voi jäädä uupumuksen alle. - Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Kyrkan och vi
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
4/2015
www.turunseurakunnat.fi
Ilo isovanhemmuudesta
voi jäädä uupumuksen alle.
Keskiaukeama
Hienoston hautamuotia
1600-luvulta
Sivut 6–7
Klaus Rautawaara – sinivalkoisin
siivin kapellimestariksi
Takasivu
Acceptera att ditt
barn är gay Sidan 4
2
3
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
30.4.–21.5.2015
M
Rakkaudella kasvatettu
nassamme kasvaa. Heidän elämänsä ja siihen liittyvät tarpeet ovat viime vuosien aikana olleet keskustelussa. Vuonna 2013 voimaan tulleella vanhuspalvelulailla halutaan turvata ikääntyvän väestön hyvinvointi
ja iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saanti. Fyysisen hyvinvoinnin turvaamisen lisäksi lain tarkoituksena on tukea
ikääntyneiden osallisuutta ja voimavaroja
sekä edistää ikääntyneiden hyvinvointia.
Olen elämäni aikana viettänyt paljon aikaa
niin äidin kuin isänkin vanhempien kanssa. Omien vanhempieni mielestä oli tärkeää
luoda läheiset välit myös muihin suvun jäseniin; isovanhempiin, setiin, täteihin, enoihin
ja serkkuihin. Siksi vierailimme usein sukulaisissa, he meillä ja säännöllisesti viikoittain kävimme tapaamassa kauempana kaupungissa asuvia isän vanhempia. Äidin vanhemmat asuivat lähellä kotiamme ja heidän
luona vietimme siskoni ja serkkujeni kanssa pitkiä aikoja joko hoidettavana tai muuten vain. Isovanhemmilleni lastenlasten hoitaminen ja heistä huolehtiminen oli kunniatehtävä. He olivat tottuneet lapsikatraisiin
ja kestitsemään lukuisia vieraita. Itse sain aina kokea isovanhempieni taholta olevani rakastettu, tervetullut ja odotettu. Mummani sanoikin, että hänellä ei omille lapsille aikoinaan ollut riittävästi aikaa, mutta lastenlapsille sitäkin enemmän.
Tämän lehden keskiaukeaman jutun yhteydessä mainitussa huoneentaulussa muistutetaan isovanhempia huolehtimaan omista voimavaroistaan. Omille isovanhemmilleni kristillisen uskon lisäksi me lastenlapset
olimme voimavara ja elämän ilo vanhuus-
Elämä
isovanhempien
kanssa
on rikkaus.
vuosina. Lienemme siis kaikki olleet onnekkaita, sillä vältimme nykypäivän isovanhempien kohtaaman uupumuksen. Hoidimme
toinen toistemme henkistä hyvinvointia jakamalla iloja ja suruja. Sukumme vanhukset olivat luontevasti ja itsestään selvästi osa
perheemme arkea ja juhlaa. Yhteisöllisyys oli
voimavara.
Vuosikymmeniä myöhemmin pääskyset
lentelivät yhä 1800-luvulla rakennetun maalaistuvan pihamaalla. Istuimme mumman
kanssa tuvan keittiössä ja katselimme lintuja. Perunat olivat vaihtuneet pannukahviin.
Olimme molemmat vanhentuneet – tai kasvuksi sitä varmaan sanotaan. Nyt jo edesmenneet isovanhempani antoivat paljon lastensa ja lastenlastensa hyväksi, mutta samalla he olivat etuoikeutettuja jakamaan arvokasta elämänkokemustaan meille jälkipolville. Yhteisten vuosiemme aikana opin heiltä monia kullanarvoisia asioita mm. työnteosta, arvoista, ihmisistä, sodasta ja rauhasta,
elämästä yleensä. Vaikka mummat ja paapat
ovat nyt kirkkomaan mullissa, ovat he muistojen kautta edelleen läsnä. Isää ja äitiä isovanhemmat eivät korvaa, mutta elämä isovanhempien kanssa on rikkaus. Toivoisin jokaisen voivan kokea yhtä syvää isovanhempien rakkautta kuin olen itse saanut kokea.
Isovanhemmat, rakastakaa lastenlapsianne!
Leena Koski
Sosiaalityöntekijä, sairaanhoitaja, psykoterapeutti Marjo Oinonen,
Turun Sanomat 27.3.2015
Päätoimittaja Pauli Juusela, Vantaan Lauri 16.4.2015
Viestintäjohtaja Seppo Simola, Valomerkki 18.4.2015
toisenlaisella tekniikalla. Uimahallissa kohtaan hymyjä, pirskahtelevaa iloa, syvää rauhaa, kaunista arkea.
Suihkun puolella olemme alasti. Naisia,
kaikenlaisia. Kukaan ei häpeile vartaloaan.
Ei raskausarpiaan, ei selluliittiään, ei karvoitustaan, ei muotojaan. Ei meikittömyyttään, ei kehossa näkyviä vaurioita, elämästä
kertovia tarinoita. Toista katsotaan kunnioittavasti silmiin, sutkautetaan jotakin pientä
ihmismääristä, säästä, jostakin ei mistään.
Ja samalla sitä on jotenkin todella yksin – hyvällä tavalla. Minun uintihetkeni,
minun pyhiinvaellukseni altaaseen, sieltä pois, saunaan, kotiin. Uintisuorituksen
jälkeen saatan epäekologisesti jäädä useiksi minuuteiksi lämpimän suihkun alle. Seison vain, katselen seinäkaakeleita, annan
lämpimän veden kulkea ihollani. Ympärillä olevat äänet eivät kuulu kuin kaukaisuudessa. Tässä on hyvä.
Uimahalleissa näkyy tiedostamattomasti se, miten Jumala meidät näkee. Sinä olet
ihme, suuri ihme, minulle rakas, sinut hyväksyn, sinun vierelläsi kuljen. Nauti tästä hetkestä, sinusta, siitä mitä olet, mitä hyvää kannat ja teet. Kun uinti ei kulje, aallot
lyö vastaan ja muut menevät ohi, kannattelen sinua kyllä.
Jumala kertoo meille: Minä olen se joka
olen. Altaan matala pää, jossa jalkasi ylettyvät pohjaan. Kiinteä kaide, johon tarttua kun
henki ei kulje. Ystävällinen tuntematon, joka
lainaa sinulle vartalovoidettaan kuivaa ihottumaasi varten. Sauna, jonka lempeän tehokas lämpö tuntuu kylmän kaakelikävelyn jälkeen koko kehossa. Hyvä hehku, joka lämmittää sydämessäsi kotiin kävellessä.
Laura Kajala
Oppilaitostyön pappi
KANNEN KUVA
Isovanhemmuus on suuri ilon ja kiitollisuuden aihe. Joskus se koettelee myös
voimia, jos hoito- ja kasvatusvastuu siirtyvät liiaksi isovanhempien harteille.
Kuva Timo Jakonen
30.4.2015 46. vuosikerta
Julkaisija | Utgivare Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä | Åbo och S:t Karins kyrkliga
samfällighet. Ilmestyy 11 kertaa vuodessa. Seuraava 21.5.2015
Kustantaja Kotimaa Oy
Toimitusneuvosto Harri Raitis,
Mia Henriksson, Anni Itähaarla, Tiina Jakobsson, Lauri Palmunen, Ann-Mari Rannikko, Jyrki Tuominen
Päätoimittaja Paula Heino,
Toimitussihteeri Mervi Sipilä, [email protected]
Toimittajat Leena Koski ja Minna Vesanto
[email protected]
Seurakuntien ilmoitukset [email protected]
Taitto ja kuvan­käsittely Erkki Kiiski ja Kotimaa Oy
Ilmoitus­
Jakelu Posti
Jakeluhuomautukset
markkinointi Pirjo Teva, puh. 202 754 2284, 040 680 4057, [email protected]
Timo Karonen, p. 0207 542 267
● Rauman seurakunnan johta-
tayhtymän nenä on pitkästä aikaa
pinnan yläpuolella, sillä viime vuoden tilinpäätös on plussalla. Talouden
matokuuri, muutamien kiinteistöjen
myynti ja rahoitussijoitusten tuotto
korjasivat tilannetta.
Ylijäämää vuodesta 2014 jäi kaksi
miljoonaa euroa, kun talousarviossa
oli varauduttu 1,6 miljoonan euron
alijäämään.
– Plusmerkkinen tulos johtuu siitä, että pystyimme vähentämään toimintakulujamme läpi kentän, toteaa
hallintojohtaja Hannu Kallio.
– Talous saatiin tasapainoon myös
siksi, että myimme yksittäisiä kerrostaloasuntoja 1,2 miljoonalla eurolla sekä siksi, että sijoitustoiminnan
Toimitus
Tiedotustoimisto,
Eerikinkatu 3
PL 922, 20101 Turku
puhelin (02) 261 7111
[email protected]
www.turunseurakunnat.fi
tuotot olivat arvioitua paremmat.
Talousjohtaja Irma Hokan mukaan
viime vuoden tilinpäätöksen vuosikate oli viisi miljoonaa euroa. Vuosikate ilmoittaa tuloksen ennen poistoja ja satunnaiseriä. Edellisenä vuonna vuosikate oli 3,9 miljoonaa euroa.
Rahoitustuotot olivat kaksi miljoonaa
euroa, kun ne edellisenä vuonna olivat 1,3 miljoonaa euroa.
Hyvä talous edellytys
toiminnalle
Seurakuntien toiminnan edellytys on
hyvä taloudenpito. Jos seurakuntien
talous ei ole kunnossa, ne eivät kykene hoitamaan yhteiskunnan heikompiosaisten auttamistyötä tai seurakuntien normaalia toimintaa, ku-
ten perhekerhoja, muskareita, nuorisotyötä tai jumalanpalveluselämää.
Nyt on 70. vuosi, kun kirkollisvero
on Turussa ja Kaarinassa ennallaan.
Koko sotien jälkeisen ajan seurakuntayhtymän kirkollisveroa on kannettu yhden prosenttiyksikön mukaan.
Vain pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymät ovat myös pitäytyneet yhdessä prosenttiyksikössä. Tampereen
seurakuntayhtymässä kirkollisveroa
maksetaan 1,25 ja Oulussa 1,30 prosenttiyksikön perusteella.
Seurakuntien valtiolta saama yhteisövero-osuus poistuu ja tilalle tulee vuodesta 2016 alkaen valtion talousarviomäärärahoista maksettava rahoitus, jolla rahoitetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä. Näitä
ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja
kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden
rakennusten ja irtaimiston ylläpito.
Suurille seurakuntayhtymille muutos tarkoittaa tulojen laskua verrattuna yhteisövero-osuuteen.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän tilinpäätökset ovat olleet alijäämäisiä vuodesta 2008 lähtien. Vuonna 2013 kaikki yhtymän
kymmenen seurakuntaa ja yhtymän yksiköt tekivät talousarvioihinsa kaikkiaan 14,5 prosentin säästöt.
Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli tilinpäätöksen maaliskuussa. Kun tilintarkastajat ovat käyneet tilinpäätöksen läpi, siitä päättää lopullisesti
yhteinen kirkkovaltuusto kesäkuun
kokouksessaan.
PH
Lyhty kotiin kesäksi
vätsiivoukset alkavat huhtikuun lopussa.
Jotta kevätsiivoukset sujuisivat
mahdollisimman joutuisasti, hautausmailta toivotaan, että läheiset
hakisivat haudoilta metalliset kynttilälyhdyt kotiin varastoon äitienpäivään eli 10. toukokuuta mennessä.
Ne muistolehtoihin ja veteraanilehtoon tuodut lyhdyt, joita omaiset
eivät nouda kesävarastoon, hautaus-
maiden työntekijät siivoavat pois kevättöiden jaloista.
Lyhty, joka varastoidaan kotiin kesän ajaksi ja tuodaan iltojen pimetessä taas haudalle, on ympäristöystävällisin tapa muistaa kynttilänvaloilla edesmenneitä rakkaita. Ympäristöystävällinen se on etenkin silloin, kun lyhdyssä käytetään muovikuorisen kynttilän sijasta tavallista pöytäkynttilää.
MV
Ravintolalle siunattu alku
● Italialaistyyppinen ravintola
Ovo Osteria Romana siunattiin käyttöön ennen sen virallisia avajaisia.
Kansainvälisen seurakunnan pappi
Miika Ahola siunasi Luca ja SallaMaria Platanian omistaman ravintolan virsin ja rukouksin. Pienessä tilaisuudessa oli paikalla myös kokki Cosimo Catanzaro (oikealla).
– Vaikka yritysten siunaaminen ei
tavallista Italiassakaan, halusimme
kuitenkin siunauksen tällekin ravintolallemme. Edellisellä kerralla pyysimme mukaan kotiseurakuntamme
kirkkoherran. Miika Aholaan olemme tutustuneet päiväkodissa, jossa
meidän molempien lapset ovat hoidossa, kertoo Salla-Maria Platania.
va kappalainen, teologi ja politiikan
tutkija Ville Niittynen valittiin Kaarinan seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi. Seurakunnan nykyinen kirkkoherra Pirjo Vahtola jää eläkkeelle kesäkuun alusta lukien.
Kaarinassa kirkkoherra valittiin välillisellä vaalitavalla, jossa uuden kirkkoherran valinnan
teki syksyn 2014 seurakuntavaaleissa valittu seurakuntaneuvosto. Kirkkoherran vaalissa hakijoista Ville Niittynen sai yli puolet annetuista äänistä ja näin ollen tuli valituksi kirkkoherran virkaan.
Tuomiokapituli tutki ennen vaalia
Kaarinan kirkkoherran virkaa hakeneiden pappien kelpoisuuden ja antoi heistä seurakunnalle lausunnon.
Seurakuntaneuvosto haastatteli hakijat 5. maaliskuuta ja vaalipaneeli pidettiin helmikuussa.
Seurakunnat voivat nykyisin valita paimenensa käyttäen ensisijaisesti joko perinteistä suoraa vaalitapaa,
jossa tuomiokapituli asettaa hakijat
vaalisijoille ja täysi-ikäiset seurakuntalaiset äänestävät, tai käyttäen välillistä vaalitapaa, jossa yhtymään
kuuluvan seurakunnan seurakuntaneuvosto tai itsenäisen seurakunnan kirkkovaltuusto valitsee hakijoista sopivimman.
Muutos vaalitavasta tuli kirkkojärjestykseen vuoden 2014 alusta. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä kaarinalaiset luottamushenkilöt
olivat ensimmäisiä, jotka valitsivat
itse kirkkoherransa. Paluumuuttajia
Ville Niittynen aloittanee työnsä Kaarinan seurakunnassa heinäkuun alusta,
joten perheen alkukesä sujuu pakkaamisen merkeissä. Ennen Raumaa Niittynen perheineen on asunut Littoisissa ja työskennellyt muun muassa Mikaelinseurakunnassa, joten Kaarina ja
Turku ovat tuttuja kaupunkeja jo ennestään. Myös monet Kaarinan seurakunnan työntekijöistä ovat Niittyselle tuttuja jo entuudestaan.
Perheen kanssa käymme
usein konserteissa,
näyttelyissä ja eri
kulttuuritapahtumissa. Teen
väitöskirjatyötä Runebergistä
ja hänen aatemaailmastaan.
Lisäksi kirjoitan eri
julkaisuihin kirja- ja oopperaarvioita sekä kolumneja,
Kaarinan tuleva kirkkoherra
Ville Niittynen
kertoo vapaa-ajan vietostaan.
Niittysen mukaan Kaarinan seurakunnassa painottuvat lapset, nuoret ja perheet. Heidän kohtaamisensa edellyttää modernia työotetta ja
viestintää.
Painotuksista huolimatta kirkolla ei Niittysen mukaan ole yhtään
ei-tärkeää työalaa. Koska kirkon resurssit näyttävät vääjäämättä vähenevän, toimintaa tulee uudistaa ja
järkevöittää sekä seurakunnan että
yhtymän tasolla.
– Uskon, että seurakuntien toiminnalliset raja-aidat yhtymän sisällä tulevat jatkossa entistä matalammiksi,
Niittynen sanoo.
Rauman seurakunnassa reilun
vuoden ajan vt. kirkkoherrana toimineella Niittysellä on realistiset odotukset tulevan työn vaativuudesta:
– Kirkkoherran työssä painottuvat
monipuolinen johtajuus ja erilaisiin
odotuksiin vastaaminen.
MS
Säännölliset yhteydet Turun ja Pietarin välillä
Keksi uusi nimi
lehdellemme
● Turun ja Kaarinan seurakun-
● Kirkko ja me -lehti täyttää tä-
tayhtymä on Pietarin Pyhän Marian seurakunnan ystävyysseurakunta. Seurakuntien välillä on ollut
säännölliset yhteydet jo yli 20 vuoden ajan. Turusta ja Kaarinasta käy
muutaman kerran vuodessa Pietarissa pappeja saarnamatkoilla ja lomatuuraajina. Seurakuntayhtymä myös
tukee Pyhän Marian seurakunnan
diakoniatyötä. Marian ilmestyspäivänä maaliskuussa Pietarissa vierailivat hallintojohtaja Hannu Kallio ja
tuomiorovasti Heimo Rinne. Kirkossa pidettiin silloin juhlajumalanpalvelus. Pyhän Marian kirkko täytti 210
vuotta ja seurakunnan uudelleen perustamisesta tuli 25 vuotta. Tuliaisik-
si Turusta vietiin papin alba. Pyhän
Marian kirkko on Inkerin evankelisluterilaisen kirkon pääkirkko ja Inkerin kirkon piispa on Aarre Kuukauppi.
Turun ja Kaarinan seurakunta­
yhtymä on tehnyt yhteistyötä Pietarin Pyhän Marian seurakunnan kanssa yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Aineellisen
auttamisen lisäksi kyse on ollut myös hengellisestä yhteistyöstä. Kuvassa hallintojohtaja Hannu Kallio ojentaa lahjan
kirkkoherra Mihail Ivanoville,
taustalla tuomiorovasti Heimo
Rinne ja tulkkina toiminut
Tatjana Shadrunova.
Heikki Jääskeläinen
”Me kirkon sisärinkiläiset voimme nähdä märkää unta siitä, että kirkko olisi yhteisö, jonka hyväksi kaikki jäsenet yhteisvoimin ponnistelevat. Toiveistamme
huolimatta suurimmalla osalla ihmisistä on kirkkoon suhde, joka ainakin muistuttaa asiakkuutta. He maksavat kirkollisveronsa, jos katsovat, että saavat kirkolta
jotain tai ainakin kannattavat sitä hyvää työtä, mitä kirkko tekee.
Voimme olla puhumatta asiakkaista ja palveluista tai keksiä näille erilaisia kiertoilmaisuja. Itse asiaa se ei muuta. Iso kysymys on se, pidämmekö näitä asiakkaiksi itsensä kokevia yhtä arvokkaina seurakunnan jäseninä kuin innokkaasti
seurakunnan toiminnassa pyöriviä. Arvostammeko näitä ihmisiä, heidän tapaansa suhtautua kirkkoon ja heidän kenties hyvinkin heikkoa ja haurasta uskoaan?”
U
Ketä kiinnostaa säärikarvat?
Jussi Vierimaa
”Toiseksi toivon – ja kirkko toivoo – että muistatte tulevia päätöksiä tehdessänne ennen kaikkea köyhät ja kipeät. Useimmilla meistä ovat asiat ihan hyvin,
mutta heidän, joille valta on annettu, tehtävä on huolehtia ennen kaikkea heistä,
joilla ei mene hyvin. Lapsiperheiden köyhyys ja nuorten syrjäytyminen työelämästä aiheuttavat paljon kärsimystä ja ovat uhkia tulevaisuudelle. Vanhuksista puhutaan lähinnä yhteiskunnan kestokykyä rasittavana taloudellisena taakkana. Heitä ollaan nyt siirtämässä laitoksista kotihoitoon, mutta ilman riittäviä resursseja
tämä merkitsee heitteillejättöä.”
KUUKAUDEN SANA
imahallit! Liian kapoiset vaatekopit, viileitä vesiläiskiä kylmällä kaakelilattialla. Kloorin voimakas tuoksu, joka viestii meille puhtaudesta ja turvallisuudesta. Valo, joka tekee
ihostani jotenkin läpikuultavan harmaan.
Ihmiset. Joku kälättää saunassa, toinen turhautuu tuntemattomiin, liian hitaisiin uimakavereihin. Minuun. Vettä nenässä, sitä kautta nielussa. Hukunko, vai selviänkö.
Esseisti Antti Nylénille (HS 16.4.2015) uimahalli on helvetti. Niissä on alastomia ihmisiä kylmässä, kovassa ja kirkkaassa ympäristössä.
Kului pitkä aika, kun en käynyt uimahallissa. Liian kaukana, tiedättehän. Ne ovat
aina liian kaukana. Mielikuva ruuhkasta,
hiuksista viemäriritilöissä, kylmästä ilmasta.
Alkuvuonna rohkaistuin taas käymään. Juuri mikään ei ollut muuttunut, huomasin. Uimahalleissa on pysyvyyttä, ajattomuutta, pysähtyneisyyttä.
Mutta helvetti se ei minulle ole. Taivas pikemminkin. Naisten puolella vallitsee jokin outo todellisuus, joka ei muualla yhteiskunnassa näy. Puhumme toisillemme. Herra Jumala, miten hämmästyin puheliaisuuttamme. Uskaltaudumme istua saunassa toisen viereen. Lapset, nuoret, aikuiset, seniorit. Kansa, joka sijoittautuu busseihin täysin
● Turun ja Kaarinan seurakun-
Timo Jakonen
”Syrjäytyminen, köyhyys ja työttömyys eivät ole valintoja. Kuka sellaisesta haaveilee? Kuinka moni lapsi vastaa kysyttäessä mikä susta tulee isona, että musta tulee työtön tai köyhä?
Hyväntekeväisyys kohdistuu vähävaraisiin perheisiin kun jaetaan ruoka- tai vaateapua. Varsinkin jouluna ihmiset aktivoituvat. Eri järjestöt ja seurakunnat lahjoittavat ja välittävät lapsille näiden toivomia leluja vierailta aikuisilta.
Mutta mitä, jos tämä toiminta olisikin ympärivuotista toimintaa? Mitä jos kehitettäisiin operaatio salainen ystävä?”
Ville Niittysestä
Kaarinan
kirkkoherra
● Turun hautausmaiden ke-
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
SATTUVAT SANAT
Seurakuntayhtymän
tilinpäätös ylijäämäinen
Timo Jakonen
aalla asuvien isovanhempieni
pihaa asuttivat kesäisin pääskyset. Istuimme usein mummani kanssa tuvan portailla katsomassa niiden lentoa. Söimme perunaa, saksittua kinkkumakkaraa ja puutarhassa kasvatettua salaattia mansikoilla. Tuorekurkusta mummani koversi lusikalla kiekuroita lautaselle. Minä katsoin suu auki hämmästellen lintuja, mummani lusikoi ovelasti ruokaa kaksivuotiaan suuhun.
Isovanhempani olivat vanhuksia. Heidän vireyttään ja nuorekasta mieltä ei koskaan tarvinnut korostaa kutsumanimessä. Heillä vanhuus sisälsi sairauksien, vaivojen ja (liian pienen) eläkkeen lisäksi iästä huolimatta niin
paljon hyvää, että he uskalsivat rohkeasti olla vanhuksia, ei senioreita tai eläkeläisiä. He
olivat mummat ja paapat.
Vaikka isovanhempieni kaltaiset, sodan
kokeneet sukupolvet vähitellen poistuvat keskuudestamme, vanhusten määrä yhteiskun-
ALUKSI
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
nä vuonna 50 vuotta. Lehti uudistuu
loppuvuodesta ja samalla mietitään,
onko syytä säilyttää lehden vanha, perinteinen nimi vai nimetäänkö lehti
uudelleen. Mitä mieltä olet?
