Viisi kertaa tilaa tuloksille

Vantaan kaupungin henkilöstölehti | 4 | 2012
Viisi kertaa
tilaa tuloksille
Työkykyä työuralle
Nuorten kiinnittyminen työhön
Johtajia haastettiin
Henkinen työhyvinvointi työssä
Lek och sång
Liite: Liikuntaa
syksyllä
Teemana
työhyvinvointi ja
johtaminen
sisältö
näkökulma
Työhyvinvointi on
yhteinen asia
näkökulma
Työhyvinvointi on yhteinen asia.............................................................................................................. 3
teemana työhyvinvointi ja johtaminen
4
Koko kulttuuripalvelujen johtoryhmä
on innostunut ajan hallinnasta
Viisi kertaa tilaa tuloksille – itsensä johtaminen on ajan hallintaa...................................... 4
Mielekäs muutos – opas iloiseen muuttumiseen......................................................................... 7
Työkykyä työuralle............................................................................................................................................ 8
Nuorten kiinnittyminen työhön............................................................................................................10
Johtajia haastettiin.........................................................................................................................................11
Suomen työelämä Euroopan paras 2020 – Vantaa taas edelläkävijä..............................12
uppsnappat i farten
Lek och sång - har du barn som gillar musik och vill lära sig mer?..................................13
tapetilla
10
Nuoret kiinnittyvät työpaikkaansa
verkostojen kautta
Mielikuvia Vantaasta......................................................................................................................................14
Ajankohtaista operaattorinvaihdosta.................................................................................................14
Karhut tanssivat Myyrinkotiin..................................................................................................................15
Kesäkukka-astioiden säätöjalkakehikko toi aloitepalkkion Raimo Kortepohjalle....23
Lastensuojelussa sirkustellaan!...............................................................................................................24
Makujen taikaa läheltä ja kaukaa...........................................................................................................25
UPS!..........................................................................................................................................................................26
Henkilöstön kiinnostus lähiympäristöön puhkesi kukkaan..................................................28
Energiasyöppö jääkaappi löytyi!............................................................................................................29
Sähköinen työpöytä, Avain. avautuu kesäkuussa.......................................................................30
Office 2010-ohjelmien asennukset alkavat....................................................................................30
virkistys
4
Liikuntaa syksyllä ............................................................................................................................................16
Teatteriin...............................................................................................................................................................22
henkilökohtaista
Tutkija Elina Parviainen................................................................................................................................20
avoimet työpaikat
28
Lähiympäristö kiinnosti sivistystoimen
EkoTeko-kilpailussa
Vantaan kaupungin henkilöstölehti
4 | 2012
Vautsi ilmestyy kahdeksan kertaa vuodessa.
T
....................................................................................................................................................................................27
Henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudun kaupunkien yhteinen haaste .............21
selän takana
Ei niin uusi keksintö…..................................................................................................................................31
Julkaisija
Vantaan kaupunki, viestintä
Osoite
Metsolantie 4, 01450 Vantaa
Sähköposti [email protected]
Päätoimittaja Jussi Omaheimo
puh. 29328
Ulkoasu
Anitta Mäkinen
Taitto
Markku Lappalainen
Kannen kuva
Sakari Manninen
Kannen kuvassa Annukka Larkio esittelee viisi kertaa -menetelmää
Painopaikka
Spinpress EE
Paperi
Highspeed Matt, 90 g/m2
Toimitusneuvosto
Jorma Häkkinen
Hannele Karlin
Pirjo Kivistö
Markku Lappalainen
Päivi Rainio
Vivikka Richt
Katja Savopirtti
Terhi Unhola
Vappu Vienamo
Työhyvinvointi on työniloa ja
-imua sekä työssä innostumista.
yöhyvinvointi on sekä subjektiivinen että yhteisöllinen kokemus ja ilmiö.
Työstä johtuvasta pahoinvoinnista ja kuormittumisesta on helpompi puhua.
Onneksi tänä päivänä on löydetty positiivisempikin tulokulma työhyvinvointiin: se on työniloa, työnimua ja työssä innostumista.
Työhyvinvointiin vaikuttavat monet eri asiat: itse työ, työolot, asiakkaat, oma
osaaminen ja työkyky, työyhteisön ilmapiiri ja yhteistyökyky sekä esimiestyö ja johtaminen. Voimme itse vaikuttaa esimerkiksi työn sisältöön ja kuormituksen säätelyyn,
ergonomiaan tai oman toimintakyvyn kehittämiseen. Henkisessä työssä työn kuormitusta vähentäviä asioita ovat työn sisältöjen motivoivuus, työhön liittyvien tavoitteiden selkeys tai mahdollisuus vaikuttaa työn henkiseen kuormitukseen. Lisäksi voi tarkastella onko oma osaaminen nykyisen tehtävän tasalla. Myös itsestä riippumattomat
rakenteelliset seikat vaikuttavat työhyvinvointiin. Näistä esimerkkinä työsuhteiden
laatu tai erilaiset työaikaan liittyvät asiat.
Esimiehen rooli hyvinvoinnin edistämisessä on merkittävä. Lähiesimiestyössä
oleellisinta on arjen toiminta. Työhyvinvoinnin johtamista esimiestyössä ovat henkilöstön tasa-arvoinen kohtelu, puuttuminen ristiriitatilanteisiin, toiminnan johtamisen
selkeys, työyhteisön osallistaminen kehittämistyöhön, työnhaasteissa tukeminen sekä
hyvistä suorituksista palkitseminen. Sellainen esimiestyö, jossa näkyy yksilöiden kunnioittaminen, välittäminen ja vastuunkanto. Jokapäiväisen toiminnan lisäksi esimiehen tulee nostaa työhyvinvointi yhdeksi keskustelukohteeksi tulos- ja kehityskeskustelussa. Esimiehelle kuuluva tärkeä tehtävä on myös sairauspoissaolojen seuranta ja
aktiivisen välittämisen toimintatavan ylläpitäminen työyhteisössä.
Työelämässä yhteisöllisyys tukee Marja-Liisa Mankan mukaan terveyttä, hyvinvointia, oppimista ja tuloksellisuutta. Työyhteisöllä on merkitystä siihen kuinka hyvin
voimme töissä. Toimimmeko yhteisen tavoitteen mukaisesti ja yhdessä. Olemmeko
yhdessä rakentamassa raja-aitoja ja kuppikuntia vai yhteisöllistä ja välittävää työyhteisöä. Vastuu yhteisestä työhyvinvoinnista on kaikilla työyhteisöön kuuluvilla, ei vain
sillä toisella tai esimiehellä!
Työhyvinvointia ei voi ulkoistaa muiden vastuulle, sen rakentaminen alkaa aina
omasta itsestä. Työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä itselle ovat: kuinka johdan itseäni,
mikä on oman itseni vaikutus hyvinvointiini? Työ tai asiakkaat ovat tärkeitä – tottakai
– mutta sinun tulee pitää itsesi työkunnossa, huolehtia itsestäsi. Ei vain olla elossa,
vaan elää.
Työn merkityksellisyys on tärkeää työhyvinvoinnin kannalta, mutta elämän merkityksellisyyden ei ole hyvä nousta yksin työn maailmasta. Onko työssä hankittu asema
tai sen kautta saavutetut tavoitteet koko kuva elämästä? Jos samaistuu työhön tai asemaan organisaatiossa liian voimakkaasti, kokee helposti kaikki muutokset tai työssä
tapahtuvan ohjauksen loukkauksiksi itseään kohtaan. Ihminen on enemmän kuin vain
ura tai tehtävä tai paikka organisaatiossa. Kehotamme siis meitä kaikkia ottamaan
työn vakavasti mutta ei liian henkilökohtaisesti.
Hilma Aminoff ja Manna Torvinen
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
3
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
Kulttuuripalvelujen toimintaohjelma pähkinänkuoressa
Kansainvälisyys
Tähtiajatuksena on paikallisidentiteetin vahvistaminen kaupunginosa-alueittain. Avainsanoina ovat lähituotettu kulttuuri ja monenkirjava Vantaa. Ihanteena on toimia aktiivisesti Vantaan kolmentoista ystävyyskaupungin kanssa.
Kaupunginosaidentiteetin vahvistaminen
Lähituotettu kulttuuri, jota ei tarjoilla "ylhäältä alaspäin", vaan joka on elävää, muuntuvaa ja ennen kaikkea yhdessä tuotettua paikalliskulttuuria.
Ammattitaitoinen viestintä ja kulttuurin infrastruktuuri
Viestinnän ja markkinoinnin ammattitaitoisuus ja yhteneväisyys luovat edellytykset sille,
että kuntalaiset tavoittavat kulttuuritarjonnan.
Yhteistyön parantaminen
Kulttuuripalvelut on arvostettu, haluttu ja houkutteleva yhteistyökumppani. Kulttuuripalvelujen asiantuntisuutta tulee hyödyntää kaikissa kaupunkitasoisissa kulttuuriin
liittyvissä tapahtumissa.
Asiakaskunnan vaaliminen ja palvelun kehittäminen
Tärkein asiakaskunnan eteen tehtävä työ on tehokas ja asiakasystävällinen toiminta: toisin sanoen asiakkaita palvellaan joka tilanteessa niin hyvin kuin mahdollista.
Pedagoginen osaaminen
Taiteen perusopetusta antavien oppilaitosten "päätuote" on pedagogiikka. Onnistuneen
opetustyön tuloksena syntyy myös yleisölle suunnattuja esiintymisiä ja näyttelyitä.
Annukka Larkio, Anders Lindholm-Ahlefelt, Monna Rättyä, Reeli Karimäki ja Pirjo Tienhaara.
Viisi kertaa tilaa tuloksille
- itsensä johtaminen on ajan hallintaa
Kulttuurijohtaja Annukka Larkio
käytti pitkää virkavapaataan
Shanghaissa opiskelemalla
taidehistoriaa, kiinankieltä ja
yrittäjyyttä Näihin hän kytki
vielä oman osaamisensa kehittämisen ihmisenä ja johtajana
tutustuen norjalaisen Torfinn
Slåenin menetelmään itsensäjohtamisesta. Viisi kertaa -malli on
osa tätä kokonaisuutta ja auttaa
ajan ja työn hallinnassa
4
– Innostuin menetelmästä, koska siinä
tehdään asioita tietoisesti, korostaa Annukka. Minulla se karsi turhaa hurskastelua ja auttoi näkemään polun kohti omaa
johtamistani – millainen johtaja haluan
olla. Myös etäisyys auttoi huomaamaan,
mikä on tärkeää. Jokaiselle johtajalle on
myös terveellistä olla välillä pois minäminä -maailmasta, luottaa siihen, että asiat
hoituvat muidenkin tekemänä.
– Opiskelun alku oli hieman hankalaa,
kun en ollut työelämässä. Aluksi rakensin
opintojen runkoa oman elämän tärkeistä
asioista. Pian huomasin, että ei työtä ja
vapaa-aikaa voi tähysin erottaa toisistaan.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Opiskelu kuitenkin onnistui hyvin Skypen
ja Moodle-oppimisympäristön avulla.
Shanghaissa Annukka kaipasi hurjasti
työtään ja työkavereitaan. Suomeen palattuaan hän jatkoi coach-suhdetta Slåenin
kanssa. Se auttoi sopeutumisessa muuttuneeseen työelämään. Annukka käynnisti
kulttuuripalvelujen toimintaohjelman teon.
– Ohjelma tehtiin tiiviissä yhteistyössä koko
tulosalueen kanssa. Kaikki johtoryhmän jäsenet ja yksiköiden henkilökunta osallistui
jollakin tavoin työhön. Lopputuloksena on
kulttuuripalvelujen kuusi tärkeintä painopistealuetta vuosille 2012 - 2016.
– Kun oli paljon asioita, viisi kertaa
-menetelmä auttoi niiden hallinnassa. Nyt
meillä on toimintaohjelma, joka on pohjana talous- ja velkaohjelman edellyttämille
säästöille. Olen varma, että säästöjen kohdentaminen on helpompaa, kun painopisteet on määritelty ja perusteltu huolella.
Miten tehtävät hallitaan
Viisi päivässä -menetelmässä on parasta,
että siinä ei erotella mikä on työtä ja mikä
muuta elämää. – Se ei ole tavallinen "nämä
on tehtävä" -lista. Siinä asiat laitetaan tärkeysjärjestykseen ja seurataan, että ne tu-
levat tehtyä. Asiat jäävät menetelmään
liittyvän tietojärjestelmän, jotta voi jälkikäteen arvioida, mitä on tehnyt. Jos olo on
kuormittunut, työlistasta näkee millaisia
tehtäviä on ollut ja mistä kuormitus johtuu. Seurannan avulla voi jakaa tehtäviään
niin, että välillä on voimaannuttavia tehtäviä ja niiden välissä kuormittavat osuudet,
kuvailee Annukka.
– Minä pidän siitä, että sunnuntaiiltana listataan seuraavan viikon asiat.
Samalla potkaistaan alitajunta käyntiin.
Maanantaina on selkeä kartta viikolle, mistä aloitan. Alitajunta työskentelee ja moni
asia tulee puolivalmiiksi, kertoo Annukka.
– En tiedä sopiiko työviikoin aloittaminen
sunnuntaina kaikille, mutta minulle se sopii hyvin.
Annukka esimerkiksi hallitsee sähköpostiaan menetelmän avulla. – Mikään ei
kaadu puolessa päivässä. Katson oman
sähköpostini päivittäin kello 12 tai 15.
Muun ajan teen listassani tärkeämmäksi
luokittelemiani asioita. Sähköpostista tulee helposti aikasyöppö, jos tuntee, että
sen tapahtumia pitää olla jatkuvasti tarkkailemassa.
– Ylityöllistyneessä tilassa olen myös
havahtunut kysymään itseltäni, ovatko
kaikki listani asiat todella johtajan tehtäviä, vai olisiko porukassani joku, joka voisi
suorastaan innostua tämän tekemisestä.
Huomaan uusien delegointien motivoineen henkilöstöä. Oman ja yksiköitteni
Mikä viisi kertaa?
Norjalaissyntyisen Torfinn Slåenin on
kehittänyt menetelmän, joka vaikuttaa
käsityksiin työnteosta. Hänen mallissaan tehtäviä kirjataan viisi päivälle,
viisi viikolle ja viisi kuukaudelle. Ne
myös luokitellaan tärkeyden mukaan.
Ylisuorittamisen tilalle on mallinnettu aikaansaavien suomalaisten
toimintaa. Löydökset ovat sekä yllättäviä että lohduttavia. Niistä löytyy
toimintatapoja, joilla mestarit saavat
huikeita tuloksia rennosti.
Oman työn suunnittelun apuna
on järjestelmä, johon voi tutustua
osoitteessa tuloskunnossa.fi.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
5
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
Helsingin Kallion kirjastonjohtaja
Kirsti Tuominen – Vantaan Pointin
entinen toiminnanjohtaja – toimi
Annukka Larkion sparraajana opinnoissa. – Suurin osa sparrauksesta
hoitui sähköpostilla, joten jouduin
ehkä enemmän pohtimaan asioita,
koska ilmaisin ne kirjallisesti. Kirjoittaessa tuli myös itselle selvemmäksi
se, mitä oikeasti tarkoittaa ja mitä
mieltä asioista on. Skypen avulla puhuimme laajasti kaikenlaisista asioista, syleilimme elämää ja maailmaa.
Sparraus oli siis hyvä ja kehittävä,
eikä ollut lainkaan selvää kumpi oli
sparraaja ja kumpi sparrattava.
– Olen täysin samaa mieltä
Annukan kanssa siitä, että Tuloskuntoon auttaa jäsentämään omia
tavoitteita elämässä varsin kokonaisvaltaisesti. Viisi päivässä auttaa
jäsentämään työnteon tapaa. Tuloskuntoon ajatukset seuraavat elämässäni varmaan koko ajan, mietin
kokonaisuuksia ja tavoitteitani. Viisi päivässä ei ole minulla aina systemaattisesti käytössä – aluksi oli
pieniä teknisiä ongelmia – ja sen
huomaan elämän kaoottisuutena.
Kaoottisuus johtuu myös monista muutoksista nykyisessä työssäni. Kun otan itseäni niskasta, teen
mind mapin kaikista tehtävistäni
ja siirryn käyttämään Viisi päivässä
-ohjelmaa. Mieli selkenee ja asiat järjestyvät pöydällä ja ajatuksissa. Sen
jälkeen saa taas asioita työstettyä,
kertoo Kirsti.
