kannattaa
aina olla yhteydessä henkilöstöön ennen
hakemuksen jättämistä. Apua saa ja sitä
kannattaa pyytää!
Leader Pyhäjärviseudun hallitukseen
kuuluu yhdeksän varsinaista jäsentä ja
yhdeksän varajäsentä. Toukokuun kokouksessa hakemuksia käsiteltiin osittain uudistuneella kokoonpanolla.
Takana: Lauri Parviainen, Tomi Virén, Tanja Hakulinen, Juha Kulmala. Keskellä: Elina Haavisto
(hankeneuvoja), Riitta Isotalo (varapuheenjohtaja),
Tapani Suonperä, Leena Pellikka (puheenjohtaja).
Edessä: Kari Rantama, Marja Kares-Oksman
(toiminnanjohtaja).
Leader on toimintaa,
neuvontaa ja rahoitusta
paikkakunnan parhaaksi
Hankkeiden rahoittamisen lisäksi Leader Pyhäjärviseutu toteuttaa hankkeita
myös itse. Yhdistyksen omilla kehittämishankkeilla voidaan edistää sellaisia
asioita, joita kukaan muu taho ei tee.
Olemme suunnittelemassa omia kehittämishankkeita mm. kulttuuri- ja luontomatkailun kehittämiseen, kansainvälisyyden edistämiseen ja yhdistystoiminnan aktivointiin ja vapaaehtoistoiminnan
organisoimiseen.
Omilla hankkeilla varmistetaan Leaderstrategian tavoitteiden saavuttaminen.
Lue lisää:
www.pyhajarviseutu.fi
facebook: Leader Pyhäjärviseutu
facebook: Pyhäjärviseudun matkailu
Ota yhteyttä:
Yritysten tuet ja kansainvälistyminen
Marja Kares-Oksman, toiminnanjohtaja
[email protected]
p. 044 534 2990
Yhteisöjen tuet
Elina Haavisto, hankeneuvoja
[email protected]
p. 044 534 2992
ditaan yhteistyössä asiakkaan, Te-toimiston edustajan ja kunnan sosiaaliviranomaisen kanssa. Työtoiminta on monipuolista ja yksilöllistä. Se
voi olla esimerkiksi osallistumista neljänä päivänä viikossa mielekkäisiin työtehtäviin tai kerran viikossa ryhmätoimintoihin tai kaikkea siltä
väliltä. Vaihtoehtoja on paljon, varmasti löytyy jokaiselle mieleistä. Jokaisen kohdalla asiakkuusprosessi on yksilöllinen. Joidenkin kohdalla
se alkaa työkyvyn arvioinnista ja joskus realistinen tavoite on eläke.
Jos kiinnostuit hankkeesta, ota yhteyttä, niin kerron lisää.
Marja-Leena Kavasto
Euran Party-osahanke
puh. 044 422 4086
EURALEHTI
11
EURAN KUNTA
Sorkkistentie 10
PL 22, 27511 Eura
puh. 02 839 901
www.eura.fi
Puuhaa perheille Euran
urheilutalolla ja uimahallissa
KOKO PERHEEN LIIKUNTAMAA
su 1.11. klo 10 - 11.30
• omatoimisia, monipuolisia liikuntapisteitä
koko perheelle urheilutalon alakerran tiloissa.
Huom! Lapsilla oltava mukana huoltaja.
Hinta: 2 € /lapsi.
PERHERIEHA UIMAHALLISSA
su 1.11. klo 12 - 13.30
• pelejä, leluja, uimataitotestejä
Hinta: norm. uimahallimaksu.
SYYSLOMALLA:
Huikea Wibit-rata ja kivoja leluja uimahallissa
ti 20.10. – to 22.10.
pe 4.12. – la 5.12.
la 2.1. – su 3.1.2016
LIIKUNNALLINEN PÄIVÄLEIRI
1– 3-luokkalaisille
ma 19.10. klo 9.30 – 12.30
EURA WORKOUT
Pyhäjärviseudun suurin ryhmäliikuntatapahtuma
Euran urheilutalolla la 31.10. klo 10 alkaen
• Tapahtuman yhteydessä mm. Sporttimessut
• Ilmoittaudu mukaan – tilaa on 300:lle ensimmäiselle
• Katso lisää www.euraworkout.fi
Muuta mukavaa:
6 –16-vuotiaille
ti 20.10 klo 9.30 -12.30
Su 8.11. Isänpäivänä isät ilmaiseksi
uimaan alle 18-v. lapsen kanssa.
Pe 20.11. lapset maksutta uimaan
(lapsen oikeuksien päivä).
Ti 15.12. ja to 17.12. kynttiläuinnit
klo 6-8 aamulla ja klo 18-20 illalla.
Leirien hinta 15 € / osallistuja.
Lisätiedot facebookista ja kotisivuilta!
Tulossa vuoden aloitus, jollaista ei ole koskaan ennen
Euran uimahallissa koettu!
SOVELLETTU
LIIKUNNALLINEN PÄIVÄLEIRI
Katso aukioloajat yms.
www.euranurheilutalo.fi
Euran urheilutalo löytyy myös facebookista.
EURAN URHEILUTALO
`