Jos sinulla on hyvä idea lehden uudeksi nimeksi, kerro se meille! Nimi voi liittyä seurakuntien toimintaan ja arkeen, seurakuntayhtymän
tai kirkon historiaan, se voi löytyä
Raamatusta tai virsikirjasta, alueen nimistöstä tai kirjallisuudesta.
Seurakuntayhtymän viestintästrategiassa sanotaan, että yhtymän ja sen
seurakuntien viestintä ”käyttää ihmisten arkeen soveltuvia viestintävälineitä, toimintatapoja ja kieltä”.
Teemme lehteä tavallisille, mukaville turkulaisille ja kaarinalaisille. Mikä nimi lehden lukijoita puhuttelisi?
Lähetä nimiehdotus tai useampi
sekä nimesi, sähköpostisi ja puhelinnumerosi 29.5.2015 mennessä osoitteella [email protected] Kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan
t-paitoja ja jos ehdotusten joukosta löytyy voittaja eli ehdotus, jolla
nimellä tämä lehti tulevaisuudessa
tunnetaan, voittaja palkitaan reilun
sadan euron hintaisella mobiililaitteella. Jos nimiehdotusten joukosta ei
löydy sopivaa tai toimitus ei sitä yön
hiljaisina tunteina keksi, lehden nimi pysyy ennallaan.
PH
4
5
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Jo joutuu armas aika
Barnets homosexualitet
familjeterapeuten och föreläsaren
Michael LaSala från Rutgers universitet i New Jersey, USA föreläste om
detta svåra ämne vid Åbo universitet
den 14 april.
Åbo och S:t Karins kyrkliga samfällighets familjerådgivningscentral och ämnet barnpsykiatri vid Åbo
universitet arrangerade seminariet. Familjerådgivningscentralen firar sitt 60-årsjubileum i år och seminariet var en del av jubileums­
årets program.
Personlig föreläsare
LaSala började med att öppet berätta om sin egen sexualitet. Han ”kom
ut” år 1980 då han var 19 år gammal. Fyra år senare hittade han sin
livskamrat och de gifte sig ifjol. I
New Jersey blev det lagligt för homosexuella att gifta sig för ett och ett
halvt år sedan.
Michael LaSalas föräldrar reagerade på hans homosexualitet med
orden ”vi skulle hellre se att du var
en mördare” vilket LaSala menar
var en rätt vanlig attityd på 1980-talet. Föräldrarna hade mycket svårt
att anpassa sig men efter många år
gjorde de det.
Kom inte ut på
Facebook
LaSala har jobbat i många år som
familjeterapeut och hjälper familjer
med homosexuella barn att diskutera med varandra och anpassa sig.
Som professor och forskare har han
gett ut boken ”Coming Out - Coming Home” där han ger råd kring
olika anpassningsmetoder.
Det sämsta sätten att komma ut
Jussi Vierimaa
● Den karismatiske professorn,
● Kesän alkajaisperinteeksi muodostunutta Suvivirsikirkkoa
ur skåpet på är att berätta att man
är gay mitt i ett gräl eller ännu värre
kanske, på Facebook eller andra sociala medier.
– En son berättade på Facebook
att han är homosexuell. Hans föräldrar fick höra i matbutiken vilken
modig son de har och hurudan fin
och öppen familj de har. Föräldrarna
kände sig besvikna och pappan undrade varför inte sonen litade på dem
tillräckligt för att berätta om sin sexualitet för dem personligen.
Villkorslös kärlek
Det bästa sättet för föräldrarna att
reagera på sitt barns homosexualitet
är att säga ”du är mitt barn och jag
älskar dig och stöder dig oberoende
din sexuella läggning”.
– Fastän man i stunden också känner negativa känslor ska man inte
ösa sina rädslor och sin oro på barnet.
Om dem kan man tala med en vän
eller med en terapeut, säger LaSala.
En förälder ska inte börja ställa detaljerade frågor om sex till exempel.
– Man ska inte börja prata om
hur äckligt man tycker det är att två
män har sex med varandra eller att
man inte förstår hur två kvinnor kan
ha sex med varandra, säger LaSala.
Det finns tre saker en förälder till ett homosexuellt barn bör veta: du orsakade inte homosexualiteten, du kan inte ändra på den och
om du inte anpassar dig så mister du
ditt barn.
Sexualundervisning
behövs
Man borde ha mer sexualundervisning om homo- och bisexualitet
Kesän koittaessa Tuomiokirkontorilla
vietetään taas kaiken kansan kevätjuhlaa.
Suvivirsikirkko kokoaa turkulaiset ja
kaarinalaiset yhteiseen kevätjuhlamessuun
helluntaisunnuntaina 24. toukokuuta
klo 12. Mukaan toivotaan myös lapsiperheitä
sankoin joukoin.
vietetään jo kolmatta kertaa. Tuomiokirkontorille odotetaan kaikkiaan paria tuhatta turkulaista ja kaarinalaista laulamaan Suvivirttä. Suvivirsi kajahtaa Tuomiokirkon juurella kaikilla kotimaisilla – mukaan
lukien viittomakieli.
Kaiken kansan kevätjuhlaa on tekemässä muun muassa suuri joukko Puolalanmäen koululaisia. Jättisuuressa lapsikuorossa laulaa toistasataa pientä laulajaa Puolalanmäen koulun kuoroista ja ÅSFs barnkör
-kuorosta.
Lapsiperheitä kutsutaan mukaan
myös Suvivirsikirkon jälkitapahtumaan. Messun jälkeen Tuomiokirkontorilla on kaikelle kansalle tarjolla mehut ja munkit. Lapsille on
torilla luvassa myös muun muassa
kasvomaalausta sekä laulua ja leikkiä nonstoppina.
samt om transsexualitet i USA, tycker Michael LaSala. Man borde informera mer om sexuellt överförbara
sjukdomar och hur dessa smittar vid
homosexuellt umgänge.
Det borde också finnas mer program för anti gay mobbning.
– Tyvärr ses mycket arbete för de
homosexuellas rättigheter och välmående som att man vill rekrytera ungdomar till att bli homosexuella, vilket
är en absurd tanke, säger LaSala.
Religion och sex
Det finns stora skillnader i krist-
na och andra religiösa familjers anpassning i jämförelse med icke-religiösa familjers anpassning till ett
homosexuellt barn.
– Jag har märkt enorma skillnader mellan familjer från South Carolina och San Francisco, till exempel. I South Carolina finns många
som hör till ”Southern Babtism” och
de tror att deras barn hamnar i helvetet om han eller hon är homosexuell. Jag förstår absolut deras oro,
det är ju hemskt att leva med en sådan tanke.
Enligt LaSala finns det några sa-
ker djupt religiösa familjer kan göra för att anpassa sig och acceptera
sitt barn. Många lämnar den religiösa samhörigheten och hittar kanske
någon annan. Vissa hittar en annan,
mer liberal, inriktning inom den religion de tillhör. Andra blir så kallade ”Cafeteria Catholics”, det vill säga man väljer vilka delar av religionen man vill tro på och vilka delar
man väljer att inte tro på.
Ha tålamod
Det kan ta många år för en familj
att anpassa sig.
M i n n a Ve s a n t o
– en mångårig process att acceptera
Vilket är det rätta sättet att komma ut ur
skåpet och berätta för sin familj att man är
homosexuell? Hur ska föräldrarna reagera
på bästa sätt för att stöda barnet och hur
ska hela familjen anpassa sig?
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Suvivirsisunnuntaina on aina ollut kaunis sää, mutta jos säiden herra antaa sadetta, Suvivirsikirkko siirtyy sisätiloihin. Myös jatkotapahtumalla on säävaraus.
Tuttuja virsiä
ja ehtoollinen
Suvivirsikirkon saarnan pitää tällä
kertaa emeritus arkkipiispa John Vikström. Alttarilla toimivat Nalle Öhman Åbo svenska församlingista sekä Anna-Kaisa Kallio Henrikinseurakunnasta. Suvivirsikirkossa musisoi jättisuuren lapsikuoron lisäksi Ilonen House Band. Rukoustanssijat värittävät virsiä ja tekstejä. Esirukouksen valmistelee Åbo svenska församlingin esirukousryhmä.
Suvivirsikirkossa lauletaan Suvivirren lisäksi tutuista tutuimpia virsiä kuten Totuuden Henki ja Mä silmät luon ylös taivaaseen.
Suvivirsikirkossa nautitaan myös
Suvivirsikirkosta on tullut turkulainen ja kaarinalainen kesänalkajaisperinne. Helluntaina 24.5. sitä
vietetään Tuomiokirkontorilla jo kolmatta kertaa.
yhteinen ehtoollinen, jolle toivotetaan tervetulleiksi myös lapset perheidensä kanssa. Lapset voidaan
myös siunata.
Partiolaiset ovat lupautuneet auttamaan kolehtinkantamisessa. Helluntain kolehdilla kehitetään kevätjuhlaan sopivasti lasten ja nuorten koulutusta köyhimmissä maissa. Kirkon Ulkomaanapu vie avun
perille.
Tuomiokirkontorille odotetaan
kaikkien seurakuntien kirkkoväkeä:
Turun ja Kaarinan kirkkojen jumalanpalvelukset vietetään helluntaina yhteisesti Tuomiokirkontorilla,
joten tavanomaisia messuja ei kir­
koissa ole.
Pyhiinvaellus Maariasta
Suvivirsikirkkoon on perinteisesti tultu myös pienten pyhiinvaellus-
ten matkassa. Tällä kertaa Suvivirsikirkkoon vaelletaan ainakin Maarian kirkolta.
Maarian kirkossa pidetään laudesaamurukous klo 10. Vaellusryhmä
lähtee Maarian kirkolta klo 10.30 ja
vaeltaa Koroisten ristille, jossa pidetään mehutauko.
Kello 11 pyhiinvaeltajat laulavat
virren ja lähtevät jatkamaan matkaa Tuomiokirkontorin Suvivirsi-
För tredje året i rad firas sommarens ankomst på Domkyrkotorget
med en gemensam Mässa i Blomstertid. Söndag den 24 maj kl. 12
samlas Åbo- och St:Karinsbor i alla
åldrar till en gemensam festmässa.
Medverkande är bl.a. ärkebiskop emeritus John Vikström, Bönedansare, ÅSFs barnkör och Puolala skolas musikklasser. Vi sjunger”
Den blomstertid” på flera språk, inkl. teckenspråk.
Alla är välkomna att fortsätta firandet på Domkyrkotorget med
munkar och saft. För barnen ordnas
ansiktsmålning samt sång och lek.
Till mässan ordnas en pilgrimsvandring med start från Marie kyrka
mot Domkyrkan kl. 10.
kirkkoon. Jokirantaa pitkin kulkee
nykyään hyvin kaunis ja helppokulkuinen kävelyreitti Tuomiokirkkosillalle saakka. Matka Koroisista
Tuomiokirkontorille on noin kaksi kilometriä.
Pyhiinvaellukselle kannattaa varustautua mukavilla kengillä ja vesipullolla.
H I S TO R I A N Ä Ä N I Ä
– Man kan tänka såhär: hur
länge tog det för den unga att komma fram till att man är gay? För mig
själv tog det många år. Jag minns att
jag alltid beundrade Superman lite extra mycket och jag har alltid
haft en fascination för män med bara överkroppar. Men det var först i
gymnasieåldern som jag visste att
jag är homosexuell. På samma sätt
kan det ta många år för föräldrarna att acceptera att deras barn är homosexuellt.
MV
8 20
Keraaminen
tuohuksen jalka
Nadine Karell
Kaunis, käsityönä valmistettu keraaminen jalka
tuohukselle. Värit: sininen ja luonnonvalkoinen.
❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧ ❧
Dan McMillan
Korstecknet
T
rafikljusen visar grönt. Jag sitter i bilen och ska
svänga höger, men väntar på ett par fotgängare
som går förbi. En av dem – en medelålders man
– får syn på mig. Jag har just kommit från en
jordfästning, jag är klädd i svarta prästkläder och med
det igenkännbara vita frimärket i prästskjortan. Plötsligt gör mannen korstecknet när han passerar min bil. I
nästa sekund är han över gatan och jag kör vidare, men
den korta händelsen blir kvar i tankarna. Det hela var
lite komiskt. Korsade sig mannen i tacksamhet över att
inte bli överkörd av prästen? Eller var det en liten hälsning till mig? Eller bara ett infall han fick, en kul grej?
En stund tidigare har jag själv tecknat korstecknet i
sanden på en kista. Snart är jag på väg på ett dop och
även där ska korstecknet tecknas. Nu på barnets panna och bröst. Och vi ska både inleda och avsluta förrättningen med korstecknet under orden i Fadern och Sonens och den Heliga Andens namn. Men däremellan har
det alltså uppträtt på en skyddsväg mitt i centrala Åbo.
Redan Martin Luther uppmanade den kristne att välsigna sig med korsets tecken morgon och kväll. Jag tror
att korstecknet kan vara den tysta bönen när vi tröttnat
på ord eller när tiden är knapp. Eller som en god vana
vid dagens början och slut.
Thomas Merton
– Kaupunki ennen Istanbulia
Yli tuhat vuotta Euroopan kristillisen
idän pääkaupunkina olleen Konstantinopolin kiehtova historia avautuu suomalaisten asiantuntijoiden
kuvitetun oppaan sivuilla. Teos käy
läpi kaupungin historian Bysantin
imperiumin noususta Turkkilaisen
Istanbulin syntyyn.
Varhaiskristillisen kirkon kautta juutalaiseen rukouskäytäntöön juurensa
ulottava hetkipalvelusten perinne on
luostareiden ohella kuulunut myös
yksityiseen hartaudenharjoitukseen.
Tämä nykyaikainen versio perinteisestä breviaarista eli ”Hetkien kirjasta”
kostuu katolisen munkin Thomas Mertonin runoista ja meditaatioteksteistä
päivittäisiksi rukouksiksi
muokattuina.
90
27,90 (31,00)
Konstantinopoli
Korstecknet är hela kroppens bön. Det startar vid
pannan – vi ber Gud välsigna våra tankar. Vi för ner
handen till bröstet och ber Gud välsigna vårt hjärta och
våra känslor. Härifrån fortsätter vi till den högra axeln och vidare till den vänstra och ber Gud välsigna hela vår varelse och våra handlingar. Vi omsluts av Guds
välsignelse. Kanske har vi med handens rörelse hjälpt
oss själva att förstå just det här på ett mera konkret sätt
än om vi bara tänker eller säger det?
Samtidigt är korset ett tecken som väcker motstridiga
känslor. Hur får man ihop det att den kanske viktigaste
kristna symbolen är ett redskap med vilket man döda-
de människor, samtidigt som det är ett Livets och Uppståndelsens tecken?
Jag tror inte att vi kommer förbi den här dubbelheten. Och kanske är det hela avsikten? Att Guds närvaro inte flyr det mest grymma och fruktansvärda. Men
att Gud kan förvandla: Det är inte döden utan Livet, det
tomma korset som får det sista ordet.
Så jag fortsätter att göra korstecknet. Måhända gör
skyddsvägsmannen detsamma.
29,60 (32,90)
Malena Björkgren
Församlingspastor
www.sacrum.fi
2960
Vaienneita ääniä
Hetkien kirja
BASAM BOOKS
Polttouhrit
Serafim Seppälä
Jyrki Härkönen, Vesa Takala
27
– Sata vuotta Armenian
kansanmurhasta
Ennen vuoden 1915 kansanmurhaa armenialaiset muodostivat ainutlaatuisen kristillisen
yhteinäiskulttuurin keskellä
islamilaista maailmaa. Seppälä
dokumentoi tätä ikiaikaista kansankulttuuria ja sen traagista
kohtaloa myös
yksilötasolla.
3290
MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI
– Holokaustin syyt
Ensimmäinen kattava yhteenveto
holokaustin syistä selvittää, miten
ja kuinka polttouhrit syntyivät. Esiin
nostetaan 1900-luvun alkupuoliskon Saksan yhteiskunta ja lähimenneisyys, Hitlerin persoonallisuus
ja kaunat, yleinen juutalaisviha
ja kummalliset rotuteoriat. Näistä
aineksista ja niiden keskinäisestä
vaikutuksesta syntyi tapahtumaketju, joka päättyi kuuden
miljoonan ihmisen
95
joukkotuhoon.
LIKE
29
AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15
7 90
Luostarisuklaa Chocolate negro
Herkullista tummaa suklaata Monjas Jerónimas
nunnaluostarista Sevillasta. Suklaa tuotu
Suomeen katolisen kansalaisjärjestön Caritas
ry:n kautta. Sisältää vähintään 60 % kaakaota.
200 g.
puh. 020 754 2350
6
7
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Timo Jakonen
Kultalangasta kirjottu
alkuperäinen päähine sekä
kopio ovat näytillä Turun
linnassa. Aika patinoi
kultakankaankin.
Vanhoja hautavaatteita Tuomiokirkosta. Nämä ovat esillä Turun
linnan näyttelyssä.
Lasten kuolinvaatteet
ovat vaikuttavia. Osa on
tehty vainajaa varten,
jolloin esimerkiksi hihat on
ommeltu kiinni, kun käden
ei ole tarkoituskaan tulla
sieltä läpi.
Kankaiden kuviointiin kiinnitettiin jo
1600-luvulla paljon huomiota. Muoti myös
muuttui jopa kerran vuodessa.
Muotia haudan takaa
Tuomiokirkon hautaholveista on löytynyt
paljon vaatteita 1600–1700-luvuilta. Ne kertovat
siitä, että Turussa oltiin, ainakin siihen aikaan,
hyvin perillä Euroopan muodin tuulista.
Tekstiilisuunnittelija Tuulia Lampinen tekee
väitöskirjaa näistä vaatteista ja kankaista.
M
Tuulia Lampisen esittelemä
Elisabeth Buren kuolinpuku on
säilynyt kutakuinkin ehjänä. Se on
yksinkertaisuudessaan edelleen
kaunis ja tyylikäs.
inkälaisiin vaatteisiin pukeutui ylhäinen turkulainen 1600-luvulla?
Maalaukset tietenkin kertovat jotain, mutta itse vaatteita
ei ymmärrettävästi ole paljon säilynyt.
Sen verran vaativaa ja kallista oli ennen muinoin kankaan valmistaminen,
että vaatteet tavattiin käyttää loppuun.
Yhdestä paikasta vanhoja vaatteita kuitenkin löytyy: kirkon lattian alta. Kun nimittäin 1780-luvulle saakka Tuomiokirkkoonkin haudattiin ihmisiä, niin heidän yllään oli tietenkin
vaatteet. Ja koska tavallisilla Virtasilla ei
ollut asiaa kansallispyhätön hautaholveihin, sinne haudatut ihmiset olivat
rikkaita ja siis myös heidän kuolinvaatteensa hienoja ja kalliita.
Tarkkaan ottaen vaatteet eivät oikeastaan edes ole haudoista – tai arkuista
nyt kuitenkaan, sillä se olisi hautarauhan rikkomista. Mutta aikoinaan kun
ihminen haudattiin kirkkoon ja jos sitten 30 vuoteen suvusta ei sinne haudattu ketään muuta, holvin omistus palautui kirkolle ja se myytiin jollekin
toiselle suvulle. Sopimukseen kuului,
että entiset asukkaat – tai se mistä heistä enää oli jäljellä – saivat jäädä sinne, mutta heidän jäämistönsä koottiin
yhteen arkkuun tilan säästämiseksi.
Ja Tuomiokirkon vaatekokoelmat ovat
näistä niin kutsutuista roska-arkuista.
Tuomiokirkon arkiston vaatteet nostettiin haudoista 1920-luvun kirkon restaurointitöiden yhteydessä. Vaatteita on entisöity, ja ne ovat kohtuullisessa kunnossa, joskin värit niistä ovat haalistuneet.
Esimerkiksi kellertävässä päähineessä on
ollut myös sinistä ja vihreää.
Ja mihin värit häviävät? No, ne ovat
olleet pitkään haudassa, ruumiinnesteet ovat tehneet tehtävänsä ja tietenkin
aika. Näitä vaatteita tutkii Aalto-yliopiston tohtorikoulutettava Tuulia Lampinen väitöskirjaansa varten.
Kattava
otanta kankaita
Sinänsä Tuomiokirkon vaatevarasto ei
ole ainutlaatuinen. Keski-Euroopassa
vastaavia on säilynyt paljon enemmän
ja parempikuntoisinakin. Itse asiassa
kun Lampinen joskus näytti puolalaiselle kollegalleen Tuomiokirkon aarteita tämä totesi, että aijjaa meillä on noita kymmenittäin. Mutta vaikka Tuomiokirkon ylhäisillä ja rikkailla ei olekaan vaatteita kymmenittäin, niin vastaavasti otanta on aika kattava ja se on
Lampiselle tärkeää, sillä hän tutkii nimenomaan näiden kankaiden valmistusmenetelmiä:
– Erilaisia tyylejä ja tekniikoita löytyy paljon. Kaikki keskeiset sen ajan
kankaankudontatavat ovat edustettuna,
vaikka sitten jäljellä olisikin vain pieni
pala kyseistä kangasta. Olen tällainen
aika rakenteellinen tyyppi, kankaiden
rakenteet kiinnostavat minua. Se, miten rakenne yhdistyy suhteessa siihen
miltä kangas tuntuu ja miten se kestää
käytössä. Aikoinaan kankaat tehtiin hyvin kestäviksi, Lampinen kertoo.
Kankaanpalojen lisäksi Tuomiokirkossa on säilynyt myös muutamia kokonaisia pukuja. Esimerkiksi 1600-luvulta oleva miesten samettipuku vetää
helposti vertoja 70-luvun grooveille sametti-ihanuuksille. Myös Elisabeth Buren kuolinmekko on yksinkertaisuudessaan kaunis ja tyylikäs – valkoista silkkitaftia. Niinikään vaikuttavia ovat pienet lasten kuolinvaatteet, joita kokoelmassa on paljon, sillä lapsikuolleisuus
oli siihen aikaan suurta.
Osa vaatteista on vainajien juhlapukuja, osa tehty juuri kuolinvaatteiksi.
– Esimerkiksi Tavastin haudasta löydetty myssy on ommeltu huolimattomasti kasaan, ikään kuin se
olisi tehty vainajaa varten – että nyt
tarttettais myssy ja nopeasti. Lasten
vaatteista taas osa on sellaisia, joissa
hihat ovat kiinni. Eli ei ole ollut tarkoitustaan, että käsi tulisi sieltä. Ovat
siis tehdyt kuolinvaatteeksi, Lampinen kertoo.
Kullasta kudottu
citypipo
Tuomiokirkon vaatekokoelma ei ole yleisesti esillä, mutta pieniä osia siitä voi käydä ihailemassa Tuomiokirkkomuseossa
sekä tällä hetkellä myös Turun linnassa.
Yksi osa Lampisen väitöskirjaa on,
että hän tekee toisintoja joistain vaatteista. Esimerkiksi Tavastin haudasta
löytynyt kuolinhattu on sellainen. Se
on kultakirjailtu citypipon näköinen
päähine, josta Lampinen on kutonut
oman versionsa:
– Suurennuslasilla olen katsonut
miten kangas on tehty, millaisista
langoista ja sitten olen tehnyt perässä
nykyaikaisilla laitteilla.
Entä onko se kovin eri tavalla tehty
kuin nykyiset kankaat?
– Ei sinänsä. Periaate on edelleen ihan sama, joskin nykyään tietenkin kankaan tekee kone. Vaikka
kyllä 1600-luvullakin oli laite, joskin vähän yksinkertaisempi ja mukana enemmän ihmistyövoimaa. Sellainenkin ero vanhaan on, että ennen
tehtiin tiheämpiä kankaita, jotka olivat kestäviä. Materiaalit olivat kalliit
ja kankaan piti olla pitkäikäistä niin
kuin vaatteidenkin.