Viisi päivässä -ohjelman mindmappausta ruutuvihkolla.
esimiesten 360 asteen arviointien mukaan
porukka on ollut huikean tyytyväistä.
Annukka korostaa, että pelkkä järjestelmä ei riitä, vaan se vaatii tietoisuuden
siitä, mitä haluaa johtajana tai ihmisenä
olla. Sen myötä ajattelee enemmän eri asioiden seurausvaikutuksia; keneen ja miten
oma toiminta vaikuttaa. – Tämä on pidem-
6
pi, mutta helpompi prosessi, vakuuttaa
Annukka. Viisi kertaa -menetelmä on nyt
koekäytössä neljällä esimiehellä kulttuuripalveluissa. Se sopii kuitenkin muillekin,
kaikille joilla on tarvetta järjestää työtään
uudelleen. – Pohjalla on oltava rakkaus
siihen mitä tekee ja halua nähdä elämä
kokonaisuutena, jossa työllä ja vapaa-ajal-
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
la ei ole tiukka rajaa, vaan ne limittyvät
keskenään.
zz Teksti Päivi Rainio
Kuvat Sakari Manninen
Mielekäs muutos
H
– opas iloiseen muuttumiseen
enkilöstökeskus on julkaissut asioita, joita ei ole otettu huomioon päämuutokset asemansa heikkenemiseksi.
Mielekäs muutos -oppaan tu- töksenteossa.
Vantaalla ei keskitytä vastarintaan,
kemaan työyhteisöjä jatkuvan
On myytti, että työntekijätaso vastuskoska tutkitusti meillä muutoksiin suhtaumuutoksen tiellä. Opas käsit- taisi muutoksia. Huomattava osa muutosdutaan myönteisesti. Kunta 10 tulokset
telee niin muutosta edistäviä kuin estäviä vastarinnasta ilmenee asiantuntijatehtäkertovat, että olemme selvästi muutosMuutostietous on muutosprosessin ymmärtämistä ja näkemystä
muutoktekijöitä ja se on jaettu työyhteisöille. Säh- vissä ja johdossa, toteaa professori Pekka
myönteisempiä kuin muut tutkimuskunsesta itsestään sekä niistä tekijöistä, joilla muutos saadaan onnistumaan käyköinen versio löytyy intrasta.
Mattila tutkimuksessaan. Tämä saattaa
nat.
tännössä.
Muutosjohtamisen
valmennus
Vantaalla
perustuu
kuvan
Fullanin
Muutosvastarinta on tämänkin ke- johtua siitä, että työntekijät ovat usein
malliin.
Tämä opas kiteyttää
työyhteisölle
ja esimiehelle vantaalaisen
muuvään iloinen laulaja, joka
tukee muutosta.
paremmassa
suojassa muutostilanteessa
zz Päivi Rainio
tosjohtamisen
vaiheet
ja
tarjoaa
vinkkejä
ja
työkaluja
hyvin
toteutettavaan
Sen laulu on kaunis silloin, kun se paljastaa kuin esimerkiksi keskijohto, joka voi kokea
Muutosta johdetaan
muutokseen.
Muutoksen
mahdollistajat
Muutostietous, Fullan
2004
PERUSTEKIJÄT
Oppimiskulttuurin
kehittäminen
Ihmisten
sitouttaminen
arvopäämäärään
Valmiuksien
luominen
Muutosprosessin
ymmärtäminen
Kolmitasoisen
kehityksen
vaaliminen
MAHDOLLISTAVAT
TEKIJÄT
Johdonmukaisuuden
kannustaminen
Arviointikulttuurin
kehittäminen
Keskittyminen
muutosjohtajuuteen
Muutosjohtaminen on monitasoisen
muutoksen
aikaansaamista ja tukemisLähde: Muutostietous,
Fullan 2004
ta organisaatiossa. Siinä on kysymys prosessista, jonka vaikutukset heijastuvat ajattelutapoihin, toimintamalleihin ja järjestelmiin, tehtäväkokonaisuuksiin sekä ihmisten työnkuviin.
Watin arviointi
ja jatko
Muutosta
tulisi tarkastella myös oppimisen näkökulmasta; mitä laajempi
muutos onWattisitä enemmän
oppiminen
edellyttää.
Vain oppiminen
mah- vaikutusta. HankViime vuonna käynnistynyt
olevan aikaa
uhattuna.
Lähes puolet
heistä koki
sillä olisi enemmän
hanke jatkuu tänä vuonna.
Ensimmäiparantuneen jaopimme
lähes 70 uutta.
keessa
palkittiin parhaat tulokset saadollistaa
muutoksenterveydentilansa
ja toisin päin: muutoksessa
Oppimiskultsen lähes tuhannen henkilön ryhmän
kokemuksia kerättiin tutkimuksessa,
10
jonka teki opinnäytetyönään
Maarit
Neuvonen. Merkittävimmät muutokset tapahtuivat ryhmässä, joka oli tehostetussa valmennuksessa. Siihen
he päätyivät alkukartoituksen perusteella, jossa todettiin terveydentilan
prosenttia oli lisännyt liikunnan määrää.
Watti-hanke innosti osallistujia oman
terveyden edistämisessä ja valtaosa osallistuisi mielellään vastaavanlaiseen hankkeeseen uudelleen sekä suosittelisi osallistumista muille. Hyväkuntoisille toivottiin
jatkossa enemmän tukea. Samoin toivottiin, että tuki olisi pidempiaikaista, jotta
vuttaneet työyhteisöt ja yksilöt. Palkinnot jaetaan kesäkuun alussa.
Kevään aikana on käynnistynyt
uusi Watti-jakso, jossa on mukana
noin tuhat uutta kaupungin työntekijää. Ensimmäisen ryhmän kokemuksia
huomioidaan tässä ryhmässä.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
7
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
J
Työkykyä työuralle
okainen meistä haluaa olla terve ja
työkykyinen vaikkei työkykyisyyttä
aktiivisesti ajattelisikaan. Yhtä lailla
terveyden kuin työkyvyn menettämisen uhka saattaa ensimmäistä kertaa
herättää yksilön pohtimaan ja ennakoimaan asiaa omalta kohdaltaan. Joskus
oivallukset tapahtuvat valitettavan myöhään, jolloin työkyvyn palautumiselle ei
enää löydy edellytyksiä. Siksi työkykyisyyden edistäminen ja siitä keskusteleminen
on tärkeä osa työhyvinvoinnin johtamista,
jotta esimies ja työntekijä ovat oikea-aikaisesti
liikkeellä työkyvyn muutostilanteissa.
noista, joilla varmistetaan tuleva työkyky. Muutoin jokainen Vantaan kaupungin
esimies voi ottaa helposti omalta hr-työpöydältä aktiivisen välittämisen raportin,
jonka avulla voi seurata sairauspoissaoloja
ja käydä tarvittaessa aktiivisen välittämisen keskustelut.
Suomalaisten keskimääräinen kunto kestää Vierumäen urheiluopiston testauspäällikkönä toimineen Matti Heikkilän mukaan kevyttä toimistotyötä kuusi
tuntia päivässä. Energian tulisi kuitenkin
Työkunto nousuun
Vantaalla on lähdetty
aktiivisesti edistämään
työntekijöiden terveyttä
ja työkykyä Watti-hankkeella. Terveystestein ja
terveys- ja työkykykyselyin kartoitetaan yksilön
kokonaistilanne, ja sitten
hankkeessa pureudutaan yksilön haasteisiin, joita voi olla painonhallinta, fyysisen
kunnon kohentaminen, stressinhallinta,
uni- ja vireystilan, työssä jaksamisen ja
elintapojen parantaminen. Watti 2-hanke
on alkamassa noin tuhannen uuden osallistujan voimin. Watti 2-hankkeessa painotetaan ensimmäistä hanketta enemmän
terveysjohtamista, johon esimiehet saavat
tukea ja valmennusta. Hankkeeseen osallistuvat työntekijät saavat tarveperustaisesti työterveyshuollon tukea sekä yhteistyökumppani AinoActivelta valmennusta
liikunnalliseen elämäntapaan.
Aktiivisen välittämisen toimintatapa
on tehostunut Watin myötä. Hankkeessa
terveysjohtamista on edistetty sähköisen
työvälineen avulla, jossa on hälytykset aktiivisen välittämisen rajat ylittävistä poissaoloista ja samalla lähtee hankkeeseen
osallistuvien osalta kirje myös työntekijälle, jolloin sekä esimies että työntekijä
voivat valmistautua keskustelemaan kei-
8
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
riittää koko työpäivään ja mielellään myös
muuhun elämään ja sen lisäksi moni tekee
fyysisesti toimistotyötä aktiivisempaa työtä. Heikkilä toteaa liikunnan ehkäisevän
etenkin verenkiertoelinten sekä tuki- ja
liikuntaelinten sairauksia ja kakkostyypin
diabetesta ja se helpottaa painonhallintaa.
Lievästi masentunuttakin liikunta piristää.
Vantaan Watti-hankkeen tehostetussa
valmennuksessa olleiden työntekijöiden
kunto on testien mukaan noussut lähes
rakettimaisesti. Tärkeää on saada näiden
työntekijöiden kunto säilymään hyvällä tasolla myös hankkeen päättyessä. Vantaan
kaupungin henkilöstöliikunnan tarjonta
on monipuolista ja sen lisäksi tarjolla on
erilaisia tapahtumia ja tempauksia, joihin
työyhteisöt voivat osallistua, esimerkkinä
Täysikymppi-tapahtuma 30.8. Helsingissä.
Työntekijä voi ennen kaikkea itse omilla valinnoillaan vaikuttaa fyysiseen kuntoonsa ja liikunta on kaiken lisäksi lääke
moneen vaivaankin.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Masennus työkyvyttömyyden
takana
Joka viides suomalainen sairastaa masennusta elämänsä aikana. Masennus ei ole
yleistynyt Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana, mutta se aiheuttaa nykyisin
todennäköisemmin työkyvyttömyyttä.
Työssä selviytyminen vaatii nykyään entistä enemmän hyviä psyykkisiä voimavaroja. Työelämässä lisääntyneet muutos,
epävarmuus, kilpailu, tietotulva, teknologian kehitys, yhteistoiminta ja asiakkaan
odotukset ovat kasvattaneet työn henkistä vaativuutta ja edellyttävät
työntekijältä jatkuvasti
joustavuutta ja tehokkuutta (Ahola 2011).
Työterveyshuollot
ovat Vantaalla lähteneet
kehittämään osaamistaan mielenterveysongelmien havaitsemisessa, psyykkisen työkyvyn
ylläpitämisessä ja masennuksen ehkäisyssä.
Työterveyshuollossa parhaillaan pilotoidaan myös mielenterveysongelmien varhaisvaiheen tehostettua hoitoa.
Psyykkinen kunto on tarkastelussa myös hyvinvointia edistävässä Wattihankkeessa, joka alkoi reilu vuosi sitten.
Energiaa elämään -valmennuksilla ja Mielenterveyden ensiapu-valmennuksilla tavoitteena on edistää henkistä hyvinvointia ja samalla lisätä mielenterveysasioiden
tuntemusta ja ymmärrystä myös työyhteisöissä.
Tarkasteltaessa Vantaan kaupungin
työntekijöille työterveyshuolloista kirjoitettuja sairauspoissaoloja diagnoosiryhmittäin, niin kaupunkitasoisesti tuki- ja liikuntaelinsairaudet 41,1% johtaa tilastoa,
mutta hyvänä kakkosena tulee mielenterveyssyyt (22,5,%) ja kolmantena hengityselinsairaudet 15,6%.
Ongelmat haltuun aktiivisella
välittämisellä
Työpaikalla vietetään suuri osa valveilla
oloajasta ja työpäivän aikana on tavoitteena saada aikaan tietyt työsuoritukset.
Siksi monet signaalit ja ongelmat tulevat
työpaikalla varhain näkyviin, jolloin viestejä avun ja toimenpiteiden tarpeista on
tärkeää havaita ja ryhtyä toimenpiteisiin.
Varhainen tuki ehkäisee työkyvyttömyyden pitkittymistä.
Hankalien asioiden puheeksiottaminen edellyttää ponnistuksia ja on hyvä
pitää koko ajan mielessä työn tavoitteet
sekä toimia pitkäjänteisesti ja kunnioittavasti. Työkykyyn liittyvät keskustelut ovat
osa esimiehen normaalia johtamistyötä ja
mitä aiemmin esimies tai työntekijä ottaa
asian puheeksi, sitä paremmat mahdollisuudet on toimia asiassa.
Työkykyyn liittyvissä asioissa toimiva
työterveyshuoltoyhteistyö on olennaisen
tärkeää. Työkykyneuvotteluissa esimies,
työntekijä ja työterveyshuolto sopivat työkykyä tukevista työjärjestelyistä.
Työkyvyn tukemisen
edistäminen lainsääntöä
uudistamalla
Tehtävillä lainsäädännön muutoksilla ja
uudistuksilla halutaan edistää työkyvyn
tukemista. Vuonna 2011 työpaikoilla tuli
olla kuvattuna varhaisen tuen malli, jotta työterveyshuollon korvausprosentti
säilyi 60 prosentissa. Vantaalla aktiivisen
välittämisen toimintatapa on työstetty jo
vuonna 2006. Työnantajille tuli vuoden
2012 alusta velvoite sairauspoissaolotietojen toimittamisesta työterveyshuoltoon,
mikäli työntekijä ei sitä kiellä. Vantaalla
on jo annettu lupa 95% sairauspoissaolotodistuksien toimittamiseen työterveyshuoltoon, mikä on työntekijän oman edun
mukaista. Tavoitteena on, että työterveyshuolto saisi jatkossa tiedot kaikista sairauspoissaoloista.
1.6.2012 voimaan tuleva sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutokset velvoittavat niin esimiehiä, työntekijöitä kuin työterveyshuoltoa toimimaan
aktiivisesti sairauslomalla olevan työntekijän työkyvyn selvittämisessä ja sen edistämisessä. Lakiuudistuksen toimenpiteet
koskevat niitä 1.6.2012 jälkeen sairastuvia
työntekijöitä, jotka eivät ole saaneet Kelalta sairausvakuutuskorvausta edeltäneen
kahden vuoden aikana.
Intrasta löytyy Aktiivisen välittämisen
opas sekä tietoa lainsäädännön uudistamisesta.
Työnantokykyä tarvitaan
Työyhteisöissä tarvitaan tulevaisuudessa
uudenlaista ajattelua niin esimiehiltä kuin
työyhteisöiltä, jotta jo ovella olevista haasteista selvitään. Kaikki työntekijät eivät jatkossa selviä täsmälleen samansisältöistä
työstä, jos jokin osa työstä ei enää terveyden heikennettyä suju. Erilaisia joustoja ja
räätälöintejä täytyy lähteä rakentamaan
jo nyt. Hyvä henkilöstösuunnittelu ottaa
muuntuvan työkyvyn jo ennalta huomioon ja yhtä lailla kun arvioidaan tulevia
rekrytointitarpeita tulosalueilla niin tulee
arvioida tulevia tehtävänvaihto- ja räätälöintitarpeita työntekijöiden työkyvyn
heiketessä. Työntekijällä on toki aina oma
vastuunsa työkyvystä aina ammatinvalinnasta osaamisen monipuolisuuteen, esimerkkinä nostotekniikoiden hallinta.
Terveysperusteinen tehtävänvaihto on osa aktiivista välittämistä. Vajaalle
sadalle Vantaan kaupungin työntekijälle
etsittiin viime vuonna uusia tehtäviä terveydentilan heikkenemisen vuoksi. Tulevaisuudessa terveysperusteisen tehtävänvaihdon tarve tulee myös lisääntymään ja
se edellyttää valmistautumista tulosalueilla jo nyt.
Eläkelaitoksen tuki ammatillisessa
kuntoutuksessa on ollut huomattava.
Yhteensä 113 Vantaan kaupungin työntekijää osallistui vuonna 2011 Kevan kustantamaan ammatilliseen kuntoutukseen.
Varhaiseläkemenot (ns. varhemaksut)
ovat kaupunkitasolla noin 3 miljoonan euron vuotuinen menoerä, jonka kohdentaminen tulosalueille voisi tuoda aktiivisuutta työkyvyn ylläpitoa edistäviin toimiin.
