Uusin lehti - Mielenterveysyhdistys Taimi ry

kipunoita
Mielenterveysyhdistys Taimi ry • 25. vuosikerta • Nro 4/2015
tammikuu
m t
k
t
4
11
18
25
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Koulukatu 11
33200 Tampere
045 135 1351
www.taimiry.fi
[email protected]
5
12
19
26
6
13
20
27
7
14
21
28
huhtikuu
m t
k
t
4
11
18
25
7
14
21
28
5
12
19
26
6
13
20
27
p
1
8
15
22
29
p
1
8
15
22
29
heinäkuu
m t
k
t
4
11
18
25
7
14
21
28
p
1
8
15
22
29
t
p
6
13
20
27
7
14
21
28
5
12
19
26
6
13
20
27
lokakuu
m t
k
3
10
17
24
31
4
11
18
25
5
12
19
26
kipunoita
sisällys
4 / 2015
Julkaisija
2016
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Ruusantalo, Koulukatu 11,
33200 Tampere
www.taimiry.fi
[email protected] helmikuu
l
s
m
2
3
1
9
10
8
Päätoimittaja
16 17
15
Aila Dündar-Järvinen
23 [email protected]
24
22
30 puh.
31 041 573 2031 29
t
2
9
16
23
k
3
10
17
24
t
4
11
18
25
Toimitussihteeri
Ritva Merinen
[email protected]
toukokuu
puh. 0400 686 698
l
s
m t
k
t
2 Kiitokset
3
kielihuollosta vastanneille
9 Annalle
10
3
4
5
ja Kirstille! 2
16 17
9
10 11 12
23 Taitto
24
16 17 18 19
30 Tomi Kallio
23 24 25 26
30 31
Painopaikka: PK-Paino, Tampere.
Painos 1500 kappaletta.
l
2
9
16
23
30
2 Kalenteri vuodelle 2016
3 Sisällys
4 Taimin esittely / Puheenjohtajan ja päätoimittajan
palsta
6 Vuoden Taimilainen on Hilkka-Anneli
9 Sinuiksi tulemista
maaliskuu
p 10 lEnsiohjaus
s
m t
k
t
p
l
s
Ensio
5 11 6Taimissa
7
1
2
3 / Joulujuhlat
4
5
6/
tapahtuu: Syyskokouskutsu
12 13 14
7
8
9
10 11 12 13
Lempeys ja hyvinvointi
-teemailta
19 20 21
14 15 16 17 18 19 20
12 Ravinnon vaikutus mielenterveyteen
26 27 28
21 22 23 24 25 26 27
13 Vertaisohjaajia koulutettiin
28 29Tampereella
30 31
16 Oikeus päihdepalveluihin on lakisääteinen
18 Alkemistin elämänohjeet eivät sytytä
19 Sarjakuvat
20 Keskiaukealla
kesäkuu
p 22 lMitäs hyötyä hoidosta?
m t
k
t
p
l
s
1
24 Ehkäistään
itsemurha yhdessä 1 2 3 4 5
6 25 7Unelmointi
8
6
7
8
9
10 11 12
13 14 15
13 14 15 16 17 18 19
26 Uusi lukuvuosi
20 21 22
20 21 22 23 24 25 26
27 Taimissa tapahtuu: Avoimet
ovet Arttelissa / Keilailu27 28 29
27 28 29 30
ryhmä / Avantouintia
28 Joskus on rankkaa olla kuntoutuja
30 Tuulispää ja teesi ajan nopeutumisesta
32 Vuosi takana kohtaamispaikka Toivossa
syyskuu
34
Pispalan
päihdeja
mielenterveyspäivät
p
l
s
m t
k
t
p
l
s
36
Hyvää
Taimin
päivää!
5
6
7
1
2
3
4
Aquila-tutkimus
/ Taimin
1237 13
14
5 jäsenyys
6
7
8
9
10 11
1938 20
21
12 13 14 15 16 17 18
Toimintakalenteri
2637 27
28
19 20 21 22 23 24 25
Kalenteri
vuodelle 2016
Seuraava Kipunoitaelokuu
1 / 2016
ilmestyy
viikolla 9 m t
s
k
t
3
1
2
3
4
Juttutarjoukset
viimeistään
10
8
9
10 11
31.12.2016
mennessä15osoitteeseen:
17
16 17 18
Mielenterveysyhdistys
Taimi
24
22 23 ry24 25
Koulukatu
11, 3320029
Tampere
31
30 31
tai sähköpostitse:
[email protected]
Taimin hallitus 2014 - 2015
l
1
8
15
22
29
s
2
9
16
23
30
26
27
28
29
30
marraskuu
joulukuu
m t
k
t
p
l
s
k
t
p
l
s
Puheenjohtaja:
Aila
Dündar-Järvinenm t
1
2
3
4
5
6
1
2
3
4
7
8
9 Varsinaiset
10 11 jäsenet:
12 13 Pasi Kekäläinen 5(varapuheenjohtaja),
6
7
8
9Merja
10Mattila,
11
14 15 16 Jyrki
17 Rönkkö,
18 19Anu20
12Tuominen
13 14 15 16 17 18
Vähäniemi ja Tuula
21 22 23 24 25 26 27
19 20 21 22 23 24 25
28 29 30Varajäsenet: Marko Heikkilä, Veikko26
27 28 Noomi
29 30
31
Vepsäläinen,
Nelimarkka
ja
Jari Kataja
Päätoimittajan & puheenjohtajan palsta
Aila Dündar-Järvinen
Hallituksen kausi
päättyy
H
yvät Kipunoita -lehden lukijat
ja Taimi ry:n jäsenet. Syksy on
saapunut ja etenemme kohti
talvea Taimissakin tutuin askarein.
Kulunut toimintavuosi on lopuillaan
ja samalla on päättymässä hallituksen
kaksivuotiskausi 2014–2015. Paljon
näihin kahteen vuoteen on mahtunut
positiivisia asioita, mutta myös negatiivisia.
Joulukuussa yhdistyksen syyskokouksessa valitaan koko hallitus
uudestaan kaksivuotiskaudelle eli
vuosiksi 2016 ja 2017. Tämän hallituksen päättäessä kohta vastuullisen
tehtävänsä, voin todeta, että olen melko
tyytyväinen hallituksen toimintaan
kokonaisuudessaan. Yhteistyömme on
ollut hyvää ja sujuvaa, olemme keskustelleet paljon kokouksissamme.
Kokoukset ovat kestäneet keskimäärin
2-3 tuntia. Olemme kokoontuneet
heinäkuuta lukuun ottamatta kerran
kuukaudessa, muutama sähköpostikokous on myös ollut. Tänä vuonna
lokakuuhun mennessä hallitus on
käsitellyt kokouksissaan jo noin 140
pykälää.
Valitettavasti kaikki hallitusvastuuseen vuosiksi 2014- 2015 valitut
hallituksen jäsenet eivät ole kokouksissa
käyneet. Ellei hallituksen kokouksissa
olisi käynyt ahkeria ja sitoutuneita
varajäseniä, ei hallituksen toiminnasta
olisi juuri tullut mitään; emme olisi
olleet aina edes päätösvaltaisiakaan.
Kiitos myös hallituksen aktiivisille
varsinaisille jäsenille, Taimin jäsenille
sekä tietysti kaikille yhdistyksen
työntekijöille. Ilman heidän asiantuntemustaan ja tukeaan ei yhdistyksen
eikä hallituksenkaan toiminnasta tulisi
mitään.
yleisvaltuutus ja -velvollisuus hoitaa
yhdistyksen asioita. Lain mukaan
asiat on hoidettava lain, sääntöjen ja
Hallitustyöskentelystä:
yhdistyksen päätösten mukaan huolellisesti (YhdL § 35).
Yhdistyslain mukaan jokaisessa
Hallituksen lakisääteisiä tehtäviä
yhdistyksessä on oltava hallitus ja Yhdistyslain mukaan ovat esimerkiksi
sillä puheenjohtaja. Hallituksella on seuraavat: hallituksen on aina huo-
T
yhdistys. Toimipaikkamme on
ien
tuj
tou
un
ysk
rve
nte
ele
mi
on
aimi
me toiTampereella. Yhdistyksessäm
Ruusantalo Koulukatu 11:ssä
sviikottain yli 40 erilaista vertai
un
pu
lop
un
ku
ko
tou
a
ust
mii syysku
ja toiminnallista ryhmää.
tukeen perustuvaa keskusteluinta. Ruusantalo on avoinna
avo
le
kil
kai
on
nta
mi
toi
n
mi
Lähes kaikki Tai
vuoden jokaisena päivänä.
Ta i m i o n F a c e b o o k i s s a !