Asut myös suunniteltiin niin, että hukkapaloja tuli mahdollisimman vähän. Siksi esimerkiksi rahvaan vaatteet tehtiin keski-ajalla
yleensä neliön ja kuution muotoisista paloista, jolloin hukkaan ei mennyt yhtään.
Tuulia Lampisen tekemiä jäljennöksiä vanhoista kankaista
Linnassa esillä oleva Tavastin hattu on tehty kolmion muotoisista paloista, jotka on ommeltu yhteen. Sillä tavalla kankaasta kyllä jäi hiukan
ylikin, mutta ei se haitannut, koska
päähineen omistajalla oli rahaa. Niin
kuin oli toki kaikilla muillakin, joiden vaatteita on jäänyt ihasteltavaksemme.
Elämä oli silkkiä
ja samettia
Vaatteiden perusteella Turussa on täytynyt olla komean näköistä 1600-luvulla. Turku oli Tukholman ohella
Ruotsi-Suomen europpalaisin kaupunki, eikä täällä varmastikaan voinut kävellä kovin pitkään törmäämättä johonkin hienosti pukeutuneeseen aateliseen tai rikkaaseen porvariin.
Vaatteet olivat yleensä uusimman
muodin mukaisia – no, ainakin toiseksi uusimman, sillä Turku oli sen
verran syrjässä, että hiukan kesti ennen kuin uusimmat kotkotukset ylsivät tänne saakka. Vaikka eihän siinä
ole mitään uutta nykyihmisellekään:
– Kyllähän esimerkiksi smoothievillitys oli Tukholmassa jonkin aikaa
ennen Helsinkiä, jos ottaa modernin
esimerkin, Lampinen muistuttaa.
Tuomiokirkon vaatteet olivat pääosin silkkiä ja samettia. Joskus silkkiin saatettiin sekoittaa pellavaa tai
jopa puuvillaa. Lisäksi niihin käytettiin aitoa kultaa ja hopeaa. Lampisen Turun linnassa esillä olevassa myssyreplikassa (tai kangasreplikassa, kun sitä ei ole ommeltu yhteen) – on niinikään kultalankaa. Sitä saa muuten tilata Ranskasta, jos
joku moista kutomuksiinsa tarvitsee.
Aikoinaan käytettiin siis ihan oikeaa
kultaa tai toisinaan kullattua hopealankaa, sillä se on hieman kestävämpää – ja halvempaakin.
Raaka-aineet
kalliimpia kuin työ
Kopion tekeminen vanhasta kankaasta ei ole ihan yksinkertaista puuhaa.
Jos ajatellaan vaikka sitä Tavastin
päähinettä, niin ensin Lampinen selvitti, millainen struktuuri ja millai-
set langat kankaassa on. Sen jälkeen
hän teki kaavat kuvioista, eli maalasi ne paperille vesiväreillä. Paperilta hän siirsi ne tietokoneelle ja sieltä
edelleen kangaspuille.
Tietokone – ja muuten myös sähkövalo – helpottaa ja nopeuttaa prosessia 1600-lukuun verrattuna, mutta kyllä siinä silti vierähti tovi. Yhdeksän päivää meni siihen, että tuli
38 senttiä valmista kangasta. Sen jälkeen hattu pitää sitten vielä ommella.
Ja kun aikaisemmin ei ollut tietokoneita, tarvittiin vastaavasti enemmän
henkilökuntaa.
Tai ajatellaan vaikka jotain vanhaa
hauta-arkkua, joka on päällystetty
silkkikankaalla:
– Sitä on kulunut 6 x 2 metrin pituutta, kudottu kuukausia ja silti se materiaali on ollut kalliimpaa
kuin työ!
Vaatteiden valmistus olikin vähän
kuin nykyinen autonvalmistus – oli
monenmoista ammattilaista hoitamassa omaa pientä osaansa prosessissa. Esimerkiksi drawboyksi kutsuttiin sitä poikaa – työt olivat myös
jaettu sukupuolen mukaan – joka nosti juuri tietyt langat niin, että
kun niiden välistä pujotettiin sukkula, saatiin aikaiseksi vaikkapa se kultakuvio.
– 1800-luvun alussa drawboy joutui historiaan, kun siirryttiin reikäkorttien käyttöön, silloin kangaspuut ikään kuin ohjelmoitiin tekemään tiettyä kuviota automaattisesti,
kehitystä kohti nykyisiä tietokoneita,
Lampinen kertoo.
Ei siis ihme, että vaatteet olivat kalliimpia kuin Gantilla. Kuvaavaa on
kuitenkin, että siitä huolimatta että kangasta oli tekemässä suuri määrä ihmisiä ja siihen kului aikaa kuin
Iisakin kirkon rakentamiseen, raakaaineet muodostivat hinnasta suuremman osan kuin työ.
– Vaatteiden arvosta kertoo se, että
kun tehtiin vainajien perunkirjoituksia, vaatteet yleensä luetteloitiin hyvin yksityiskohtaisesti. Joku tuoli saatettiin jättää luetteloimatta mutta hyvää päällystakkia ei varmasti. Siinä
mielessä ajat ja tekstiilien arvostus
ovat totta tosiaan muuttuneet, pohtii Lampinen.
Silkkitoukkia
Louhisaaressa
Tuomiokirkon vaatteiden kankaat
ovat hyvinkin kaukaa. Osa on Aasiasta saakka, paljon on tietenkin
myös eurooppalaista tuotantoa, Italiasta, Ranskasta, Britanniasta, Hollannista.
– Silkki tuli Aasiasta mutta Euroopassa oli omaakin tuotantoa. Silkkitoukat vaativat mulperipuiden lehtiä ja niitä kasvaa 30–40 leveysasteen välissä. Jopa Suomessa yritettiin
kasvattaa silkkitoukkia Louhisaaressa – huonolla menestyksellä, Lampinen sanoo.
Kankaat tulivat muualta, mutta
vaatteet tietenkin tehtiin täällä:
– Vaateteollisuus oli myös hyvin säänneltyä. Tukholmassa voitiin määrätä millainen piti olla takin leikkaus ja Turussa sitten räätäli
sai sakot, jos ei käyttänyt sitä kyseistä
kaavaa, Lampinen kertoo.
1700-luvulta lähtien muoti myös
alkoi vaihdella usein, kerran vuodessa tai jopa kaksi kertaa. Se ei ollut
ihan helppo juttu kutomoille: Viikon
verran meni kun tehtiin uudet kaavat, sitten jopa kolme kuukautta siihen, että muutettiin koneiden asetukset ja laitettiin langat oikein. Ja
sen jälkeen päästiin vasta hommiin.
Siinähän ehti jo muoti vaihtua ennen kuin päästiin tuotantoon!
Kuitenkin hyvä esimerkki Turun
muodinmukaisuudesta on Tuomiokirkosta löytynyt Ludvig XIV:n rakastajattaren, Marie Antoinetten lanseeraama Fontagne-päähine, jollaiset
olivat muotia1600-luvun lopun Euroopassa. Turussakin siis sellainen on
jollain naisella ollut. Se oli niin hieno hattu, että sellaisen käyttämisestä joutui maksamaan veroa. Tuomiokirkon Fontagne-päähine on ollut
Saksassa saakka lainassa, koska se on
säilynyt erittäin hyvin.
Sellaisen havainnon vaatteista voi
myös tehdä, että etenkään miesten
vaatemuodissa ei ole kauheasti tapahtunut neljässä sadassa vuodessa.
– Oikeastaan vasta ihan viime aikoina alettu rikottu perinteitä. Aika
samanlaisia vaatteita silloin 1600-luvulla oli kuin nykyäänkin. Naisten
muodissa on tietenkin tapahtunut
eniten muutoksia. Ja lasten kohdalla
taas tapahtui vapautuminen 1600–
1700 -luvuilla, jolloin alettiin tehdä vaatteita lapsille, sitä ennen heidät
puettiin kuin aikuiset, vain pienempiin vaatteisiin, Lampinen kertoo.
Kestävyydestä mallia
nykypäivään
Jännää on se, että kankaat ovat niinkin hyvin säilyneet. Syypää lienee
hautaholvien kuiva ilma. Eivätkä ne
ole kelvanneet hyönteisille tai muillekaan ötököille; vain ihminen vaatteiden sisältä on muuttunut kasaksi luita. Eli kun sanotaan, että läski
on ikuista, niin se ei pidä paikaansa.
Sen sijaan vaatteet ovat hyvin tehtyinä pitkäikäisiä.
Ja se itse asiassa on yksi Lampisen
väitöskirjan tärkeä osa. Hän haluaa herätellä kysymään, että kun nykyään
suunnitellaan ja sitten valmistetaan
vaate – yleensä jossain Aasiassa, vaikka
Bangladeshissa – niin voisiko suunnittelija jotenkin vaikuttaa siihen, että tehtäisiin kestävämpiä vaatteita.
Löytyisikö siis vanhoista keinoista
siihen apua?
– Kyllä ja ei. Vanhat vaatteet ovat
kestävästi tehtyjä, mutta ei kyse ole
siitä etteikö nykyään osattaisi tehdä sellaisia, jos haluttaisiin. Kyse on
asenteista. Ihmiset eivät halua maksaa kestävästä. Toivon, että voitaisiin
herätä keskustelemaan siitä, että saataisiin kestävämpää tuotantoa.
Itse ostan esimerkiksi sukkia niin,
että­kun löydän hyvät ostan aina
kaksi paria. Kun yksi menee rikki, on
kuitenkin vielä kolme jäljellä.
Roope Lipasti
8
9
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Timo Jakonen
Paattisten kirkon katossa loistavat
tähtitaivas ja aurinko sinisine
säteineen.
Maarian kirkon aurinkoon on
maalattu heprealaisin kirjainmerkein
Jumalan nimi.
Kultaiset säteet
valaisevat Paattisten
kirkon alttaria.
Piikkiön kirkon
auringon hehku on
päässyt haalistumaan
vuosisatojen kuluessa.
Pyhän Katariinan kirkossa
aurinko hehkuu saarnatuolin
yläpuolella.
Aurinkoinen kirkko kierros
Satoi tai paistoi, Turun seudun kirkoissa
S
unnuntai
on auringon päivä. Niin lupaa
päivän englanninkielinen nimi
Sunday, samoin saksan Sonntag, ruotsin söndag, suomen sunnuntai.
Aurinkopäivää vietettiin jo muinaisessa Egyptissä. Siellä viikonpäivät nimettiin taivaankappaleiden mukaan.
Ensimmäiset kristityt eivät
muuttaneet päivän nimeä. Sunnuntai oli Kristuksen ylösnousemuksen päivä. Aurinko oli uuden elämän ja toivon vertauskuva.
Siksi auringon kuvia maalattiin ja
veistettiin pyhiin tiloihin.
Turun ja Kaarinan kirkoissakin
voi tehdä aurinkokierroksen millä säällä ja minä viikonpäivänä tahansa.
Maarian kirkon saarnatuolin
kaikukatoksen auringolla on
vekkulin ystävällinen ilme.
Kuusiston kirkossa on
loistetta useamman
aurinkokunnan verran.
Aurinkorivistön
alla
Kun tulija astelee Kuusiston kirkon keskikäytävää pitkin, hän kulkee monen auringon alitse. Kirkon
kattokruunut tuntuvat muodostavan oikean aurinkorivistön. Kuusistolaiset halusivat tuoda valoa ja
kauneutta punamullattuun hirsikirkkoonsa.
Yhden kattokruunun kannattimessa hehkuu kullattu aurinko.
Suuri valaisin on tehty messingistä. Sen lahjoittivat Simo Simonpoika ja hänen vaimonsa Valborg
Henrikintytär Finbyn Itätalosta
vuonna 1795.
Auringon muoto toistuu käytävän muissa kattokruunussa ja alttarin yllä riippuvassa kristallisessa empiretyylisessä valaisimessa.
Nekin ovat lahjoituksia oman saaren väeltä.
Suuri kultainen aurinko säteilee myös alttaritaulun yläpuolella. Sen paisteessa lepäilee Jumalan Karitsa voitonviireineen. Ympärillä enkelit puhaltavat pasuunoihin ja kantavat kädessään voitonlehviä. Alttarikokonaisuus on
1790-luvulta.
Saarnatuolissakin loistaa aurinko hiukan katseilta piilossa. Saarnatuolin katoksen alapintaan on
maalattu aurinko, tähtiä ja sininen taivas. Aurinko muistuttaa, että Sana valaisee ja luo elämää.
Katos on lahjoitus vuodelta 1744
ja peräisin Kuusiston ensimmäisestä kirkosta.
Sininen
säteily
Paattisten kyläkirkko on puinen
kuten Kuusiston saaristolaiskirkko,
mutta sata vuotta nuorempi.
Paattisissa koko kirkkosali säteilee. Kultaiset säteet sinkoilevat alttaritaulusta, saarnatuolin takaseinän rististä, lehterin ja katonkulmien tähdistä.
Merkillisin säteily lähtee kirkkosalin korkeimmasta kohdasta.
Suuren kattokruunun kiinnitys-
kohdassa on kultaisin täplin maalattu aurinko keskellä tähtitaivasta. Auringon ympärillä levittäytyvät
siniset säteet.
Säteiden erikoinen väri tuntuu
kertovan, että valo tulee jostakin
tämän todellisuuden tuolta puolen.
Männynneulasetkin
hehkuvat
Paattisten kirkon tapaan Turun
keskustassa sijaitseva Mikaelinkirkko rakennettiin 1900-luvun alussa.
Paattisten kirkko on pieni, Mikaelinkirkko suuri, mutta niitä yhdistää koristemaalausten jugend-tyyli.
Mikaelinkirkon pylväissä, holvikaarissa, saarnatuolissa ja seinissä salaperäiset säteet avautuvat
viuhkoina.
Aurinko ei esiinny Mikaelin koristemaalauksissa selkeänä aurinkona. Maalausten suunnittelijat
ovat ”risteyttäneet” auringon männynneulasten ja muiden luontoaiheiden kanssa.
Paattisten ja Mikaelinkirkon säteet ja muut koristemaalaukset kokivat 1900-luvun puolivälissä saman kohtalon: ne peitettiin halltex-levyjen tai maalin alle. Kuvat
palautettiin entisöinnin yhteydessä.
Nyt ne säteilevät kirkoissa istuville.
Peitteet pois
Myös Piikkiön harmaakivikirkossa
aurinko säteineen häiritsi jotakuta. Niinpä sen päälle vedettiin seinämaali.
Kun kirkkoa remontoitiin vuonna 2003, saarnatuolin takaa paljastuivat seinälle maalatut verhot ja aurinko. Verhot levittäytyvät
saarnatuolin molemmin puolin
kuin esirippu, joka on vedetty Sanan valon edestä syrjään.
Saarnatuolin seinämaalaus näkyy nykyisin himmeänä, mutta se
on saattanut olla yhtä värikäs kuin
Piikkiön kirkon alttarin ympärille maalattu mahtava sininen verho. Kuoriseinän verhon ja alttaritaulun maalasi turkulainen Gustaf
Lucander 1776.
Kuka katselee
seurakuntaa?
Maarian keskiaikaisessa kivikirkossa auringolla on kasvot. Saarnatuolin katoksesta kurkistavat
tarkkaavaiset mutta lempeät silmät. Aurinko katsoo suu hiukan hymyssä puhujan ohi seurakuntaan.
Saarnapaikalla on toinenkin aurinko. Se hohtelee kullatuin sätein
puhujan takana. Aurinkoon on
maalattu heprealaisin kirjainmerkein Jumalan nimi.
Koristeellinen saarnatuoli on
Daniel Sudroviuksen käsialaa
vuodelta 1662.
Vanhojen kirkkojen alttari sijaitsee itäpäädyssä. Idästä nouseva aurinko on ylösnousemuksen vertauskuva. Maarian kirkon itäseinän ikkunaa koristaa lasimaalaus. Se esittää Kristusta, joka astuu
voi nähdä auringon.
taivaaseen. Kristuksen läpi virtaa auringonnousun valo. Lasimaalaus on Hannu Konolan teos
vuodelta 1994.
Valon varaan
rakennettu
Vanhoissa kirkoissa Kristuksen ja Sanan valoa ilmennettiin kultaisen auringon kuvilla. Kirkkoihin virtasi myös luonnonvaloa. Ikkuna-aukkojen
kautta auringon säteet osuivat
alttarille jumalanpalveluksen
aikoihin, mutta valo oli usein
niukkaa. Olosuhteet vaativat
pieniä ikkunoita. Lasi oli kallista, lämmitystä ei ollut.
Uusissa kirkoissa kuvat ovat
vaihtuneet Luojan luoman
auringon loisteeseen. Valon
käyttö pyhän tilan luomiseksi yleistyi kirkoissa 1900-luvun
lopulla.
Turun ja Kaarinan kirkoissakin voi nähdä luonnonvalon voiman. Martinkirkkoon valo laskeutuu kauniisti sisälle kapeista,
korkeista sivuikkunoista. Hirvensalossa kirkkosaliin lankeaa leveistä ikkunoista valoa, joka leikkii seinällä, lattialla ja kirkkoväen kasvoilla.
Turun hautausmaalla sijaitseva Ylösnousemuskappeli on rakennettu valon varaan. Kappelin sivulaivan seinä on lasia. Sieltä saliin siivilöityy pehmeä luonnonvalo.
Ylösnousemuskappelin rakentaminen aloitettiin talvisodan
kynnyksellä ja se valmistui jatkosodan aattona. Arkkitehti Erik
Bryggman halusi, että kappeli
lohduttaisi kaikkia kuoleman ja
surun murtamia. Toivon vertauskuvana oli valo. Valo voittaa pimeyden.
Tytti Issakainen
Tämän aurinkokierroksen
kirkot:
• Maarian kirkko, rakennettu
1400-luvun alkupuoliskolla
• Piikkiön kirkko, 1755
• Kuusiston kirkko, 1792
• Mikaelinkirkko, 1905,
arkkitehti Lars Sonck
• Paattisten kirkko, 1909,
lääninarkkitehti Helge
Rancken
• Martinkirkko, 1933,
arkkitehdit Gunnar
Wahlroos ja Totti Sora
•Ylösnousemuskappeli,
1941, arkkitehti Erik
Bryggman
• Hirvensalon kirkko, 1962,
arkkitehti Pekka Pitkänen
Aurinkoja saatat löytää
kirkoista missä päin maailmaa
tahansa. Turun seudulla voit
ottaa oppaaksesi Kirkosta
kirkkoon -esitesarjan, jota
myydään Tuomiokirkon
infossa. Kirkot esitellään myös
seurakuntien kotisivuilla
www.turunseurakunnat.fi.
Jumalan Karitsa
ja suuri aurinko
koristavat Piikkiön
kirkon alttaria.
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
10
11
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Timo Jakonen
Isovanhemman
muistilista
• Älä ole yli­
huolehtiva.
• Aseta rajat,
älä kuluta
omia voimiasi
loppuun.
• Pidä kiinni
omista harrastuk­
sistasi. Hanki
niitä, jollei
ennestään ole.
• Tapaile ystäviäsi,
etsi uusiakin.
• Puhu vertaistesi
kanssa, kun ottaa
liian koville,
tai vaikka papin.
Raskasta ja keveää
Isovanhemmuus on joskus kumpaakin, välillä vain toista
”Ilo ja ylpeys ovat tunteita, jotka usein
tuntuvat liittyvän isovanhemmuuteen”,
todetaan Väestöliiton viitisen vuotta sitten
julkaisemassa kirjassa Farkkumummoja ja
pehmovaareja. ”Lastenlasten kuvia esitellään
halukkaasti kaikille kiinnostuneille”, jatkuu
kirjan artikkeli Isovanhemmuuden eri
muodot ja haasteet.
M
utta kuten kaikilla mukavilla asioilla isovanhemmuudellakin on
kääntöpuolensa. Mitä kokeneempi isovanhempana on sitä varmemmin tietää, mikä
siinä roolissa, varsinkin kun lapsenlapset ovat vielä pieniä, on raskasta ja mikä keveää. Useimmiten isovanhemmuus on pelkästään ilontäyteistä aikaa. Mutta niitäkin on,
joilla varsinkin pienten lastenlasten hoitoon osallistuminen vie joskus voimia liikaakin. ”Kun edes joskus kiittäisivät…” Tuon lausahti
eräs isoäiti taannoin, kun sattumoisin, toisiamme entuudestaan tuntematta, tapasimme leikkikentällä.
Hänen paimennettavanaan oli kaksi
alle kouluikäistä lasta ja koira. Minun tyttärentyttäreni, toinen tulossa
eskari-ikään, toinen jo ekaluokkalainen viettivät kanssani iltapäivää
vanhempiensa hoitaessa pankki- ja
kauppa-asioitaan.
Jäin tuon tapauksen jälkeen aika
ahdistaviin mietteisiin. Lisää miettimistä antoi eräs toinen kohtaaminen, jossa itseäni jo jonkin verran
vanhempi isoäiti yritti pulkkamäessä kaikin keinoin turhaan viihdyttää
esikouluikäistä, pahantuulista pikkupoikaa. Poika purki, niin päättelin, isoäitiinsä sitä, ettei voinut vanhempiensa työvuoroista johtuneen
”mummipäivän” vuoksi tavata kavereitaan.
Isovanhemmuus ei ole aina ollut
minullekaan lähestulkoonkaan pelkästään keveää, mutta mietin kuinka monella vertaisellani lapsiperheen auttaminen ei aina ole pelkästään vapaaehtoista. Tiedostavatko
kaikki isovanhemmat alituisen ”uhrautumisen” ja omallekin elämälle aikaa jättävän auttamisen välisen eron?
Isovanhemmuuden merkitystä nykyperheille on jo paljon tutkittukin.
Yhden herätteen siihen tarjonnut se,
että tämän päivän isovanhemmat
ovat ns. suureen ikäluokkaan kuuluvia. Meitä pian sotien jälkeen syntyneitä on toisin sanoen juuri nyt
paljon.
Välimatkat
lyhentyneet
Siitä miten moni isovanhempi on vapaaehtoisesti jopa vaihtanut asuinpaikkakuntaa voidakseen olla apuna
lapsenlapsiensa hoidossa, ei tutkittua
tietoa tietääkseni ole. Minun itseni lähinaapureina asuu peräti kolme perhettä, jotka ovat eläkkeelle päästyään
muuttaneet lähelle lastansa tai lapsiaan. Entisenlainen elämä on siis jäänyt heiltä konkreettisesti taakse.
Maan sisäistä muuttoa on aina tapahtunut, mutta tämä isovanhempien muutto lapsiensa perheiden liki lienee uutta. Ei ainakaan omilla vanhemmillani ollut koskaan pienintäkään aietta muuttaa minun tai
sisarusteni lähistölle. 1980-luvulla,
jolloin oma tyttäreni oli vielä pikkulapsi, tyydyttiin vain kyläilemään
puolin ja toisin. Mieheni äitiä, Kaisu-mammaa, joka asui samassa
kaupungissa kuin me, tavattiin tietysti useammin. Tuolloin jo lähes
80:n ikäinen mamma ei säästellyt
voimiaan valmistellessaan tapaamisiamme. Ruokansa oli aina hyvää ja
sitä riitti. Mutta muistimmekohan
ihan aina kiittää siitä?
Mikä neuvoksi jos
väsymys valtaa?
Tutkimusprofessori Anna Rotkirch
Väestöliitosta kertoo, että useimmat
isovanhemmat auttavat mielellään
aikuisia lapsiaan ja lapsenlapsiaan
ja kokevat järjestelyt toimiviksi.