Toistaiseksi Vantaalla ei ole siihen lähdetty vaan odotusarvona on, että esimiehet
ottavat aktiivisesti työkyvyn edistämisen
muutoinkin haltuun.
zz Manna Torvinen
kehittämispäällikkö, Henkilöstökeskus
Lähteet:
Ahola, Kirsi (2011): Tue työkykyä
– käsikirja esimiestyöhön.
Sairausvakuutus- ja
työterveyshuoltolakiin
tulee muutos 1.6.2012
alkaen – tavoitteena
työkyvyttömyyden ehkäisy.
Muutoksella halutaan parantaa
mahdollisuuksia havaita pitkittyvät
työkyvyttömyydet riittävän varhain ja
helpottaa paluuta työhön sairauspoissaolon jälkeen.
Mikä muuttuu?
• Työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon sekä muun terveydenhuollon yhteistyö tiivistyy.
• Työnantajan on ilmoitettava työntekijän sairauspoissaolosta työterveyshuoltoon viimeistään siinä vaiheessa,
kun poissaolo on jatkunut kuukauden.
• Työterveyshuollon lausunto jäljellä
olevasta työkyvystä ja työhön paluun
mahdollisuuksista tarvitaan viimeistään silloin, kun sairauspäivärahaa on
maksettu 90 päivärahapäivältä. • Sairauspäivärahaa on haettava
Kelalta kahden kuukauden kuluessa
työkyvyttömyyden alkamisesta aikaisemman neljän kuukauden sijasta.
• Työntekijöiden velvollisuudet
sairauspoissaolojen ilmoittamisesta
Kelaan tulevat muuttumaan. Asiasta
tiedotetaan lisää esimiesten kautta.
Työnantaja, työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä työkyvyn tukena
Kun työntekijän sairaus pitkittyy tai
työkyky muuten heikentyy, on työterveyslääkärin arvioitava työntekijän jäljellä oleva työkyky. Lisäksi työnantaja,
työntekijä ja työterveyshuolto yhdessä
selvittävät työntekijän mahdollisuudet
jatkaa työssä.
Työterveyslääkäri laatii lausunnon työntekijän jäljellä olevasta
työkyvystä ja mahdollisuudesta jatkaa
työssä. Työntekijän on toimitettava
lausunto Kelaan viimeistään silloin,
kun sairauspäivärahaa on maksettu 90
päivärahapäivältä.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
9
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
Nuorten kiinnittyminen työhön
– Yhtä lailla tärkeää on tunnistaa henkilön kehittymistarpeet ja antaa mahdollisuuksia kehittyä kyseisillä osa-alueilla.
Heikko perehdytys ja niukka esimiehen
tuki johtaa varmasti monella hyvällä työntekijällä turhautumiseen ja riittämättömyyden tunteisiin, mikä väistämättä ajaa
kyseiset työntekijät muualle töihin.
Johtajia haastettiin
zz Päivi Rainio
Kuva Heidi Hölttä
Vantaa on mukana Työterveyslaitoksen tutkimuksessa, jossa
selvitetään nuorten kiinnittymistä työhön ja organisaatioon.
Tulokset osoittavat uusien
työntekijöiden verkostojen tärkeyden työtehtävissä ja työryhmän
jäsenenä suoriutumisessa. Myös
esimiessuhteella on suuri merkitys: mitä aktiivisempi suhde on,
sitä aktiivisemmin uudet tekijät
toimivat työpaikan hyväksi.
Tulosten perusteella korostetaan
systemaattisen perehdytyksen
merkitystä.
Hanna Björkstrand työskentelee sivistystoimessa henkilöstökonsulttina ja sitä
ennen henkilöstökeskuksessa lakimiehen
sijaisena. – Olen aiemmin työskennellyt
työoikeuteen erikoistuneessa asianajotoimistossa, joten palvelussuhdejuridiikka on
ollut leipälajini jo ennen Vantaata. Kokemuksen perusteella palvelussuhdejuridiikka tuntui omalta, mutta se ei kuitenkaan
sellaisenaan ollut riittävä. Kaipasin jotakin
selkeää merkkiä siitä, mihin suuntaan urallani lähden ja sen sain Vantaalta, kertoo
10
Hanna uravalinnastaan.
– Vantaalla pääsin ja pääsen työskentelemään eri alojen asiantuntijoiden, toimialojen henkilöstöyksiköiden, esimiesten
ja johtajien kanssa. Heiltä opin mielettömästi henkilöstöhallinnosta kokonaisuutena. Ja tässä kohtaa tunsin löytäneeni
oman alani.
Perehdytyksen merkitys
– Perehdytyksellä on todella suuri merkitys työssä menestymiselle. Onnistuminen edellyttää hyvää ja kokonaisvaltaista
perehdytystä mukaan lukien mm. substanssin, organisaation, keskeiset yhteistyökumppanit ja käytännöt sekä toimintakulttuurin. Jälkimmäistä kai aika harvoin
perehdytetään, mutta kokemukseni mukaan toimintakulttuuriin perehdyttäminen esimerkiksi työtehtävien myötä on
valtavan arvokasta työntekijän näkökulmasta.
– Mielestäni organisaatioon kiinnittymisessä avainasemassa ovat esimies ja
työyhteisö, se miten uusi työntekijä otetaan mukaan tekemään ja keskusteluihin,
miten häntä kuunnellaan sekä miten häneen yleisesti suhtaudutaan. Kiinnittymisen kannalta olennaista on myös se, että
henkilö saa tehdä työtä omana itsenään
sekä käyttää työssään omia vahvuuksiaan
ja siten kokea työssään onnistumisia.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Kesätyöläiset tulevat - olkaa
valmiina
Ensimmäinen päivä uudessa työpaikassa on nuorelle merkityksellinen.
Minkälaisen kuvan te annatte omasta
työyhteisöstänne, työstä ja sen tekemisestä, ilmapiiristä ja itsestänne?
Jokainen tarvitsee joskus työssään apua ja tukea. Arvostava vastaanotto ja kiinnostuksen osoittaminen
tekevät nuorelle helpommaksi lähestyä meitä tarvittaessa. Varmistakaa,
että erityisesti ensimmäisinä päivinä
kesätyöntekijällä on koko ajan joku
tavoitettavissa. Työvälineet, käyttäjätunnukset, avaimet ja suojavarusteet
voi varata ennakkoon. Se nopeuttaa
itse työhön pääsemistä.
Muistilista pikaperehdytykseen:
yytyöaika, tauot ja poissaoloista ilmoittaminen
yyesimies ja (perehdytyksessä mukana
olevat) työtoverit
yytyöpisteet, avaimet, kulkuohjeet
yytyövälineet ja niiden turvallinen
käyttö
yyasiakkaat ja asiointitavat
yykaupungin/toimialan/yksikön tehtävät
yysuullinen palaute kesätyöntekijältä.
Kaikilta kesätyöntekijöiltä kerätään
sähköinen palaute kokemuksestaan.
Ylimmän johdon seminaarissa
4.5. käsiteltiin talouden ja
toiminnan johtamisen haasteita.
Kesäkuussa päätöksentekoon
tuleva talouden tasapainottamisohjelma tuo lisähaasteita jokaisen esimiehen tehtäväkenttään.
Nyt apulaiskaupunginjohtajia
tentattiin siitä, millaisia eväitä
ja lupauksia heillä on antaa
henkilöstölle, esimieskunnalle ja
kuntalaisille.
Teemana tuottavuus ja
henkilöstön hyvinvointi
Elina Lehto-Häggroth (sivi) totesi, että tulevaisuuden haasteet ovat kovat. – Muutosten toteuttamisessa on tärkeää, että
koko henkilöstö saadaan mukaan. Vuorovaikutuksen on toimittava sekä ylhäältä
alas että alhaalta ylös.
– Jotta onnistumme, tarvitaan luottamusta, motivaatiota ja innostusta. Jos
saamme pidettyä tämän paketin kasassa, on meillä edellytykset onnistua, jatkaa
puolestaan Heidi Nygren (vapas).
Jukka T. Salminen (sosteri) näkee
muutoksessa mahdollisuuden:
– Muutos antaa aina mahdollisuuden
tehdä asioita uudella tavalla. On tärkeää,
että henkilöstö on mukana
miettimässä uusia mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia
toimintatapoja. Jokaisen on
koettava, että oma työpanos
on merkityksellinen kokonaisuuden kannalta. Ja tietysti
meidän on tuotava selkeästi
esiin ne syyt, miksi toimintaa
on uudistettava.
– Muutostyössä on laitettava itsensä likoon. On
johdettava edestä. Esimerkin
voima on tärkeä, arvioi puolestaan JuhaVeikko Nikulainen (mato).
Lupaukset asiakkaille ja
henkilöstölle
– Asiakasarajapinnassa työskentelevät ja
esimiehet ovat kaikkein kovimmalla toiminnassamme. Esimiehiä ja henkilöstöä
on tuettava heidän työssään. Meidän on
muistettava toimia yhtenä rintamana ja
vietävä eteenpäin yhtenäistä viestiä. Aika
ajoin tulee kritiikkiä, mutta meidän on toimittava yhtenä rintamana, toinen toistemme työtä tukien, sanoo Heidi Nygren.
Juha-Veikko Nikulainen korostaa kuntalaiskeskustelun tärkeyttä. – Asiakasta on
muistettava kuulla ja asioista on keskusteltava kaupunkilaisten kanssa. Vantaalla on
hyvä henki. Tämän ylläpitäminen on tärkeää myös jatkossa. Leikkimielisesti olen
luvannut, että en matkusta minnekään.
Eli että olen työntekijöiden ja kuntalaisten
tavoitettavissa. Ovet pidän auki, ja kaikki
ovat tervetulleita juttelemaan. Lisäksi olen
luvannut kiertää ja tutustua koko kaupunkiin ja kaupungin toiminaan.
Elina Lehto-Häggroth näkee, että aktiivinen ja nopeasti reagoiva organisaatio
on tärkeä. – Meidän on varmistettava riittävä vuorovaikutus kuntalaisten ja palvelujen käyttäjien kanssa. On ymmärrettävä
asiakkaiden arkea ja tarpeita. Sekä kuntalaisille että työntekijöille lupaan, että
vastaan kaikkiin sähköposteihin ja pu-
heluihin. Yleensä vuorokauden kuluessa.
Omalle henkilöstölleni lupaan, että ketään
ei jätetä yksin.
– Kaupungin käyttötaloutta on hoidettu hyvin ja monet asiat ovat kunnossa.
Nyt meillä on mahdollisuus näyttää, että
osaamme kehittää toimintaamme edelleen, ja pystymme vieläkin parempaan,
arvioi Jukka T. Salminen. – Mutta tämä
kaikki on tehtävä yhdessä. Luottamus toinen toisiimme on tärkeää, samoin se, että
jokainen työtekijä ja esimies saa riittävästi
tukea työssään. Omalle organisaatiolleni
lupaan haasteita ja elämyksellistä yhdessä
kehittämistä jatkossakin. Yhteisenä tavoitteenamme on kuntalaisten hyvinvointi.
Kuntalaisille lupaan, että tuemme heidän
terveytensä ylläpitoa.
Huolen ja ilon aiheet
– Ilonaiheena sosterissa on henkilökunta,
joka kykenee muutoksiin, sanoo Jukka T.
Salminen.
– Samoin se, että kaupungin talouskehitys on kuitenkin sellainen, että talousarviomme kasvaa vuosittain, vaikkakin nyt
vain 1,5 %. Joissakin kunnissa tähänkään
ei ole varaa.
– Huolenani taas on, miten henkilökunta jaksaa. Ja kykenevätkö päättäjät tekemään kokonaisuuden kannalta järkeviä
päätöksiä.
Heidi Nygren näkee ilonaiheena sen,
että muutoksessa avautuu myös tilaa uudelle uskallukselle ja uusille oivalluksille.
– Vantaalla on myös rohkeutta tehdä
asioita uudella tavalla.
– On hyvä muistaa, että meillä on paljon hyviä asioita: Vantaa on kasvava kaupunki, meillä on Aviapolis, Marja-Vantaa
ja kehärata, joka yhdistää kaupungin eri
osia. Ilonaiheena on myös kaupungin hyvä
henki ja maton johtoryhmän hyvä henki.
Se luo edellytyksiä hyvälle johtamiselle,
Juha-Veikko Nikulainen arvioi.
zz Teksti ja kuva Vappu Vienamo
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
11
teemana | työhyvinvointi ja johtaminen
uppsnappat i farten
–Vantaa taas edelläkävijä
Kirsi-Marja Lievosen mukaan Vantaalla
ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys.
– Vantaalla on jo pitkään ymmärretty työhyvinvoinnin ja terveyden merkitys niin
tuottavuudelle, työyhteisöjen menestykselle kuin muutoksen hallinnalle. Siksi
meillä on johtamisessa kiinnitetty huomiota yksilöllisiin ja yhteisöllisin tarpeisiin
ja niissä tapahtuviin muutoksiin, sanoo
henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen.
Toimivassa työyhteisössä panostetaan samanaikaisesti sekä aikaansaannoksen että työhyvinoinnin parantamiseen.
Vantaalla on panostettu johtamiskäytäntöjen selkeyttämiseen, viimeksi kuvaamalla tulosalueiden johtamisjärjestelmiä.
– Pelkkä järjestelmien kuvaus ei riitä, niiden toimivuutta on myös arvioitava. Sitä
tehdään tämän ja seuraavien vuosien aikana. Yhteinen työn kehittäminen sekä
Suomen työelämän kehittämistä ohjaava visio
on, että Suomen työelämä on Euroopan paras
vuonna 2020. Kehittämisen painopisteet ovat
innovointi ja tuottavuus, luottamus ja yhteistyö,
työhyvinvointi ja terveys sekä osaava työvoima.
Kaikki ovat tuttuja teemoja Vantaalla jo monen
vuoden ajalta.
oppimiseen kannustaminen ovat avainsanoja nyt, kun toimintaa tarkastellaan
tuottavuuden näkökulmasta. Samalla on
johtamisessa kiinnitettävä huomiota arvostuksen ja tuen antamiseen, oikeudenmukaiseen palkitsemiseen sekä turvallisuuteen, korostaa Kirsi-Marja.
Suomen työelämän edelläkävijät on kuvattu yhteisöiksi, joissa:
• on erinomaiset palvelut
• riskien hallinta on osa työpaikan kulttuuria
• työkuormitusta ja voimavaroja seurataan jatkuvasti
• työyhteisön tilan seuranta on osa johtamista ja arkista toimintaa
• muutos on osa oppimista, joka taas on
johdettua, säännöllistä ja systemaattista
• työn mielekkyyttä ja imua vahvistetaan
• varhaisen tuen malli (aktiivinen välittäminen) on osa henkilöstöstrategiaa
• työterveyshuolto on työpaikan kumppani kehittämisessä
• toteutetaan terveyttä edistävää kulttuuria
– Vantaa on ollut näissä asioissa vahva
edelläkävijä. Henkilöstökeskus tuottaa
edelleen kaikilla osa-alueilla toimivia ratkaisuja työpaikkojen tueksi, lupaa KirsiMarja.
zz Päivi Rainio
Maahanmuuttajien neuvontapalvelujen työntekijät kiertävät
Helmi- ja maaliskuussa Helsingin,
Espoon ja Vantaan neuvontapalvelujen työtekijät kiertävät toistensa
työpisteissä. Työvierailujensa aikana
he vaihtavat kokemuksia siitä, miten
he neuvovat ja opastavat ulkomailta
pääkaupunkiseudulle muuttaneita tai
täällä jo asuvia.
Tavoitteena on, että tiedon hakija saa tasokasta opastusta oman arjen järjestämisestä Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa
ja Vantaalla asuinkunnastaan riippumatta.
Kiertoon on lähtenyt runsaat 40 työntekijää Helsingin kaupungintalon Virka Infosta, Espoon ja Vantaan yhteispalvelupisteistä sekä kauppakeskus Sellossa olevasta In
Espoosta.
Pääkaupunkiseudun neuvojat ovat jo
yli kaksi vuotta työstäneet yhdessä
NEO-SEUTU -hanketta, jotta varmistetaan ulkomailta pääkaupunkiseudulle muuttavalle tai täällä jo asuvalle perustiedot arjen sujumiseksi.