Löydät Taimin nyt myös Facebookista. Tule tykkäämään! Saat uutisvirtaasi ajankohtaista
tietoa yhdistyksen toiminnasta!
Löydät meidät kansalaisjärjestönä Mielenterveysyhdistys Taimi ry -nimellä.
4
kipunoita 4 / 2015
lehdittava mm. jäsenluettelon
pitämisestä (YhdL § 11), yhdistyksen
kokouksen koollekutsumisesta (YhdL §
31) ja yhdistyksen kirjanpidosta (YhdL
§ 35).
valmisteli strategiaa yhteistyössä
jäsenistön kanssa vuoden 2014 ajan.
Keväällä 2015 strategia valmistui ja
se esiteltiin jäsenistöllemme Taimin
kevätkokouksessa. Strategian nimi on
”Vertaistukea ja sisältöä elämään” ja se
Hallitus myös hyväksyy tai erottaa kattaa vuodet 2015- 2020. Strategian
yhdistyksen jäsenet. Hallituksella on voi lukea kotisivuiltamme.
monia muitakin tärkeitä tehtäviä,
kuten yhdistyksen jäsenkokouksen
Hallitukseen valitulla luottamuspäätösten täytäntöönpano, talousarvion henkilöllä tulee olla riittävästi aikaa
ja toimintasuunnitelman hyväksyminen tehtävänsä hoitamiseen. Myös jonkin
sekä työntekijöiden valitseminen. tason ymmärrys yhdistyksen talousTalousarvio, toimintasuunnitelma asioista ja -käsitteistä sekä kokousja toimintakertomus tuodaan myös työskentelystä on tarpeen, jos on
jäsenistölle hyväksyttäviksi jäsenko- kiinnostunut hallituksen jäsenyydestä.
kouksissa (syyskokous ja kevätkokous). Hallitustyöskentely edellyttää yhteistyökykyä ja -halua. Usein hyvään lopHallitus huolehtii käytännön yhdis- putulokseen tarvitaan kompromisseja
tysasioiden hoitamisesta ja yhdistyksen kaikilta osapuolilta. Hallituksen
toiminnan johtamisesta. Hallituksen kokouksessa käydyt keskustelut ovat
vastuulla on, että käytännön asiat luottamuksellisia eli hallituksen jäsen
(laskujen hyväksyminen, kirjanpito on vaitiolovelvollinen. Taimi ry:n kotitoimii, tilinpäätökset valmistuvat sivuilla on luettavissa hallituksen pääajallaan, arkistonhoito, jäsenrekisteri) tösluettelot.
ovat kunnossa. Näissä asioissa hallituksella on yleisvastuu: se vastaa siitä,
Hallitus kokoontuu yleensä kerran
että tehtäviin on nimetty niistä vastaava kuussa, tarvittaessa useammin, kuten
henkilö. Hallituksen tulee lisäksi pyrkiä tänä vuonna on tehty. Kokouksen
aktiivisesti kehittämään yhdistystä.
esityslista lähetetään hallituksen
jäsenille noin viikkoa ennen
Yksi tärkeistä hallituksen tehtävistä kokousta. Puheenjohtaja johtaa halon yhdistyksen strategian laatiminen. lituksen kokousta ja jakaa pyynnöstä
Mainittakoon, että Taimi ry:n hallitus puheenvuoroja. Asioista päätetään
yleensä esittelyn ja keskustelun
pohjalta.
Yhdistyksen hallituksen jäsenenä
toimiminen on vapaaehtoistyötä.
Taimissa hallituksen puheenjohtajalle
on maksettu kokouksesta 30 euron
ja jäsenelle 15 euron palkkiot, joista
menee vero. Hallituksen kokoukseen
ovat puhe- ja läsnäolo-oikeudella
oikeutettuja myös varajäsenet. Heille
ei makseta kokouspalkkiota, jos varsinainen jäsen on paikalla.
Hallituksen jäsenyys on vaativa ja
aikaa vievä luottamustehtävä; vastuu
on iso.
Toivotan kaikille taimilaisille,
yhteistyökumppaneillemme ja lehden
lukijoille hyvää loppuvuotta ja Joulun
odotusta!
Minulle voi ja saa lähettää postia
osoitteeseen
[email protected]
Aila Dündar-Järvinen
Taimin yhteystiedot
Yhdistyksen nettisivut: www.taimiry.fi
Sähköpostiosoitteet
Puhelinnumerot
Toimisto
[email protected]
Puheenjohtaja
[email protected]
Toiminnan koordinaattori [email protected]
Jäsentoiminnan ohjaaja
[email protected]
Kipunoita-lehti
[email protected]
Kohtaamispaikkavastaava
[email protected]
Toimisto
045 135 1351
Ritva Merinen, toiminnan koordinaattori
0400 686 698
Tomi Suomalainen, jäsentoiminnan ohjaaja
050 408 8474
Tiina Vartiainen, kohtaamispaikkavastaava
050 460 3580
Taimin toimiston palveluajat ma-pe klo 10.30 - 15.00
Kohtaamispaikka avoinna ma-pe klo 12 - 18.00
Olohuonetoiminta la-su klo 13 - 17.00
Vuoden taimilainen on
HILKKA-ANNELI
”Hyvä ihminen, ystävällinen, avulias - sydämellinen ihminen ja aina kohtelee tasa-arvoisesti kaikkia.
Iloinen, hyväntuulinen aina!!! - Aina positiivinen ja huomioi kaikki.”
Ritva Merinen
6
kipunoita 4 / 2015
Muun muassa näin arvioivat taimilaiset Hilkka-Annelia äänestäessään
hänet vuoden 2015 taimilaiseksi.
- Tunnustus tuntui ja tuntuu
edelleen hyvältä ja arvokkaalta, Hilkka-Anneli hymyilee ja jatkaa:
- Oli todella pakahduttavaa ja liikuttavaa kuunnella niitä arvioita.
Kiitospuhe jäi lyhyeksi, liikuttunut
sankari ei saanut monta sanaa sanottua.
Tämä tunnustus tuli heiltä, joita Hilkka-Anneli pitää tärkeinä ihmisinä
omassa elämässään
- Ei minusta yksin tullut vuoden
taimilaista, vaan meistä yhdessä. Koen
tämän Taimin yhteisön vastavuoroisuuden sellaisena, että kun minua
kohtaan käyttäydytään hyvin, on vastaus
samanlainen. Olen saanut Taimissa
alusta asti vertaistukea hyvällä tavalla
ja minulle sopivina annoksina. Sen
kiertoon laittaminen on minulle ollut
luontevaa.
Ja sen saman ihanan tähän
yhteisöön kuulumisen tunteen Hilkka-Anneli haluaa välittää myös muille.
Palautteesta päätellen hän on siinä
hyvin onnistunutkin.
Se ihana yhteisöön kuulumisen
tunne!
Vapaaehtoistyöstä tulee
kiitollinen olo
Hilkka-Anneli on aina tehnyt töitä. Se
on ollut hänelle niin tärkeää, että kun se
loppui, hän sairastui.Toipumisvaiheessa
hänelle haettiin paikkaa, mihin tulla, ja
hän kierteli eri paikoissa. Taimissa hän
kävi pariin kertaan tutustumiskäynnillä
ennen kuin tuli mukaan toimintaan.
- Toisella kerralla ajoitin tutustumiskäyntini Avoimet ovet -päivään.
Tulin yksin ja kiersin rauhassa taloa ja
tutustuin toimintaan. Oli tosi hienoa,
että ryhmänohjaajia oli itse kertomassa
omista ryhmistään. Monen kanssa keskustelin pitkäänkin. Jäsentoiminnan
ohjaaja Tomi rakensi minulle esittelyn
ohella oikein kunto-ohjelmankin. Se
tosin on vielä lunastamatta, kun tuli
fyysisiä esteitä väliin, Hilkka-Anneli
naurahtaa.
Se käynti Ruusantalossa sai Hilkka-Annelin vakuuttuneeksi siitä, että
tämä toiminta on sellaista, johon hän
voisi tulla, ja hän alkoi käydä ryhmissä.
Tämä tapahtui keväällä 2014.
Sitten tuli pääsiäinen ja pitkäperjantai. Hilkka-Anneli siivoili
kotonaan ja mietti pitkää päivää
edessään. Sitten hän päätti, nyt! Nyt
lähdet Taimiin olohuoneeseen, hän
komensi itseään. Se oli tosi hyvä päätös.
Hänet otettiin todella hyvin vastaan:
olohuoneen valvojana oli Jouni, joka
tuli kädestä pitäen häntä tervehtimään
ja kertoi olohuoneen toimintatavoista.