– Jotkut tosin kokevat, että heitä hyödynnetään liikaa, ja että he eivät enää jaksa, tai että oma vointi ei
enää sovi lasten hoitamiseen, Rotkirch kuitenkin huomauttaa.
Tuolloin on hänen mielestään tärkeää ottaa asia puheeksi. Useimmat
pienten lasten vanhemmat kun kuitenkin aistivat isovanhemman väsymyksen ja hyvin sen ymmärtävät.
Joskus välit voivat kuitenkin kiristyä. Rotkirch kertoo, että alussa mainitun Farkkumummot ja pehmovaarit -kirjan aineiston perusteella
aikuisten lasten ja heidän vanhempiensa välejä viimemainittujen väsymys voi rasittaakin. Välit voivat huo-
nontua erityisesti jos isovanhempi
joutuu pitkäksi ajaksi päävastuuseen
lapsenlapsistaan.
Isovanhempien tuki
nyt erityisen kaivattua
Suomen taloudellinen tilanne on
Farkkumummoja ja pehmovaareja
-kirjan ilmestymisen jälkeen jyrkästi huonontunut. YT-neuvotteluista ja
irtisanomisista kerrotaan uutisissa
lähes joka viikko. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch tietää, että nuoret
aikuiset epäröivät nyt erityisesti ensimmäisen lapsen hankintaa. Syntyvyys laskeekin nyt jo neljättä vuotta peräkkäin.
– Tällaisena aikana omien vanhempien tuen rooli korostuu. Aikaisemmista tutkimuksista tiedämme,
että pariskunnan aie saada ensimmäinen lapsi voi vahvistua silloin,
kuin suhteet omiin vanhempiin ovat
hyvät ja heiltä voi saada erilaista tukea tarvittaessa, Rotkirch kertoo.
– Jos perheessä on jo lapsia, isovanhempien tuki voi olla erityisen
tärkeä juuri työttömyyden, sairauksien tai muiden kriisien aikana.
”Vaikea laittaa
hintalappua”
Mummojen ja vaarien antaman lapsenhoitoavun taloudellista merki-
tystäkin on selvitetty. Eläkkeelle hiljattain jäänyt taloustieteilijä, vanha tuttuni jolla on kuusi lapsenlasta, sanoi keskustellessamme tämän
jutun tiimoilta, että mummojen ja
vaarien vapaaehtoisesti tarjoamalle
lastenhoitoavulle on hänestä vaikea
laittaa hintalappua.
– Yhteiskunnallisia kustannuksia
vähentää, hän painotti, jos ja kun
lastenhoidon laitospaikkoja tarvitaan vähemmän.
Keskustelumme päätteeksi, kun
ystävälläni oli jo kiire saada
silloinen pieni päivähoidettavansa ”päikkäreille”, hän
toi esiin tärkeän näkökulman
isovanhemmuuskeskusteluumme:
– Osat voivat vaihtua jo muutaman vuoden päästä. Jos etäisyydet
nimittäin sopivat voi lapsenlapsiensa
hoitoon osallistunut puolestaan itse saada vanhana apua lapsiltaan ja
lapsenlapsiltaan.
Liisa Mainela
Isovanhempi… Kirjoita omista
tunteistasi!
Väestöliitto kutsuu kirjoittamaan
isovanhemmuudesta otsikolla
Isovanhemman kielletyt tunteet.
Lisätietoa: www.vaestoliitto.fi/
vanhemmuus/Kirjoituskutsu
isovanhemmille.
Tuhannet ja taas tuhannet isovanhemmat
osallistuvat lapsenlapsiensa hoitoon. Yksi
syy on, että työelämästä on vapauduttu
omiin vanhempiin verrattuna varsin
hyväkuntoisina. Niinpä monikaan, joka ei
ole omassa lapsuudessaan kuin ehkä vain
loma-aikoina tavannut isovanhempiaan
päätyy jopa vaihtamaan asuinpaikkakuntaa
tuodakseen helpotusta lapsenlapsiensa
hoitoon.
E
n jaksaisi jos he olisivat meillä joka päivä,
tunnustaa Margaretha,
69. Hän ja puolisonsa Jouni, 64, muuttivat joitakin vuosia sitten parin sadan
kilometrin päästä, entisistä tutuista oloistaan ollakseen lähellä lapsenlapsiaan. Nämä, tyttö ja poika, Jenna
ja Kristian, olivat kumpikin vielä alle
kouluikäisiä. Nuorempi heistä, Kristian, opetteli vasta puhumaan.
– Ihan vain lasten takia muutettiin, mutta siinä tosin auttoi se, ettei
meillä, työelämän jätettyämme, tuntunut enää olevan järin merkittäviä
kiinnekohtia sillä entisellä kotipaikkakunnalla, Margareta kertoo.
Aivan alussa pariskunta sopi tyttärensä kanssa vain niistä lastenhoitoajoista, jotka vapauttivat viimemainitun käymään kerran viikossa
jumppaamassa. Pariskunta tunnustaa, ettei sopimus ihan tarkkaan ottaen ole pitänyt.
– Mutta pidämme hoitoaikojen
tietoista rytmittämistä silti hyvin tärkeänä, jotta yhteytemme lasten arkeen säilyy, mutta meillä itsellämme
puolestaan säilyy oma vapautemme,
Margaretha korostaa.
Poikkeuksen tekevät pariskunnan
mukaan ne tilanteet, jolloin lapsiperheessä sairastetaan. Sitä ei tapahdu kovin usein, mutta kun lapset
sairastuvat ovat isovanhemmat aina
valmiita auttamaan.
– Ja nyt kun vanhempi lapsista on jo koulussa, kesäloma luo tietysti omat haasteensa vanhemmille. Monien perheiden on tavalla tai
toisella järjestettävä lastenhoito siksi aikaa, kun vanhemmat ovat vielä töissä. Siinä kohti isovanhempien apu on korvaamatonta, Margaretha toteaa.
– Meillä on kesäisin muutenkin
väljemmät lapsenlasten hoitoa koskevat sopimukset, kun voidaan viettää aikaa kesämökillä, Jouni huomauttaa.
Margaretha ja Jouni asuvat kerrostalossa kolmen huoneen ja keittiön asunnossa. Pienimmän huoneista he päättivät heti muutettuaan sisustaa lasten leikkihuoneeksi. Se on
nyt ollut käytössä yli neljä vuotta eikä näköpiirissä vielä ole se aika, ettei lapsenlapsilla olisi mummolassa
ihan omaa tilaa.
– Tietenkään se pikkuhuone ei
ihan kaikilta osin pelkästään lasten­
Vanhemmat joutuvat jakamaan
aikansa työn, kodinhoidon ja lasten
välillä. Lapsenlapsen vierailun aikana
mummi keskittyy lähinnä vain
isovanhemman rooliinsa.
Vuosikymmenien tauon jälkeen
lapsuus levittäytyy uudelleen myös
isovanhempien kotiin. Lapsenlapset
näkyvät ja kuuluvat.
Mummut ja papat
turvaverkkona
Lasten hoitoon osallistuminen on arkipäivää
lasten käytössä ole, mutta meistä on
tärkeää, että muksuilla on oma olotilansa silloin, kun he ovat kanssamme, Jouni kertoo. – Leikkihuone leluineen antaa meille isovanhemmille mahdollisuuden esimerkiksi keskittyä ruoanlaittoon, ja joskus myös
tärkeinä pitämiemme tv-ohjelmien
katsomiseen.
– Arkinen totuus on, että poika
viihtyy leikkihuoneessa, legojensa parissa pitkiä aikoja tarvitsematta mitään tai ketään. Tyttökin on puuhakas, mutta kaipaa mummin osallistumista voidakseen näyttää, mitä on
saanut aikaan, Margaretha kertoo, ja
sanoo, että lasten viihtymistä helpottaa pienen matkan päässä sijaitseva
leikkipuisto. – Siinä mielessä asuinpaikkamme on ihanteellinen!
”Tuli uusi
hellyydentunne”
70 vuotta hiljattain täyttäneellä Marjatalla on yhteensä viisi lastenlasta. Heistä vanhimmat ovat
jo teini-iässä tai lähellä sitä. Viisikon nuorin on kuitenkin vasta kaksivuotias.
– Kun lapsenlapsia alkoi tulla,
minuun tuli uudenlainen hellyydentunne, melkein äitimäinen olo,
Marjatta kertoo. Hän asuu nykyisin Turussa, kauniissa kaksiossa,
jonka ikkunasta näkyy Turun tuomiokirkko .
Leskeydyttyään vajaat 15 vuotta sitten, ja toimittuaan sen jälkeen
kaksi vuotta äitinsä osa-aikaisena
omaishoitajana päätti paimiolaissyntyinen Marjatta palata Hämeestä
entiselle kotiseudulleen. Viimeinen
sysäys muuttoon oli nuorimman
lapsenlapsen syntymä.
– Olen ehkä ”hoivapersoona”,
Marjatta sanoo. Suhdettaan lapsenlapsiinsa ja näiden vanhempiin
hän kuvaa hyväksi. – Ottavat minut
mukaan lomamatkoilleenkin ikäänkuin lisäaikuiseksi.
Marjatalle ja hänen puolisolleen
syntyi kaikkiaan kolme lasta, kaksi tytärtä ensin ja sitten poika, joka
kuoli viisivuotiaana syöpään.
– Siinä vaiheessa tuli mieleeni, että minulta riistettiin lapsi, Marjatta kertoo, ja lisää, että tyhjän sylin
täyttivät aikanaan lapsenlapset:
– Mieleen on tullut sanonta, että
kun Jumala sulkee oven hän samalla aukaisee ikkunan.
Eniten Marjatan apua on tarvinnut hänen tyttäristään nuorempi, joka on nyt ollut kolmisen vuotta naimisissa, mutta oli sitä ennen lähes
10 vuotta yksinhuoltaja.
– Olin Olavin, nyt jo 12-vuotiaan, kanssa hänen ensimmäisen
elinvuotensa aikana niin paljon, että olin kuin toinen äiti, Marjatta kertoo. Hänen apunsa oli enemmän kuin tarpeen pojan äidille, joka
tuolloin teki väitöskirjaansa.
Nyt tämä toinenkin tytär on naimisissa ja perheessä on kaksi lasta,
sillä Olavi sai pikkuveljen, Sampon,
vajaat kolme vuotta sitten.
Isovanhempi on läsnä
”110-prosenttisesti ”
Teemme tätä haastattelua Marjatan
luona kahvipöydässä. Tarjolla
on kahvin lisäksi pikkupulla
kummallekin. Ne Marjatta toi
Tuomiokirkkoseurakunnan
myyjäisistä, joissa teki aamupäivän
talkootöitä. Vapaaehtoistyön lisäksi
Marjatalla on musiikkiin ja kirjallisuuteen liittyviä harrastuksia. Päivät
eivät ole tyhjiä, tai ainakaan Marjatta ei koe niitä sellaisiksi.
Marjatan kokemuksien mukaan
pienen lapsen äiti pystyy suoriutumaan, ja hänen on pakkokin suoriutua lastenhoidon ohella myös päivittäisistä askareista, kuten ruoanlaitosta, pyykeistä ja muusta kodinhoidosta.
– Mutta isovanhemman huomio
kohdistuu kokonaan lapsiin. Esimerkiksi sitä ajattelee, ja ihan liikaakin, että näille sattuu jotakin,
Marjatta sanoo.
Lasten kilpailukin mummin huomiosta on tullut Marjatalle viime aikoina tutuksi.
– Varhaisteini jolla on omat harrastuksensa ja, kuten myös toisen tyttäreni lapsilla, lisäksi kaikki nykyajan sähköiset ”pelit ja vehkeet”, osaa minun luonani heittäytyä mustasukkaiseksi pikkulapseksi,
Marjatta naurahtaa.
– Mutta kyllä minä osaan lapsille
rajat pistää, ja tarvittaessa ihan kunnolla komennankin!
Liisa Mainela
12
13
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
B
SIUNAUSTA
tienpäivänä 10.5. keväisiä säveliä,
kun CCI-kuoro konsertoi kirkossa.
Chorus Cathedralis Iuniorum (CCI)
on Turun tuomiokirkon poikakuoro.
Konsertissa kuullaan jopa 50 miehenalun laulua, kun mukana ovat
pääkuoron lisäksi harjoituskuoro
Joku
olemme
me itse.
heistä huomasi, että katoksessa olevat pienet ja isommatkin roskalaatikot liikkuivat herkästi pyörillä. Laatikoista oli kiva rakennella kaikenlaisia jänniä käytäviä ja sokkeloita betonilattialla työntelemällä. Tytöillä oli hauskaa, mutta sitten alkoi
kyllästyttää, roskalaatikot olivat kaaoksessa ja tytöt valmiina lähtemään
muihin puuhiin.
En malttanut olla puuttumatta
asiaan. Roskapussi tekosyynä lähdin pihalle ja juttelin tytöille. Kerroin miten eri määrätyillä paikoilla olevissa laatikoissa oli yhdessä jätepaperia, toisessa metallia, kolmannessa lasia, neljännessä kartonkia
ja sitten vielä poltettavaa tai maatuvaa jätettä. Miten määräpaikkoihin tottuneet asukkaat nyt osaisivat kaikessa kiireessä heittää lajitellut jätteet oikeisiin laatikoihin? Puhumattakaan roskakuskeista, jotka keräsivät eri autoihin erilaista jätettä. Menisivät kaikki sekaisin. Voisi jopa tulla lasku siivouksesta. Eikä sitä laskua maksa Joku. Sen maksavat kaikki tässä taloyhtiössä asuvat perheet. Tyttöjenkin vanhemmat
maksavat joka kuukausi yhtiövastikkeessa roskien ja hyötyjätteen keräyksen kuluja. Ei niitä kannata turhaan kasvattaa eikä hommaa vaikeuttaa, pikemminkin auttaa lajittelemalla oikein ja pitämällä jätekatos
järjestyksessä.
Tytöt olivat järkeviä nuoria ihmisiä ja ymmärsivät asian. Sovimme,
Grace Peace
&
Domcafé juhlii tasavuosia
● Tuomiokirkon tasanteen Dom-
että yhteisvoimin palauttaisimme
roskalaatikot entiseen järjestykseen
eikä asiasta sitten sen enempää. Se
sopi tytöille. Työ kävi reippaasti ja
kivaakin oli ollut.
Miten saisi kaikki aikuisetkin
ymmärtämään, että ei ole olemassa mitään salaperäistä Jokua, joka
kaiken hoitaa. Joku olemme me itse. Maksamme siivoamisesta veroina ja monenlaisina muina maksuina. Miksi sitten ehdoin tahdoin
lisäisimme kaupunkimme sottaisuutta ja sen aiheuttamia kuluja omalla välinpitämättömyydellämme.
Kuukausi sitten kiukuttelimme,
kun kesä lainasi ajastamme tunnin
valolle. Syksyllä laina maksetaan
kuitenkin takaisin. Nyt nautitaan
kesän valosta ja iloisesta vapusta,
ja toivottavasti myös roskattomasta
kaupungista vapun jälkeen.
FROM THE INTERNATIONAL CONGREGATION
Siblings
KULJEN KANSSASI -RIIPUS
Kaksiosainen, hopeinen riipus,
jonka osat sopivat kauniisti yhteen. Lahja hänelle, josta välität.
■
49 €
Tutustu laajaan raamattuvalikoimaan
nettikaupassamme ja tilaa painatus
ajoissa!
KEVÄT HERÄÄ -MUKI
voimasanoja
Arabia-mukin aurinkoinen maalaus on
taiteilija Heljä Liukko-Sundströmin. ■ 26 €
PIPLiA.
t
Suomen Pipliaseura |
™
myynti 010 838 6520 | [email protected]
| www.pipliakauppa.fi
lumn on a Sunday evening after our mass. In the mass today reverend Timo Viitanen from
our sibling congregation in Salo was
with us, assisting and concelebrating
at the Eucharist. In the welcoming
words I made a joke saying this is
appropriate for I’ve learned from Facebook that it seems to be some kind
of ”siblings weekend”. And of course,
jokes aside, this is very true. We are
siblings as Christians, brothers and
sisters in Christ, Gods children.
We are siblings, for we have the
same Father in heaven, to whom
we pray together saying ”our father”. And we have the same mother too, for we all dwell in the same
Church. Christians as siblings is
an accurate parable in many ways.
We are more than mere comrades. Even if you fight and quarrel with your brother or sister you’re
still siblings. Nothing can change
that. For your existence as siblings
doesn’t depend on your emotions,
but on your nature. The same applies to us as Christians. We
are members of the same
body and share the same
blood. We cannot break
the bond between us, because it
isn’t us who uphold the bond.
It’s Christ, in whom we are
bound together. To cut ourselves
loose from other Christians would
mean we’d need to tear ourselves
out of the body of Christ.
The nature of Church as catholic and universal, requires that
the Church brings together people of all ages, gender, colour,
background, affiliation etc. We
shouldn’t build barriers between
people, ‘cause they are man made
structures against God’s will for his
Church. Still, it is in our human
nature to seek contact with people
who have had the same kind of experiences. We feel close to the
congregations that are similar to us in language, rite
and in the fact that, like us,
some congregations gather people from all corners of
the earth. There’s nothing wrong
in feeling close to these ”sibling
congregations” if we, through it,
do not distance ourselves from other congregations. Our congregation has a long history of working
together with the Salo congregation. On 4th of June the Salo congregation is inviting us to celebrate
together the feast of Corpus Christi.
Considering the above, this would
seem to be a perfect day to make
our communion visible.
Miika Ahola
Priest of the Turku Cathedral
International Congregation
café viettää tänä vuonna 20-vuotisjuhlaa. Juhlavuoden kunniaksi kahvilaan on suunniteltu erityinen juhlaleivos, joka kuitenkin paljastetaan
vasta 17.5., jolloin kahvila avaa kesäkauden. Leivoksen lisäksi kesäkaudella kahvilassa tarjoillaan pikkusuolaisia, Domcafén kuuluisaa
pullaa ja jäätelöä, joita voi nauttia
myös ulkona kiviporrastasanteella.
Sateella ja tuulella kahvilan kivisei-
nät tarjoavat lämpöä ja suojaa nautittavaksi kuumien juotavien ja täyttävien herkkujen kera. Kahvilavierailun ohessa on helppo kurkistaa
sisään myös Tuomiokirkon ovista ja
tehdä sukellus historiaan.
Keskiaikamarkkinoiden aikaan
25–28.6. kahvilan ovet ovat avoinna pidempään. Jo perinteeksi muodostunut Paula-tytön vierailu Domcaféssa ajoittuu tänä vuonna heinäkuun loppuun, jolloin kahvilas-
sa vietetään juhlaviikkoa. Kuten aiempinakin vuosina, myös tänä juhlavuonna kahvilan tuotto ohjataan
lähetystyölle. Domcafe toivottaa kesästä nauttivat herkuttelijat tervetulleiksi 17.5. alkaen!
Domcafé on avoinna 17.5. alkaen arkisin klo 11–16, lauantaisin
ja sunnuntaisin klo 11–15. Keskiaikamarkkinoiden 25.–28.6.
aikaan kahvilalla on pidennetyt
aukioloajat.
Puntarikatu 1, 20780 Kaarina
Puh. (02) 2432 779
www.kaarinanseudunht.fi
Avoinna arkisin 9.00 - 16.30
Kesäretki
Seilin saarelle
● Nauvossa sijaitseva Seili on
tuhansien tarinoiden saari. Se on
surullisen kuuluisa saarella aikoinaan sijainneesta spitaalihospitaalista ja mielisairaalasta. Saaren historia virallisena sairaalasaarena alkoi vuonna 1619, jolloin kuningas Kustaa II Adolf antoi käskykirjeen leprasairaalan perustamisesta.
Spitaalisten lisäksi saarelle sijoitettiin myös mielisairaita. Ensimmäiset
potilaat saarelle oli kuitenkin tuotu
Turun Pyhän Yrjön hospitaalista jo
1300-luvulla. 1700-luvun loppupuolelta saakka saarella toimi mielisairaala, jonne aluksi sijoitettiin sekä
miehiä että naisia. Vuosina
Gallup
1889–1962 sairaalassa oli vain naispotilaita. Nykyisin saarella sijaitsee
Turun yliopiston alaisuudessa Saaristomeren tutkimuslaitos.
Seilin tunnelmallinen puukirkko
rakennettiin 1733. Sekä kirkkomaa
että kirkkosalista spitaalisille aidalla
erotettu oma alue muistuttavat saaren historiasta.
Katariinanseurakunnan historiakerho järjestää kaikille avoimen kesäretken Seiliin lauantaina 6. kesäkuuta. Kahdenkymmenen euron
hintaiselle retkelle mahtuu mukaan
50 ensiksi ilmoittautunutta. Seilissä tutustutaan saareen ja vieraillaan
sen kirkossa. Katariinanseurakun-
Ilmoitusmyynti
Pirjo Teva
020 754 2284,
040 680 4057
[email protected]
nan kirkkoherra Leena Kairavuo pitää kirkossa pienen hartaushetken,
minkä jälkeen lauletaan yhdessä Suvivirsi. Saaressa on kioski, josta voi
ostaa makeaa ja suolaista syötävää
sekä virvokkeita. Myös yhteysalukselta on mahdollisuus ostaa syötävää
tai ottaa omat eväät mukaan.
Lähtö aamulla Pyhän Katariinan
kirkon (Kirkkotie 46) parkkipaikalta 6.6. klo 7.45, mistä matkustetaan
linja-autolla Nauvoon, josta siirrytään yhteysalukselle. Paluu Turkuun
noin klo 16.30.
Sitovat ilmoittautumiset 18.5.
mennessä sähköpostitse tai puhelimella, [email protected] tai
050 5933 550.
Mitä äiti opetti?
Pihla Syrjänen
Tarjoamme Palvelutalo Iso-Heikissä ikäihmisille
turvallisen ja viihtyisän kodin sekä luotettavat ja
laadukkaat palvelut ympäri vuorokauden.
Keittiömme valmistaa herkulliset ateriat
vuoden jokaisena päivänä.
Ohjelmatarjontamme on monipuolinen ja runsas.
Pihla Syrjänen
NIMIPAINATUSRAAMATTU
I’m writing this co-
(7–8-vuotiaat) ja CCI-muskarilaiset
(5–6-vuotiaat).
Kuoroja johtavat Heikki Rainio,
Epp-Inna Westergård ja Kaisa Takkula. Kuorolaulun lisäksi kuullaan
poikien esityksiä eri instrumenteilla.
Äitienpäivän konsertti Maarian
kirkossa 10.5. klo 15. Vapaa pääsy.
● Maarian kirkossa kuullaan äi-
Henri Kirkanen
■
ussipysäkki keväisessä
kaupungissa. Äiti odottelee kouluikäisen tyttärensä
kanssa bussia, molemmilla on jäätelötötterö. Äiti repäisee suojuspaperin ja tipauttaa sen maahan.
Tyttökin on kuorinut oman jäätelönsä
ja kumartuu paperi kädessään nostamaan äidin paperin. ”Anna olla, kyllä
joku sen korjaa”, sanoo äiti. Tyttö vilkaisee äitiään ja vie sitten vain oman
paperinsa roskapönttöön.
Tulee väkisinkin mieleen, että siinä kumottiin taas yksi, ilmeisesti
koulun, opetus. Toivottavasti ei.
Käsittämättömän monien ihmisten mielestä kaikkialla liikkuu salaperäinen ”Joku” siivoamassa heidän jälkiään. Sitä todistavat roskat kadunvarsilla, metsiköissä, joen rantapenkereillä ja varsinkin roskapönttöjen ympärillä. Samaa todistaa keskelle parkkihallia jätetty ostoskärry, tyhjät pullot mitä merkillisimmissä paikoissa. Puoliksi syödyn nakkisämpylän ostarin nurkalta nappaa kovasti rottaa muistuttava
Joku, mutta hyvinvoivaa rottapopulaatiota hävittämään tarvitaan sitten taas Joku.