Lue lisää:
www.helsinginseutu.fi/NEO-SEUTU
www.vantaa.fi/yhteispalvelu



Suomen työelämä Euroopan paras 2020






Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti











Lek och sång - har du barn som
gillar musik och vill lära sig mer?
Vanda musikinstitut - svenska
enheten lockar in nya elever till
höstens verksamhet. Musikinstitutet har samma terminsrytm
som andra skolor har.
På hösten blir det undervisning i musik 17
gånger och på våren 18 gånger, berättar
biträdande rektor Inge-Britt ÅkerblomSohlström. Verksamheten är Dörren till
musikens värld! Det bjuds på kvalitetsgrundutbildning från babylekis till utbildning som ger yrkesfärdighet, musiklekskola för 0–6 åringar, öppen utbildning för alla
(inga inträdesförhör), instrumentundervisning i grupper för elever i musikklasser.
Suzukiundervisning i cello
Bland höstens undervisning bör nämnas
12


Suzukiundervisning i cello för barn
under skolåldern. Carolina Edström
undervisar både i grupp och enskilt.
Intagning sker genom intervju med
föräldern och barnet.
Musiklekis och babyrytmik
Musiklekisgrupper och babyrytmik ordnas
för barn i åldern 0–6 år både på kvälls- och
morgontider i Myrbacka och Dickursby.
För att stöda barnets musikaliska utveckling ordnas Musik och rörelse för 5–9
åringar. Genom dans och rörelse får barnet lära sig förstå musiken som helhet.
Prästgårdsgränden 6, i Mårtensdals skola
på Bredbergsgränden 4, i Västersundoms
skola på Hetbackavägen 3 och i Bygård i
Tavastby på Ainogränden 9.
Kansliet ligger i Myrbacka, Dammvägen 2 B och är öppet mån.-tors. kl. 10–15.
Du kan kontakta Inge-Britt ÅkerblomSohlström, tfn 0500 697 628, eller 09 8392
5037 för ytterligare information.
"Musiken ger vingar som bär dig genom livet!"
zz Text Vanda musikinstitut - svenska enheten/
Merete Ikäheimo
Bild Pekka Turtiainen
Musikinstitutets
undervisningsplatser
Undervisningsplatserna ligger i Myrbacka på Dammvägen 2 B, i Dickursby
skola på Idrottsvägen 4, i Helsinge skola
på Övitsbölevägen 3, i Kyrkoby skola på
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
13
tapetilla
tapetilla
Mielikuvia Vantaasta
Karhut tanssivat Myyrinkotiin
välillä. Karhujen tanssit -teos voi tuoda
ideoita myös viriketoimintaan. Myös pyörätuolissa oleva voi tanssia, taidemuseolle
harjoittelua tekevä Voutilainen kertoo.
V
antaa-mielikuvia tutkitaan
parhaillaan markkinaselvityksen avulla. Selvityksessä etsitään Vantaaseen
liitettäviä mielikuvia ja selvitystä tehdään kaupunkilaisten, vantaalaisten
yritysten ja Vantaan kaupungin työntekijöiden parissa. On mielenkiintoista nähdä eroavatko työntekijöiden mielikuvat
kaupunkilaisten mielikuvista. Selvitystä
käytetään käynnisteillä olevassa kaupunkimarkkinoinnin kehittämisessä.
Voit jatkaa keskustelua tästäkin aiheesta Avaimen juhannusviikolla avautuvalla keskustelupalstalla. Millaisia mielikuvia sinä Vantaaseen liität?
Karhun elämää, vaiko sittenkin
ihmisen?
T
zz Teksti Jussi Omaheimo
Kuva Markku Lappalainen
Ajankohtaista operaattorinvaihdosta
Projekti jatkuu syksyyn
Operaattorinvaihdon toteutusaikataulua jatketaan syksyyn, jonne osa puhekäyttöönotoista siirtyy. Syynä ovat mm.
kuuluvuushaasteet ja Tikkurilan verkon
rakennemuutos. Uusista aikatauluista
tiedotetaan niiden varmistuttua tarkemmin intran projektisivuilta.
Lomakauden eli heinäkuun ajan
projekti on tauolla. Joitakin projektitoimenpiteitä tehdään kuitenkin yksittäisissä kohteissa. Myös TDC Palvelupiste
on lomalla, joten heinäkuussa mahdolliset vikailmoitukset tulee tehdä kaupungin puhelinpalveluihin (p. 09 839
24100, [email protected]).
14
Projektisivut siirtyvät
Käyttöönoton toimintaohjeet ja muut
lisätiedot löydät intran projektisivuilta:
Etusivu > Hankkeet ja projektit > Operaattorinvaihtoprojekti. Uuden intran
eli sähköisen työpöydän julkaisun jäl-
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
keen projektisivut löytyvät Palvelut-välilehdeltä puhelinpalveluiden sivuilta.
Voittajat on arvottu
Projektin järjestämän kilpailun palkinnot on arvottu oikein vastanneiden
kesken. Oikeat vastaukset olivat: 1b
(projektin aikana soitetaan pitkällä numerolla), 2c (uusi operaattori on TDC) ja
3a, b, c (lisätietoa projektista saa Vautsista, intrasta ja esimieheltä). Onnea
leffalippujen voittajille!
zz Emmi Yli-Houhala
apio Kelo-Puomion sympaattiset
karhuteokset tuovat jatkossa iloa
vantaalaisen Myyrinkodin asukkaille. Teokset ovat osa Veikkauksen lahjoittamaa 70 taideteoksen kokoelmaa Vantaan taidemuseolle. Teoksia on
esillä Pointin galleriassa vielä toukokuun
loppuun asti. Teokset sijoitetaan pysyvästi
erilaisiin kunnan laitoksiin ja julkisiin tiloihin, kuten vanhainkoti Myyrinkotiin.
Myyrinkodissa työskentelevän osastonhoitaja Raili Peltolan mukaan taideteosten esittelytilana toimiminen on tuttua
Myyrinkodille. – Tämä vanhainkoti on perustettu vuonna -83, ja siitä saakka täällä
on ollut eri taiteilijoiden teoksia näytillä
niin Vantaan taidemuseosta kuin taiteilijoiden omiakin näyttelyitä. Olemme saaneet
taiteilijoilta teoksia myös lahjaksi kiitoksena näyttelytilan tarjoamisesta.
Myyrinkotiin Kelo-Puomion 70-luvun
puupiirrokset valitsi taidehistoriaa opiskeleva sairaanhoitaja ja hoitotyön opettaja
Miia Voutilainen yhdessä Vantaan taidemuseon museoamanuenssi Päivi Rainion
kanssa.
- Taide on tärkeä voimavara myös vanhuksille. Teokset voivat herättää muistoja
eletystä elämästä ja samalla toimia keskustelunavauksina hoitajan ja vanhuksen
Nuoruutensa Lapissa metsätöissä ollut
Tapio Kelo-Puomio teki Karhujen tanssit
vuonna 1977. Metsänväki-sarjaan kuuluvassa Karhujen tanssit -teoksessa ryhmä
karhuja on uppoutunut paritanssin pyörteisiin. Metsä ja eläimet olivat itseoppineen puupiirtäjän sydäntä lähellä ja ne
toistuvatkin teoksissa usein. Etelä-Karjalan
taidemuseon Kelo-Puomiota käsittelevässä julkaisussa todetaan, että eläinhahmot
symboloivat ihmisiä: "Eläimen valepuvussa on helpompi hyväksyä ja hymyilläkin
ihmisten piirteille".
Veikkauksen pääkonttorin seinää
Karhujen tanssit -teos päätyi koristamaan
70-80-lukujen taitteessa, kun Veikkaus
hankki sen kokoelmiinsa. Ennen päätymistään Myyrinkotiin teos on kulkenut pitkän matkan, kuten varmasti Myyrinkodin
muutkin asukkaat.
zz Teksti Mirjami Kivirinta ja Riikka Hauhia
Taide on merkittävä apuväline
myös vanhustyössä
Iloa vanhusten ja hoitajien elämään tuo
paitsi seinillä komeileva taide, myös oma
taidepaja Palettiryhmä, jossa vanhukset
voivat ilmaista itseään taiteen voimin. Inspiraatiota omiin teoksiin voi löytää vaikka
Veikkauksen lahjoittamista teoksista, kuten Kelo-Puomion Tanssivista karhuista.
Tähänkin ruokailutilaan on suunniteltu sijoitettavaksi Veikkauksen taidetta, esittelee Raili Peltola
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
15
virkistys
virkistys
Liikuntaa syksyllä
Valtaosa ryhmistä on avoimessa tarjonHenkilöstön syksyn liikuntatarnassa kaikille kuntalaisille ja henkilöstölle
jonnan ohjelma on valmistunut.
on varattu niistä kiintiö. Osa on varattu
Aikuisopisto ja liikuntapalvelut
kokonaan henkilöstölle. Osallistujat saavat
tuottavat yhdessä laajan valiharrastustukea vain, jos ilmoittautuessa
on käyttänyt henkilöstölle tarkoitettua
koiman tanssi- ja terveysliitunnusnumeroa, joka löytyy alla olevista
kuntakursseja. Kaupunki tukee
listoista.
henkilöstöä osallistumismaksussa.
Aikuisopiston ilmoittautumiset
Aikuisopiston vastuulla ovat
pääasiassa tanssi- ja joogaryhmät, Ilmoittautumiset henkilöstölle suunnattuihin ryhmiin 21.8. klo 13.00 - 15.00 puliikuntapalvelut hoitavat muut
helimitse 8392 4342, myöhemmin opintoterveysliikuntaryhmät. Ryhmiä on sihteerille ma - pe klo 9.00 - 11.30 ja 12.30
- 15.00. p. 8392 3244. Ilmoittautuminen
kaikkiaan yli 70.
vuilla sekä kesäkuussa koteihin jaettavan
aikuisopiston opinto-ohjelman liitteenä
olevasta liikuntapalvelujen tiedotteesta.
on mahdollista myös kesken kauden, jos
ryhmissä on vielä tilaa. Kursseille, jotka
kestävät syyskaudesta kevätkauteen riittää syksyllä tehty ilmoittautuminen. Sähköisestä ilmoittautumisesta on luovuttu.
Kaikille kuntalaisille tarkoitettuihin
ryhmiin voi ilmoittautua myös sähköisesti. Aikuisopisto jakaa opinto-ohjelman
koteihin.
Liikuntapalvelujen
ilmoittautumiset
Tiedot sähköisestä ilmoittautumisesta
näkyvät elokuun aikana avoimessa henkilöstöliikunnan ja liikuntapalvelujen si-
Liikuntapalvelujen tarjonta
Ryhmien tiedot täydentyvät ja joitakin
ryhmiä voi tulla vielä lisää.
Mikäli sähköinen järjestelmä ei ole
vielä käytössä niin puhelinilmoittautuminen tulee mahdolliseksi.
PAIKKA
ITÄ-VANTAA
KURSSI
OPETTAJA
PÄIVÄ
AIKA
PÄIVÄYS
KESTO
HINTA
Tikkurila Uimahalli
PUMP
Heikkilä Jenna
Ma
17.00-17.55
3.9.-10.12.
15
25
Tikkurila Uimahalli
20/20/20
Heikkilä Jenna
Ma
18.00-18.55
3.9.-10.12.
15
25
Helsinge Skola
Hälsömotion
Hanna-Leena Svensson
Ma
19.00-19.55
3.9.-10.12.
15
25
Pilates
Minna Kullström
Ti
4.9.-11.12.
15
25
Opistotalo
RPV
Hanna-Leena Svensson
Ti
17.00-17.55
4.9.-11.12.
15
25
Opistotalo
Zumba
Hanna-Leena Svensson
Ti
18.00-18.55
4.9.-11.12.
15
25
Havukosken koulu
Keppijumppa
ohjaaja avoin
Ti
18.00-18.55
4.9.-11.12.
15
25
Havukosken koulu
Zumba
ohjaaja avoin
Ti
19.00-19.55
4.9.-11.12.
15
25
Jokiniemen koulu
Keppijumppa
Riitta Saukkonen
Ti
18.00-18.55
4.9.-4.12.
14
25
Jokiniemen koulu
Core-keskivartaloj.
Riitta Saukkonen
Ti
19.00-19.55
4.9.-4.12.
14
25
Tikkurilan UH
Kahvakuula
Anna Niinimäki
Ti
18.00-18.45
4.9.-11.12.
15
17
Tikkurilan UH
Cirkuit
Anna Niinimäki
Ti
19.00-19.55
4.9.-11.12.
15
25
Korso Lumo
Avoin
15.40-16.30
käyttöv. avoin
PAIKKA
KURSSI
OPETTAJA
PÄIVÄ
AIKA
PÄIVÄYS
KESTO
HINTA
LÄNSI-VANTAA
Myyrmäen Urheilutalo
Zumba
Marju Hassinen
Ma
17.15-18.10
3.9.-10.12.
15
25
Opistotalo
Perfect Body
Jenna Heikkilä
Ke
18.00-18.55
5.9.-12.12.
(ei 5.12.)
14
25
Myyrmäen Urheilutalo
Zumba
Marju Hassinen
Ma
18.15-19.10
3.9.-10.12.
15
25
Opistotalo
Kuntonyrkkeily
Nina Mäkinen
Ke
19.00-19.55
5.9.-12.12.
(ei 5.12.)
14
25
Myyrinki
Kuntojumppa
Marju Hassinen
Ti
17.00-17.55
4.9.-11.12.
15
25
Opistotalo
Kuntopotkunyrkkeily
Nina Mäkinen
Ke
20.00-20.55
5.9.-12.12.
(ei 5.12.)
14
25
Myyrinki
Kiinteytys
Marju Hassinen
Ti
18.00- 8.55
4.9.-11.12.
15
25
Jokiniemen koulu
Kehonhuolto
Marita Söderman
Ke
19.00-19.55
12.9.-28.11.
12
27
Kaivokselan koulu
Miesten liikunta
Jorma Kailasaari
Ti
17.00-18.25
4.9.-11.12.
15
25
Tikkurila Uimahalli
Body -jumppa
Tiina Hakkarainen
Ke
17.30-18.25
14
25
Pähkinärinne
tunnin sisältö avoin
Minna Häkämies
Ti
18.00-18.55
4.9.-27.11
13
27
5.9.-12.12.
(ei 5.12.)
Pähkinärinne
tunnin sisältö avoin
Minna Häkämies
Ti
19.00-19.25
4.9.-27.11.
13
27
Tikkurila Uimahalli
Zumba
Tiina Hakkarainen
Ke
18.30-19.25
5.9.-12.12.
( ei 5.12.)
14
25
Myyrmäen Urheilutalo
Pilates alkeet
Johanna Björklund
Ti
18.00-18.55
4.9.-11.12.
15
25
Tikkurila Uimahalli
Pilates
Minna Kullström
To
16.30-17.25
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
14
25
Myyrmäen Urheilutalo
Pilates
Johanna Björklund
Ti
19.00-19.55
4.9.-11.12.
15
25
Tikkurila Uimahalli
Pilates
Minna Kullström
To
17.30-18.25
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
14
25
Myyrinki
Keppijumppa
H-L Svensson
Ke
17.00-17.55
4.9.-11.12.
( ei 5.12.)
14
25
Kulomäen koulu
Keppijumppa
Jenna Heikkilä
To
18.00-18.55
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
14
25
Myyrinki
Kahvakuula
H-L Svensson
Ke
18.00-18.45
4.9.-11.12.
( ei 5.12.)
14
27
Kulomäen koulu
Tanssillinen kuntojumppa
Jenna Heikkilä
To
19.00-19.55
14
25
Myyrmäen Urheilutalo
Cirkuit
Eeva Kuusela
Ke
17.30-18.25
14
25
Rekolan koulu
Keppijumppa
Mirja Hiirikoski
To
18.00-18.55
12
17
Myyrmäen Urheilutalo
Kiinteytys
Eeva Kuusela
Ke
18.30-19.25
14
25
Myyrmäen Urheilutalo
Zumba
Hanna-Leena Svensson
To
17.00-17.55
14
25
Aikuisopiston tarjonta
Myyrmäen Urheilutalo
Zumba
Hanna-Leena Svensson
To
18.00-18.55
14
25
Tanssiliikunta
Kilterin koulu
Kuntojumppa
Marju Hassinen
To
17.15-18.10
14
25
Let´s Dance
Kilterin koulu
Kiinteytysjumppa
Marju Hassinen
To
18.15-19.10
14
25
Myyrinki
Kuntonyrkkeily
Jorma Kailasaari
Pe
17.00-18.15
5.9.-12.12.