Yhdellä pöydällä askarreltiin tipuja rautalangasta.
- Siinä meni pääsiäinen iloisesti.
Tapasin uusia ihmisiä, tehtiin yhdessä,
kahviteltiin ja juteltiin. Minusta tuli
taimilainen!
”Hilkka-Anneli todella välittää toisesta
ihmisestä. Hän kuuntelee ja myös huolehtii.
Hän saa kanssaihmisille turvallisen olon ja
hänelle on helppo uskoutua. Hän ei jätä
ketään yksin.”
Olohuonevalvojaksi Hilkka-Anneli
tuli mukaan 2014 kesällä. Hän oli jo
miettinyt sitä ja ajatellut sen olevan
hänelle sopivaa tekemistä
- Tekeminen on aina ollut tosi
tärkeää minulle. Olohuonevalvojan
tehtävässä olen tuntenut itseni tarpeelliseksi, ja se on estänyt minua taas
juuttumasta kotiini.
- Kun tulin Taimiin, olin vielä aika
epävarma ja ahdistunut. Sen kesän
aikana itseluottamukseni ja itsekunnioitukseni kasvoivat, ja syksyllä tunsin
taas itseni minuksi. Olen saanut täällä
paljon ystäviä. Olen huomannut, että
monet uskoutuvat minulle, ja minun
on kyllä helppo kuunnella, Hilkka-Anneli toteaa.
Hän on tehnyt aiemminkin paljon
vapaaehtoistyötä. Hän on ollut Mannerheimin lastensuojeluliiton lastenhoitopalvelussa:
- Siellä minulla oli 12 perhettä,
joiden luona kävin auttamassa lastenhoidossa. Olin monelle sellainen
varamummu. Oma mummu saattoi
olla kaukana tai mummua ei ollut
ollenkaan. Kittilässä asuessani olin
SPR:n ystäväpalvelussa. Kävin paljon
vanhusten luona. Oli todella hienoa
kuunnella heidän tarinoitaan ennenvanhaan-ajoista.
Monen vanhuksen kanssa Hilkka-Anneli pitää yhteyttä edelleen.
Joskus soitellaan, ja hän on myös kirjeenvaihdossa heidän kanssaan.
- Kun tulin heidän luotaan oli aina
niin kiitollinen, hyvä ja kevyt olo, hän
muistelee.
- Samanlainen hyvä olo tulee täällä
Taimissakin ollessa. Taimilaisista on
tullut minulle toinen perhe.
Ihmisten erilaisuus ei Hilkka-Annelille ole ollut koskaan ongelma:
- Päinvastoin, se on rikkaus.
Fyysistä poikkeavuutta en välttämättä
edes huomaa. En tiedosta esimerkiksi
puuttuvaa kättä tai jalkaa. Ihminen on
tärkein. Sama pätee psyyken puolelle.
Minun ei tarvitse tietää kenenkään
diagnoosia. Kohdatessani huonosti
voivan, väsyneen ihmisen pyrin
helpottamaan hänen oloaan, jos se
mitenkään on mahdollista.
Taimin olohuone on tärkeä
paikka
”Hän on aina valmiina tuuraamaan esimerkiksi olohuoneessa, jos on tarve. Hän
tekee myös tosi paljon vapaaehtoistyötä
ilman työosuusrahakorvaustakin. Hän ohjaa
myös Ompeluseura-ryhmää.”
Hilkka-Anneli sanoo, ettei vapaaehtoistyö vaadi paljon, enemmän se
antaa. Hänen kokemuksensa mukaan
vapaaehtoistyöhön tarvitsee antaa
hieman omaa aikaa, hyvää tahtoa ja
positiivista asennetta. Vapaaehtoistyö
rikastuttaa elämää monin tavoin.Yhdessäoloaika on arvokasta; siinä kaikki ovat
sekä saajia että antajia.
- En koe tätä vapaaehtoistyötä
raskaaksi, olen aina tehnyt paljon töitä.
Vapaaehtoistyötä kukin tekee oman jaksamisensa mukaan, mutta sen avulla saa
kyllä voimiakin lisää, hän toteaa.
- Taimissa tehtävä vapaaehtoistyö
on todella mukavaa. Siinä saa tehdä
monenlaista ja olla tosi mukavien
ihmisten keskellä. Moni on sanonut,
että tämä on tärkeä paikka, ja tuleekin
joka päivä.
Jonkin aikaa Hilkka-Anneli on huolehtinut Taimin tilojen siistimisestä.
Säännöllinen, lyhytkestoinen työ sopii
8
kipunoita 4 / 2015
Hilkka-Anneli on hyvin otettu valinnasta
erinomaisesti hänelle, iänikuiselle työnarkomaanille.
- Jos löydätte nurkasta hiljaisen villakoiran, tiedätte kenen hoitoon sen
voitte tuoda, Hilkka-Anneli naurahtaa
ja jatkaa sitten:
- Tämän työn vuoksi minun on
mahdollista olla olohuonevalvojana
harvemmin, ja se on pieni harmi.
Mutta Ruusantalossa Hilkka-Annelin voi tavata melkein joka
päivä, se ei ole harmi ollenkaan. ■
Kursiivilla olevat äänestäneiden
perusteluja Hilkka-Annelin valitsemiseksi
vuoden taimilaiseksi
SINUIKSI tulemista
– lempeää karaistumista omaksi itseksi
P
ienenä minulla oli salaisuus. Tilaisuuden tullen painoin
päähäni äidin kesäräyskän, ruuvasin korviini olkapäille
yltävät hopeariipukset ja verhouduin muovihelmin
somistettuun morsiuspukuun. Tunne oli kutkuttava ja omanoloinen. Jossain kohtaa saatoin tulla nähdyksi äidille ja
siskolle, mutta isälle salaisuutta ei jaettu. Isä edusti elämässäni
miehekkyyden ruumiillistumaa, hän oli lihaksikas alfauros,
poliisi, merimies, ja sellainen katseen vangitseva sotilas, joka
sai naapurin rouvien päät kääntymään kylän raitilla.
Olisin kovasti tahtonut olla isäni kaltainen. Ehkä siksi, että
koin, että niin kuuluisi olla. Minua kannustettiin aktiivisesti
sukupuolioletuksiin, vaikka tiesin sisimmässäni, että minua
puhuttaa myös naisellisuus.
Murrosiässä – vastaanhangoittelustani huolimatta
– tunsin seksuaalista vetoa miehiä kohtaan. Tunsin taipumuksestani suurta häpeää. Suuren, moninkertaisen
salaisuuden kantaminen sisällä vei voimia, olin epävarma
ja jatkuvan kiusaamisen kohde. Yli kaksikymmentä vuotta
sitten en voinut kertoa opettajalleni, että minua kiusataan
siksi, etten istu oletuksiin. Päätin kestää, kärsiä hiljaa. Tätä
sisukkuuttani olen myöhemmin ihmetellyt, sillä moni muu
vastaavan paineen alla oleva ei ole kestänyt.
Kävin jopa kaatajapapin luona nuorena aikuisena,
jotta minusta tulisi ”normaali”. Papin kosketus sai minut
antamaan sananmukaisesti ylen. Onneksi pian tämän jälkeen
rakastuin ensi kerran turvalliseen, ihanaan mieheen, jonka
kanssa saattoi perustaa pienen perheen ja paeta maalle
maailman pahuutta.
Pienin askelin uskaltauduin vähitellen omaksi itsekseni.
Raotin ensin kaapin ovea vähän, mutta lopulta tulin ulos
täydellä rytinällä. Minulla oli nälkä hyväksynnälle, ja janosin
sitä kaikilta. Jälkeenpäin ajatellen minulle olisi ollut hyötyä
siitä, että olisin osannut myös suojata itseäni, käyttää
harkintaa ja kypsytellä identiteettiäni rauhassa vailla paineita
ulkopuolisesta oikeutuksesta olemassaololleni.
Luontevana jatkona omalle ulostulo-missiolleni oli tehdä
gradu yliopistolla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen
ihmisoikeuksista. Vasta valmistuttuani yksi tutuistani sai
minut maaniteltua mukaan vertaisryhmään. Olin ajatellut,
etten tarvitse vertaisia; voin niin hyvin, etten kaipaa sellaista
sosiaalihömpältä haiskahtavaa nynnyilyä.
Onneksi menin mukaan, sillä jäin hyvällä lailla koukkuun.
Meitä on moneksi, kahta samanlaista matkantekijää ei ole,
eikä ole ”oikeita” lokeroita tai määritelmiä, jotka sopisivat
jokaiselle. Silti vertainen on kokenut jotain samankaltaista
kuin minä tai sinä. Samuuden tutulta tuntuva kokemus on
äärimmäisen hyvää tekevä. Kerrankin voi olla oma itsensä
ilman selittelyjä, ja toinen jo pelkällä läsnäolollaan viestii,
että olet tullut kotiin.