En millään jaksa uskoa, että meistä kaikki tai edes suurin osa viihtyisi roskien keskellä. Paljon puhutaan roska-astioiden puutteesta ja sitäkin taatusti on, mutta kuka selittää roskapönttöjen ympärille tiputellut kaikenlaiset käärepaperit. Kyse on silkasta välinpitämättömyydestä ja laiskuudesta.
Tämähän on meidän kaupunkimme, miksi emme osaa pitää siitä huolta? Emmekö tiedä, kuka on
Joku.
Vapaata iltapäivää viettävät, noin
kymmenen vuoden kahta puolta
olevat tytöt yrittivät keksiä itselleen
puuhaa kevättalvisella pihalla. Yksi
Katri Saarela
ONNEA JA
www.piplia.fi
Kuka on Joku?
Sirkka-Liisa Lehtinen
Turkulainen eläkkeellä oleva
toimittaja, kirjailija, isoäiti
CCI laulaa
äideille
Jussi Vierimaa
KOLUMNI
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Salla Leppänen
Ettei elämää ole tarkoitettu
helpoksi.
Pirjo Laine
Äiti opetti, että elämässä
on aina toivoa, ja mummu
opetti kristillisiä asioita.
Saara Sirkiä
Peruselämäntavat ja -taidot
sekä ajattelemaan itsenäisesti.
Jorma Lindholm
Paljon kaikkea, muun muassa
rehellisyyttä ja säästeliästä rahankäyttöä.
Revontulenkatu 4, 20200 Turku • Puh. 02 334 6160
www.isoheikki.fi
Yhdistäisitkö nämä 110-vuotiaaseen?
ajan hermolla.
Arvokeskustelussa mukana
jo vuodesta 1905.
Juhlavuoden
tarjous nyt
● Kesä on vasta tulossa, mutta
leikki-ikäisten lasten vanhempien
kannattaa miettiä kesälomien jälkeistä aikaa. Elokuussa on päiväkerhojen alkaessa jälleen aika pakata perheen pikkuväelle kerhotossut ja eväät.
Haku 3–5-vuotiaiden päiväkerhoryhmiin alkaa 4. toukokuuta ja
kestää toukokuun loppuun. Haku
tapahtuu osoitteessa kirkonrotta.fi
Turussa ja Kaarinassa kokoontuu kolmekymmentä päiväkerhoa,
ja toimintaa on kaikkien seurakuntien alueella. Kerhot kokoontuvat
kahdesti viikossa kolmeksi tunniksi kerrallaan. Poikluoman ja Maarian pappilan tallin päiväkerhoryhmät kokoontuvat poikkeuksellisesti
kolme kertaa viikossa. Tuotsalaisessa seurakunnassa on Ruotsalaisessa päiväkerhoryhmä.
Päiväkerhoryhmissä on erilaisia
painotuksia. Mikaelissa kerhossa
painotetaan musiikkia ja Nuortentalon ryhmässä kulttuuria. Lausteen, Henrikinkirkon ja Koivulan
ryhmät ovat liikuntapainotteisia.
Päiväkerhossa leikitään, liikutaan,
tutkitaan, ihmetellään ja ilmaistaan
maan hyvää mieltä Suurella sydämellä –vapaaehtoistoiminnassa? Löytyisikö sinulle sopiva hyvän mielen pesti suurellasydamella.fi –sivustolta?
Tälläkin hetkellä tarjolla on
kymmeniä pestejä. Tässä esimerkkejä:
● Pyörätuolin työntäjäksi.
Oletko reipas ja hyväkuntoinen?
Pidät ikäihmisistä ja haluat auttaa ulkoilun merkeissä? Voit auttaa pyörätuolissa olevia vanhuksia ulkoilemaan ja näkemään
maailmaa oman kodin tai laitoshuoneen seinien ulkopuolella.
● Mielenvirkistystä osastoille. Vanhainkodeissa ja sai-
raalan osastoilla on vanhuksia, jotka kaipaavat lähimmäistä käymään luonansa silloin täl-
AALLON PITUUKSILLA
MessuT LuTherin kirkoLLa
Radio Melodia
89,0 (95,7) MHz
Toivo2000 radio-ohjelma vie kuulijan kirkkovuoden tapahtumien ja ihmisten äärelle. Ohjelmaa toimittavat sunnuntaisin Hannu Hurme ja Markus Majabacka. Toivo2000 sunnuntaisin klo 10–
10.30. Uusinnat keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 10.30.
Auta.
löin: juttelemaan ja olemaan
läsnä, seuraksi ulkoiluun tai
kanttiinikahville, tai antamaan
omaisille vähän vapaa-aikaa.
Laitoksessa vapaaehtoinen voi
osallistua kaikkiin muihin paitsi
lääkinnällisiin ja sairaanhoidollisiin tehtäviin.
Su 3.5.
Su 10.5.
Su 17.5.
Su 24.5.
Su 31.5.
Virtuaalikirkko.fi
Turun tuomiokirkon sunnuntaimessuihin voi osallistua suorissa internetlähetyksissä aina sunnuntaisin klo 10. Virtuaalikirkon sivuilta
löytyvät myös lähiajan menneet messut. www.virtuaalikirkko.fi
● Ulkoiluystäviä vanhuksille. Kesä on koittamassa ja
TUNNETTUA, LUOTETTAVAA LAATUA
tutustu lAAJAAN MAllistooN: apuajoneuvo.fi
KOKO MAAN
KATTAVA HUOLTO tilAA EsitE: 040 1244 282
Valomerkki.fi
Uusi verkkomedia Valomerkki.fi yhdistää pääkaupunkiseudun
seurakuntien verkkolehdet. Valomerkki.fi -verkkomediaa tehdään
tavallisille kaupunkilaisille, joilla on etäinen suhde kirkkoon, kertoo verkkomedian toimitus. Uusi verkkomedia pitää esillä muun
muassa hyvän elämän teemoja.
MV
JA TOIMITUS
888WA
2300,-
itseä eri keinoin sekä hiljennytään
yhteiseen kynttilähetkeen. Ympäristö- ja liikuntakasvatus huomioidaan
kaikissa kerhoissa.
Ensi kaudella kerhoissa näkyy
myös päiväkerhon 70-vuotisjuhlavuosi, jonka teema on ”Pienin on
suurin”. Kerhoissa järjestetään eri-
laisia näyttelyitä, juhlia ja nukketeatteria juhlavuoden teemaan liittyen.
● Pidä Saaristo Siistinä ry jär-
T I L AU S KO RT T I
jestää toista kertaa valtakunnallisen Siisti Biitsi -kampanjan 18.–24.
toukokuuta. Seurakuntien leirikeskukset ovat mukana siivoamassa rantoja roskista ja saattamassa
rannat kesäkuntoon ihmisille, eläimille ja luonnolle.
Rantoja siivotaan talkoilla Kunstenniemen ja Heinänokan leirikeskuksissa. Talkoisiin osallistuvat muun muassa Evijärven kuudesluokkalaiset leirikoululaiset.
Partio­laiset siivoavat partiovene­
sataman ja Heinänokan rantoja.
Henkilökunnan voimin pieni
ranta­kaistale hoituu Pyölinrannassa ja Sinapin kurssikeskuksessa.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä on haastanut mukaan
Siisti Biitsi -kampanjaan myös
muun muassa Turun ja Kaari-
nan seurakuntien partiolippukunnat ja Kirkon paikat ry:n leirikeskukset.
Siisti Biitsi -kampanja on Pidä
Saaristo Siistinä ry:n rantojen siivoustalkookampanja. Kampanjan tarkoituksena on siivota rantoja, herättää kiinnostusta rantojen roskaisuustilanteeseen sekä kerätä tietoa rantojen roskaisuudesta. Ja tietenkin: roskia kerätessä tulee samalla tulee vietettyä ulkoilupäivä rannalla.
Itämeren rantojen roskaisuutta kartoittaneen MARLIN-hankkeen
tulokset ovat kertoneet karua kieltä Suomen rannoista. Kartoitetuista
maista Suomen rannat ovat osoittautuneet roskaisimmiksi.
Surullinen tulos ja halu siistiä
rannikko poikivat Siisti Biitsi
– Tehtävänä roskaton rannikko
To m m i A u t i o
Siisti Biitsi
myös leirikeskuksiin
telemaan kädentaitoja ja Seikkiksen
ulkoalueilla voi reippailla ja leikkiä
oman mielen mukaan. Seurakuntien väki on mukana ohjaamassa
askarteluja ja tekemässä kasvomaalauksia lapsille.
Puuhastelu voi aiheuttaa kurnimista vatsassa, mutta nälän takia
ei leikkejä tarvitse lopettaa kesken.
Seurakunnat nimittäin tarjoavat
kaikille ilmaisen keittolounaan.
kokuun alussa kokoaa Turkuun yli
450 nuorta eri ammattialoilta kisaamaan ammattitaidostaan SM-tasolla.
Seurakuntayhtymän ammattioppilaitostyö on nuorten mukana kisassa. Kisa on nuorille tiukka tsempin paikka ja oppilaitospappi toimii joukkuepappina henkisenä valmentajana. Lisäksi yhdessä kirkkohallituksen, Saku ry:n , Työterveyslaitoksen ja Mielenterveysseuran kanssa pidetään esillä työssä ja
opiskelussa jaksamista.
Turun kisajoukkue koostuu kahdeksastatoista 20-vuotiaasta ja si-
tä nuoremmasta ammattiopiskelijasta. Mukana on laboranteiksi,
hiusalalle, tietokonealalle, puhdistuspalveluihin ja asiakaspalveluun
valmistuvia nuoria.
– Joukkuepapin tehtävä on mahdollistaa nuorille se, että he pystyvät toimimaan kilpailutilanteessa
täysipainoisesti. Yhdessä psykologin
kanssa tuemme tiimin rakentumista ja autamme nuoria purkamaan
kisajännitystä henkisillä harjoitteilla , kertoo joukkuepappi
Atte Airaksinen.
– Ammattitaidon SM-kilpailussa Suomen huiput kisaavat keske-
nään kolmen päivän ajan. Tehtävä
työsuoritus itsessään on jo vaativa
ja lisäksi nuorten täytyy tehdä koko
ajan priimaa
– Nuorissa näkyy jo ammattiylpeys. Halutaan tehdä hyvää jälkeä
huolimatta siitä, mitä muut sanovat, kehaisee Airaksinen.
Taitaja, joka on Suomen suurin ammatillisen koulutuksen vuosittainen tapahtuma, pidetään 5.7.5. Turun Messukeskuksessa ja
HK Areenalla. Pääjärjestäjä on Turun ammatti-instituutti ja mukana on koulutuskuntayhtymiä ja oppilaitoksia myös Turun ympäris-
töstä. Taustaorganisaatio on Skills
Finland ry.
Kolmipäiväisen avoimen tapahtuman suurin kävijäryhmä ovat
ammatinvalintaansa pohtivat peruskoulun seitsemäs- ja kahdeksasluokkalaiset. Tapahtumaan odotetaan kaikkiaan 50 000 hengen
yleisöä.
Taitaja2015-tapahtuma on houkutellut ennätysmäärän ulkomaisia kilpailijoita, joille tapahtuma toimii kenraaliharjoituksena WorldSkills MM-kilpailuun São
Paulossa elokuussa.
MV
889Xl
3300,-
PARAS HINTA- / LAATUSUHDE
Kuusiluoto oy | Kehittä jänKatu 16 | 04440 järvenpää | [email protected] joneuvo.fi
Turvallista ja kodikasta asumista Turun diakoniasäätiön
Palvelutalo Esikossa, Uittamontie 7 20810 Turku.
Tervetuloa tutustumaan!
Lisätietoja:
Toiminnanjohtaja Anu Salmi, p. 040 1840 123
www.turundiakoniasaatio.fi
Tule, mennään yhdessä!
Viime vuoden kampanjakummit Helsingin Seurasaaressa
talkoilivat jo yhden tunnin aikana kasaan melkoisen
roskamäärän. Tauolla näyttelijät Anna Paavilainen (vas.),
Kristiina Halttu ja Marja Salo.
-talkookampanjan. Viime vuonna siivottiin meren­rantoja ja tänä vuonna kohteena ovat Suomen
kaikkien vesistöjen rannat.
Siisti Biitsi -kampanjan päätalkootapahtuma järjestetään Ruissalon Kansanpuistossa.
Tilaa Kulttuuriystävä kaveriksesi
mukaviin menoihin!
Lisätietoa kampanjasta saa netistä siistibiitsi.fi, jota kautta voi myös
ilmoittautua mukaan. Kampanjaan
osallistutaan järjestämällä omat
talkoot omavalintaisella rannalla
itselle sopivana päivänä.
MV
Pappi tsemppaa ammattikisaajia
● Taitaja2015-tapahtuma tou-
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Timo Nisula
Messu, Olli Koskenniemi
Messu, Timo Nisula
Turun Lutherin kirkko, Puutarhakatu 8 a
www.sley.fi/varsinaissuomi
Radio City
105,5 (103,5) MHz
Miehen elämää -pakinasarjan uusinnat jatkuvat Radio Cityssä
toukokuun alkuviikoilla. Miesten näkökulmia arjen kulkuun ja
läheisiin ihmisiin.
luonto herännyt, ja moni kotona asuva vanhus haluaisi ulkoilla, saada liikuntaa ja raitista ilmaa, mutta omin voimin liikkuminen ei enää onnistu. Ulkoiluystävä tukee ja auttaa liikkumisessa sekä tarjoaa ystävyyttä ja
juttuseuraa.
Lisää erilaisia vapaaehtoistehtäviä www.suurellasydamella.fi,
klikkaa Turku.
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
klo 11
Maahantuonti, Myynti ja vuokraus:
Helatorstaina
Seikkailupuistoon
taina 14.5. hauskan päivän Seikkailupuistossa Kupittaalla. Mukaan kannattaa lähteä koko perheen voimin.
Maksuttomassa tapahtumassa on
mukavaa puuhaa kello 10–15. Pikku Kakkosta tuttu Siina Hirvonen
taikaradioineen konsertoi kello 10,
12 ja 14. Pieni hartaushetki eli pikkukirkkonen pidetään klo 12.
Askartelupisteillä pääsee harjoit-
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
778NR 2200,-
12 kk
● Seurakunnat järjestävät helators-
Hyvän mielen
pestejä, ole hyvä!
● Lähtisitkö mukaan jaka-
(norm. 139e)
(norm. 139 €).
Tarjous on voimassa 30.6.2015 saakka ja koskee vain uusia tilauksia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kustantaja: Kotimaa Oy, Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki, kotipaikka Helsinki, Y-tunnus 0213561-1
79€
Haku päiväkerhoihin toukokuussa
Jussi Vierimaa
Terävä,
ketterä,
15
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
S H O P R I D E R®
14
Henrik kaipaa kesäntekijöitä
● Kesäisin seurakunnat tup-
paavat muuttamaan maalle. No, ei
nyt ihan sananmukaisesti, mutta
kyllä kesäisin seurakuntien toiminta keskittyy paljolti leirikeskuksiin,
vaikka viime vuosina onkin pyritty
järjestämään toimintaa myös kesäkaupunkilaisille.
Henrikinseurakunnassa on päätetty pistää toimintatapoja uusiksi ja pitää kaupungin kesää elävänä. Tähän tarvitaan kuitenkin ke-
sän aikana vapaaehtoisapua.
Henrikkiläiset peräänkuuluttavatkin nyt innokkaita, eri ikäisiä
kesäntekijöitä ottamaan kykynsä
käyttöön sekä ideoimaan ja toteuttamaan toimintaa esimerkiksi Henrikinkirkkoon ja sen ympäristöön.
Kesäkeitaita, kesäkanavia, kesäkamareita – tai ihan mitä vaan, mihin intoa ja kykyjä löytyy. Kirkon
lisäksi myös muut seurakunnan tilat ovat käytettävissä.
Toiminta voi olla päiväretkiä,
kesäkahvilaa, valokuvausta tai taukojumppaa. Tai jotain ihan muuta.
Askartelua tai käsitöiden tekoa, kirjallisuuskeskustelua tai musisointia. Mahdollisuuksia on paljon. Hiljaisimmat kaupunkikuukaudet ovat
heinä- ja elokuu, joten toimintaa toivotaan nimenomaan niiden ajalle.
Jos innostut Henrikin kesän ideoimisesta ja toteuttamisesta, ota
perjantaihin 15. toukokuuta men-
nessä yhteys diakoniatyöntekijä
Mia Piipariseen puh. 040 3417162
tai [email protected]
Toimintaan saa etukäteen tarvittavaa ohjausta ja kesän aikanakin
työntekijöiden tukea.
Kun juhannuksen jälkeen paikat
menevät kiinni ja ihmiset aloittavat
kesälomansa, Henrikinseurakunnassa tapahtuu. Tule siis mukaan
kehittämään mukavaa yhteistä tekemistä kesälle!
MV
Vapaaehtoisia Kulttuuriystäviä voi tilata ikäihmisen
seuraksi ja turvaksi kulttuurikohteeseen tai sopivaan
tapahtumaan. Kulttuuriystäväpalvelu on aloitettu
2010 ILOA! – hankkeessa.
Kulttuuriystävä pääsee ikäihmisen mukana maksutta
yhteistyö-kohteisiin, joten palvelusta ei synny tilaajalle
lisäkuluja. Vain mahdollinen oma pääsymaksu sekä
yhteiset matkakulut ikäihmisen kodin ja vierailukohteen
välillä tulee kustantaa.
Mennäänkö näihin kohteisiin?
Turun Kaupunginteatteri, Turun Filharmonisen Orkesterin
konsertit, Forum Marinum, Kaarina-Teatteri, Turun Taidemuseo, Turun Konservatorion Kamarikuoron konsertit,
FC Interin jalkapallo-ottelut Veikkausliigassa, Taideakatemian
esittävä taide (sirkus, teatteri, nukketeatteri, tanssi),
Tanssiteatteri ERI.
Vai maksuttomiin kulttuuritapahtumiin:
Kaupunginkirjastossa, Kuralan Kylämäessä, Lehmusvalkaman
ja Ruusukorttelin hyvinvointikeskuksissa ja Kotikunnaassa –
tai jossain muussa haluamassasi kohteessa!
Huomioithan myös seurakuntien tapahtumat.
Lisätietoa ja varaukset arkisin klo 10-14
SPR Turku puh. 046 920 4142
Turun osasto
16
Tuomiokirkko
Fre 15.5 kl. 12 Lunchmusik
i Domkyrkan med kören Arctic
Voices från Luleå, dir. Göran
Lindgren och Mikael Jacobsson (fritt inträde)
Fre 15.5 kl. 19 Kvällsmusik
med kören Arctic Voices från
Luleå, dir. Göran Lindgren och
Mikael Jacobsson, Birgitta
Forsman, orgel (fritt inträde)
Pyhän Katariinan kirkko
Su 17.5. klo 15 CANTIO SACRA: Pyhän Katariinan kuoron
kevätkonsertti. Kuoroa johtaa kanttori Markku Lautjärvi. Konserttiin on vapaa pääsy,
ohjelma 5 euroa. Tervetuloa
Maarian kirkko
Su 10.5. klo 15 CCI-kuorojen äitienpäiväkonsertti. Kuoroja johtavat Heikki Rainio,
Epp-Inna
Westergård ja Kaisa Takku-
JUMALANPALVELUKSET
Haliskahvila (Kardinaalinkatu 3 A,
kellarikerros). Ruokakassien jako ti
ja to klo 12–14. Jaetaan noin sata
ruokakassia. Kahvin lomassa mahdollisuus jutusteluun ja vertaistukeen.
Suomalainen messu
Su 10.5. klo 12 Varissuon kirkossa Lasse Heikkilän Suomalainen messu, Vesti, Remo Ronkainen, Kerokoski. Messun jälkeen kirkkokahvit ja äitienpäiväjuhla. Lämpimästi tervetuloa
vastaanottamaan valoisaa kevättä ja
juhlimaan äitejä kanssamme! järj. Katariinanseurakunta
Ruokakello Runosmäen nuorisotalolla (Piiparinpolku 13). Ruokakassien jako to klo 10–11.30. Jaetaan
noin 160 ruokakassia kerralla. Tarjolla myös kahvia, pullaa ja keskusteluapua.
Mikaelinkirkko
Pe 1.5. klo 14 Vapunpäivän
iloinen urkukonsertti, Marko
Hakanpää
Su 10.5. klo 12 Urkutuokio ja
urkujen esittely
Su 10.5. klo 18 Äitienpäiväkonsertti, Saara Aalto ja Teemu Roivainen (liput 15 €, lapset 10 € lippupalvelusta)
Paakarlan seurakuntakodissa
(Laivateollisuudenk. 28)
Toivon torstai – Elämän leipää ja
ruokakasseja to 21.5. klo 18 (kevätjuhla)
Pallivahan kirkko
Ke 6.5. klo 18.30 Visertävä
puu –lapsikuoron kevätlaulajaiset. Lapsi- ja tyttökuorojen
esityksiä ja yhteislauluja. Kuoroja johtaa Ulla Vuola.
La 9.5. klo 16 Hengellisen romanimusiikin kevätkonsertti,
Taivaasta tuulee -yhtye ja Leonard Stenroos, vapaa pääsy.
Järj. Maarian srk
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto julistaa
haettavaksi Emil Niemelän rahastosta 2.000 euron suuruisia stipendejä jaettavaksi
testamentin ehtojen mukaan vakavamielisille opiskelijoille, joiden tulee olla kirjoilla
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa.
Lisäksi on haettavana Laimi Sivulan rahastosta 2.000 euron suuruisia stipendejä
jaettavaksi testamentin ehtojen mukaan varattomille nuorille opiskelijoille, jotka
opiskelevat antautuakseen seurakuntatyön palvelukseen ja jotka ovat kirjoilla
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymään kuuluvassa seurakunnassa.
Hakuaika päättyy 22.5.2015. Lähempiä
tietoja ja hakemuslomakkeita saa Turun
ja Kaarinan seurakuntayhtymän
taloustoimistosta, Eerikinkatu 3, puh.
040 341 7111.
Höveli, Hyrköistentie 26
Ilmainen soppajakelu ma 4.5. klo 17
LEIRIT
Food & Hope
ilmainen ruokailu nuorille jatkossa
Mikaelinseurakunnan ja Katariinanseurakunnan yhteistyönä. Nummen
srk-kodissa (Puistokatu 13) to 14.5.
klo 17
Karderoopin soppapäivä
ke 13.5. klo 11.30–12.30 Jauhelihakeitto, leipä, levite, maito/vesi ja kahvi/tee. Vapaaehtoinen 1 €:n
maksu menee diakoniatyön hyväksi.
Keskiviikkokeitto Runosmäen srkkodilla (Munterinkatu 15) 13.5. klo
12. Lämmin keitto, leivät, kahvi, jälkiruoka. 1 €, lapset ilmaiseksi.
Nuorekkaat eläkeläiset Tuomio­
kirkkoseurakunnassa
Vapaaehtoisvoimin toteutettua toimintaa
Ke 6.5. klo 13.00 Vierailu Ortodoksiseen kirkkoon, Yliopistonkatu 19 B.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja: Anneli Leppänen puh. 041 506 9591
JUHLAT
Pekka Simojoki
klo 8 Ortodoksiselta kirkolta ja
paluu samaan paikkaan n.
klo 24. Sitovat ilmoittautumiset:
[email protected] tai
040-3417412.
Vappujuhla
Kupittaan srk-kodissa 30.4. klo
16.30. Simaa, munkkeja, arpajaiset,
tietovisa, yhteislaulua. Hokkanen ja
Pietilä sekä Hannat.