( ei 5.12.)
5.9.-12.12.
(ei 5.12.)
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
7.9.-14.12.
( ei 2.11.)
6.9.-13.12.
( ei 6.12.)
6.9.-13.12.
(ei 22.11., 29.11.
ja 6.12.)
14
25
16
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Syksyn uutuus on tarkoitettu juuri sinulle,
joka olet aina halunnut kokeilla monipuolisesti eri tanssilajeja kuntoilumuotona.
Kuntotanssi
Kurssilla tanssitaan opettajan valinnan
mukaan kaikkea mahdollista tanssin maailmasta. Et tarvitse aikaisempaa kokemusta tanssimisesta, tarkoituksena on pitää
hauskaa ja nostaa kuntoa hikisten tanssien
muodossa.
Dance Work out on hauska, vauhdikas ja
tehokas kuntotanssitunti, jonka aikana
tanssitaan helppoja, lyhyitä koreografioita. Tunnilla ollaan liikkeessä koko ajan,
vaihdellen eri tanssityylejä kappaleiden
mukaan. Tunnille osallistuminen ei vaadi
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
17
virkistys
virkistys
aikaisempaa kokemusta.
läpi 1-3 tanssia. Tunnin lopuksi rauhoitutaan rumban tunnelmissa.
Bailatino Fitness
Tämä tunti yhdistää tehokkaasti tanssin
ja lihaskuntoliikkeet. Puolet tunnista
kohotetaan sykettä helpoin askelin,
lopputunti lihaskuntoliikkeitä välineillä
ja ilman. Koordinaatio, tasapaino ja
vartalon hallinta kehittyvät. Luvassa on
paljon tiukkaa tekemistä ja hauskoja
hetkiä hikisen ja tehokkaan tunnin
parissa. Sopii kaikille!
Bailatino
Bailatino on tanssillinen liikuntamuoto,
jonka perusajatuksena on tuoda ihmiset
lähemmäksi latinalais- amerikkalaista musiikkia ja tanssia. Yhdellä tunnilla käydään
LattariMix
Fitness tyylinen tunti, jossa tanssitaan monipuolisesti eri lattaritansseja sekä jokaiseen tuntiin kuuluu myös kuntoa kohottava lihaskunto-osuus.
Streetdance
Tunnilla yhdistellään erilaisia katutanssityylejä. Tärkeintä on rentous ja oman tyylin löytäminen sekä musiikkiin fiilistely.
Musiikkina käytetään sekä uutta että vanhempaa hip hop ja R&B musiikkia.
LeidiAfro
Astanga jooga
Tunti on helppoa, hauskaa ja hypytöntä.
Tunti sopii kaikille eikä vaadi aikaisempaa
kokemusta. Sisältää erittäin hyviä niskahartiaseudun ja lantiota avaavia afrotanssiliikkeitä sekä luustoa vahvistavaa tömistelyä.
Astangajooga on urheilullinen ja dynaaminen joogalaji, joka eroaa muista joogalajeista sillä että se keskittyy samanlaise-
Sambic
Sambic on suomalainen liikuntatuote, joka
perustuu aitoihin brasilialaisiin tansseihin
ja musiikkiin. Pehmeät reggaen liikkeet
poistavat selän, hartiaseudun ja rintarangan jäykkyyttä ja samba pistää puolestaan
lantioon liikettä! Myös ryhti ja lihaskunto
paranevat. Rentoa, hauskaa ja hikistä sekä
aitoa brassifiilistä.
KOODI
121645
PAIKKA
Opistotalo
KURSSI
Let´s Dance
OPETTAJA
Sointu Conde
PÄIVÄ
To
AIKA
17 -18
121646
Opistotalo
Let´s Dance
Tarja Ketola
La
13.30 -14.30
121710
Opistotalo
Kuntotanssi
Jenna Heikkilä
Ke
17 -18
121652
Opistotalo
Bailatino Fitness
Kirsi Mattsson
La
10 -11
121654
Myyrinki
Bailatino
Kirsi Mattson
Ma
16.30 -17.30
121655
Opistotalo
Lattarimix
Tarja Ketola
La
12.30 -13.30
121657
121658
121659
Opistotalo
Myyrinki
Opistotalo
Street Dance
Street Dance
Leidi Afro
Veera Malmivaara
Veera Malmivaara
Sointu Conde
Pe
To
To
17 -18
17 -18
18 -19
PÄIVÄYS
13.9 -29.11
15.9 -15.12, ei
3.11,17.11
12.9 -28.11
15.9 -15.12, ei
3.11, 17.11
10.9 -26.11
15.9 -15.12, ei
3.11,17.11
14.9 -30.11
13.9 -29.11
13.9 -29.11
KESTO
12
HINTA
24
12
24
12
24
12
24
12
24
12
24
12
12
12
24
24
24
Hatha jooga
Yogalates
Hatha jooga pyrkii mielen, kehon ja hengen tasapainottamiseen ja yhdistymiseen.
Se aktivoi mielen ja kehon, lisää notkeutta ja kestävyyttä. Joogan harjoittaminen
vahvistaa kehon suurimpia lihasryhmiä
kannattelemaan kehon painoa ja parantaa samalla ryhtiä
Täydellinen tunti Yogan tasapainoa ja
voimaa yhdistettynä Pilateksesta tuttuun
keskivartaloharjoitteluun.
Method Putkisto 3D
Kasvoklinikka ja syvävenyttely
Method Putkisto on ainutlaatuinen ja erilainen tapa hoitaa kasvojesi lihastasapainoa ja terveyttä. Sen avulla voit lievittää
niskan ja hartioiden jännitystiloja sekä
purennan ongelmia, nostaa ylävartaloa ja
linjata sekä hallita pään asennon uudella tavalla. Method Putkisto syvävenytysharjoitteilla pyrit löytämään oman kehosi optimin, pidennät lihaksiasi, parannat
hengityskapasiteettiasi ja vapaudut liikkumaan. Lisäät keskittymiskykyäsi, virkistyt
ja rentoudut.
18
Äijäjooga
Äijäjooga on miesten oma joogaryhmä.
Mitä jäykempi Äijä sen parempi. Harjoitus
on jokaiselle mahdollinen, aikaisempaa
kokemusta et tarvitse. Keveiden perusharjoitusten avulla, rauhallisesti rentoutuen, venytellen ja oman kehon rajoja
kuunnellen etsimme uutta tasapainoa
kehon ja mielen yhteistyöhön. Tämä on
miesten oma kilpailuvapaa vyöhyke. Ota
oma pitkä alusta, rento asu ja avoin mieli
mukaan. Tämä on askel levollisen kiireettömään aikaan.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Ying jooga
Ying jooga on rauhallinen ja meditatiivinen joogamuoto, jossa keskitytään lihasten sijaan sidekudosten venyttämiseen
ja vahvistamiseen. Yin joogalla avataan
meridiaanien tukoksia hengityksen avulla.
Harjoituksissa keskitytään paljon lantion
alueen kireyksiin, mutta otetaan huomioon myös muut vartalon osat. Vaikutukset
ovat voimallisia, lempeitä, rentouttavia ja
erittäin tehokkaita. Ota mukaan joogamatto, huopa, tyynyt ja lämpimät sukat.
liikkeiden harjoittamisen. Keho venyy ja
voimistuu. Oma patja mukaan.
KOODI
121666
121668
PAIKKA
Opistotalo
Opistotalo
KURSSI
Yogalates
Yogalates
OPETTAJA
Saara Rönnholm
Yassu
PÄIVÄ
To
Ma
AIKA
19 -20
14.15 -15.15
121766
121673
MP Kasvoklinikka
MP kasvoklinikka
Hatha jooga
(ostokurssi)
Hatha jooga
Arja Forsström
Salme Ruski
La
La
13-16
10-13
Terttu Mehtonen
Ma
121674
Opistotalo
Myyrinki
Neilikkatie/
Pajatalo
Opistotalo
Kirsi-Kaarina Pyykönen
Ti
121675
Myyrinki
Hatha jooga jatko
Eine Kauppinen
Ma
121677
Myyrinki
Hatha jooga perusryhmä
Olavi Nordman
To
121678
Leinelä pk
Hatha jooga perusryhmä
Eeva Koistinen
Ma
121682
Husaaritien pk
Kannisto
Hatha jooga
Tarja Hakala
Ma
121684
Metsonkoti
Hatha jooga perusryhmä
Saara Huhtala
Ke
121685
121686
Äijäjooga
Yin & Yang jooga
Olavi Nordman
Saara Rönnholm
Ke
To
Bodyjooga
Mirja Hiirikoski
Ti
18.15-19.30
121690
Myyrinki
Opistotalo
Rautpihan pk
Havukoski
Opistotalo
27.10
17.11
10.9
-26.11
16.30 -18
7.1 - 25.3
20-21
11.9-27.11
10.9 -26.11
17.30-19
7.1 -8.4, ei 1.4
-29.11
19.15 -20.45 10.113.9
-11.4, ei 28.3
10.9-26.11
18 -19.30
7.1 -8.4, ei 1.4
10.9 -3.12, 7.1 -8.4
18 -19.30
Ei 26.11, 1.4
12.912.12, 9.1-3.4
18 -19.30
ei 26.9 ja 3.10
19 -20.30
12.9 -28.11
20 -21
13.9 -29.11
Astanga jooga
Kirsi-Kaarina Pyykönen
Ti
121691
Myyrinki
Astanga jooga perusryhmä
Kirsi-Kaarina Pyykönen
Pe
121640
121688
Chi Kung on kehon energioita vahvistava,
mieltä rauhoittava ja kehoa rentouttava
harjoitusohjelma.
Se tukee kehon omaa paranemisjärjestelmää, kohentaa fyysistä kuntoa ja
lisää henkistä hyvinvointia. Harjoitteet
sisältävät helposti omaksuttavia liikesarjoja, energiahengitystä, itsehoidon akupainantaa ja hiljentymistä. Tunneille oma
matto mukaan
Niska-selkä-hartiat
Tällä kurssilla keskitytään niskan, selän ja
hartioiden vapauttamiseen jännityksistä,
PÄIVÄYS
13.9 -29.11
10.9 -26.11
KESTO HINTA
12
24
12
24
1 pvä
1pvä
20
20
24
84
12
24
24
114
24
114
24
114
24
114
24
114
12
12
42
24
11.9 -27.11
12
37
19-20
11.9 -27.11
12
24
18.30-20
14.9 -7.12, ei 2.11
12
42
liikerajoitteista ja kivuista. Rentouttamista
ja irrottelua, venyttelyä sekä nivelten hoitoa sisältävissä harjoituksissa yhdistellään
Chi Kungin itsehoidollisia
Muu tarjonta
Chi kung
Terveysliikunta
na toistuvien liikesarjojen suorittamiseen
hengityksen tahdissa, ilman välirentoutuksia. Astanga jooga kehittää joustavuutta, joka mahdollistaa yhä vaativampien
Energiapäivä
Tämä rauhallinen keholähtöinen kurssi
etenee syvälle kehoon hautautuneen väsymyksen vapauttamisesta energiatason
nostoon. Kurssi antaa työkaluja stressin ja
unettomuuden hoitoon sekä lisää keho- ja
energiatietoisuutta.
Rentouttava päähieronta
Yllätä ystäväsi tai kumppanisi uudella
taidolla. Koe rentoutuksen ja kosketuksen hyvää tekevä vaikutus! Opettelemme
päähieronnan perustekniikan. Hieromme
myös niskan, hartiat, korvat ja kasvojen
rentoutuspisteitä sekä varpaat.
Asahi
Asahi terveysliikunta jakautuu viiteen
osioon: rentous, niskahartia harjoitteet,
selän harjoitteet, jalkojen ja tasapainon
harjoitteet ja lopuksi hengityksen tasaaminen ja mielen harjoittaminen. Liikesarja
on suunniteltu niin, että erilaisia lihas-, nivel-, niska-, hartia- ja selkävaivoja potevat
henkilöt saavat lievitystä vaivoihinsa. Asahin liikkeet vaikuttavat hieronnan tavoin,
mutta Asahissa liikkuja hieroo itse itseään
ikään kuin kehon sisältä. Asahi sopii myös
palauttavaksi harjoitteeksi. Liikunta on hypytöntä ja juoksutonta.
Bodyjooga
BodyJooga on dynaamista länsimaista
joogaa, jossa on vaikutteita Hatha- ja Astangajoogasta. Tehokasta ja samalla rentouttavaa. Kehon kanavia avaava harjoitus
sopii kaikenkuntoisille. Oma patja mukaan
KOODI
121692
121693
PAIKKA
Opistotalo
Opistotalo
KURSSI
Chi Kung
Niska-selkä-hartiat
OPETTAJA
Riitta Kokko
Riitta Kokko
PÄIVÄ
Pe
Pe
121694
Opistotalo
121695
121696
Myyrinki
Opistotalo
121699
Opistotalo
AIKA
18 -19.30
19.30 -20.30
Asahi
Kirsi Mattsson
La
9-10
Asahi
Rentouttava päänhieronta
Tarja Lemström
Leena Sakko
Ti
Su
19 -20
10 -14
Energiapäivä
Riitta Kokko
Su
10- 16
PÄIVÄYS
KESTO HINTA
14.9 -30.11
12
42
14.9 -30.11
12
24
15.9 -15.12, ei 3.11,
12
24
17.11
11.9 -27.11
12
24
18.11
1 pvä
20
25.11
1 pvä
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
32
19
henkilökohtaista
tapetilla
Kymmenen vuotta
tilastojen "kaunistelua"
Henkilökohtaista-palstalla tutustumme mukaviin ja mielenkiintoisiin Vantaan kaupungin työntekijöihin. Tällä kertaa tapasimme
Elina Parviaiseen, tietopalveluyksikön kulutuskriittisen tutkijan.
Kuka
Tutkija Elina Parviainen
Ikä
35 v.
Asuu
Vantaan Asolassa rivitalossa, alunperin
kotoisin Joensuusta.
Koulutus
Yhteiskuntatieteiden maisteri
Työhistoria Vantaalla
Aloitin Vantaalla tilasto ja tutkimus
-yksikössä (nykyisin tietopalveluyksikkö) kymmenisen vuotta sitten.
Parasta työssä
Ehdottomasti kivat työkaverit sekä
monipuoliset työtehtävät ja kirjoittaminen, jotka pitävät työn mielenkiintoisena.
Harrastukset
Salibandy, pilates ja sauvakävely. Luen
myös mielelläni minkä töiltä jaksan.
Lasketaanko viherpiipertäminen harrastukseksi?
Matkat
Olin juuri viime viikolla Sisiliassa, ensi
kuussa lähdemme Tanskaan. Tuntuu
hieman pahalta, kun ei voi matkustaa
hitaasti, vaan täytyy käyttää lentoliikennettä, mutta pyrin kuitenkin pysymään Euroopan rajojen sisällä. Alpit
ovat olleet vaikuttava kokemus, joten
sinne haluaisin palata uudestaan.
20
V
äestötilastot, Vantaa alueittain,
Webropol, Avain, internet. Ei ole
asiaa, jota Elina ei pitäisi hyppysissään työskennellessään
taloussuunnittelussa sijaitsevan tietopalveluyksikön seitsenhenkisessä porukassa. Ihmisille tulee usein yllätyksenä, että
taloussuunnittelusta löytyy tällainenkin
osasto.
– Se, kuinka pääsin tänne onkin jännittävämpi tarina. Olin hakenut naapurikaupungista tutkijan paikkaa, mutta toimivan kuntayhteistyön ansiosta minuun
otettiinkin yhteyttä Vantaalta. Ensin olin
määräaikaisena, mutta nyt elokuussa tuleekin täyteen kymmenen vuotta. Tänne
on ollut helppo jäädä.