Vuosien kuluttua tarjoutui mahdollisuus tehdä tällaista
tukemista työkseen, laittaa hyvä kiertämään.
Mikko Väisänen
Pirkanmaan Setan ja sen tuki- ja neuvontapalvelun
(Sinuiksi) toiminnanjohtaja
www.pirkanmaanseta.fi
www.sinuiksi.fi
jo pi en en ä. Va st a
an
ta
es
ud
su
ai
in
uu s
ti es i m on
ll e, et tä om an la is
si
a
st
6- vu ot ia s M ik ko
tu
is
hv
va
i va rm uu tt a ja
ai ku is en a hä n sa
avar a.
on ri kk au s ja vo im
Pirkanmaan Setalla ja Taimi ry:llä on
yhteinen ”Ei kaikki muumit laaksossa” -mielenterveysryhmä
Kaapista ulostulolla tarkoitetaan omasta
seksuaalisesta suuntautumisesta ja/
tai sukupuoli-identiteetistä kertomista.
Kertominen on käytännössä ainoita keinoja
tulla nähdyksi omana itsenä omassa lähipiirissä ja mahdollisesti laajemminkin.
Kaappi voi olla myös tarpeellinen turvapaikka. Tärkeintä on, että henkilö voi
hyvin, on sinut itsensä kanssa, ja hän
osaa itse rajata ja suojata itseään tarvittaessa. Ulostulo ei ole kertaluonteinen
tapahtuma. Yleensä ihmiset joutuvat
toistuvasti harkitsemaan eri olosuhteissa
tarvetta ulostuloon. Siten se on koko
elämän kestävä prosessi. Sinuiksi-hanke
julkaisee Hallitun ulostulon oppaan tänä
syksynä. ■
9
kipunoita 4 / 2015
Ensiohjaus ENSIO
Kesäkuun alussa käynnistettiin Tampereen mielenterveys- ja päihdepalveluissa uuden Psykiatria- ja päihdekeskuksen osana Ensiohjaus Ensio.
Alkuvaiheessa Ensio sijaitsee Kaupin sairaalassa, Parantolankatu 6, 1.
kerros, mutta muuttaa remontin valmistuttua keväällä 2016 Sarviksen
alueelle Hatanpäälle.
Anu Vähäniemi, hoitotyön päällikkö
Tampereen kaupunki,
mielenterveys- ja päihdepalvelut
Ensiohjaus Ensioon voivat hakeutua
ilman lähetettä ja ajanvarausta 18
- 64-vuotiaat tamperelaiset ja orivesilaiset, joilla on mielenterveys- tai
päihdeongelmia. Ensio on avoinna
arkisin klo 8.15 - 11.30. Apua hakevat
tapaavat käynnillä sairaanhoitajan
tai sosiaalityöntekijän, ja yhdessä
mietitään, minkälaisesta avusta ja
tuesta henkilölle olisi hyötyä. Ension
hoito on määrämittaista tavoitteellista
hoitoa. Käynnit ovat maksuttomia
lukuun ottamatta lääkärinlausuntoja.
Vastaanotolle tullessa on hyvä varata
riittävästi aikaa, ja toivottavaa on, että
vastaanotolle tullaan tuntia ennen vastaanoton loppumista.
Ensiohjauksen monipuolinen
palvelu
yhteydessä sopia lyhyestä hoitojaksosta
Ensiossa tai tarvittaessa ohjata apua
hakeva kolmannen sektorin palveluiden piiriin, ajanvarauksellisiin
mielenterveys- ja päihdepalveluihin
tai sosiaalipalveluihin. Muita auttamistahoja ovat mm. terveysasemat,
jotka vastaavat alueellisesti kaiken
ikäisten perusterveydenhuollon palveluista. Mielenterveys- ja päihdeongelmissa alle 18-vuotiaita auttavat
Nuorten talo (16 – 29-vuotiaille) tai
Nuorisoasema (alle 25-vuotiaille).
Alkoholikatkaisun arviot tehdään
Selviämis- ja katkaisuhoitoasemalla,
iv-huumeiden käyttäjiä autetaan
Matalassa, ja päihdeongelmien kanssa
kamppailevat vanhukset voivat ottaa
Ensiohjaus Ensiosta saa myös yhteyttä kotikatkoryhmään. Mikäli
puhelinneuvontaa maanantaista per- muuta apua ei ole saatavissa, äkillisissä
jantaihin klo 8.15 – 15.00 numerosta kriisitilanteissa kaikki voivat aina
040 639 7780. Puhelimessa neuvotaan hakeutua myös Acutan päivystykseen.
ja opastetaan sekä apua hakevia että
heidän läheisiään sen suhteen, mikä
Niiden potilaiden, joilla on jo
olisi avun tarpeeseen ja tilanteeseen olemassa hoitokontakti johonkin
nähden sopivin mielenterveys- tai päih- mielenterveys- ja päihdepalveluiden
depalvelu.
yksiköistä, toivotaan ensisijaisesti
ottavan yhteyttä omaan hoitoTampereella on nykyisin monia paikkaansa. Jokaisessa yksikössä on
toimijoita, joilta saa apua mie- arkisin kriisitilanteita varten päivyslenterveys- tai päihdeongelmaan. tysnumero, johon yksikön hoitavat
Ensiossa voidaan ensitapaamisen työntekijät vastaavat.
10
kipunoita 4 / 2015
Ensiohjauksen yksilökeskustelun
jälkeen asiakas voidaan ohjata hoidolliseen ryhmään tai kokemusasiantuntijan tapaamiseen. Ensiohjaus
Ensiossa kokoontuu useita hoidollisia
ryhmiä viikossa. Ryhmissä on mahdollisuus oppia itsehoitoa ja selviytymiskeinoja sekä saada tiivistä hoitoa.
Ryhmähoidon kautta on mahdollisuus
saada vertaistukea ja osallistua sosiaaliseen toimintaan.
Ensiohjaus Ensiossa toteutetaan
tarvittaessa myös lääkehoitoa, kuten
valvottu antabushoito, bentsodiatsepiinivieroitus ja muu lääkevieroitus.
Ensiosta tehdään tiivistä
yhteistyötä eri toimijoiden kanssa,
ja myös läheiset ovat tervetulleita
apua tarvitsevan kanssa vastanotoille.
Usein hoidon aikana tarvitaan
sosiaalisen tilanteen selvittelyä, ja
tarpeen mukaan järjestetään perheja verkostotapaamisia. ■
Taimissa tapahtuu
T
TAIMIN JOULUJUHLA
15–17
perjantaina 18.12. klo
mm. Joululauluja, joulutorttuja
e!
ja glögiä. Tonttujakin vieraile
TEISEEN JOULUJUHLAAN!
TERVETULOA TAIMILAISTEN YH
Syyskokouskutsu
Mielenterveysyhdistys Taimi ry:n sääntö
ke 9.12.2015 klo 15.30 Kohtaamisp määräinen syyskokous
aikka Toivo
Käsiteltävät asiat:
Hallituksen puheenjohtajan valinta kau
Hallituksen valinta kaudelle 2016–2 delle 2016–2017
Toimintasuunnitelma ja Talousarvio 20017
16
Tilintarkastajan valinta
muut sääntömääräiset asiat
Ter vetuloa!
Mielenter veysyhdistys Taimi ry:n hallitu
s
LEMPEYS JA HYVINVOINTI -teemailta
Kohtaamispaikka Toivossa
Oletko lempeä itsellesi tapahtuipa
elämässäsi mitä tahansa?
Vai onko itsesi ruoskiminen, tuomitseminen, huonoksi ihmiseksi
tunteminen ja masentuminen tyypillisempiä tapoja reagoida asioihin?
Uskallatko lähteä liikkeelle ihmissuhteissa ja uusissa haasteissa
avoimella ”kokeilumielellä”? Siis
suunnittelematta/osaamatta/
tietämättä kaikkea etukäteen?
Asenteella, että tutustun/opin pikku
hiljaa ja virheitäkin saa tulla?
Vähän niin kuin itsekin lähdin
lapsena odottavalla mielellä luokkaretkelle Poriin uudet futiskengät
jalassa ja ajatuksella, että saas
nähdä, mitä kaikkea mukavaa
tänään tapahtuu.