Äitienpäivälounas
Makuja maailmalta 10.5. klo 13
Henrikinkirkolla. Pääkokkeina Klaus
Rytöhonka ja Anssi Miettinen. Aikuiset 15 €, lapset (alle 15v.) 5 € ja alle 4-vuotiaat ilmaiseksi. Tuotto Henrikinseurakunnan nimikkolähettien
työn hyväksi. Tervetuloa!
Perheleiri
8.–10.6. Sinapin leirikeskuksessa –
mukavaa kesäistä toimintaa meren
rannalla. Ensisijaisesti martinseurakuntalaisille. Ilmoittautumiset srksihteerille p. 040 341 7377 huhtikuun aikana. Leiriavustusta anottavissa ja hakulomakkeita Marjaanalta ja diakoniatyöstä. Leirillä mukana diakonissa Noora Nurmi ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa;
p. 040 3417 7626 tai [email protected] Hinnat: 0–2-v. 0 €,
3–17-v. 31 €, aikuiset 46 €.
Omaishoitajien kesäloma
Sinapin leirikeskuksessa pe–su 10.–
12.7. Omaishoitaja voi tulla leirille
yksin tai hoidettavansa kanssa. Yhdessäoloa, saunomista, hyvää ruokaa, monipuolista ohjelmaa, aikaa
levolle, yhdessäololle ja ulkoilulle. Vetäjinä Marita Heinonen ja Ulla Valtonen. Hinta on 55 €. Matkat
omin kyydein (kuljetusta voi tiedustella ilmoittautuessa). Tied. ja ilm.
28.5. mennessä Mikaelin diakoniatoimistoon to klo 10–11.30 p. 0403417097 tai Maarian diakoniatoimistoon ti ja to klo 10–11 p. 0403417452. Järj. Maarian seurakunta
ja Mikaelinseurakunta.
Eläkeläisten ja työikäisten leiri
leirikeskus Sinapissa 14.–17.7. Luvassa mukavaa yhdessäoloa, maittavaa ruokaa, musiikkihetkiä, ehtoollisen viettoa, saunomista, uintia, kesäkaffet keinutuolissa ym. Leirin hinta n. 100 €. Vetäjinä Anneli
Koskinen, Tuula Sallinen ja Heli Ojala. Ilm. 21.5. mennessä diakoniatoimistoon to klo 10–11.30 p. 040
3417 097.
Iloa ja voimaa luonnosta
Virkistyspäivät työikäisille Sinapissa Kakskerrassa 20.–22.7. Omin kyydein/vuorobussilla. Hinta 65 € (jos
otat omat lakanat 55 €) Hinta ei
saa olla este. Tarvitessasi avustusta leirimaksuun voit hakea omal-
ta Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin hyväksi. Musiikkia ja yhteislaulua, ohjelma 8 €. Tilaisuuden
juontaa Kimmo Sainio. Alussa kahvitarjoilu. Tule kuuntelemaan eri kirkkokunnista olevien kristittyjen puheenvuoroja: mm Soili Räsänen (Turun kotikirkko/hell.), Tuija Saura (ev.
lut.). Järj. Pyhän Henrikin ekumeenisen taidekappelin ladyt
Matka on nyt täynnä. Osanottajille tiedoksi:
Lähtö Tuomiokirkolta lauantaina
23.5.2015 klo 7. Tule ajoissa. Matkan hinta 50 € kerätään bussissa.
Mikäli osanottaja ei pääsekään matkalle, ilmoita siitä välittömästi Sirpa
Salmiselle puh. 050-4927 145, jotta saadaan nopeasti ilmoitettua varauslistalla seuraavana olevalle.
Varttuneen väen ”kukkaleiri”
27.–30.7. Sinapissa Kakskerrassa.
Lähtö Varissuon kirkolta klo 10.30 ja
paluu noin klo 14. Hinta 124 € (jos
otat omat lakanat, 114 €). Hinta ei
saa olla este. Tarvitessasi avustusta
leirimaksuun voit hakea omalta diakoniatyöntekijältä. Kukkaleirille haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3 A) tai tilaamalla
srk-sihteeriltä p. 040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n
diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo 10–11.30 puh. 040
3417 172. Järj. Katariinansrk:n diakoniatyö
Hoitavia lauluja -avoin lauluilta
Ti 12.5. klo 18.30. Aino Vesti, Kansan Raamattuseura ja Sonja Lamppu, Maarian srk. Raunistulan srk-talo, Murtomaantie 12.
Tuomiokirkkoseurakunnan
eläkeläisten kevätretki
Sinapin leirikeskukseen ke 20.5.
klo 8.30–16.30. Hinta 25 €. Ilm. diakoni Kaija Jokinen p.040-3417 582.
Hyvän mielen päivät työikäisille
yhteistyössä Katariinan srk & Maarian srk
to 13.8. – la 15.8.2015 Sinapin leirikeskuksessa
Kaipaatko pientä irtiottoa arjesta, mutta sinulla on elämäntilanteestasi johtuen rajalliset mahdollisuudet lähteä mihinkään lomalle? Hinta 61 €. Tarvittaessa voit hakea avustusta leirimaksuun omalta diakoniatyöntekijältä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen 10.7.
mennessä diakoniatyöntekijöille: Raunistula TI JA TO klo 10–11 p.
0403417451/0403417452, Varissuo
TI klo 10–11.30 p. 0403417172
LÄHETYS
Islam kristityn silmin
Mitä kristityn on hyvä tietää islamista kohdatessamme lähimmäistämme. Aiheesta lisää kaupunginosaviikolla Varissuon kirkossa (Kousankatu 6) pe 15.5. klo 18.30, teetarjoilu klo 18 alkaen. Illassa mukana
Katariinansrk:n lähetyssihteeri Kirsti
Thureson sekä Islam –iltojen järjestäjä Laura Kalaja Suomen Liikemiesten Lähetysliitosta. Tilaisuudessa
kuulemme myös Lauran omaa musiikkia. Tervetuloa!
OLLAAN YHDESSÄ
Cafe Mikael
Hyrköistentie 26, Pansio. Bussi nro
32,42
Ma–pe klo 9–15. Lounasaika klo
11–14 Lounaspöytä 6 €.
(Kahvila suljettu 1.5. sekä 14.–15.5.)
Vappulounas 8 € to 30.4. klo 11–14
Äitienpäivälounas 8 € pe 8.5. klo
11–14
Lämpöä lähimmäiselle vaatejakelu
la 9.5. ja 23.5. klo 9–15.
Domcafén tietovisa joka to klo 17
Lähetyskahvila Domcafé. Kysymykset maan ja taivaan väliltä. Asiaton
oleskelu sallittu.
Kaffetuokio
parilliset tiistait klo 13–14.30 Toimitalon Yläsali, Aninkaistenkatu 1, II
krs, vetäjänä Soile Ahlqvist
Kristittynä nykyajassa
Ma 11.5. klo 18.00 Turun Ortodoksisen seurakunnan seurakuntasalissa Yliopistonkatu 19. Keväinen il-
PERHEET
Jo perinteinen, kaikenikäisten
Lasten Laulukirkko ma 4.5. klo
18–18.30 Martinkirkossa. Voit ottaa
oman rytmisoittimen mukaan. Tervetuloa!
Kevätretki laavulle ja
saunomaan
Perheretki Heinänokan laavulle ja
saunomaan ti 19.5 klo 18–20. Omat
makkarat mukaan. Mukana lastenohjaaja Johanna Uittamolta ja perhetyöntekijä Marjaana Erkamaa, ilm.
Marjaanalle p. 040 341 7626.
Kesäretki perheille
La. 6.6. Vivamon Lastenkylään Lohjalle. Lähtö klo 9.30. Lastenkylässä
vaelletaan eläinoppaiden seurassa ja
ohjelmassa on vapaan leikin lisäksi
toimintapajoja, nukketeatteria, luontopolkua ym. (www.lastenkyla.fi)
Hinta: 12 € (3v.–) lapsi, 20 € aikuinen (sis. matkat, ruoka, ohjelma ja
sisäänpääsy).
Sitova ilm. 19.5. mennessä, mieluiten sähköpostitse [email protected]
fi tai p. 040-3417 116. Etusijalla tuomiokirkkoseurakuntalaiset. Ilm. yhteystietosi, ruoka-aineallergiat, osallistujat sekä lasten iät. järj. Tuomiokirkkoseurakunnan perhetyö
Kesän perheviikonloppu
Sinapissa 26.–28.6.
Viikonloppu on tarkoitettu vanhemmille lapsineen. Hinnat alle 2v 0 € ja
2–17v 31 €, aikuiset 46 €. Omasta
diakoniatoimistosta voi hakea avustusta maksuihin. Ilmoittautuminen
4.–24.5. srk-sihteeri Katri Lautjärvelle p. 040 3417350. Järj. Katariinansrk perhetyö
RAAMATTUOPETUSTA
Mikaelin Raamattukoulu
Tiistaisin klo 18 (26.5. asti) Mikaelin
seurakuntakodissa, Puistokatu 13.
RUKOUSTANSSIA
HENRIKINKIRKOLLA tiistaisin
klo 18–19.30 (viim. 12.5.)
Jumalan kohtaamista ja rukousta
kehollisesti, tiedustelut ohjaaja Hannele Tenhu [email protected],
p. 045 125 5455
MARTIN SRK-TALOLLA (Temppelikatu 5) perjantaisin klo 17–18.30
(viim. 8.5.) Tanssillisia kuvioita ja
liikkeitä hengellisiin lauluihin ja virsiin, ohjaajana Titta Hassila.
RETKET
Kulttuurimatka Mänttään
toukokuussa 23.5.2015
Varttuneen väen retkipäivä
Sinappiin
To 18.6. Lähtö Varissuon kirkolta
klo 8.00 Hurtin, Jaanin, Hannuniitun ja Hakapellon kadun kautta Katariinan kirkkoaukiolle ja sieltä Sinappiin. Paluulähtö n. klo 15. Hinta
25 € sis. matkat, ruuan ja juhannusjuhla -ohjelman. Ilmoittautumiset
13.5. mennessä srk-sihteerille p. 040
3417 350 (arkisin klo 9–15). Järj.
Katariinansrk:n diakoniatyö
RETRIITIT
To 6. – su 9.8. Henkilökohtaisesti
ohjattu retriitti. Leena Rantakokko,
Ulla Ristolainen, Heli Lindroos. Hinta
tässä: 146 / 118 €
Pe 28. – su 30.8. Anna toivo, luottamus. Varpu Ruohonen, Liisa Purho.
Hinta tässä: 93 / 77 €
To 3. – su 6.9. Lämmössä armon auringon I. Retriitti AA- ja Al Anonin
jäsenille. Ilmoittautuminen Pirjolle p.
044 9741610. Nimettömyys taataan.
Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala. Hinta tässä: 112/91 €.
To 10. – su 13.9. Lämmössä armon
auringon II. Retriitti työttömille 3:n
yön yli. Pirjo Lehtonen, Kata Vesivalo, Mereta Kotala
Pe 18. – su 20.9. Hiljaisuudesta iloa
arkeen. Aira Kuvaja, Pekka Saurio.
Hinta 84/68 €, jos ei toisin mainittu.
Tied. ja ilm. P. 040 3417 007 tai 040
3417207, [email protected]
Katso myös www.turunseurakunnat.fi
TAIDEKAPPELI
Sunnuntaisin klo 13 Kappeli soi
Pe 8.5. Klo 19 W.A.Mozart: Aarioita.
Anita Franklinin lauluoppilaat, Musiikkiopisto Arkipelag. Vapaa pääsy.
Ohjelma 5 €
Helatorstaina 14.5. klo 18 Kevään
valoa- konsertti Teija Anneli, runot ja lausunta, Kari J. Hartikainen,
laulu, Eero Jauhiainen, piano. Lippu 10 €
15.2 –31.5.2015 Taidekappelin
10-vuotisjuhlanäyttely. Samuli Heimonen, Jorma Hynninen, Kauko Lehtinen, Veikko Myller ja Esa Riippa
Pihakirppis ja
pop-up -morsiuspukunäyttely Yli-Maariassa
● Kevätsiivouksen jäljiltä kaa-
peista ja varastoista pursuaa tavaraa. Onko tuttu tunne? Nyt itselle tarpeettomat tavarat kannattaa
pakata auton takakonttiin ja tulla vaihtamaan ne rahaksi. Yli-Maarian seurakuntatalolla järjestetään pihakirppis lauantaina 23.5.
klo 10–13.
Tavaraa voi myydä auton tavaratilasta, omalta pöydältä tai
viltiltä. Ilmaiset myyntipaikat
jaetaan klo 9.30 alkaen. Sateen
sattuessa kirppis siirretään sisä-
Näyttely avoinna
ma–pe klo 11–16
to klo 11–18.30
la–su klo 12–15
YKSINELÄVÄT
Yksin tai yksin lasten kanssa asuville aikuisille toimintaa toukokuussa 2015:
Ma 4.5. Sinkkuilta klo 18 Eerikinkatu 3 (Toimitalo). Illan aiheena on
Tauno Salosen leikkimielinen valokuvista koottu tietovisa. Kahvi 2 €.
Su 17.5. Elokuvailta vapaaehtoisohjaajan Arton johdolla Mikonmökissä klo 17 – 20, Puutarhakatu 24.
Elokuvan lomassa pientä purtavaa
maksua vastaan.
Ma 18.5 Pienryhmien ilta klo 18
Eerikinkatu 3 (Toimitalo) Ryhmien vetäjät ja aiheet: Unelma / vuoden ajat, Arto / kotitekoinen elokuva; miten sen tekisin? ja Lars / Jokirannan reipas kävelylenkki (Kahvi
1,50–2 euroa)
Su 24.5. ”Mummun saappaas­
sa soi fox”-näytelmä Seuraintalolla Satavassa (Samppaantie 90) klo
15. Sirkku Peltolan näytelmä, jonka
keskiössä on perhe: isä, äiti, Janita
17v ja Tarmo 8v, sekä mummu, jonka 80-vuotispäivät lähestyvät. Perheen arkea käyvät hämmentämässä
myös yhteiskunnan edustajat, opettaja ja poliisi. Peltolan teksti on nasevaa ja näytelmän keskeiset teemat
– vanhempien kasvatusvaikeudet
sekä kyvyttömyys kommunikoida
lastensa kanssa – ovat huumorin sävyttämiä. Tule mukaan – liput 15 euroa, varaa lippusi tekstiviestillä retkipuhelimeen 041-4780153. Yhteiskyyti pyritään järjestämään. Vapaaehtoisohjaajista mukana ovat Pirkko ja Marja A
Ti 26.5. Soppatreffit klo 12–13
Diakoniakeskuksessa, Puutarhakatu
22 (2 euroa)
Olet sydämellisesti tervetullut tilaisuuksiimme!
Huom! Muutokset mahdollisia. Päivitetyt tiedot nettiosoitteesta:
www.kirkkoauttaaturussa.fi/yksinelaville.
Kesäleiri
Nuorten ja aikuisten kehitysvammaisten kesäleiri 2.–5.7.2015 Sinapissa. Leiri on tarkoitettu ensisijaisesti kotona tai yksin asuville. Hakuaika 29.5. saakka. Hakulomaketta voit kysyä Tarjalta. Leirin hinta
on 90 €.
Lisätietoja Turun ja Kaarinan seurakuntien kehitysvammaistyöstä: vammaistyön diakoni Tarja Muuriselta p.
040-341 7280 tai [email protected]
evl.fi. Katso myös www.kirkkoauttaaturussa.fi /kehitysvammaisille
Muu vammaistyö
La 6.6. klo 10–15 vammaistyön perheretki Kuhankuonolle.
Ilmoittautuminen 15.5. mennessä Helville p. 040-341 7244. Matkan hinta 8 €. Lasku lähetetään ilmoittautuneille ennen retkeä. Omat
makkarat ja eväät mukaan. Pullakahvit järjestäjän toimesta.
Yhteiskuljetus invalinja-autolla lähtee Turun linja-autoaseman tilausajolaiturista klo 9.30 ja paluu samaan paikkaan n. klo 16. Ohjelmassa esteetön vaellusreitti (n.700–
800m) ja pihapelejä.
VAMMAISTYÖ
Musiikkikerho
Musiikkikerhon kevään päätös ma
11.5. klo 17.30–18.30 Henrikin kirkon Ruususalissa, Peltolantie 2.
Tunteiden tupa
Keskusteluryhmä aikuisten kehitysvammaisten äideille. Ti 5.5. klo
12–13.30 diakoniakeskuksessa ja ti
19.5. kevätretki, josta tiedotetaan
ryhmässä.
Rippikouluinfo
Rippikoululaisten ja vanhempien (Sinapin leiriryhmä) leiri-infoilta ke 6.5.
klo 18 Maarian pappilan tallissa, Sorolaisenk 4.
Isovanhemmat – lastenlapset
leiri
23.–26.7.2015 (to–su) Sinappi. Leiri alkaa lounaalla ja päättyy lounaaseen. Ilmoittautuminen 17.6. mennessä Helville p. 040-3417244. Leirin hinta aikuinen 90 €, lapsi 2–17v.
59,50 €. Leirille pääsyn kriteerit toteutuvat, jos toinen tai molemmat
leirille hakevat ovat vammaisia.
VAPAAEHTOISTYÖ
Vapaaehtoisten kevätkiitos
Martinseurakunnan Vaihtorin saunailta Heinänokassa ke 20.5. klo
18. Ohjelmassa saunomista, vapaata yhdessä oloa, iltapala ja ehtoollinen. Ilmoittaudu viim. 8.5. srk-sihteerille: [email protected] tai
040 341 7377.
Näkövammaisten lasten leiri
22.–25.6.2015 (ma–to) Ilmoittautumiset ottaa vastaan lasten aluesihteeri Jaana Engblom, Näkövammaisten Keskusliitto ry, p. 050 5918167,
[email protected]
tiloihin seurakuntataloon.
Seurakuntatalolle pystytetään
kirppispäivän ajaksi myös pop-up
-morsiuspukunäyttely. Esille tulee
morsiuspukuja eri vuosikymmeniltä. Lisäksi tulevan kesän morsiamet voivat tulla hakemaan ideaa morsiuskimppuun, sillä näyttelyyn tulee esille myös häiden
kukkalaitteita.
Yli-Maarian seurakuntatalo,
Mittumaarintie 73, Turku.
H a n n e Tu u l o s
Ve x i S a v i j o k i
● Spirit-tapahtuma koko-
LAPSET
Mikaelin seurakuntakodissa
(Puistokatu 13)
Vähävaraisten ruokailu ja ruokakassien jakaminen to 7.5. klo 12. Maksuton ruokailu, ruokakassien jako.
ELÄKELÄISET
Bussiretki
Spirit-tapahtumaan
Studia Generalia -luentosarja
25.5. Elina Räsänen: Keskiajan puuveistosten muuttuvat merkitykset
Järj. Turun tuomiokirkkoseurakunta
ja Turun yliopisto
Donkkis Big Night
Toiminnallinen tapahtuma kaikille alakouluikäisille Nummen srk-kodissa ja pihapiirissä (Papinkatu 2)
ma 11.5. klo 17–19. Illan ohjelma sisältää Raamattuopetusta, draamaa,
nukketeatteria ja monia hauskoja
toimintapisteitä. Järj. Katariinansrk
ja V-S Ev.lut. Kansanlähetys. Lisätietoja: www.donkki.net
Soppatykki Kaasukellon alueella to 14.5. klo 12–14, mukana Liisa
Kuusela. Tule syömään ja jutustelemaan! Järj. Martinsrk ja Katulähetys
Kirkkoneuvosto
KURSSIT JA
LUENNOT
ta diakoniatyöntekijältä. Virkistyspäiville haku 23.6. mennessä. Hakulomakkeita saa Katariinan seurakuntatoimistosta (Eerikinkatu 3
A) tai tilaamalla srk-sihteeriltä p.
040 3417 350 (arkisin klo 9–15) sekä Katariinansrk:n diakoniatoimistosta (Kousankatu 6) ti ja pe klo
10–11.30 puh. 040 3417 172. Järj.
Katariinansrk:n diakoniatyö
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Jussi Vierimaa
EMIL NIEMELÄN JA LAIMI SIVULAN RAHASTOJEN STIPENDIT
aa vuosittain seurakuntayhteisöjä ja niistä kiinnostuneita yhteen rakentumaan ja varustautumaan sekä kuulemaan, mitä
Jumala tekee ympäri Suomea.
Spirit 2015 järjestetään
helatorstaina 14.5. Tampereen
Aleksanterin kirkossa. Luvassa entistä enemmän yhteisöasiaa sekä suositut valmennuspajat. Mukana ovat muun muassa
Pekka Simojoki, Timo Pöyhönen ja Johanna Sandberg. Koko ohjelma osoitteessa hengenuudistus.fi.
Turusta on Spirit-tapahtumaan yhteinen bussikuljetus
hintaan 15 euroa. Lähtö 14.5.
DIAKONIARUOKAILUT
Jesari Jäkärlän ostoskeskuksessa Turun Nuorten Apu ry:n nuorisokahvilan tiloissa (Jäkärlän puistokatu 20). Ruokakassien jako pe klo
12.30–14. Jaetaan noin 170 ruokakassia kerralla. Mahdollisuus keskusteluun henkilökunnan kanssa ja
vertaistukea.
la. Kuorolaulun lisäksi kuullaan poikien esityksiä eri instrumenteilla
17
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Piknik Mikaelissa kivutaan
myös kirkontorniin
● Maaliskuinen Kirkonmäki-ta-
pahtuma täytti jälleen Mikaelinkirkon ympäristön äärimmilleen, joten
tapahtuma saa kesäistä jatkoa sunnuntaina 17.5. Kirkonmäki kutsuu
tälläkin kertaa kaikenikäisiä vauvasta vaariin nauttimaan ohjelmasta ja yhdessäolosta Piknik Mikael -tapahtuman merkeissä kello kolmesta alkaen.
Café Mikael tarjoaa mäellä runsaan grillibuffeen 10 euron hintaan,
mutta myös omia piknikherkkuja saa
tuoda mukanaan. Tämän kevään vetonauloja ovat Turun mobilistien
vanhat autot, pihakirppis ja mahdollisuus kiivetä Mikaelinkirkon torniin
maisemia ihailemaan (2€). Lisäksi ohjelmassa on muun muassa koiratanssiesityksiä, sporttinen rastirata, jonka kuluessa isot ja pienet voivat kokeilla taitojaan aina jättisaippuakuplien puhaltamisesta saappaanheittoon. – Pihakirppis on uusi kokeilu. Kenellä tahansa on mahdollisuus varata ilmainen pöytä ja myydä sillä tarpeettomia tavaroitaan. Paikkoja on
rajoitetusti ja sellaisen voi varata numerosta 040-3417412 tai pasi.jaakko-
[email protected], kertoo tapahtuman juontaja pastori Pasi Jaakkola.
Tapahtuma jatkuu klo 17 kirkossa vapaamuotoisella ja svengaavalla Mikaelmessulla, jonka musiikista
vastaavat Marko Hakanpääja Silvia
Koski kuoroineen. Isommille lapsille on messussa pyhis tai kouluikäisten leffapyhäkoulu, kaikkein pienimmille on järjestetty lastenhoito. Messu
päättyy iltapalaan.
Kauden päättävän Pikniktapahtuman myötä Mikaelmessut jäävät kesätauolle ja jatkuvat taas syyskuussa
joka toinen sunnuntai. 18
To 21.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Värttinä
To klo 9.30 Perhekerho (7.5. asti)
HENRIKINKIRKKO
Peltolantie 2
SÄÄNNÖLLINEN VIIKKOTOIMINTA
Maanantai klo 9.30 Perhekerho (kevään viimeinen 11.5.)