Tutkijana toimiminen on itsenäistä
hommaa, jossa autonomisuus ja asiantuntijavastuu kulkevat käsi kädessä. Faktapohjainen kirjoittaminen on äärimmäisen
tarkkaa ja hidasta työtä, sillä tiedon tulee
olla oikeellista ja virheetöntä. Monisatasivuisten opusten kirjoittaminen ei suju
kuukaudessa eikä parissa. Elinan mieliksi työ on kuitenkin monipuolista ja alati
muotoutuvaa – vaihtelevuus on yksi ammatin parhaita puolia. Aikaa on tosin niukasti ja Elina kaipaisi tilaisuutta perehtyä
välillä alan ammattikirjallisuuteen kartuttaakseen tietojaan.
Tärkeänä Elina pitää pääkaupunkiseudun kuntien yhteistyönä pyörivää Helsinki
Region Infoshare eli HRI-projektia, jonka
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
tavoitteena on tarjota julkisia tietovarantoja avoimena datana. Kaupungin tilastojen avaaminen on aloitettu tietopalveluyksikön omista tilastoista, mistä Elina on
ollut päävastuussa.
– Periaatteena on, että se, mikä ei ole
salaista, on julkista. Toistaiseksi tämä on
vähän lapsen kengissä, mutta toivomme,
että projektin avustuksella saisimme kaupungin tuottamat tilastot ja paikkatietoaineistot kaikkien ulottuville.
Internet on muuttanut työtä muillakin tavoin. Sähköiset kyselyt työllistävät
yhä enemmän ja Webropolin pääkäyttäjänä Elina hoitaa niin tunnusten aktivoinnit
kuin neuvonnan. Avaimeen ja internetiin
on tuotettava sisältöjä.
Tämän kaiken lisäksi Elina ehtii kirjoittaa erilaisia julkaisuja, kuten vuosittain ilmestyvän väestöraportin ja hieman
harvemmin ilmestyvän Vantaa alueittain
-julkaisun.
– Tilastojen pohjalta kirjoittaminen
on mielestäni luovaa työtä. Luvut antavat
työlle vain pohjaa, mutta niistä kirjoittaminen on todellisuudessa hyvinkin luova
prosessi.
Työssä joutuu priorisoimaan ja tehtävää löytyy aina. Maailmassa on niin paljon
tutkittavaa, etteivät aiheet ainakaan lopu
kesken.
zz Katarina Vesikko
KAUPUNKIEN HENKILÖSTÖPALVELUYHTIÖ
HELSINKI • VANTAA • ESPOO • KAUNIAINEN
Henkilöstön saatavuus pääkaupunkiseudun
kaupunkien yhteinen haaste
Pääkaupunkiseudun kunnilla
on suuri työvoimatarve.
Vuonna 2011 Helsingin
sähköisessä rekrytointijärjestelmässä oli avoinna noin
9500 työpaikkaa. Tämä on
noin 300 työpaikkaa enemmän kuin edellisenä vuonna,
kertoo erityissuunnittelija
Hanna Keskinen Helsingin
kaupungin henkilöstökeskuksesta. Avoimien työpaikkojen määrä on kasvanut
kaikissa muissakin kunnissa.
Työnhakijoiden mielenkiinnon herättämiseksi pääkaupunkiseudun kunnat yhdessä Seure Henkilöstöpalveluiden kanssa näkyvät messuilla ja
muissa tapahtumissa yhtenäisenä rintamana. Rekrytointimarkkinoinnista
ja sen kehittämisestä kuntien edustajat keskustelevat pääkaupunkiseudun
maineryhmässä. Ryhmässä jaetaan
avoimesti myös muita tietoja ja taitoja sekä hyväksi havaittuja käytäntöjä.
Tämän lisäksi Helsingissä, Espoossa ja
Vantaalla on yhteinen rekrytointijärjestelmä, jota kehitetään jatkuvassa
yhteistyössä. Viimeisin kehityskohde
oli virkahakuihin liittyvä sähköinen
tiedoksianto. Nyt kaupungit voivat
lähettää hakijoille sähköisesti kaikki
tarvittavat asiakirjat.
Erityishaasteet koettelevat
tiettyjä aloja
Espoon kaupungin rekrytointipäällik-
kö Jutta Takala kertoo, että erityinen työvoimatarve on niin sanotuilla pula-aloilla.
Espoossa pula-alat on määritelty niin, että
kelpoisia hakijoita on alle kolme työpaikkaa kohden. Kunnilla on pulaa lääkäreistä,
sairaanhoitajista, erityisluokanopettajista,
sosiaalityöntekijöistä sekä insinööreistä.
Espoossa viimeisten vuosien aikana pulaalaksi on noussut myös suomenkielinen
päivähoito. Kauniaisten henkilöstöpäällikkö Päivi Hytönen jakaa saman huolen
kuin muutkin pääkaupunkiseudun kunnat: erityinen huoli kaikilla on ruotsinkielisestä henkilöstöstä, erityisesti hoitohenkilökunnasta niin terveydenhuollossa kuin
päivähoidossakin.
Syyt pula-alojen kehittymiseen ovat
Takalan mukaan moninaiset. Toisilla aloilla
on kova kilpailu vähistä osaajista. Ruotsinkielisen henkilöstön lisäksi erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja erityisluokanopettajia
on liian vähän pääkaupunkiseudun kuntien tarpeisiin. Toisaalta esimerkiksi lääkäreitä ja sairaanhoitajia houkuttelee usein
erityissairaanhoito kuntien työtarjontaa
enemmän. Vantaan viestintäpäällikkö Päivi Rainio painottaa, että koulutuspaikkojen määrä ja alueellinen jakautuminen
vaikuttavat pääkaupunkiseudulla henkilöstön saatavuuteen. Tämän lisäksi eläköityminen asettaa omat haasteensa.
Onko kunta-ala houkutteleva?
KT Kuntatyönantajat on sitä mieltä, että
kunta-ala ei tällä hetkellä ole nuorten silmissä riittävän houkutteleva työnantaja.
– Mielestäni kunta-ala on houkutteleva,
esimerkiksi sairaanhoitajaksi hakeutuu
opiskelemaan huomattavan paljon nuoria.
Yksi kysymys on, mikä koetaan kunta-alaksi, pohtii Rainio. – Nuorille pitäisi kertoa,
että kunta-ala ei ole pelkkää byrokraattista, hallinnollista työtä, vaan arjen tehtäviä,
joka on heillekin tullut tutuksi palvelujen
kautta, Rainio jatkaa. Takala puolestaan
korostaa, että kunta-ala on moninainen
toimija ja Espoossakin työskennellään yli
800 ammattinimikkeellä.
Kesätyöt ovat loistava tapa päästä
kurkkaamaan kunnan arkeen. Keskisen
mukaan nuorten kiinnostuksesta kuntaalaa kohtaan kertoo osaltaan se, että kesätyöhakemusten määrä nousee vuosi
vuodelta. Takala sanookin, että erityisesti
kesätyöpaikat ja oppilaitosyhteistyö ovat
olennaisessa asemassa kuntien työnantajamaineen vetovoiman lisäämisessä. Opinnoista osaajaksi -hankkeen myötä pääkaupunkiseudun kunnat ovat kiinnittäneet
huomionsa oppilaitosyhteistyöhön. Asiaa on tarkasteltu erityisesti rakenteiden,
harjoittelun laadun sekä opiskelijoiden
rekrytoinnin näkökulmasta. Hankkeen
käytänteitä on ensimmäiseksi sovellettu
varhaiskasvatukseen ja tekniikan alalla.
Yhteisesti toteutetun hankkeen hyvät
käytännöt ovat helposti monistettavissa
muille aloille.
Kesätöiden ja opintoihin liittyvien
harjoittelujen kautta nuoret saavat kokemuksia kunta-alan työpaikoista jo opiskeluaikanaan. Takalan mukaan toiminnan
tulee olla pitkäjänteistä ja kesätyö- ja harjoittelukokemuksien hyviä, jotta nuoret
valitsisivat jatkossa kunnan työnantajakseen. Takala kertoo, että tällainen ennakoiva rekrytointi vaatii henkilöstöltäkin
pitkäjänteisyyttä, sillä se ei tuota tuloksia
hetkessä. Tulokset nähdään vasta vuosien
päästä.
zz Teksti Riikka Sallinen, Seure
Henkilöstöpalvelut Oy
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
21
virkistys
tapetilla
Teatteriin
HYTIN kulttuurijaos tarjoaa
kaupungin henkilöstölle
edullisia lippuja oopperaan ja
eri teattereihin. Lippuja voi
varata kuhunkin esitykseen
ilmoitettuna päivänä klo 8–10.
Avecille, joka ei kuulu kaupungin henkilöstöön, voi varata
klo 10 jälkeen jäljellä olevia
lippuja. Hinta on ilmoitettu
erikseen.
Puhelut tulevat matkapuhelimeen ja
kääntyvät vastaajaan puhelimen ollessa varattu. Soita uudelleen! Lippuvaraus on sitova. Maksu vain käteisellä. Ota
tasaraha mukaan. Kun lunastat lippuja
Myyrmäen yhteispalvelusta, niin asioi
viimeisellä tiskillä. Lisätietoja intrasta
Henkilöstö > Hyvinvointi > Kulttuuri ja
virkistys.
Tiedustelut Hannele Karlin, [email protected], 09 8392 2799
Kerro varauksessa: montako lippua,
kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnumerosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka
(Tikkurila/ Myyrmäki).
Lippujen lunastus
• ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti
11 A 4. krs
• ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6
Viulunsoittaja katolla
5.9. klo 19 Kaupunginteatteri
Lippujen hinta 40€ (avec 45€)
Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12
mennessä [email protected]
(varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille lähetetään vastausviesti)
22
Esa Karhun mukaan asiaan kysyttiin
ratkaisua astioiden valmistajaltakin muutamaan otteeseen, mutta he eivät osanneet auttaa. Niinpä kirvesmies Raimo Kortepohja suunnitteli ja toteutti toimivan
ratkaisun. Hän kehitti astioiden alle säädettävillä jaloilla olevan galvanoidun metallikehikon. Ratkaisu on erittäin toimiva,
käytännöllinen, turvallinen sekä työaikaa
säästävä.
Maankäytön ja ympäristön toimialan
yhteistoimintaryhmä palkitsi myös toisen
aloitteentekijän. Ympäristökeskuksessa
työskentelevä Jaakko Peltomaa sai kirjapalkinnon kiitokseksi aloitteellisuudesta
ja aktiivisuudesta. Hänen aloitteensa koski
ympäristökeskuksen henkilöstön rokottamista kausi-influenssaa vastaan.
Patriarkka
28.9. klo 19 Kansallisteatteri
Lippujen hinta 30€ (avec 35€)
Lippujen sitova varaus 22.8 klo 8-10 puh.
839 22799
Lippujen lunastus
• ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti
11 A, 4. krs
• ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen tiski)
Pahuus
Pahuus
10.9. klo 19 Kansallisteatteri
Lippujen hinta 25€ (avec 30€ )
Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12 mennessä [email protected] (varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille
lähetetään vastausviesti)
Kerro varauksessa: montako lippua,
kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnumerosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka (Tikkurila/ Myyrmäki).
Lippujen lunastus
• ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti
11 A 4. krs
• ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6
Viulunsoittaja katolla
merosi työaikaan ja lippujen lunastuspaikka (Tikkurila/ Myyrmäki).
Lippujen lunastus
• ma 27.8. klo 15-17 Tikkurila, Tikkuraitti
11 A 4. krs
• ti 28.8. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6
Kesäkukka-astioiden säätöjalkakehikko
toi aloitepalkkion Raimo Kortepohjalle
Aida
19.9. klo 19 Kansallisooppera
Lippujen hinta: 2. parvi 55€ / avec 59€; 3.
parvi 30€ / avec 38€
Lippujen sitova varaus 30.7. klo 12
mennessä [email protected] (varauksen voi tehdä vaikka heti, varaajille
lähetetään vastausviesti)
Kerro varauksessa: montako lippua,
kaikkien lähtijöiden nimet, puhelinnu-
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Kapteeninkadun tyttö
3.10. klo 19 Kaupunginteatteri
Lippujen hinta 35€ (avec 41€)
Lippujen sitova varaus 22.8. klo 8-10 puh.
839 22799
Lippujen lunastus
• ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila,
Tikkuraitti 11 A, 4. krs
• ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo,
yhteispalvelu, Kilterinraitti 6
Aie
12.10. Kansallisteatteri
Lippujen hinta 20€ (avec 27€)
Lippujen sitova varaus 22.8.
klo 8-10 puh. 839 22799
Lippujen lunastus
• ma 10.9. klo 15-17 Tikkurila,
Tikkuraitti 11 A, 4. krs
• ti 11.9. klo 8-10 Myyrmäkitalo, yhteispalvelu, Kilterinraitti 6 (viimeinen tiski)
Lue lisää esityksistä:
www.kansallisteatteri.fi, www.hkt.fi,
www.ryhmateatteri.fi
Kapteeninkadun tyttö
zz Teksti Pirjo Kivistö
B
etonisten kesäkukka-astioiden
säätöjalkakehikko toi 1000 euron
aloitepalkkion maankäytön ja
ympäristön toimialalla työskentelevälle kirvesmies Raimo Kortepohjalle.
Kesäkukka-astiat ovat isokokoisia ja
painavia betonikaukaloita, jotka varastoidaan talviajat tukikohdassa ja siirretään
istutettuina katu- ja torialueille kesäkuun
alussa. Lokakuussa astiat siirretään taas
takaisin varastoon.
Vastaava puutarhuri Esa Karhu kertoo, että painavien astioiden varastointi,
lastaaminen, siirtäminen ja paikoilleen
asentaminen on ollut hankalaa puljaamista. Pinnat, joihin astiat kesänajaksi asennetaan, ovat usein kaltevia ja astiat pitää
saada suoraan, jotta kesäkukat kasvavat
näyttävästi ja kastelu ym. tehtävät sujuvat hyvin.
– Astioita on nyt nosteltu traktorin
haarukoilla ja kuljetettu kuorma-autolla.
Olemme tähän asti käyttäneet lankkuja
ja puukiiloja apuna astioiden siirtelyssä ja
asettelussa. Työ on ollut hankalaa ja aikaa
Kuvat Maankäytön ja ympäristön toimialan
arkisto
vievää ja se on myös sitonut henkilökuntaa. Betoniset astiat ovat kolhiintuneet
siirtelyssä. Työturvallisuus on myös mietityttänyt, kertoo Esa Karhu.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
23
tapetilla
tapetilla
Lastensuojelussa sirkustellaan!
toiminta on lastensuojelun avopalvelua,
jonka tarkoituksena on edistää ja ylläpitää
perheen turvallisuutta ja toimintakykyä.
Perhepaikka-osaston seitsemänviikkoisen
kuntoutusjakson aikana perheet käsittelevät jäsentensä keskinäisiä ja henkilökohtaisia ongelmia, ja tämän lomaan sirkus
tuo tarvittavia hengähdystaukoja. Perheet
käyvät sirkusharjoituksissa kerran viikossa
viiden viikon ajan. Harjoituksissa muun
muassa leikitään ja temppuillaan ilmassa ja lattialla joko yksin tai koko perheen
voimin.
- Sirkusharjoitusten aikana perheet
voivat hetkeksi unohtaa vaikeudet ja heittäytyä nauttimaan sirkuksen taiasta, Kyytinen kuvailee.
Hyvinvointia yhteistyöllä
Jongleerausta, tasapainoilua,
akrobatiaa. Sirkus Magentan
perhesirkuksessa sirkustähtinä
loistavat Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen asiakkaat.
Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen käytävillä saattaa nähdä pyramidiharjoituksia
ja pariakrobatiaa. Kyse on uudesta perhetyömenetelmästä, perhesirkuksesta, jota
kokeilemaan päässeet perheet ovat innostuneet harjoittamaan myös vapaa-ajallaan.
Perhesirkus on osa valtakunnallista
Vaikuttava sirkus -hanketta, jolla pyritään
edistämään osallisuutta, yhteisöllisyyttä ja
arjen toimintoja sirkuksen keinoin. Hankkeessa on mukana kuusi sirkusta ja viisi
kaupunkia, jotka toimivat hankkeen osarahoittajina. Vantaan kaupungin kumppani
hankkeessa on Sirkus Magenta.