Ja vaikkapa kaikki ei menisikään
putkeen, niin oletko kiitollinen
kokemuksesta ja siitä opista,
mitä olet saanut ja kuinka olet
saanut kenties uusia oivalluksia ja
kasvanut ihmisenä? Voitko jopa
myöntää, että taisin olla myös
osallinen ikävään tapahtumaan ja
aika kyvytön jossain tilanteessa ja
ymmärrän sitä kautta myös toisen
osapuolen reaktion?
Ehkäpä pienen ”voimienkeräilytauon” jälkeen olet taas valmis
lähtemään liikkeelle hyvillä mielin.
Vai oletko lukinnut tilanteet ja
päättänyt, ettet enää ikinä ala
uuteen suhteeseen, jatka harrastusta - joka oli niin tärkeä
aiemmin, mutta joka loppui jonkun
ikävän tapahtuman vuoksi? Oletko
päättänyt, ettet jatka elämäntapamuutosta, kun viimeksi meni homma
läskiks? Etkö hae uusiin töihin,
koska sain potkut osana organisaatiouudistusta? Eli, koska tiedän
miten nämä hommat menee, niin ei
kannata enää.
Onko sisäinen puhe, jota päästäsi
tulee, lempeää, hyväksyvää ja
positiivisviritteistä. Onko itsellesi
nauraminen tuttua? Kuuluuko
elämääsi anteeksianto itselle
ja muille? Onko kehossani taas
”elämän värinää” ja jopa pelonsekaista innostusta uuteen?
Tule kuuntelemaan ja juttelemaan
lempeydestä itseäsi kohtaan ke
18.11.2015 klo 16.00, paikkana
on Kohtaamispaikka Toivo.
Illan vetäjänä Harri.
11
kipunoita 4 / 2015
RAVINNON vaikutus
mielenterveyteen on
M E R K I T TÄVÄ
Hippokrates aikoinaan valisti, että ruoka olkoon lääkkeesi ja lääkkeenäsi
olkoon ruoka. Voisiko olla niin, että ruoalla voisi olla merkitystä mielenterveyteenkin? Nykytietämyksenkin mukaan näin on.
Tarkastellaanpa asiaa aivojen
kannalta, koska ne ovat oleellisessa
osassa mielenterveyteen liittyen.
Tähän voisi ottaa esimerkin. Autoilijat
pitävät itsestäänselvyytenä, että tietyin
väliajoin autoon vaihdetaan uudet öljyt
ja että on käytettävä juuri oikeanlaista
polttoainetta, jotta auton kulku olisi
luotettavaa ja matkanteko mukavaa ja
nautinnollista.
Jos tässä kohdassa unohdetaan öljyt
ja bensat tai käytetään sopimattomia
tuotteita, alkaa tulla ongelmia: käynnistyminen voi kangerrella, moottori
alkaa pätkiä, ajaminen on epävarmaa ja
henkisesti raskasta ja pahimmillaan auto
voi jopa sammua. Joka tapauksessa,
matkanteko ei ole enää sitä, mitä se
parhaimmillaan voisi olla.
Kannattaisiko ihmisen pitää huolta
oman kehonsa ”öljyistä”?
edellyttää, että meillä ensinnäkin on
näitä rasvoja ja vielä, että niiden laatu
olisi hyvä.
Omega-3 -rasvahapot vaikuttavat
aivoissa ja ehkäisevät sekä hoitavat
ahdistusta, masennusta ja stressiä.
Näitä voimme saada rasvaisista kaloista
ja kalaöljystä. Marevan-lääkitystä
käyttävien on keskusteltava asiasta
lääkärin kanssa kalaöljyn verta
ohentavan vaikutuksen vuoksi.
Muutoinkin on yhä laajenevan nykykäsityksen mukaan terveellistä käyttää
kohtuudella luonnontuotteita eli voita,
kylmäpuristettua oliivi- ja kookosöljyä,
sekä pähkinöitä ja vaikkapa avokadoa,
jotta saisimme hyvänlaatuisia rasvoja,
myös aivoja varten. Nämä tasaavat
samalla veren sokeria ja tuovat kylläisyyttä.
Kuten autossakin on valot, tarvitsemme mekin ”valoa” silloin, kun
emme sitä luontaisesti saa. D-vitamiini
Tarvitsemme hyviä rasvoja ja
on valontuojamme talvisaikaan kun
vitamiineja
aurinko ei paista ja D-vitamiinilla on
todella positiivisia vaikutuksia myös
Aivojen kuiva-ainepitoisuudesta noin mielenterveyteen. Aikuisen tarve D-vi60 % on rasvaa. Aivojen hyvä toiminta tamiinille on 50 µg päivässä.
12
kipunoita 4 / 2015
Harri Virtanen
Oikea ravinto pitää nälän pois
Autolla on mukava ajaa, kun kulku
on tasaista. Ihmisen tasaisen kulun
varmistaa tasainen verensokeri, johon
pystytään vaikuttamaan syömällä
tasaisin väliajoin 3-5 kertaa päivässä
täysipainoinen ateria.
Jos verensokeri laskee liian
nopeasti, se voi aiheuttaa väsymystä,
keskittymiskyvyn heikkenemistä, voimattomuutta, makeannälkää, ärtymystä
ja masennusta. Oikealla ateriarytmillä
ja täysipainoisella aterialla tämä voidaan
välttää.
Usein juuri väliin jäävät ateriat kostautuvat myöhemmin ahmimisena tai
huonoina valintoina, kuten karkkeina,
limsoina, liiallisena kahvin juontina tai
muina nopeina verensokerin nostajina,
jotka taas lisäävät kierrettä entisestään.
Täysipainoinen ateria koostuu
tuore- ja höyrytetystä kasvisosasta
(salaatit, kurkut, tomaatit, porkkanat,
hapan-, parsa- ja kukkakaalit , marjat
jne.), joka on noin puolet ateriasta,
proteiiniosasta (kala, kana, kananmuna,
liha, hapanmaitotuottet, pavut, linssit,
pähkinät, siemenet), noin neljäsosa
rasvoista (aiemmin mainittuna) ja
tärkkelyksestä (peruna, täysjyväleipä,
riisi ) yhteensä neljäsosa. Tarvittaessa
välipaloina voi ottaa vaikka pähkinöitä
tai hedelmän.
Joillekin ihmisille, jotka eivät ole
keliaakikkoja, myös gluteeni eli ohran,
rukiin ja vehnän sisältämä proteiini voi
aiheuttaa monenlaisia ongelmia. Tämän
yhteyttä myös skitsofreniaan tutkitaan.
Gluteenittomia tuotteita on nykyään
hyvin saatavilla ja jo esimerkiksi neljän
viikon gluteeniton jakso voi jo näyttää,
paraneeko vointi.
Perinteinen ruoka on parasta
Aivoteemaan liittyen on myös alettu
puhua elimistön toisista aivoista eli suolistosta. Suurin osa aivojen vireystilaa
ja mielialaa säätelevästä serotoniinista
tuotetaan siellä. Eli jos suolisto voi
hyvin ja sen bakteerikanta on hyvänlaatuinen, serotoniinin muodostus
paranee. Tähän voidaan vaikuttaa juuri
syömällä edellä mainittuja täysipainoisia
aterioita ja käyttämällä esimerkiksi
hapankaalia tai maitohappobakteereita.
Bakteerikannan ”pahiksia” ovat mm.
puhdistetut ja prosessoidut sokerit ja
valkoiset vehnäjauhot eli yleensä konditoriatuotteet ja karkit. Myös monet
piilosokeria sisältävät tuotteet, kuten
sokeroidut jogurtit, muuttavat bakteerikantaa heikommaksi ja voivat rikkoa
suoliston seinämän ja tämän kautta
aiheuttaa myös monenlaisia mielenterveydellisiä ongelmia.
Aivojen toimintaa saattavat häiritä
vierasaineet, jotka pääsevät ns. veriaivoesteen ohitse vaikuttamaan suoraan
aivoihin. Makeutusaine aspartaami
(E951) estää jo edellä mainitun serotoniinin muodostumista. Aspartaamia
käytetään muun muassa limonadeissa ja
makeisissa. Liian vähäiset serotoniinin
määrät aiheuttavat monia oireita,
kuten huimausta, unettomuutta,
ahdistuneisuutta, masennusta, muistinmenetystä ja paniikkihäiriötä.
Valmisruokiin lisätään aivojen
kylläisyyskeskuksen toimintaa häiritseviä aineita, kuten aromivahvenne
natriumglutamaattia (E621). Näin
lisäaineena käytettynä oireita voivat
olla suolisto-ongelmat, migreeni ja
päänsärky, huimaus ja hengenahdistus.