Maanantai klo 17 Miesten Raamattupiiri
Maanantai klo 18.30 Henkari – Henrikin aikuisten Raamattupiiri (http:/
henkari.fi) (18.5. asti)
Tiistai klo 12 Kolmen vartin kuoro
(5.5. asti)
Tiistai klo 13 Päivähartaus (5.5. asti)
Tiistai klo 13 Lähetyspiiri (5.5. asti)
Tiistai klo 13 Merimieskirkkopiiri (5.5. asti)
Tiistai klo 18 Rukoustanssiryhmä
(12.5. asti)
Keskiviikko klo 14 Henrikin lukupiiri
(parittomat viikot) (6.5. asti)
Keskiviikko klo 16.30 Henrikin Lapsikuoro (6.5. asti)
Keskiviikko klo 18 Henrik´s Singers
Torstai klo 13 Torstaipiiri (7.5. asti)
JUMALANPALVELUKSET
Su 3.5. klo 10 Messu, Odell, Laakkonen. Kirkkokahvi.
Su 3.5. klo 15 Maailmojen messu,
Miettinen, Hembree.
Ti 5.5. klo 18 Nuorten valmistelema
messu, Miettinen, Mäenpää, Jussila,
nuorten bändi.
Su 10.5. klo 10 Messu, Kallio, Paaso.
Kirkkokahvi.
To 14.5. klo 11 Messu, Mäntylä,
Metsätähti. Kirkkokahvi.
Su 17.5. klo 10 Messu, Miettinen,
Laakkonen. Kirkkokahvi.
Su 17.5. klo 16 Soiva kevätkirkko
koko perheelle, Kallio, Reijo, Paaso, lapsikuoro, Tuomiokirkon lasten käsikelloyhtye. Tilaisuuden jälkeen mahdollisuus kokeilla käsikellojen soittoa.
MUU TOIMINTA
HENRIKINKIRKOLLA
Ke 6.5. klo 17.30 Värillistä mietiskelyä – värikynät käyttöön, Lindroos.
Su 10.5. klo 16 Sanan ja laulun hetki, Matti Jarvansalo, Kalliala, Laakkonen.
Su 10.5. klo 17 Kasvun paikka, Miettinen.
Ma 11.5. klo 18 Rukouksen talo -ilta,
aiheena kehollinen rukous, Hannele
Tenhu, Titta Hassila.
Ma 18.5. klo 18 Rukouksen talo -ilta, aiheena ohjatut rukousviikot ja
kuvameditaatio, Lindroos, Anneli
Leppänen, Kallio.
NUORTEN VIIKKOTOIMINTA HENRIKINKIRKOLLA
Maanantaisin Bändiharjoitukset
15–20-vuotiaille klo 17–19
Tiistaisin Nuortenillat Piikissä (avoimet ovet) klo 17–21
Keskiviikkoisin Isoskoulutus klo
16.30–18.15
Keskiviikkoisin Raamis klo 18.15–
19.30
LAUSTEEN SRK-KOTI
Maistraatinkatu 1
Ke klo 13 Keskiviikkokerho (parittomat viikot) (kevään viimeinen 6.5.)
Ke klo 18.30 Raamattupiiri
KOIVULAN SRK-KOTI
Sävelkuja 3
Ma klo 13 Seniorikahvila (kevään viimeinen 4.5.)
Ma klo 17 Saviruukut
Ti klo 9.30 Vauvakahvila. Vertaisryhmä ekavauvojen perheille. (19.5.
asti)
Pe klo 9.30 Perhekerho (8.5. asti)
Kauppakeskus Skanssi (Monitori /2. krs)
Ti klo 12–16 Pappi päivystää. Virastopalveluja saatavana.
Lehmusvalkama
Ke 6.5. klo 13 Hartaus, Kallio, Metsätähti.
KAARINAN KIRKKO
Voudinkatu 2
To 30.4. ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho
To 30.4. klo 18 Miesten piiri
Su 3.5. klo 10 Messu, Ostela
Ma 4.5. klo 18 Raamattu- ja lähetyspiiri
Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Heino
Su 10.5. klo 10 Messu, Auer, äitienpäivän kakkukahvit -klo 14 Veisumessu, Heino
Ma 11.5. klo 13 Diakoniapiiri
Ke 13.4. klo 18 Arki-illan ehtoollinen , Auer
To 14.5. klo 10 Helatorstain sanajumalanpalvelus, Heino
Ke 20.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen
(kirkon alakerrassa), Kuoppala
KUUSISTON KIRKKO
Linnanrauniontie 157
Su 3.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta,
Heino, lähetyspiiri tarjoaa kahvit
kanttorilassa
Su 17.5. klo 10 Kaatuneiden muistopäivän messu, Kuoppala, Kesti, seppeleenlasku. Kirkkokuljetus klo 9
Ravattulan Citymarket – Kaarinantie – Menninkäisenkatu – Vanha Littoistentie – Monitoimitalo – Littoistentie – Verkakaari – Kaarinantie
– Littoisten yritystalon pysäkki klo
9.15 – Krossinkatu – Nummenniityntie – Jumpurintie – Kaarinantie Voivalantie – Oskarinaukio – Kaarinan kirkko klo 9.30 – Hovirinnantie
– Kartanontie – Paraistentie – Kuusiston kirkko. Paluu noin kello 11.30
alkaen samaa reittiä
POIKLUOMAN SRK-TALO
Poikluomantie 9
Su 3.5. klo 18 Sanan ja laulun ilta,
Kari Ylinen
Ti 5.5. klo 9.30 Perhekerho
To 7.5. klo 18 Raamattupiiri
LITTOISTEN SRK-TALO
Kampakuja 1
To 30.4. ja 7.5. klo 9.30 Perhekerho
HARTAUDET JA PIIRIT
To 7.5. klo 12 Littoisten lähetyspiiri, Värttinä
Ti 12.5. klo 13 Hengelliset toivelaulut ja -virret, Hovirinnan palvelukeskus
19
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
PYHÄN KATARIINAN KIRKKO
Kirkkotie 46
Su 3.5. klo 10 Messu, Viirros, Paatere, Lautjärvi, Pyhän Katariinan kuoro
Su 10.5. klo 10 Messu, ForsströmRoivanen, Remo Ronkainen, Kerokoski
To 14.5. klo 10 Helatorstain messu,
Viirros, Markkula, Lautjärvi
Su 17.5. klo 10 Messu, Paatere, Kairavuo, Lautjärvi
Ke 20.5. klo 18 Vauvakirkko, Kairavuo, Kerokoski
VARISSUON KIRKKO
Kousankatu 6
Maanantaisin klo 8.30 Aamurukouspiiri: 4.5. / 11.5. / 18.5.
Tiistaisin klo 16.30 Isoskoulutus:
5.5. / 12.5.
Joka toinen tiistai klo 12 Valpurin
Kammari: 5.5. / 19.5.
Keskiviikkoisin klo 17 Heprean piiri:
6.5. / 13.5. / 20.5.
Joka toinen keskiviikko klo 18.30
Miestenpiiri: 6.5. / 20.5.
Torstaisin klo 17 Nuortenilta: 7.5.
/ 14.5.
Joka toinen torstai klo 18 Raamattupiiri (tied. Timo Rantanen p. 040 418
1502 tai [email protected]): 7.5.
Perjantaisin klo 9.30 Perhekerho:
8.5. / 15.5.
Su 3.5. klo 12 Messu, Rauhanyhdistyksen kirkkopyhä, Vesti, Juho
Kopperoinen Rauhanyhdistyksestä, Lautjärvi
Pe 8.5. klo 12 Hanna-ryhmä ”Psalmi
98 Laulakaa Herralle uusi laulu!”
Ma 11.5. klo 19 Siioninvirsiseurat,
kahvit klo 18.30 alkaen
Ti 12.5. klo 13 Raamatun äärellä:
”Mitä Vanha Testamentti opettaa?
Saarnaaja – syvyyksien luotaaja”,
Sirkka-Liisa Vappula
Ke 13.5. klo 18 Hoitavan musiikin ilta, mukana Emily ja Marko Laakso
sekä Rauno Vesti. Musiikkia, Raamatun sanaa, esirukousmahdollisuus.
To 14.5. klo 12 Helatorstain messu,
Viirros, Markkula, Kerokoski
Su 17.5. klo 12 Sanajumalanpalvelus, Remo Ronkainen, Kairavuo, Kerokoski
Su 17.5. klo 17 Yhteyden messu,
Pekka Heikkilä, Markkula
NUMMEN SEURAKUNTAKOTI
Papinkatu 2
Tiistaisin klo 9.30 Perhekerho (Pun.
tupa): 5.5. / 12.5. / 19.5.
Joka toinen tiistai klo 13 Varttuneen
väen kerho: 12.5.
HANNUNNIITUN SEURAKUNTATALO
Virmuntie 2
Torstaisin klo 9.30 Perhekerho: 30.4. / 7.5.
Joka toinen keskiviikko klo 11 Annan tupa: 13.5.
Joka toinen perjantai klo 15 Rukouspiiri: 8.5.
Ma 11.5. klo 13 Omaishoitajien vertaistukiryhmän kevätretki
HURTTIVUOREN SEURAKUNTAKOTI
Punatulkunkatu 1
Maanantaisin klo 10 Hurttivuoren
äitikaverit: 4.5. / 11.5. / 18.5.
Joka toinen torstai klo 13 Varttuneen väen kerho: 30.4.
JAANIN SEURAKUNTATALO
Karjakuja 75
Joka toinen maanantai klo 14 Sirpan kerho (Sokkelo, Jaanintie 36):
4.5. / 18.5.
PETKELTIE 5, KERHOHUONE
Joka toinen maanantai klo 12 Raamattupiiri: 4.5.
KATARIINAN DIAKONIA
www.kirkkoauttaaturussa.fi/katariinanseurakunta1
Jos tarvitset apua ja haluat keskustella diakonin kanssa, soita tai käy
Varissuon kirkon diakoniatoimistolla, Katariinan diakonian ajanvarauspäivystykset ti ja pe klo 10–11.30
puh. 040 3417172. Ajanvaraukset
vain ajanvarausaikoina.
Jos olet + 65v yksinäinen tai huolissasi +65 vuotiaasta naapuristasi, läheisestäsi... voit soittaa ti ja pe klo
9-10 Katariinan seurakunnan IkäArvokas puhelimeen puh 040 3417172.
Diakoniatyöntekijä vastaa ja tarvittaessa käy luonasi.
Torstaisin klo 13–15 IkäArvokas
+60v korttelikerhot Petkeltie 5:n
kerhohuoneessa ja Varissuon Kimppakeskuksessa. Tervetuloa rupattelemaan, juomaan kuppi kahvia ja
virkistymään toisten seurasta!
VARTTUNEEN VÄEN KERHOT
Jaanin Sokkelossa (Jaanintie 36) joka toinen maanantai klo 14 (4.5. ja
18.5.)
Nummella (Papinkatu 2) joka toinen
tiistai klo 13 (12.5.)
Hurtissa (Punatulkunkatu 1) joka
toinen torstai klo 13 (30.4.)
Annantupa Hannuniitussa (Virmuntie 2) joka toinen keskiviikko klo 11
(13.5.)
Valpurin kammari Varissuon kirkolla (Kousankatu 6) joka toinen tiistai
klo 12 (5.5. ja 19.5.)
Pikkutupa Varissuon kirkon alakerrassa (Kousankatu 6) ma–ke klo 12
Tervetuloa virkistymään yhdessäolosta ja hiljentymään hetkeksi yhdessä! Ruokatarjoilut: Annantuvassa (5€), Pikkutuvassa (2€) ja Valpurin kammarissa (2€), muissa kerhoissa voileipää ja kahvia.
MAARIAN KIRKKO,
Maunu Tavastin katu 2
Su 3.5. klo 10 Messu Orenius, Laaksonen
Ti 5.5. klo 8.30 Kirkolliskokouksen
avajaisjumalanpalvelus
Ke 6.5. klo 18.30 Pieni rukoushetki
Su 10.5. klo 10 Messu Loukiala, Rajamäki
Ke 13.5. klo 18.30 Iltamessu, eht.av.
Raili Kauhaniemi
Su 17.5. klo 10 Konfirmaatiomessu
Kokkola, teol.harj. Saara Markkula
Su 17.5. klo 13 Konfirmaatiomessu,
Pertti Arola
Ke 20.5. klo 18.30 Pieni rukoushetki
PALLIVAHAN KIRKKO,
Paltankatu 2
Maanantaisin klo 10 – 11 Tuolijumppa. Hinta 2 € / kerta, sis. kahvit.
Tiistaisin klo 14–15.30 Vauvakerho,
kevään viimeinen kerta 12.5.
Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho,
viim. 28.5.
To 30.4. klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50
Su 3.5. klo 17 Lähetyksen messu
Orenius, eht.av. Pertti Pussinen
Ke 6.5. klo 18.30 Kevätlaulajaiset ja
pyhäkoulujen kevätjuhla. Mukana
Visertävä puu –kuoro.
To 7.5. klo 9.30 Perhekerho
To 7.5. klo 18 Keskustelupiiri aikuisille +50
Su 10.5. klo 17 Viikkomessu Sirén,
eht.av. Outi Lehtikangas
Su 17.5. klo 17 Viikkomessu teol.
harj. Saara Markkula, Rajamäki, eht.
av. Jaana Sankari
Ke 20.5. klo 18 Nuorten messu Orenius, Vuola
MAARIAN PAPPILA,
Sorolaisenkatu 4
Maanantaisin klo 9.30–11 Perhekerho, kevään viimeinen kerhokerta 27.5.
HALISTEN SRK-KOTI,
Gregorius IX:n tie 8
Joka toinen keskiviikko klo 18 Kaikille avoin Raamattu- ja rukousryhmä.
6.5., 20.5.
HEPOKULLAN SRK-TALO
Varkkavuorenkatu 23
Tiistaisin klo 9.30–11 Perhekerho,
kevään viimeinen kerhokerta 12.5.
Tiistaisin klo 12.30 Tuolijumppa.
Hartaus parillisilla viikoilla. Kevään
viimeinen jumppa 12.5.
Joka toinen torstai klo 13 Lähetyspiiri. 30.4., kevään viimeinen kerta 13.5.
To 7.5. klo 13 Kultatupa, piirien kevätjuhla
Ke 13.5. klo 13 Hepokullan lähetysja päiväpiirin päätös
Ke 20.5. klo 18 Harmonikkailta, yhteislaulua ja harmonikkamusiikkia,
Merja ja Juhani Forsman
KOTIMÄEN SRK-TALO,
Arkeologinkatu 1, Jäkärlä
Maanantaisin klo 14 Naistenpiiri, kevään viimeinen piiri 11.5.
Perjantaisin klo 9.30–11 Perhekerho
Joka toinen tiistai klo 12.30 Tasapainoilua ja klo 13.30 Kädentaidot, kevään viimeinen kerta 5.5.
Joka toinen tiistai klo 14 Tuolijumppa 12.5.
Joka toinen keskiviikko klo 13 Päiväpiiri 6.5.
Joka toinen keskiviikko klo 13 Muistijumppa 13.5.
Ti 19.5. klo 12–16 Senioripäivä
RAUNISTULAN SRK-TALO,
Murtomaantie 12
Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Laurén.
Joka toinen maanantai klo 13 Pienpiiri, 11.5.
Joka toinen tiistai klo 13 Seniorikerho. 5.5., 19.5.
Joka toinen torstai klo 14 Karmelraamattupiiri, kevään viimeinen piiri 30.4.
Ke 20.5. klo 18 Kevätlaulujen ilta,
SLEY:n Japanin lähetyspiiri
RUNOSMÄEN SRK-KOTI,
Munterinkatu 15
Maanantaisin ja torstaisin klo 13–15
Ystävän tupa
Joka toinen maanantai klo 17 Raamattupiiri 11.5.
Joka toinen keskiviikko klo 12 Lähetyspiiri 6.5., 20.5.
YLI-MAARIAN SRK-TALO,
Mittumaarintie 73
Keskiviikkoisin klo 13 Pappi paikalla keskustelua ja sielunhoitoa varten, Loukiala.
Keskiviikkoisin klo 17.30–19 Iltaperhekerho
Torstaisin klo 9.30–11 Perhekerho,
kevään viimeinen kerhokerta 7.5.
Joka toinen torstai klo 13 Tuolijumppa 7.5.
MARTINKIRKKO,
Huovinkatu 1
Messun yhteydessä viimeinen pyhäkoulu 26.4.
Messun jälkeen kirkkokahvit kirkon
eteisessä kesään asti.
Su 3.5. klo 10 Messu, Norvasuo,
Hildén, Salakari, mukana Rukoustanssiryhmä.
Ma 4.5. klo 18 Lasten Laulukirkko,
Erkamaa.
Ke 6.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen,
Hildén, Salakari
Su 10.5. klo 10 Äitienpäivän Messu,
Jaatinen, Riihimäki, Hannuksela.
Ke 13.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Riihimäki, Salakari.
Su 17.5. klo 10 Messu, Riihimäki,
Norvasuo, Salakari.
Ke 20.5. klo 18 Arki-illan ehtoollinen, Jaatinen, Salakari
HIRVENSALON SRK-KESKUS,
Honkaistentie 85
To 30.4. klo 9.30 Minimessu perhekerhon yhteydessä, Riihimäki, Erkamaa.
Ke 6.5. klo 9.30 MLL:n perhekahvila
To 7.5. Perhekerhon kevätjuhla
Su 10.5. klo 14 Äitienpäivän messu,
Hägglund, Lund, Haltia.
To 14.5. klo 17 Missiomessu, ”Tule
Pyhä Henki”, Kuusela.
To 7.5. klo 9.30 Perhekerho, Erkamaa.
KAKSKERRAN KIRKKO
Kakskerrankirkkotie 110 Su 17.5. klo 12 Kaatuneitten muistopäivän messu, Mustonen, Hannuksela.
MARTIN SRK-TALO,
Temppelikatu 1
Pe 8.5. klo 18 Lähetyksen puuhapiiri. Päiväkerhotiloissa alakerrassa joka toinen perjantai parittomilla viikoilla. Kortti- ja koristeaskartelua ja
erilaisten käsitöiden tekemistä lähetystyön hyväksi.
Ti 5.5. klo 17.30 Lähetyksen Ompeluseurat. Ompeluseurasalissa joka
toinen tiistai parittomilla viikoilla.
Kudomme omin puikoin ja langoin
joko lähetystyön hyväksi tai itselle.
Mukaan seuranpitoon voi tulla myös
ilman kudinta!
HENNALAN SRK-KOTI,
Hennalantie 10, Satavan saari
Ti 5.5. klo 9.30 Hennalan perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa, Norvasuo
Ke 13.5. klo 12.30 Hennalan piiri
UITTAMON SRK-KOTI,
Rusthollinrinne 1
Su 3.5. klo 15 Messu ja kirkkokahvit,
Norvasuo, Hannuksela.
Pe 8.5. klo 9.30 Uittamon perhekerhon kevätjuhla, Erkamaa
MYLLYMÄENTIE 22
Ke 6.5., 20.5. klo 14 Lähetyspiiri, joka toinen viikko parillisilla viikoilla
MIKAELINKIRKKO
Puistokatu 16
Kirkko avoinna la klo 10–13 (9.5. alkaen)
Su 3.5. klo 10 Konfirmaatiomessu
(kaupunkirippikoulu), K.Hakanpää,
Paakkanen, Koski – su klo 17 Koko
perheen Mikaelmessu, Taivaan kansalaisena maailmassa, Pyry Winter, Varikko-bändi, mukana Kansanlähetys.
Ke 6.5. klo 18 Iltamessu, Hanttu,
Hakanpää.
Pe 8.5. klo 18 Yhdestä suusta -ylistysilta, Merika Kallionpää ym. - pe
klo 20.30 Nuorten messu, Westergård, Koski, Harjunen
Su 10.5. klo 10 Messu, Hanttu, Seivästö, Hakanpää, Koski. Ruusuja äideille
Ke 13.5. klo 18 Iltamessu, Paakkanen, Hakanpää
To 14.5. klo 10 Helatorstain messu, Seivästö, Lehikoinen, Hakanpää,
lauluryhmä SopuSointu – to klo 18
Joel Hallikaisen konsertti
Su 17.5. klo 10 Messu ja isosten tehtävään siunaaminen, K.Hakanpää,
Sankamo, M.Hakanpää, Koski. Kirkkokahvit merimieskirkkotyön hyväksi – su klo 15–17 Piknik Mikael kirkonmäellä – klo 17 Koko perheen
Mikaelmessu, Ketä me odotamme?
Paakkanen, mus. Marko Hakanpää
ja Silvia Koski/kuoro
Ke 20.5. klo 18 Iltamessu,
K.Hakanpää, Kuorikoski
PAAKARLAN SRK-KOTI
Laivateollisuudenk. 28
La 9.5. klo 13 Valoon -konsertti,
Jaakko Paakkanen.
Naisten piiri joka kk:n toinen ke
klo 19
Lähetyspiiri ke klo 13
Tuolijumppa to klo 13 (28.5. asti)
Pilates pe klo 8.30–9.30 (8.5. asti),
tied. p. 040 3417 397
MIKAELIN SRK-KOTI
Puistokatu 13
Ke 13.5. klo 18 Flooranpäivän keväinen lauluilta, Turun Naispoliisilaulajat, joht. Helena Heimola ja Yleinen
äänioikeus, joht. Silvia Koski. kahvit YV-keräyksen ja merimieskirkkotyön hyväksi
Viikko-ohjelma:
Maanantaina
klo 12–14 Wanhan ajan ompelupiiri (klubi)
Tiistaina
klo 10–12 Hepreapiiri, Ritva Lunden
(klubi, 26.5. asti), p. 044 257 2612
klo 13–14.30 Lähetyspiiri
Keskiviikkona
klo 8–8.45 Aamurukous (klubi)
klo 12–12.45 Tuolijumppa (27.5. asti)
klo 19 Pienpiiri (klubi)
Torstaina
klo 10–11.30 Diakoniatyöntekijöiden ajanvaraus (Puistokatu 13 B 2.
krs) p. 040 3417 097
klo 14.30–16 Merimieskirkkopiiri (klubi, 7.5. asti, ei 30.4.), tied, p.
040 3417 391
Perjantaina
klo 10–11 Pilates (8.5. asti), tied.
040 3417 398
KUOROT
Vox Michaelis ke 17.15–19 Mikaelin
srk-koti
Aboa Gospel ke 19.15–21 Mikaelin
srk-koti.
Yleinen äänioikeus (kuoro laulutaidottomille) to klo 17.30–19 Mikaelin srk-koti.
Tied. kanttori Silvia Koski 0403417388 [email protected]
LAPSIPERHEILLE
Vauvakerho Mikaelin srk-kodissa (Puistokatu 13) ke klo 14-15.30
(13.5. asti)
Perhekerhot: Mikonmökissä (Puutarhakatu 24) pe klo 9.30–11 (ei
1.5., kevätjuhla 8.5.) – Suikkilan srkkodissa (Konstanzankatu1) ti ja to
klo 9.30–11 (ei kerhoa 30.4., kevätjuhlat ti-ryhmä 5.5. ja to-ryhmä 7.5.)
KOULULAISILLE JA NUORILLE
Mikonmökissä
Puutarhakatu 24
Nuortenilta pe klo 18 (ei 1.5.)
Muualla:
Mopo- ja moottorikerho yläkouluikäisille to klo 15–17, Pansion moottorihalli.