– Perhesirkuksen tavoitteita ovat perheiden sisäisten vuorovaikutustaitojen parantaminen ja yhteisten ilonhetkien mahdollistaminen, kertoo Sirkus Magentan
koordinaattori ja sirkusohjaaja Silja Kyytinen. – Sirkusteltaessa myös etsitään ja
kehitetään perheenjäsenten henkilökohtaisia vahvuuksia ja lahjakkuuden aloja.
Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen
24
Yhteistyö Sirkus Magentan ja Vantaan kaupungin välillä alkoi Havukosken lähiösirkustoiminnasta tammikuussa vuonna
2010. Tuolloin sirkuksen ohjaajat työskentelivät Uuden Sirkuksen Keskuksen,
Cirkon, alaisina Sosiaalinen sirkus -hankkeessa. Onnistunut hanke sai myöhemmin
jatkoa vaikuttavan sirkuksen hankkeesta,
jolloin Sirkus Magenta perustettiin jatkamaan Vantaalla jo meneillään olevaa sirkustoimintaa.
Kuuselan perhekuntoutuskeskuksen viikko-ohjelmaan sirkus tuli keväällä
2011. Perhepaikan vastaava ohjaaja Outi
Ingberg pitää hankkeeseen osallistumista
mahtavana tilaisuutena.
– Perhesirkus on mukava uusi työmuoto, josta sekä ohjaajat että perheet
ovat pitäneet kovasti, iloitsee Ingberg.
Perheiden lisäksi Sirkus Magenta ohjaa sirkusharjoituksia myös vantaalaisille
syrjäytymisvaarassa oleville lähiöiden lapsille ja nuorille. Sirkustoimintaa kehitetään
yhdessä kunnan, perhekuntoutuskeskuksen ja nuorisotalon edustajien kanssa.
– Tavoitteenamme on vakiinnuttaa
perhesirkus pysyväksi hyvinvointipalveluksi ja lähiösirkus pysyväksi harrastustoiminnaksi Vantaalla, Kyytinen kiteyttää.
zz Teksti Ann-Mari Ruhanen, kuvat Teemu Kyytinen
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Vaikuttava sirkus -hanke
2011-2014
Makujen taikaa läheltä ja kaukaa
• Tampereen yliopiston Tutkivan
teatterityön keskuksen valtakunnallinen ESR-hanke
• jatkoa Sosiaalinen sirkus
-hankkeelle (2009–2011)
• pyrkii lisäämään sirkusalan
työllisyyttä
• tutkii sirkuksen hyvinvointivaikutuksia
• järjestää sirkusopetusta
• järjestää työseminaareja eri
puolilla Suomea, Vantaalla
keväällä 2013
• edistää hyvinvointipalvelujen
tuotteistamista
• tiivistää kuntien ja sirkusten
vuorovaikutusta
W
Äitienpäivätapahtuma Cirkossa
intissä silmät loistavat innosta ja kyyneleistä. Sipuli
kirveltää, mutta broileripata marokkolaisittain valmistuu nuorten osaajien käsissä ketterästi.
Maista Maailmaa! -projekti on osa
pääkaupunkiseudun nuorisotoimien
tuottamaa Nuoret muotoilevat maailmaa -hanketta, jossa nuoret pääsevät
ammattikokin opastuksella tutustumaan
eri kulttuurien ruokiin. Nuoret saavat itse
suunnitella menun ja voivat halutessaan
järjestää ohessa muutakin tapahtumaa.
Ruokajuhlien tarkoituksena on
tutustuttaa nuoret kokonaisvaltaiseen
kulinaristiseen kokemukseen, johon sisältyy purtavan lisäksi kattaminen, ruoan
esteettisyys, terveellisyys ja yhdessäolo.
Uusien ystävien ohella nuoret saavat
tietoa ja taitoa tehdä itse ja kokeilla rohkeasti uutta.
"Useilla osallistujilla on monikulttuurinen tausta. Tällainen tapahtuma on
upea mahdollisuus tutustua myös oman
tai kaverin kulttuurin ruokaan", tuottaja Mari Alamikkelä kertoo. Kokkina
toimivan Dick Lindertzin mukaan liian
eksoottiset ruoat voivat aiheuttaa epäilystä, mutta on palkitsevaa, että nuorten
mieli on vielä avoin. Heillä ei ole valmiiksi
mietittyä skeemaa ruoanlaitosta.
Loppujen lopuksi kaikki lähtee nuorista itsestään. Projekti tarjoaa vain kokin
ja raaka-aineet. Suunnitelmat muokkautuvat koko ajan kysynnästä riippuen –
12.6. Helsinki-päivän Ravintolapäivä
Nuoret grillaavat herkkuja Pihlajamäen nuorisopuistossa
14.9. Sadonkorjuujuhla Fallkullan
kotieläintilalla
Ilmoittautumiset osoitteessa
http://nuoretmuotoilevat.
munstadi.fi/ruokakulttuuri
joskus mennään tutun kaavan mukaan,
toiset haluavat erikoista sushia.
"Jotkut nuoret ovat olleet todella
paneutuneita. Eräs ryhmä oli valinnut
intialaisen ruoan, koristellut tilan teeman
mukaan ja kokkailun jälkeen katsonut
Bollywood-elokuvia ja tanssinut musiikin
tahtiin", Alamikkelä kertoo.
Suunnittelija Anneli Nikolajeffin
mukaan tapahtuman saama suosio on
ollut yllättävää. Vuoden ajalle suunnitellut tapahtumat on kesään mennessä
jo ehditty järjestää. Innokkaimpia ovat
olleet Vantaan nuoret, mutta loppuvuodesta tapahtumia järjestetään ahkerammin myös Helsingissä. Järjestelyistä
riippuen paikalla on ollut 5 – 200 nuorta.
Järjestäjät ovat olleet iloisia siitä,
että myös Uudenmaan lähiruoka on herättänyt kiinnostusta. Räiskäleet ja röstit
eivät paljoa häviä suositulle italialaiselle
keittiölle. Kaikista kerätyistä resepteistä
tullaan kokoamaan reseptivihkonen syksyn Sadonkorjuujuhlaan mennessä.
Kevään tapahtumat ovat ehtineet
jo täyttyä, mutta syksylle on vielä tilaa.
Nuorille tapahtuma on aina avoin.
zz Teksti ja kuvat Katarina Vesikko
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
25
tapetilla
avoimet työpaikat
Tällä palstalla tutustutaan yleisiin työtapaturmiin, jotka olisi mahdollisesti voitu välttää.
Henkinen hyvinvointi työssä
Aiemmin mielenterveys miellettiin lähinnä yksilön ominaisuudeksi, mutta vähitellen on huomattu siihen vaikuttavan
myös yhteisölliset, rakenteelliset ja kulttuuriset tekijät. Mielenterveyden ongelmat – kuten masennus – ovat nousemassa
yhä merkittävimmiksi sairauspoissaolojen
ja ennenaikaisten eläkkeelle siirtymisten
syyksi. Masennustiloista kärsii noin 10-20
% suomalaisista aikuisista elämänsä aikana. Lähes puolet naisista ja neljännes
miehistä sairastaa masennuksen ennen
70:tä ikävuotta.
Henkistä hyvinvointia työssä edistetään työntekijän ja työyhteisön yhteisillä
toimenpiteillä. Ongelmat eivät muodostu ylivoimaisiksi, kun niihin tartutaan varhain. Avoin keskustelu asioista selventää
ajatuksia sekä auttaa näkemään vaihtoehtoisia toimintatapoja ja antaa tukea.
Välillä on pysähdyttävä miettimään
työhön kohdistuvia odotuksia. On tärkeää asettaa itselleen realistisia ja kohtuullisia tavoitteita, jotka ovat silti riittävän
haastavia ja tyydyttäviä. Töille kannattaa
asettaa tärkeysjärjestys ja edetä sen mukaisesti. Joskus saattaa eteen tulla tilanteita, jolloin on hyväksyttävä, ettei ehdi,
jaksa, osaa tai hallitse asioita. Työkykyyn
ja jaksamiseen vaikuttaa työntekijän, hänen työnsä ja koko työyhteisön yhteensopivuus ja joustojen ja työn kehittämisen
mahdollisuudet.
Henkisen hyvinvoinnin perustan
muodostaa hyvä arki: tarpeellinen lepo,
hyvä ruoka, liikunta ja hyvät ihmissuhteet. Onnistunut päivittäinen palautuminen ylläpitää hyvinvointia, edistää tulevaa
työssä suoriutumista, uuden oppimista ja
myönteisiä kokemuksia työtä kohtaan.
Palautuminen tapahtuu kahdella tavalla:
vältetään tekemästä työtä vapaa-ajalla ja
hankitaan uusia voimavaroja käytettyjen
tilalle. Myös eräät työn ominaispiirteet,
esimerkiksi kohtuuttomat vaatimukset tai
liian yksin tekeminen, voivat vaikeuttaa
työstä irti pääsemistä vapaa-ajalla.
Henkisen hyvinvoinnin muistilista
(Lähde: Työterveyslaitos)
• Anna itsesi virkistyä vapaa-ajalla: perheen, harrastusten, levon ja kuntoilun
parissa vietetty aika tasapainottaa työtä ja auttaa jaksamaan paremmin.
• Tunnista omat rajasi ja aseta realistisia
tavoitteita. Mieti esimiehesi kanssa,
onko työmääräsi sopiva ja mihin toivoisit työssäsi kehittyvän.
• Aseta selkeä raja työlle, esimerkiksi takaraja, jolloin lähdet kotiin. Jätä aikaa
palautumiselle.
• Älä jää jumiin ongelman kanssa vaan
keskustele asiasta ja kokeile toista
tapaa.
• Huolehdi, että pystyt työssäsi toteuttamaan myös sellaisia asioita, jotka ovat
sinulle tärkeitä ja mielekkäitä.
• Ota vastuuta ammattitaitosi kehittämisestä ja aseta itsellesi uusia tavoitteita.
Lähteitä:
Suomen mielenterveysseura, www.mielenterveysseura.fi
Sosiaali- ja terveysministeriö, www.stm.fi
Työterveyslaitos, www.ttl.fi
Avoimet työpaikat on poimittu
RETTI-tietojärjestelmästä
22.5.2012. Lisätiedot intrasta
tai vantaa.fi-sivuilta kohdasta
Avoimet työpaikat.
■■ Matematiikan opettaja
Työavain 3-573-12. Määräaikainen virka
13.08.2012-6.1.2013, Martinlaakson koulu. Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Janne
Saarinen, apulaisrehtori, 050 304 1507.
Biologian ja maantieteen
päätoiminen tuntiopettaja
■■
Työavain 3-552-12. Määräaikainen virka
2.8.2012-6.2.2013, Tikkurilan lukio. Hakuaika
päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Risto Väyrynen, rehtori, 09 8392 5119.
Terveydenhoitaja/
kouluterveydenhoitaja
■■
Työavain 2-273-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.11.2012, Jokivarren ja Nikinmäen koulut. Hakuaika päättyy 14.6. kello 16. Lisätietoja Kirsti
Linnoinen, ennaltaehkäisevän terveydenhuollon esimies, 050 312 4540.
■■ Hammashoitaja
Työavain 2-272-12. Vakinainen tehtävä alkaen
17.9.2012, Länsimäen terveysaseman hammashoitola. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16.
Lisätietoja Tarja Närhi-Kantanen, osastonhoitaja, 040 524 2887.
■■ Fysioterapeutti
Työavain 1-40-12. Vakinainen tehtävä alkaen
29.6.2012, Vantaan Työterveys liikelaitos.
Hakuaika päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja
Anne-Marie Hovi, työterveysjohtaja va., 050
304 4454.
■■ Sairaanhoitaja
Työavain 2-270-12. Määräaikainen tehtävä
25.6.-29.10.2012, Simonkylän vanhustenkeskus. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16. Lisätietoja
Raija Rummakko, osastonhoitaja, 050 312
2032.
■■ Psykologi, 2 paikkaa
Työavain 2-257-12. Vakinainen tehtävä alkaen
6.8.2012, Myyrmäen sosiaali- ja terveysasema.
Hakuaika päättyy 13.6. kello 16. Lisätietoja
Anne Lukkarila, psykologipalvelujen esimies,
050 314 6274.
■■ Sairaanhoitaja
Työavain 2-267-12. Määräaikainen tehtävä
16.7.2012-28.5.2013, geriatrinen akuuttiyksikkö Akos 2. Hakuaika päättyy 6.6. kello 16.
Lisätietoja Anne Kairoma, osastonhoitaja, 050
318 1568.
Terveyskeskuslääkäri, eri pituisia
sijaisuuksia
■■
Työavain 2-264-12. Määräaikainen virka. Hakuaika päättyy 31.12. kello 16.
Lisätietoja:
Tikkurilan terveysasema, ylilääkäri Jari Mäkelä,
050 312 1974
Länsimäen terveysasema, apulaisylilääkäri
Marko Raina, 050 312 1848
Myyrmäen terveysasema, ylilääkäri Laura Laisola, 050 314 5602
Martinlaakson terveysasema, apualaisylilääkäri Toni Vuori, 050 312 1896
Koivukylän terveysasema, ylilääkäri Mauri Palmi, 040 060 9483
Korson terveysasema, apulaisylilääkäri Natalia
Aaltonen, 050 312 1864
Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto, apulaisylilääkäri Marja Asikainen, 050 312 4449
([email protected])
■■ Hammashoitaja
Työavain 2-252-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.9.2012, Myyrmäen terveysasema. Hakuaika
päättyy 10.6. kello 16. Lisätietoja Kaisa Kemppainen, osastonhoitaja, 09 839 35282.
Terveyskeskuslääkäri, kotihoito
Työavain 2-222-12. Vakinainen virka alkaen
1.8.2012, Katriinan sairaala. Hakuaika päättyy
4.6. kello 16. Lisätietoja Annamaija Sutela, vs.
johtava ylilääkäri, 040 589 6188.
■■ Barnskötare
Työavain 3-569-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Daghemmet Timotej. Hakuaika päättyy 8.6. kello 12. Lisätietoja daghemsföreståndare Anne Stude, 09 8393 5773
■■ Lastenhoitaja
Työavain 3-537-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Illenpuiston päiväkoti. Hakuaika
päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Sari Eskola,
päiväkodin vs. johtaja, 050 312 1817.
■■ Lastentarhanopettaja, 2 paikkaa
Työavain 3-536-12. Vakinainen tehtävä alkaen
6.8.2012, Illenpuiston päiväkoti. Hakuaika
päättyy 5.6. kello 16. Lisätietoja Sari Eskola,
päiväkodin johtaja, 050 312 1817.
■■ Lastentarhanopettaja
Työavain 3-527-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Maauuninpolun päiväkoti. Hakuaika
päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen, päiväkodinjohtaja, 09 8393 2664.
■■ Lastenhoitaja
Työavain 3-528-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Kulomäen päiväkoti. Hakuaika päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen,
päiväkodinjohtaja 09 8393 2664.
■■ Lastenhoitaja
Työavain 3-529-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Maauuninpolun päiväkoti. Hakuaika
päättyy 8.6. kello 16. Lisätietoja Jarmo Holopainen, päiväkodinjohtaja 09 8393 2664.
■■ Lastentarhanopettaja
Työavain 3-521-12. Vakinainen tehtävä alkaen
1.8.2012, Yrttitien päiväkoti. Hakuaika päättyy
13.6. kello 16. Lisätietoja Mervi Tuominen, vs.
päiväkodin johtaja, 09 8392 3383.
■■ Lastenhoitaja
Työavain 3-523-12. Määräaikainen tehtävä
1.8.2012-31.5.2013, Pähkinänsärkijän päiväkoti. Hakuaika päättyy 11.6. kello 16. Lisätietoja
Marita Heikkilä, päiväkodin johtaja, 09 8392
9271.
■■ Erityislastentarhanopettaja
Työavain 3-262-12. Määräaikainen tehtävä
alkaen 1.8.2012-31.7.2013, Simonmetsän
päiväkoti. Hakuaika päättyy 14.6. kello 16. Lisätietoja Leena Naukkarinen, päiväkodinjohtaja,
09 8392 3336.
Suomen mielenterveysseuran sivuilta www.mielenterveysseura.fi
löytyy runsaasti tietoa ja käytännön apuja henkiseen hyvinvointiin.