Näin yhteenvetona voisi sanoa,
että perinteinen luonnollinen ruoka,
säännölliset ruokailuajat, muutamat
lisäravinteet, veden riittävä juonti
ruokailujen välillä ja nautintoaineiden
kohtuullinen käyttö voivat osaltaan
myös edistää mielenterveyttä ja lisätä
kokonaisvaltaista hyvinvointia. ■
13
kipunoita 4 / 2015
VERTAISOHJAAJIA
koulutettiin yhteistyössä Tampereella
Avita kaveria -hanke Kansalaisareenasta on kouluttanut
vertaisohjaajakouluttajia ympäri maan, myös Tampereella.
Tamperelaiset koulutuksessa mukana olleet huomasivat
loistavan tilaisuuden kokemusten jaolle ja verkottumiselle
ja päättivät järjestää koulutuksen yhdessä.Taimi oli tässä
mukana.
Syyskuussa vietettiin kolme työntäyteistä iltaa vertaisohjaajuuden parissa. Illat olivat todella antoisia, osallistujien
aktiivisuus oli suurta ja uusia yhteyksiä löytyi, ystävyyssuhteitakin syntyi. Vertaisohjaajat ovat todella motivoitunutta
porukkaa! Tärkeää koulutuksessa oli myös kokemusten
vaihto, jokainen osallistuja oli joskus kuulunut johonkin vertaisryhmään, jos ei itse ollut sellaista vielä ehtinyt ohjaamaan.
Koulutuksen tarkoitus oli antaa jo ryhmää ohjanneille
uutta virtaa ja uusia keinoja ryhmän ohjaamisessa ja aloitteleville ryhmänohjaajille välineitä myös ryhmän perustamiseen.
Taimin Pirstale-ryhmän ohjaaja Hannan ryhmä tiivisti
päivän opit seuraavaan räppiin:
Avoimuus ja luottamus
siinä ryhmän tarkoitus!
Turvallista olla on
olo tosi huoleton.
Sata salamaa iskee
tulta ja koko ryhmä
räjähtää.
Näin turvaamme ryhmän
jatkuvuuden ja autamme
vertaisena.
Kokemukset koulutuksesta olivat hyviä. Taimilaisia vertaisohjaajia oli mukana seitsemän henkilöä. Tässä Taunon ja
Katri-Marian kokemuksia koulutuksesta ja annista:
Lööpit tunnelmista koulutuksen
toisen päivän alkajaisiksi.
14
kipunoita 4 / 2015
Vertaisohjaajakoulutuksen annin
purkua räpäten
”Avoin ilmapiiri, iloinen!”
dollisuus muutokseen - passiivisesta
avunsaajasta aktiiviseksi osallistujaksi.
Vertaisohjaajakoulutus antoi paljon
selkeyttä esimerkiksi siihen, mitä vertaistoiminta on, ja mitä se ei ole. Vertaisohjaajan ei tarvitse olla kaikkitietävä
auktoriteetti tai terapeutti. Hän on
vertainen siinä missä muutkin. Ohjaaja
tulee autetuksi ryhmässä siinä missä
toisetkin.
Koulutuksessa tuli esille, että vertaisryhmässä jaetaan kokemuksia erilaisista elämäntilanteista, jotka varmasti
liikuttavat ja koskettavat kaikkia ryhmäläisiä.
Mukavaa koulutuksessa oli kaiken
informaation lisäksi lämmin tunnelma
sekä antoisat harjoitukset. Jaetusta
materiaalista löytyy myös kivoja harjoitteita, joilla voi elävöittää ryhmän
istuntoja. Vertaisryhmässä ei olla liian
totisia, leikkiä mukaan!
uusia täkyjä ”oppilailta”. Muistetaan,
että jokaisen ongelman ytimessä on
tukahdutettu unelma jonka voimme
mahdollisesti yhdessä vertaisryhmässä
vapauttaa.
Lopuksi oman pienryhmämme
tuloksista kehittämämme, vähän runoa
muistuttava, mietelmä
Elämä on ainutkertainen
siksi siis toivon ylläpitäminen
ryhmässä on tärkeää.
Muista myös ohjaajana luoda
turvallinen
avoin ilmapiiri, iloinen
jotta kaikki pääsevät
keskustelemaan.
Ohjaajalla on tavoitteet ryhmässä
ja ne on sovittu yhdessä.
Erilaisten välineiden, esimerkiksi
tunnekorttien, käyttöä painotettiin ja
se on varmasti hyvä.
Keskusteltiin siitäkin, kuinka
tärkeää on saada ryhmä keskustelemaan
keskenään ohjaajan pienellä ohjauksella.
Koulutuksessa saimme tietoa, miten Hyvin tärkeä asia oli varmistaa,
selviytyä vastaavanlaisten asioiden ettei kukaan tunne olevansa syrjässä
kanssa. Tragediatarina omasta elämästä ryhmästä. Tästä heräsi paljon kesvoimattomana uhrina voi muuttua kustelua. Hyvä on myös muistaa, että Iloista loppuvuotta toivottaen,
selviytymistarinaksi kun huomaa, että kaikki osallistuvat voimiensa mukaan.
olenkin voimakas selviytyjä.
Viimeisessä
koulutusillassa
Katri-Maria Keranto
Koulutus antoi faktaa siitä, kuinka pohdittiin kahden ensimmäisen
Tauno Ojanen
asiat voivat saada vertaisryhmässä illan tietoiskuja pienryhmissä. Niitä
erilaisen mittakaavan ja niihin voi purettaessa tuli hyvin esille kuinka tieto
saada toisenlaisen näkökulman. Siellä oli mennyt perille. Koulutettavien omat
tuli hyvin esille, kuinka vertaiset ovat kysymykset herättivät erittäin vilkasta
toisilleen esimerkkejä selviytymisestä ja antoisaa keskustelua. Kysymyksistä
ja muutoksen mahdollisuudesta. Kou- olisi riittänyt keskustelua ja mielipiteitä
lutuksen asiantuntijat toivat hyvin aamuun asti. Oli mukava kuulla,
esille, miten vertaisryhmässä on mah- että kouluttajat olivat myös saaneet
15
kipunoita 4 / 2015
Oikeus PÄIHDEPALVELUIHIN
on l a k i s ä ä t e i n e n
Marjo Tervo
päihdeasiamies
www.paihdeasiamies.fi
Perusoikeutena turvataan jokaiselle, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen
elämän edellyttämää turvaa, oikeus välttämättömään toimeentuloon ja
huolenpitoon. Julkisen vallan on turvattava riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut.
Päihdetyöstä on säädetty terveydenhuolto- ja sosiaalihuoltolaissa ja
siitä, että päihdetyö on suunniteltava
ja toteutettava siten, että se muodostaa
toimivan kokonaisuuden kunnassa
tehtävän päihde- ja mielenterveystyön
kanssa. Kunnan tehtävänä antaa neuvoja
ja ohjausta sekä tiedottaa päihdepalveluista, jotta kuntalaiset ylipäätänsä
osaavat tarvittaessa hakeutua niiden
piiriin.
Päihdehuoltolain perusteella päihdehuollon palveluja on järjestettävä
sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä
tarve edellyttää. Päihdehuollon
palveluja tulee antaa henkilölle,
jolla on päihteiden käyttöön
liittyviä ongelmia, sekä hänen
läheisilleen. Päihteellä laissa
tarkoitetaan alkoholia ja muuta
päihdyttävässä tarkoituksessa
käytettyä ainetta, kuten väärin
käytettyjä lääkeaineita, huu16
kipunoita 4 / 2015
KUVA: JOONAS MERILÄINEN
mausaineita, liuottimia sekä aineiden
erilaista sekakäyttöä. Päihteiden
käytöstä johtuvat ongelmat voivat
taas olla hyvin erilaisia raittiuden
ylläpitämiseen, suurkulutuksen hillitsemiseen tai pitkälle kehittyneeseen
krooniseen sairauteen liittyviä
sosiaalisia, psyykkisiä ja fyysisiä
haittoja. Oikeus palveluihin määräytyy
henkilön, hänen perheensä ja muiden
läheistensä avun, tuen ja hoidon
tarpeen perusteella. Päihdehuoltolakia
sovelletaan myös sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukaisessa opioidiriippuvaisten vieroitus- ja korvaushoidossa.
Päihdepalvelujen
asiakaslähtöisyys
Lähtökohtana on, että päihdepalvelujen
piiriin voi hakeutua oma-aloitteisesti
ja niin, että asiakkaan itsenäistä suoriutumista tuetaan. Hoito perustuu
luottamukseen, ja toiminnassa otetaan
ensisijaisesti huomioon ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä etu.