Nuorten ja nuorten aikuisten sähly Mikaelin/Snellmanin koulussa to
klo 20–21
Lisätietoja: www.mikaelinnuoret.fi,
Facebook-ryhmä ”Turun GG” Partiot: www.mikaelinseurakunta/partiot
SUIKKILAN SRK-KOTI
Konstanzankatu 1
Pilates ma klo 9.30–10.30 (4.5. asti), tied. p. 040 3417 398
Pienpiirit ma klo 19 Erkki Aihela ja
to klo 19 Eija Pursimaa
Tuolijumppa to klo 12 (28.5. asti)
Raamattupiiri joka toinen to klo 18
(paritt. vkot)
PALVELUTALO ISO-HEIKKI
Revontulenkatu 4
Eläkeläishartaus ma klo 13.30–14
(4.5., 18.5.)
TURUN MERIMIESKIRKKO
Suikkilantie 2
Ti 5.5. klo 18 Yhteislauluilta
RUISSALON METSÄKIRKKO
Su 17.5. klo 18 Suvihartaus. Suvihartaudet joka toinen vko syyskuuhun
asti. Honkapirtin parkkipaikalta viitoitus metsäkirkkoon, matka n. 300
m (os. Albert Ravilan raitti)
www.mikaelinseurakunta.fi
www.mikaelilainen.fi
www.mikaelinnuoret.fi
www.mikaelmessu.fi
PAATTISTEN KIRKKO
Paattistentie 847
Su 3.5. klo 10 messu, kirkkokahvit ja
lähetystilaisuus, Järvensivu. Kansanlähetyksen kirkkopyhä.
Su 10.5. klo 10 sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu
To 14.5. klo 18 helatorstain iltakirkko ja kirkkokahvit, Esa Laitinen. Mukana 50 vuotta sitten rippikoulunsa käyneet.
Su 17.5. klo 10 sanajumalanpalvelus
ja kirkkokahvit, Järvensivu. Mukana
Maatalousnaiset, käsityönäyttely.
SEURAKUNTATALO
Paattistentie 857
maanantaisin klo 9 avoin kerho
keskiviikkoisin klo 16 ja 17 perhemuskarit
Ke 13.5. klo 13 tasavuosia täyttävien seniorien syntymäpäiväjuhlat
Ma 18.4. klo 9 avoimen kerhon kevätjuhla
Ti 19.5. klo 18 puuhakahvila
Ke 20.5. klo 17 muskarin kevätjuhla
PAPPILA
Paattistentie 859
To 7.5. ja 21.5. klo 16.30. isoskoulutus ja klo 18 nuortenilta
Ti 12.5. klo 18 miestenilta
PIIKKIÖN KIRKKO
Hadvalantie 5
Su 3.5. klo 10 Messu, Nieminen
Su 10.5. klo 10 Messu, Ijäs
To 14.5. klo 10 Konfirmaatiomessu,
Piikkiön ja Kaarinan kaupunkiryhmä,
Nieminen, Hamarila, Ilonen
Su 17.5. klo 10 Messu, Eläkeliiton
kirkkopyhä, kirkkokahvit, Ijäs
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
PIIKKIÖN SEURAKUNTAKESKUS
Hepojoentie 4
Ma klo 17.30 Naistenpiiri, parilliset
viikot, Sinikka Tuomarila.
Ti klo 17 Lastenkuoro Pikantti ja klo
18 kirkkokuoro Korintti
Ti 12.5. klo 18 Kevätjuhla: Musiikkikoulu Ilosen oppilaat ja srk:n kuorot
esiintyvät. Liput 5 € sisältävät ohjelman ja tarjoilun. Lapset ja nuoret ilmaiseksi. Tervetuloa!
Ke 6.5. klo 13 Eläkeläisten iltapäivä:
Kevätiloa kanttorin kanssa! Vapaaehtoinen kolehti urkuhankkeelle.
Pe klo 9.30 Perhekerho
VANHA SEURAKUNTATALO
Hepojoentie 4
Ti klo 9–11 Kaiken kansan kahvila
Ti klo 17–19 Kokkikerho 4–6-luokkalaisille ja To klo 16–18 Kokkikerho
1–3-luokkalaisille
Nuorten avoimet ovet keskiviikkoisin Vanhalla klo 18.30–21,
13–17-vuotiaille
To klo 10–12 Oivaltajat. Avoin vertaistukiryhmä. Pohdintaa ja oivalluksia elämästä! Kevätretki Pyölinrantaan to 28.5. Lähtö srk-talon pihalta klo 10.
PYÖLINRANTA
Pyölintie 77
Ke 13.5. ja 27.5. klo 18 Miestenpiiri,
sauna klo 17, Kaumi
Ti 18.5. klo 17.30 Iltaperhetoimintaa, nyyttärit, Hyppänen
TUPASVILLA
Hepojoentie 7
Ma 4.5. klo 10–10.45 Tupasveisut.
Hengellisiä lauluja kanttori Tiina Ilosen johdolla päivätoiminnan salissa.
To 7.5. klo 14.30–16 Omaishoitajien
Torstaitupa. Kahvittelua, kuulumisia
ja vertaistukea.
Diakoniatoimiston asiointi- ja ajanvarausaika ti 11–12 p. 040 3417724/
Katri Elonheimo (ovi paloaseman
puolella). Arpajaisvoittoja, lahjoituksia yms. otetaan vastaan.
Kevätretki ke 13.5. Lähtö klo 9 srk–
talolta, mm. Lohja, Vivamo, Kovelo,
Nummi ym. (hinta n. 28 €) Varaukset heti: p. 040 3417724
Esteetön retki Kakskerran Sinappiin ke 19.8. Hinta 15 € sis. lounaan,
kahvin ja matkan. Invataksikyyti
järj. tarvitseville. Ilm. ja tied. heti tai
viim. pe 7.8. Tupasvillaan tai p. 040
3417724/Elonheimo
Kesäloma Sinapissa 24.–27.8.2015
Tied. ja hakem.: p. 040 3417724.
Haku keväällä (miel. tiistaisin klo
11–12)
www.piikkionseurakunta.fi
www.facebook.com/piikkionseurakunta
www.piikkionurkuyhdistys.fi
Jumalanpalvelukset klo 10:
Su 3.5. Messu: Hokkanen, av. Honkasalo, Pietilä, Suokivi, Tuomiokirkon kuoro, joht. Utriainen.
Su 10.5. Äitienpäivän messu: Helin,
av. Hokkanen, Pietilä, Forsberg
To 14.5. Helatorstain messu: Mäkitalo, Honkasalo, Pietilä, Hietaharju,
Uppsalan tuomiokirkon kuoro.
Su 17.5. Messu, Kaatuneitten muistopäivä: Lehti, av. Rinne, Pietilä,
Åberg, Nova.
Viikkomessut:
Aamuehtoollinen keskiviikkoisin
klo 8.
Keskipäivän ehtoollinen torstaisin
klo 12 (ei 14.5.).
Iltaehtoollinen lauantaisin klo 18.
Muita tapahtumia:
Arki-illan vesper ma–pe klo 18.
Lauletaan yhdessä virsiä vapaaehtoisvoimin su 3.5. ja 10.5. klo 18.
Vesper ranskankielellä to 7.5. ja 21.5.
klo 17, sr Helvi ja Marketta Vuola.
Luottamuksen messu su 17.5. klo 16.
Virrestä voimaa ke 20.5. klo 16.30
TOIMITALO (Eerikink 3)
Siioninvirsiseurat su 3.5. klo 16 kahvit alk. klo 15.30.
NUORTENTALO (Eerikink.1.)
Kaikenikäisten savipaja Nuortentalolla ke klo 17–19. Alle kouluikäiset
vain aikuisen seurassa.
3.–6.luokkalaisten OLKKARI eli
avoimet ovet Nuortentalolla ma klo
12.15–16. Vapaata olemista, pelailua ja välipala.
PERHETYÖ
Perhekerho ma klo 9.30–11 Kupittaan srk-koti, viim. kerta 18.5.
Iltaperhekerho to 11.5. klo 17.30,
Kupittaan srk-koti.
Vauvaperhekahvila ti klo 13–15.30
Nuortentalo, viim. kerta 19.5.
Leppäkertun perhekahvila pe klo
9-13, Nuortentalo, viim. kerta 22.5.
LÄHETYSTYÖ
Lähetyspysäkki, parittomat to klo
13 NNKY:n tila Vähä Hämeenk. 12a:
Sanaa, seuraa, päiväkahvi, lähetystietoutta, esirukousta.
Kupittaan Hannat parilliset to klo
18.30 Kupittaan seurakuntakoti.
RAAMATTU- JA KESKUSTELU­
RYHMÄT
Ilosanomapiiri ke klo 18.30 Kupittaan srk-kodissa, Sakari ja Pirkko
Ansaharju sekä Helmi Neuvonen.
Naisten aamu parilliset to klo 10 Kabinetissa
Timon Raamis parittomat to klo
18.30 Salongissa (Aninkaistenk. 1, II
krs), T Rantanen.
KIRJALLISUUTTA JA MATKAKUMPPANUUTTA
Puikkoset joka toinen tiistai (parittomat viikot) klo 13–14.30 Salongissa. Tehdään vauvasukkia, torkkupeittoja yms.
Kirjallisuuspiiri parittomat keskiviikot klo 16.50 Salongissa, Harri Raitis
ja Kirsti Saksa.
MÅNDAGAR
kl. 14 Missionskrets samlas i Aurelia
(3 vån.). Jämna veckor
kl. 15 Ungdomscafé i Aurelia (2
vån.)
TISDAGAR
kl. 18 Tyst meditation i Aurelia (1
vån.)
ONSDAGAR
kl. 10–12 Familjecafé i Papinholma
församlingshem, Käräjäkalliontie 4
kl. 12 Frukostklubb för herrar. (Auragatan 1).
kl. 13–15 Café Orchidé i Aurelia (1
vån.)
kl. 13.30–15 Barncafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 15–18 Ungdomscafé i Aurelia (2
vån.)
kl. 17 Gudstjänstgruppmöte i Aurelia (3 vån.)
kl. 18 Veckomässa i Aurelia (1 vån.)
kl. 18.30 Unga vuxna café i Aurelia (2 vån.)
kl. 18.45 Bibelstudiegrupp för och
med ALLA sinnen med Laura Hellsten i Aurelia (1 vån.), udda veckor.
TORSDAGAR
kl. 9.30 Familjecafé i Aurelia (2 vån.)
30.4 Sångstund med Marjo Danielsson.
kl. 11 Knattekyrka i Aurelia (1 vån.)
en gång i månaden
kl. 18 Öppen bönegrupp med Pia
Siegfrids ([email protected]) i
Aurelia (3 vån.), udda veckor
kl. 18.30 Åbo Svenska Kyrkokörs övning i Aurelia (3 vån.)
FREDAGAR
kl. 15.45 T.A.G.G. Ungdomsgrupp
för dig som är taggad att lära dig
mera om kristen tro i Aurelia (2
vån.)
SÖNDAGAR
Kl. 12 Högmässa I Domkyrkan. Kyrkkaffe serveras efter högmässan.
Barnhörna.
För dig som har svårt att ta dig på
egen hand till kyrkan ordnas kyrkskjuts varje söndag under tiden
1.2.–31.5. Kyrkskjutsen sköts av fri-
villiga församlingsmedlemmar och
beställs per tel 040-3417458 senast
tisdagen innan kl. 15.00
Sö 3.5 kl. 12 Åbolands Kammarkör dir. Pia Kulla medverkar i högmässan
Sö 3.5 kl. 16 Mässa (åsf) i S:t Karins kyrka. Björkgren (pred+lit), Danielsson.
Må 4.5 kl. 15 i Aurelia: Vårkonsert,
Argentumkören & 60+kören, dir.
Kurt-Erik Långbacka och Harry Dahlström. (Auragatan 18). Konsertprogram säljs för 10 € till förmån för insamlingen Gemensamt Ansvar.
Ti 12.5 kl. 19 I Aurelia: Vårkonsert,
Åbo Damkör (Auragatan 18), dir. Larissa Krook
Konsertprogram säljs för 10 € till
förmån för insamlingen Gemensamt
Ansvar.
To 14.5 kl. 12 Högmässa (åsf) i Kakskerta. Mullo (pred), Bäck (lit). Åbo
Svenska Kyrkokör, dir. Marjo Danielsson.
kl. 15 Träff för ensamstående föräldrar och barn i Aurelia (1 vån.) Information och anmälningar Carita Eklund ([email protected])
Ons 20.5 Café Orchidé Utfärd. Heldagsutfärd till Nådendal tillsammans med Nagu kapellförsamling.
Anmälningar senast 11.5 till församlingssekreteraren tfn 040-3417458.
Utfärdens pris 25 euro. Närmare information av diakonissan Carita Eklund 040-3417473 eller 0403417460.
SERVICES
In Turku Cathedral Tarkk’ampuja
chapel at 4pm if not stated otherwise.
3.5. Mass – Fifth Sunday of Easter
10.5. Mass – Sixth Sunday of Easter
17.5. Mass of Trust, Communion service with Taizé songs, main nave of
the Cathedral
24.5. Mass – Pentecost
31.5. Mass – Trinity sunday
The priest of TCIC is rev. Miika Ahola. You can contact him with email
([email protected]) or by phone
040 3417591
More info: turunseurakunnat.fi/tcic
or at our Facebook group “Turku
Cathedral International Congregation TCIC”.
TCYC virsuilla Vietnamissa
TUOMIOKIRKKO
Pappi tavattavissa rippiä ja sielunhoitoa varten maanantaisin klo 16–
18, torstaisin klo 12 keskipäivän ehtoollisen jälkeen ja lauantaisin klo
18 alkavan iltakirkon jälkeen. Tapaamisesta voidaan sopia erikseen
myös puhelimitse. Lähetyskahvila Domcafé Tuomiokirkon porrastasanteella on avoinna sunnuntain jumalanpalveluksen jälkeen. Seurustelun sakramenttia, tuoretta pullaa ja
kahvia 3,50 € lähetystyön hyväksi.
Avoinna alk. 17.5. ma–pe klo 11–16
ja la-su klo 11–15.
● Turun tuomiokirkon nuo-
risokuoro TCYC tekee toukokuun
vaihteessa kisamatkaa kansainväliseen kuorokilpailuun Vietnamiin.
Kisamatkalla kuoro laulaa
kuorokilpailun lisäksi ystävyyskonsertissa sekä Vietnamin televisiossa lähetettävässä avajaiskonsertissa.
TCYC vie kansainväliseen kilpailuun paitsi suomalaista kuorosointia ja -osaamista myös suomalaisuuden henkeä. Yhteisöllinen
kuoro onkin valmistautunut mat-
kalleen paitsi kovalla laulutreenillä myös ompelemalla talkoilla kansallispukuhenkiset esiinty-
misasut rohdinpaitoineen ja hiusnauhoineen.
Suomi-fiilistä esiintymisasuun
tuovat muun muassa aidot, säväyttävät tuohivirsut, joiden tekijä
löytyi seurakunnasta Mikkelistä.
Hyvät jalassa, tuoreesta materiaalista tehtyinä kuin paksua nahkaa, kehaisee virsuja kuoronjohtaja Anu Åberg.
Kuoron matkakuulumisia voi
seurata kuoron facebook-sivuilta
www.facebook.com/turku.youthchoir.
MV
20
KIRKKO JA ME ■ No 4 ■ 30.4.2015
Timo Jakonen
Lentävä
kapellimestari
– Ei meillä ole kauheasti sellaisia
virtuoosisoittajia, mutta meidän suvun
voima on musiikin ymmärtämisessä ja
tulkinnassa. Tajutaan mistä on kysymys,
mitä säveltäjä on tahtonut sanoa, sanoo
kapellimestari Klaus Rautawaara.
● Klaus Rautawaara saapuu
täsmällisesti haastatteluun: Helsingin-juna taisi olla ajoissa?
– Se oli viisi minuuttia myöhässä. Minä pidän näistä oikein kirjaa. Kun aikanaan lennettiin muille mantereille, saavuttiin minuutilleen aikataulussa.
Niin, täsmällisyys on hyve niin
lentokapteenille kuin kapellimestarille. Tosin Rautawaara arvelee, että kun kriitikot kuulevat hänen olevan lentäjä, se vie uskottavuuden
musiikkihommilta. Ihan niin kuin
aikoinaan kun hän haki lentäjäksi,
niin hän ei meinannut päästä sisään
kun kuultiin, että hän oli muusikko.
– Mutta oikeastaan molemmissa
hommissa – lentämisessä ja kapellimestarin työssä – on kyse vähän samantapaisista asioista. Suuren systeemin hallinnasta. Kummassakaan
ei voi kesken esityksen sanoa, että lopetetaan tähän ja mietitään. Mahdolliset ongelmat on korjattava siinä
hetkessä. Ei voi pysähtyä.
Turun tuomiokirkosta on vuosien varrella tullut tuttu paikka Rautawaaralle.
– Turussa ja nimenomaan Tuomiokirkossa olen tehnyt paljon. Se on
ollut mukava mahdollisuus, sillä tämä on hyvin kilpailtu ala eikä orkestereita oikein tahdo riittää kaikille.
Mutta näin ei myöskään ole täytynyt
töniä kollegoita pois että saisi paikan.
Kanttori Jukka Pietilä on järjestänyt
keikkoja – tämä on tällä hetkellä sellainen elämänlanka minulle.
Lentämistä
pienestä pitäen
Rautawaaran ura on melko erikoinen – jos kohta hän ei edes kutsu sitä uraksi:
Klaus Rautawaara siirtyi Finnairin koneiden puikoista
kapellimestarin puikkoon.
– En ole oikeastaan ollut lainkaan
töissä vaan minulle on ollut kaksi
harrastusta. Lentäminen ja musiikki. Musiikin aloitin seitsemänvuotiaana, aika myöhään siis jos nykylapsiin vertaa. Lennokit tulivat mukaan kymmenvuotiaana. Niitä teen
edelleen, joskin nykyään vähemmän. On meillä kotona edelleen yksi pieni helikopteri. Lapsenlapset tykkäävät siitä, joskaan eivät he vielä itse voi sitä ohjata.
Ja lennokeista oli sitten luontevaa siirtyä vähän isompien lennokkien pariin:
– Purjelentäjän lupakirjan hankin niin nuorena kuin se vain oli
mahdollista. Ja sitten pääsin lentoupseerikurssille armeijaan. Siellä
oli sellainen tuuri, että sain suihkukonekoulutuksen. Jo varusmiehenä,
35 lentotunnin jälkeen, päästiin lentämään suihkareita. Olin parikymppinen ja lenneltiin ympäri Suomea,
se oli hieno juttu. Tämä tapahtui
vuonna 1963. Nykyään olen sitten ilmavoimien reservin kapteeni.
Musiikkiuransa Rautawaara aloitti pianolla ja laululla.
– Pikkupoikana olin Cantores Minores -kuoron sopraanosolisti. Kerran teimme Johannes-passion Turun
Tuomiokirkossa, ja nyt myöhemmin
pääsin johtamaan teoksen Tuomiokirkkoon – se oli iso juttu minulle.
Luulen, että innostuin uruista juuri
silloin Turussa – kun niissä on niin
mahtava ääni. Upean kuuloista!
Työn ohella
urkuriksi
Armeijasta Rautawaaran tie vei Finnairin omaan lentokouluun ja edelleen Finnairiin töihin. Mutta hiukan siinä oli sattumaa ja pakkoakin mukana:
– Aloitin yliopistossa ja jatkoin Sibelius-Akatemiassa, mutta kävi niin,
että isä kuoli, ja koska silloin ei ollut nykyisenkaltaisia tukisysteeme-
jä, niin oli mentävä töihin. Liikennelentäjän ammattikoulutus ratkaisi ne ongelmat. Sisko oli silloin vasta
16, joten perheen talous saatiin sillä
keinoin oikaistua.
Sibelius-Akatemiassa Rautawaara oli kirkkomusiikkiosastolla ja tarkoituksena oli siirtyä sieltä kapellimestarilinjalle. Mutta se sitten jäi
kun hän aloitti lentäjän työt.
– Tein kuitenkin siinä työn ohella
diplomiurkurin tutkinnon Sibiksessä. Muutama seurakunnallinen kirja on tosin jäänyt suorittamatta niin
että kanttoriksi ei ihan virallisesti olisi asiaa. Vaikka ei tarvitse muutenkaan olla, kun on jo eläkeiässä.
Panulan
mestarikursseille
Lentäjän työn ohella opiskelu kanttoriksi ja sittemmin kapellimestariksi kävi niin, että nuotit lensivät mukana ja kun oli vapaata, kapteeni
käytti sen opiskeluun.
Takanani on
17 000 lentotuntia
enkä koskaan
tule saamaan
johtamisessa samaa.
– Yhdysvalloissa sain kollegan
kautta yhteyden erään yliopiston kapellimestariprofessoriin. Sain sovittua tapaamisen, ajoin paikalle, ja
hän otti minut yksityisoppilaakseen.
Sitä ennen olin jo Suomessa hieman
päässyt kapellimestariopintojen alkuun Pertti Pekkasen kanssa, joka toimi Turun Kaupunginorkesterin kapellimestarina monet vuodet,
Rautawaara muistelee.
Niinpä hän sitten usein Yhdysvalloissa työmatkalla ollessaan lensi
matkustajana Indianaan saamaan
yksityistunteja:
– Se oli kyllä aika raskasta aikaa, kun piti matkustaa pitkiä
matkoja Yhdysvalloissa ja sitten
taas seuraavana päivänä kotiin
tultua olla valmiina matkaamaan
vaikka Tokioon. Yhdysvaltalaisprofessori ei kuitenkaan pystynyt
hankkimaan orkesteria, että olisin
saanut käytännön kokemusta, joten hän ehdotti, että menisin juttelemaan Jorma Panulalle, Rautawaara kertoo.
Panula oli silloin Sibelius-Akatemiassa professorina. Virallisesti Rautawaaraa ei Akatemiaan enää otettu,
koska hän oli jo valmistunut, mutta
Panula sanoi, että tule vaan ja otti
mukaan mestarikursseilleen.
– Kävin niitä kaikkiaan yksitoista
ja silloin pääsin sitten myös johtamaan. Olin tietenkin aina se kaikkein vanhin. En minä nyt ihan ainoa tällainen kummajainen ollut:
mukana oli Milanosta yksi silmäkirurgi, joka niin ikään teki myös
kapellimestarin töitä. Kun sitten
pääsin eläkkeelle – lentäjät pääsevät 52–58-vuotiaana – minulle jäi
enemmän aikaa tälle.
Mikä
ihmeen w?
Koska Rautawaara on eläkkeellä, hän tekee kapellimestarintyötä ennen kaikkea rakkaudesta musiikkiin, raha ei ole ponnin. Hänelle läheisintä musiikkia on klassinen:
– Minut varmaan hirtetään tästä lausunnosta, mutta mielestäni uusi musiikki ei suurimmaksi osaksi kykene antamaan ihmisille läheskään sellaista elämystä,
kuin esimerkiksi Brahmsin neljäs
tai Bachin Johannes-passio.
Eläkeläisyydessä on kapellimestarin hommassa puolensa:
– Minulla ei tietenkään ole sellaista rutiinia kapellimestarin
työssä kuin sellaisilla jotka tekevät sitä koko ajan. Takanani on
17 000 lentotuntia enkä koskaan
tule saamaan johtamisessa samaa. Siksi täytyy aina sitten keskittyä ja valmistella näitä juttuja
enemmän kuin moni muu. Mutta mitäpä siitä koska eläkeläisenä on aikaa.
Rautawaara on myös kuuluisaa musiikkisukua, niin että miten ne sukulaisuussuhteet
nyt menivät?
– Isä Pentti oli Radio-Orkesterin soolosellisti, täti Aulikki Rautawaara ja Einojuhani isän serkku. Einojuhani kirjoittaa sukunimensä yksöisveellä – minulle on
kerrottu, että se w tuli siitä, kun
Aulikki oli Saksassa ja he lausuivat siellä sukunimen aina Rautafaara ja se ärsytti tätiäni, joten
hän vaihtoi sen tuplaveeksi.
Roope Lipasti