26
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
27
tapetilla
tapetilla
Ekotekoja
Ekotekoja
Henkilöstön kiinnostus lähiympäristöön
puhkesi kukkaan
Sivistystoimen EkoTekokilpailun tämänkertainen teema,
viihtyisä lähiympäristö, innosti
yksiköitä katselemaan ympärilleen ja miettimään yhdessä,
miten omaa työpaikkaansa voisi
tehdä mukavammaksi.
Kilpailu toteutettiin 15.9.2011–15.3.2012
ja siihen osallistui yhteensä 30 vantaalaista päiväkotia, koulua, oppilaitosta ja
kirjastoa. Tavoitteena oli osallistaa lapset,
nuoret ja aikuiset yhdessä kehittämään
toimintaympäristöään viihtyisämmäksi.
Kilpailussa toteutuivat käytännössä Vantaan kaupungin arvot innovatiivisuus,
yhteisöllisyys ja kestävä kehitys. Jokainen
kilpailuun osallistuva yksikkö sai valita aiheeseen liittyvän teeman, jonka toteuttamiseen yksikössä paneuduttiin.
Vantaalla toimivat yritykset haastettiin tukemaan kilpailuun osallistuvia
yksiköitä. Yritykset tukivat kilpailua lahjoittamalla istutettavia kasveja, maaleja,
rakennustarvikkeita, talkooeväitä tai rahaa
palkintoihin.
Raadin vaikea tehtävä
Arvovaltainen raati, johon kuului niin poliittisia päättäjiä kuin virkamiehiäkin, joutui vaikeaan paikkaan kilpailun voittajia
valitessaan. Henkilöstö oli ottanut tehtävän vakavissaan ja tehnyt loistavaa työtä
yksiköissään. Yksiköiden tekemä työ auditoitiin, jotta raati saattoi tehdä ratkaisunsa.
Kaikkia ei voitu kuitenkaan palkita, joten
tässä raadin pohdinnan tulos.
Ensimmäinen palkinto, 2000 euroa,
meni Nikinmäen päivähoitoyksikölle, jonka henkilökunta rakensi yhdessä lasten
kanssa 20 majaa, joita päiväkodin lapset
voivat käyttää sisällä, pihalla ja lähimetsäs-
28
sä. Kankaat saatiin Kierrätyskeskukselta ja
rimat SunSauna Oy:ltä. Vantaan nuorten
työpaja ompeli lasten kuvioimat majakankaat. Nikinmäen päiväkodin henkilökunta
on aktiivisesti ja rohkeasti etsinyt ja löytänyt yhteistyökumppaneita majaprojektiinsa. Sopisiko tämä idea muille yksiköille?
Peltovuoren päiväkoti sai toisen palkinnon, 1000 euroa, piha-alueen kunnostuksesta yhteistyössä lasten ja vanhempien kanssa. Pihalle istutettiin lahjoituksina
saatuja koriste- ja vadelmapensaita sekä
kukkasipuleita. Tilakeskus osallistui pihan
kunnostukseen tuomalla multaa sekä kunnostamalla terasseja ja kaiteita. Päiväkoti
on erinomainen esimerkki siitä, miten pihan kunnostus voidaan toteuttaa osana
kasvatustehtävää ja päivittäistä toimintaa.
Päiväkodin henkilökunta käytti yhteisellä
päätöksellä ulkoilupäivänsä pihatalkoisiin.
Kolmannen palkinnon, 500 euroa,
nappasi Pähkinärinteen kirjasto, jonka väki
kunnosti kirjaston asiakastilaa asiakkaille tehdyn kyselyn pohjalta. Aineistoa vähennettiin lähes 6000 kappaletta lahjoittamalla muihin kirjastoihin tai asiakkaille.
Näin saatiin tila nuortennurkalle ja väljyyttä muuallekin. Opasteiden uusimisella helpotettiin aineiston hakua. Kirjaston
toimintamalli on toteuttamiskelpoinen
muissakin yksiköissä. Sisätilojen kunnostus toteutettiin kolmen hengen tiimityönä
muun työn ohessa.
Kunniamainintoja kolmelle
yksikölle
Viertolan koulun kouluisäntä Jouni Kinnari
palkittiin lahjakortilla. Teemana oli näyttämötilan taustan maalaus ja ruokasalin
ilmoitustaulujen kunnostus. Kouluisäntä
on ohjannut oppilaita maalaustyössä sekä
ottanut oppilaita mukaan piha-alueen siistimistöihin. Kouluisäntä Jouni Kinnari on
erinomainen esimerkki siitä, miten kouluyhteisössä kasvatustehtävään osallistuvat
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
kaikki aikuiset, ei vain opettajat.
Vaskivuoren lukio palkittiin aulaan sijoitettavalla lajitteluastialla. Teemana oli
hyvät tavat ja sitä toteutettiin erilaisilla
oppilaskunnan järjestämillä tempauksilla
sekä aiheen käsittelyllä eri oppiaineissa.
Opiskelijat valmistivat myös teemaan liittyviä lyhytelokuvia, jotka esitettiin päivänavauksessa koko oppilaitokselle.
Daghemmet Linda palkittiin kunniamaininnalla ideasta, joka on toteuttamiskelpoinen muissakin päiväkodeissa.
Päiväkodin eteiseen järjestettiin kaapit,
joihin vanhemmat voivat tuoda lastensa
pieneksi jääneitä vaatteita sekä leluja ja
kirjoja. Kaapista voivat muut perheet ottaa
itselleen tarpeellisia vaatteita ja tavaroita.
Ne tavarat, jotka eivät löydä uusia käyttäjiä
muutaman kuukauden sisällä, lahjoitetaan
kierrätyskeskukseen.
Energiasyöppö
jääkaappi löytyi!
Viime joulukuussa Vautsissa
julistettiin kilpailu, jossa etsittiin
eniten energiaa kuluttavaa jääkaappia. Kilpailun pääpalkintona
oli uusi energiapihi jääkaappi,
jonka voitti Koivukylän koulu.
20
Tästä tehdään perinne
Vantaan sivistystoimi järjestää joka toinen
lukuvuosi päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille ja kirjastoille suunnatun EkoTeko
-kilpailun. Ensimmäisen EkoTeko -kilpailun teemana lukuvuonna 2009–2012 oli
sähkön säästö. Kilpailun tavoite toteutui
erinomaisesti, sähköä säästettiin 53 000
euron ja 175 000 kWh:n edestä.
Yhteisöllinen ja ympäristövastuullinen toiminta päiväkodeissa, kouluissa ja
kirjastoissa jatkuu kilpailun jälkeenkin.
Viihtyisä lähiympäristö -kilpailusta saadut lukuisat ideat ja kokemukset tullaan
levittämään vantaalaisiin päiväkoteihin,
kouluihin, oppilaitoksiin ja kirjastoihin.
EkoTeko-kilpailusta on tullut pysyvä toimintamalli Vantaalla. Seuraavan kilpailun
suunnittelu käynnistyy syksyllä ja kilpailu
toteutetaan lukuvuotena 2013-2014.
Lämpimät kiitokset kaikille osallistujille!
zz Teea Markkula
Koulusihteeri Ritva Lehtonen ilmoitti työyhteisönsä mukaan kilpailuun, koska epäili
koulunsa henkilökunnan tilassa sijaitsevassa jääkaapissa termostaattivikaa: jääkaappi jäädytti kaiken sisältönsä. Jääkaappi paljastuikin energiatuhlariksi, ja tilalle
on nyt vaihdettu energiapihimpi yksilö.
Uusi jääkaappi vaikuttaa Lehtosesta hyvältä – enää eivät eväät pääse jäätymään.
Kilpailussa osallistujien tehtävänä oli
mitata työpaikkansa jääkaapin energiankulutusta yhden vuorokauden ajan lainaksi saadulla mittarilla. Mittaustoimenpide
oli helppo.
– Kytkettiin vain mittari pistorasiaan
ja jääkaapin virtajohto mittariin, Lehtonen
kuvailee.
Projektipäällikkö Marita Tamminen
Tilakeskuksesta muistuttaa, että mittareita
saa edelleen lainata ympäristökeskuksesta ja että laitteiden kulutuksia kannattaa
seurata.
sulattavat jääkaapit sen sijaan vaikuttivat
hyvin energiatehokkailta.
zz Teksti ja kuva Ann-Mari Ruhanen
Mittaustulokset yllättivät
Kilpailuun osallistuneiden jääkaappien
suhteelliset kulutukset vaihtelivat suuresti. Vaihteluväli oli 0,0010–0,0069 kWh/l/
vuorokausi. Tulosten perusteella jääkaapin
ikä ei ollut merkittävin kulutukseen vaikuttava tekijä: osa 1980-luvun jääkaapeista oli
kulutukseltaan hyvin maltillisia. Myöskään
jääkaapin koolla ei näyttänyt olevan merkitystä energiankäytön kannalta – suurin
ja pienin kuluttaja löytyivät samasta kokoluokasta, joka oli noin 200 litraa.
Suurimpia kuluttajia löytyi myös sekä
pakastelokerollisista että -lokerottomista
jääkaapeista. Kilpailun perusteella itse-
Energiansäästövinkkejä
• Älä sijoita jääkaappia lämpöä
tuottavan laitteen lähelle.
• Varmista, että jääkaapin
ympärillä on riittävä ilmankiertotila.
• Huolehdi jääkaapin ajoittaisesta sulattamisesta.
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
29
tapetilla
selän takana
Ajattelemisiin...
Ei niin uusi keksintö…
Office 2010-ohjelmien asennukset alkavat
Uudet Office 2010 -ohjelmat (Word,
Excel, PowerPoint) asennetaan kevään
ja kesän aikana Vantaan hallinnon verkon työasemiin ja kannettaviin tietokoneisiin, joissa on XP-käyttöjärjestelmä. Asennukset tehdään etäyhteyden
kautta.
Työasemissa ja kannettavissa, jotka
vaihtuvat laite-eräkierrossa kesäkuusta
2012 alkaen, on valmiiksi asennettuna
uusi Windows 7 -käyttöjärjestelmä ja
Office 2010 -ohjelmat. Office 2010 -ohjelmat ja Windows 7 -käyttöjärjestelmä
ovat suomenkielisiä.
Office 2010 -ohjelmien asennukset
alkoivat pilottikohteissa Tietohallinnon
palvelukeskuksessa, Sivistysvirastossa
Asematiellä ja Talouspalvelukeskuksessa huhtikuussa. Pilottiasennusten
30
jälkeen asennuksia jatketaan aluekohtaisesti vaiheistettuna. Johtuen Office
2010 -asennusten luonteesta aluekohtaisesta jakelusta ei ole tarkkaa kokonaisaikataulua. Asennusten aluekohtaista etenemistä päivitetään projektin
omille intrasivuille (Etusivu > Keskushallinto > Tietohallinnon palvelukeskus
> ICT-hankkeet > Office 2010-ohjelmien ja Windows 7 käyttöönotto). Voit
siis seurata oman alueesi Office 2010
-asennusten alkamista projektisivujen
kautta.
Office 2010 -asennukset vaativat
käyttäjältä tärkeitä toimenpiteitä ennen asennuksia. Käyttäjille tarkoitettu
asennukseen liittyvä muistilista (huomioitavat asiat ennen asennusta ja
asennuksen jälkeen) sekä paljon muu-
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
No nyt on kyllä vaikeeta. Ajattelijalle pakkaa tulemaan
”runsauden pula” pohtiessa lehtemme teemoja; työhyvinvointi ja johtaminen. Molemmista on kirjoitettu kilometreittäin tekstejä ja esitetty erilaisia teorioita ja hienoja
ajatuksia. Nyt meinaa käydä meikäläisellekin niin kuin
entisaikaisille tukinuittajille. Pakkaa syntymään suma…
Mitenkäs sen purkaa tekstiksi, kun on vaan yksi tuutti,
mistä sanavuo kulkee. Käynpä siis uittohommiin ja suman purkuun…
Hmm… Jos olisin tukinuitossa päällikkönä. Suman
syntyminenhän pitäisi estää, jotta tukit saadaan määränpäähän määräaikaan mennessä. Virrat ja vuot kulkevat eri
paikoissa eri tahtiin ja eri tavalla. Pitäisi tietää millainen
uittomatka on. Pitäisi osata ennakoida. Katsella vähän
kauemmas ja suunnitella miten edessä olevasta taipaleesta selvitään parhaiten yhdessä. Pitäisi tietää millainen on
työssä oleva porukka. Tietäisi kenet mihinkin tehtävään
laittaa.
Olisihan se hyvä saada joukko puhaltamaan yhteen
hiileen ja itse kukanenkin tietäisi oman tehtävänsä ja
paikkansa. Jaa-a. Pitäisi varmaan ajatella myös sitä, että
onko kaikilla kunnolliset työvälineet. Rikkonaisella keksillä
kun on huono tukkeja uitella. Vielä kun huolehtisi jätkien
hyvästä tuulesta vaikka laulaa lurittamalla kunnon rallin,
niin sujuisi työkin sutjakammin. Tulisivat vielä toistekin samaan
porukkaan hommiin. Kehaistakin voisi illalla, kun on saatu särpimet naamaan vedettyä. Aamulla taas olisi hyvä mieli päivän
työt aloittaa, kun illalla on mukaviin tunnelmiin lopetettu.
Ja jos se suma sitten kuitenkin syntyisi, pitäisi löytää keinot
sen purkamiseksi. Ei varmaan haukkuminen ja huutaminen
auttaisi. Ja kyllähän se järkeenkin käy, ettei kukaan nyt tahallaan sumaa synnytä ja näin omaa työtään hankaloittaa halua.
Voisihan sitä yrittää vaikka kannustamalla ja yhteishenkeä
nostattamalla saada porukan yltämään vielä entistä parempiin
suorituksiin….
Edellistä ajatuspolkua kun käy, niin tulee väkisinkin mieleen ovatkohan nämä jutut loppujen lopuksi niin hirveästi
muuttuneetkaan? Käytämmekö vain hienompia termejä eri asioista? Ihmisiähän me, niin johtajat kuin työntekijätkin, olemme
edelleen. Voisikohan tässäkin olla pääasiassa kysymys tahtotilasta? Siitä millaisia johtajia ja alaisia me itse kukin haluamme
olla. Kuinka me johdamme tuottaen työhyvinvointia? Kuinka
me työntekijöinä toimimme työhyvinvointijohtamisen mahdollistaen?
Ajattelemisiin
Tepentuuri
ta tärkeää tietoa löytyy projektin intrasivuilta. Tietohallinnon palvelukeskus
järjestää erilaisia Office 2010 -koulutuksia yhteistyössä Vantaan aikuisopiston kanssa keväällä ja syksyllä 2012.
Lisätietoja kursseista löytyy tietohallinnon palvelukeskuksen Koulutus-intrasivuilta. Lisäksi käyttäjille on tarjolla
runsaasti itseopiskelumateriaalia Office 2010-itseopiskeluportaalin kautta.
Portaalin osoite on: http://www.edu.
vantaa.fi/win7portal/.
Lisätietoja projektista antaa ICTprojektipäällikkö Ville Kääriäinen
p. 050 304 5758.
Tietohallinnon palvelukeskus,
Office 2010/Windows 7 -projekti
:
ukana ä
m
i
k
k
i
ik
Ka
misia e un
o
n
a
s
i
u
ei irt
a. Elok usi
s
k
u
t
lomau emana talo
n te
Vautsi elkaohjelma
ja v
Muistathan antaa vinkkejä ja palautetta
Vautsi on Vantaan kaupungin henkilöstölehti, joka ilmestyy
kahdeksan kertaa vuodessa. Juttujen ideoimiseen tarvitaan
myös lukijoiden apua: kertokaa ideanne ja palautteenne joko
toimialanne viestintään, joista on kaikista edustus sisäisen viestinnän
toimitusneuvostossa, tai lehden toimitukseen sähköpostiosoitteella
[email protected]
Vautsin teemat ja aineistopäivät
(suluissa painoon lähettämispäivä / jakelun alkamispäivä):
5/2012 6/2012 7/2012 8/2012 Talous- ja velkaohjelma Ekologisuus / Uusi kaupungintalo
Tarinoita työstä Joulu-numero to 16.8. (ma 27.8. / to 30.8.)
to 20.9. (ma 1.10. / to 4.10.)
to 25.10. (ma 5.11. / to 8.11.)
to 29.11. (ma 10.12. / to 13.12.)
Vautsi | Vantaan kaupungin henkilöstölehti
31
Hyvää kesää!
Kuva Pekka Turtiainen