Tarvittaessa on autettava ratkaisemaan
toimeentuloturvaan, asumiseen ja
työhön liittyviä ongelmia. Oikeuskäytännössä päihdehuoltolakia on tulkittu
siten, että palvelujen hakijalla on subjektiivinen oikeus päihdehuoltoon,
mutta ei välttämättä oikeutta valita
haluamaansa hoitopaikkaa. Asiakasta on
kuultava myös hoitopaikan valinnassa
ja huomioitava hänen mielipiteensä,
jolloin hoitoon ja kuntoutukseen
pääsyn kriteerinä tulee olla avun, tuen
ja hoidon tarve ja siten myös soveltuva
hoitomuoto ja -paikka.
Asiakaslähtöisyys on kirjattu sosiaalihuollon asiakas- ja potilaslakiin. Ne
edellyttävät oikeutta hyvään kohteluun
ja laadultaan hyvään sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Nämä säännökset
koskevat myös päihteiden vuoksi
ongelmiin joutuneita kansalaisia. Jotta
asiakkaita ei pallotella luukulta toiselle,
on tärkeää, että ajoissa laaditaan
palvelu-, kuntoutus- ja hoitosuunnitelmat siten, että niistä selviävät
kuntoutuksen vastuullinen taho ja
hoitoketjut. Sosiaalihuollon asiakkaalle
on nimettävä asiakkuuden ajaksi
oma työntekijä, jonka tehtävänä on
asiakkaan tarpeiden ja edun mukaisesti
edistää palvelujen toteuttamista palvelutarpeen arvioinnin mukaisesti.
Päihdepalvelut muutoksessa –
miten käy asiakkaan ?
Vaikka päihdepalvelut ovat kehittyneet
viimeisten vuosien aikana, palvelu-
rakenteen muutosprosessissa tarvitaan
edelleen niiden kehittämistä ja
asiakkaan aseman parantamista, ettei
toipumisen polku katkea.
Sote-uudistuksen tavoitteena on
sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden ja laadun sekä kansalaisten
oikeuksien varmistaminen. Hoidon
pirstaleisuudesta on päästävä mahdollisimman matalakynnyksiseen palvelurakenteeseen, jolloin hoito ja kuntoutus
jatkuvat katkeamattomana.
Päivystysasetuksen mukaan myös
päivystysyksikköön hakeutuneen tai
sinne tuodun päihtyneen henkilön
hoidon tarve on aina arvioitava.
Päihtymys ei saa estää hoidon tarpeen
arviointia tai hoidon järjestämistä.
Haittojen minimointiin kohdistuvat
asukkaiden lähellä olevat kunnan/
sote-alueen peruspalvelut ovat jo
päihdehuoltolain mukaan ensisijaisia,
ja niissä tulee olla yhä enemmän
päihdesairaanhoitajia ja -sosiaalityöntekijöitä. Tarvittaessa asiakkaat tulee
ohjata erityispalvelujen avo- tai laitoskuntoutuksen sekä muiden tukipalvelujen piiriin.
ohjattu enemmän lyhytaikaiseen katkaisuhoitoon tai asumispalveluihin.
Samansuuntaisia yhteydenottoja
on tullut myös päihdeasiamiehelle
viimeisten vuosien aikana.
Päihdepalvelujen riittävyyden
takaaminen jatkossa alueellisesti
edellyttää kaikkien päihdetoimijoiden
yhteistyötä tulevilla sote-alueilla
sekä asiakkaan äänen kuulemista jo
palveluja suunniteltaessa ja strategioita
laadittaessa.
Päihdehoito ja -kuntoutus on
ihmisen kärsimysten lieventämistä
sekä elämän laadun parantamista,
mikä edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua ja toteutusta. Ennen päihdepalvelujen tuottamista tulee selvittää
alueellinen hoidon ja kuntoutuksen
tarve, mikä tulee myös huomioida
ennen palvelujen kilpailuttamista. Jo
hankintaprosessin alkuvaiheessa tarjouspyyntöjä suunniteltaessa tulee ottaa
huomioon myös asiakkaan oikeudet
ja velvollisuudet sekä myös oikeusturvakeinojen käyttömahdollisuus.
Esimerkiksi hoito- ja etuuspäätöksiä
tehtäessä niistä tulee antaa asiakkaille
THL:n viimeisen päihdetapaus- perusteltu päätös tiedoksi. Ostolaskelman (2011) mukaan asiakkaiden palvelujen lisääntymisen myötä on
määrä oli kasvanut erityisesti terve- vaarana, että sopimuksia tehdään liian
ydenhuollon avopalveluissa, joissa kategorisesti, jolloin asiakkaiden eriotettiin aikaisempaa enemmän vastuuta tyispiirteet ja räätälöidyt palvelutarpeet
asiakkaiden hoitamisessa.
jäävät huomioimatta. Oikea-aikaiset,
Päihdehuollon erityispalvelujen, laadukkaat ja tarpeenmukaiset päihkuten A-klinikan ja kuntoutuslaitoksien, depalvelut ovat sekä kuntalaisten että
käyttö oli vähentynyt, mikä on näkynyt kunnan yhteinen etu. ■
vaikeasti päihdeongelmaisten hoitoon ja
kuntoutukseen pääsyn heikkenemisenä.
Lisäksi pitkäaikaiseen kuntoutukseen
pääsy on vaikeutunut, ja asiakkaita on
17
kipunoita 4 / 2015
ALKEMISTIN
elämänohjeet
EIVÄT SYTYTÄ
Marko Heikkilä
P
on aivan yhtä oivaltava
ja viisaskin kuin tämä
englantilainen, jolla on
paljon kirjoista opittua
tietoa muistissaan.
Lopulta matka päätyy
Egyptiin vaiherikkaiden
tapahtumien ja ihmisten
Tämä nuori paimen on päättänyt kautta.
kasvaa ihmisenä ja hän valitsikin
Median ja suuren
paimenen ammatin, jotta oppisi
yleisön
suosioon
elämää. Lammaspaimenena Santiago
päässyt
Coelho
on usein
on oppinut paljon arkisen työnsä
ymmärretty
elämäntapakautta. Hän tuntee hyvin Andalusian
kylät ja kaupungit ja monet niiden oppaiden kirjoittajaksi.
ihmiset. Hän myy lampaiden villoja, Myös Alkemisti on yksi
joskus myös kokonaisen lampaan ja saa hänen elämäntapaopsiten elantonsa. Hän kulkee laumansa paistaan. Kovin erikoisia
kanssa, etsien aina tuoretta ruohoa ja tai elämäntaitojen kannalta suuriakaan
neuvoja en romaanista kuitenkaan
uutta vesikaivoa.
löytänyt. Elämänkatsomukselliset
Santiago katsoo elämää hyvin aiheet olivat itsestään selviä ja helppoja
avoimesti ja on halukas oppimaan aina ymmärtää. Toisaalta ymmärrän, että
uusia asioita. Hän päättää kuitenkin nuorille tällainen kirjallisuus voi olla
lähteä etsimään aarretta, josta on hyvinkin opettavaista ja elämänkatsokuullut ennustajanaiselta. Santiago muksellisiin kysymyksiin vastaavaa.
tapaa kuninkaan, joka myös ehdottaa Arjessa eletty elämä kuitenkin opettaa
paimenelle aarteen etsimistä. Ennustaja näitä kykyjä ja taitoja jokaiselle
kertoi aarteen löytyvän Egyptistä ihmisille, joka elämänsä avoimin mielin
elää.
pyramidien luota.
aulo Coelhon Alkemisti kertoo
nuoren andalusialaisen paimenen
onnen etsinnästä. Paimenen nimi
on Santiago, joka espanjan kielisissä
Raamatussa ja Koraanissa vastaa nimeä
Jaakob. Alkemisti-romaani onkin
uskonnollisilla teemoilla täytetty.
Paimen lähtee matkalle kohti Egyptiä
ja jättää lammaslaumansa ja Espanjan,
mutta taival onkin huomattavasti
pidempi ja vaivalloisempi kuin hän
aluksi ajatteli. Vuosien päästä ja monen
elämänopetuksen myötä hän päättää
liittyä karavaaniin, joka on matkalla
Egyptiin. Matkan aikana Santiago
tapaa ihmisiä, joilla on suuri vaikutus
hänen elämäänsä. Hän tapaa muun
muassa englantilaisen miehen, jonka
kirjaoppineisuus on valtava. Vaikka
Santiago ei ole käynyt kouluja, hän
18
kipunoita 4 / 2015
Vaikka Alkemisti-romaania pidetään
elämäntapaoppaana, kriittinen lukija
huomaa nopeasti kirjan näennäisen
syvällisyyden. Elämäntapaoppaana
kirja on mielestäni epäonnistunut. Sen
sijaan viihdekirjallisuutena romaani
toimii hyvin. Sitä voisi pitää aikuisten
opettavaisena satuna ja jossakin määrin
myös seikkailuromaanina. Elämänkatsomukselliset ansiot kirjasta romuttuvat
viimeistään siinä vaiheessa, kun kirjan
alkemisti opettaa paimenelle ihmeiden
tekemistä.
Omassa ajattelumaailmassani
ihmeiden tekeminen kuuluu uskonnollisiin teemoihin. Kirjan islamilainen
mytologia kiehtoo omalla tavallaan.
Siitä löytyy samaa ajattelua kuin kristinuskostakin, mutta tässä kirjassa
paljon mystisemmin kuin mitä meidän
kirkollinen luterilaisuus opettaa.
Uskonnollisen maailmankuvan
kautta tämä kirja avautuu ehkä
helpommin kuin arkirealistisen
ajattelun myötä.
Kirja oli hyvin viihdyttävä ja helppolukuinen. Teksti vei lukijaa nopeasti
mukanaan, eikä kirjassa tarvinnut
pysähtyä miettimään suuria viisauksia.
Romaani ei suuria tunteita herättänyt
ja oikeastaan kirja on aika mitätön
ja toisaalta hieman turhakin. Kirjan
lukemiseen käytetyn ajan olisi voinut
käyttää jonkin klassikon lukemiseen.
Olisi saanut enemmän elämänviisauksia
koettavakseen ja saanut nauttia elävämmästä ihmiskuvauksesta. ■
Sarjakuvat
19
kipunoita 4 / 2015
Keskiaukealla
TAUSTAKUVA: TOMI KALLIO
minun rakkauteni
ei ole mikään vaikeasti hoidettava
sisäkasvi
jollaisen tapan aina
minun rakkauteni voi jättää hoitamatta
sen voi kiistää kokonaan
se on niin sitkeä
siltä voi viedä koko perustan
se vaan pysyy
vaikka oltaisiin vain ystäviä
vaikka et enää olisi
Sami
Syksyn tullessa
Syys hiipii nurkkien takana.
Lehtipuut syksyä elää
valmistautuen talven tuloon.
Ruska loistossaan, lehdet
maahan vaonneina
taas yksi vuodenaika tekee
tilaa seuraavalle.
Kohta lumi verhoo tienoot;
Tulisipa tosi talvi.
Sitä odotan ja toivon
Aune Rissanen
Aika
A: ”Monesko päivä nyt on?”
B: ”Kuudeskymmenestoinen tammikuuta.”
A: ”Ai hitto kun aika menee nopeasti. ”
Päivinen Timo
20
kipunoita 4 / 2015
8. lokakuuta 2015
Soitto
Kerran mulle soitti
mies.
Kysyi: ”Misä tää o?”
Tiedustelin, kohteliaasti
missähän pitäisi?
”Ei ainaka siä
sun tykönä!”
tokas ukko ja
läppäs luurin
korvaan.
Ilmeisesti väärä
numero.
Annukka Starck
Syksyinen aamu, pakkanen
kaivettava esiin rukkanen
kukkanen jaksaa kukkia
lasitetulla paevekkeella
Syksy tuo levon
kadotan kukkivan kedon
löydän värikkään metsän
ohimenevää kaikki, tiedän
Tekee mieli keltaista
ostan krysanteemin
kirjoitusryhmä alkaa
lukeminen kiinnostaa
Uimahalli on auki
menen sinne ja nautin
saunan lämmöstä
veden hyväilystä
Syksy on hyvää aikaa
siinä on muuttumisen taikaa
elpyy vanhat taidot
tuntuu tunteet aidot
Kiitos luoja syksystä
tuulesta ja myrskystä
tiedän olevani pieni
metsästä löytyy sieni
Villitilli
Joulu
Rauhallista joulua
vai soitanko rumpua!
Päivinen Timo
viidestä ajatuksesta ja kahdesta tunteesta
siunasin kokonaisen rakkauden
eikä maailmassa painanut enää mikään
Sami
21
kipunoita 4 / 2015
Mitä hyötyä
HOIDOSTA,
mitä haittaa
HOITAMATTOMUUDESTA?
Antti Holopainen
emeritusylilääkäri,
Järvenpään sosiaalisairaala
Ehkäisyn ja varhaisen puuttumisen päihdeongelmiin sanotaan olevan
tehokkaimpia yhteiskunnan keinoja päihdeongelmien hillinnässä.
Käsitykset parinsadan viime vuoden aikana näistä keinoista ovat vaihdelleet.
Kansanliikkeet alkoholin aiheuttamia haittoja vastaan 1800-luvulla johtivat
kieltolain säätämiseen 1900-luvun alussa. Viinan kieltäminen lailla ei
johtanut toivottuihin tuloksiin. Kieltolaki kumottiin 1932.
Sen jälkeen suomalaisella yhteiskunnalla on ollut varsin ristiriitainen
suhtautuminen keinoihin, joilla alkoholin aiheuttamia terveyshaittoja on
yritetty ehkäistä.
YK:n julistama ”huumekieltolaki”
eli huumausaineyleissopimus 1960-luvun
alusta on toiminut alkoholikieltolakia
paremmin globaalina riippuvuutta
aiheuttavien psykoaktiivisten aineiden
leviämisen ehkäisykeinona.
Ilman komplikaatioita ei tuokaan
kieltolaki ole vaikuttanut, sillä globaaliksi vastavoimaksi ovat syntyneet
laittomat huumemarkkinat, joista on
tullut laajamittainen aseteollisuuteen
rinnastettavissa oleva ja sodista ja
sekasorrosta voimansa ammentava
rikollisen markkinatalouden ydinalue.
Kaupungistuminen, ihmisten
irrottaminen juuriltaan, yhteiskuntien
sisäinen sosiaalinen polarisaatio ja
viime aikoina ICT-teknologian räjähdysmäisesti maailmaa muuttava voima
ovat laajentaneet riippuvuushäiriöiden
synnyn etiologista pohjaa.
22
kipunoita 4 / 2015
Riippuvuushäiriöt kansanterveysongelmina ovat monimutkaistuneet.
Laittomien aineiden tuotanto ja markkinointi ovat tehostuneet kaikkialla.
Viranomaisten valvonta- ja puuttumiskeinot kulkevat enemmän tai
vähemmän jälkijunassa.
Kansanterveysnäkökulma, jota
joissain yhteyksissä kutsutaan myös
haittojenvähentämisnäkökulmaksi,
näyttää vähitellen korvaavan sosiaaliseen ja rikosoikeudelliseen
kontrolliin perustuvan lähestymistavan.
Tilalle on tulossa tietoisuuden kasvattaminen psykoaktiivisten aineiden
terveysriskeistä ja niiden käyttöön
liittyvistä terveyshaitoista.
Varhainen puuttuminen päihteiden
ja muiden riippuvuushäiriöitä, kuten
ongelmapelaamista ja nettiriippuvuutta, lisäävien käyttäytymismallien
aiheuttamiin ongelmiin purkaa tästä
näkökulmasta sosiaali- ja terveysalan
ammattilaisten roolin holhoojasta
ja kontrollipolitiikan jatkeena toimimisesta asiakkaan puolella olevaksi
asiantuntijaksi.
Ajattelu- ja toimintatavan muutos
johtaa toivon mukaan aikaa myöten
siihen, että riskeille altistuva ja
ongelmista kärsivä päihdeongelmainen
nähdään entistä vahvemmin oman toipumisensa subjektina.
Asiantuntijoiden tukiverkosto
mahdollistaa tässä lähestymistavassa
toipumisen ja pienentää hengenvaarallisten tilanteiden, kuten alkoholi- ja
huumeyliannostusten, aiheuttamaa
kuolemanvaaraa. Asiantuntijat huolehtivati käytettävissä olevien tehokkaimpien hoito- ja kuntoutusmenetelmien tarjolla olemisesta silloin
kun apua tarvitaan.
Käypä hoito -suositusten aikaansaaminen
alkoholiongelmien
osalta kymmenen vuotta sitten ja
huumeongelmien osalta vuotta
myöhemmin oli ensimmäinen
merkittävä askel tähän suuntaan.
Tieto varhaisen puuttumisen vaikuttavuudesta, toimivista hoitomenetelmistä
ja mahdollisuudesta kuntoutumiseen
kroonistuneissakin päihdehäiriöissä
tulee lisäämään hoito-optimismia ja
ymmärrystä päihde- ja mielenterveyshäiriöiden monimutkaisesta keskinäisestä dynamiikasta.
Yhä paremmin tiedostetaan myös
tarve hoitaa molempia häiriöitä yhtä
aikaa sekä puuttua niiden takana oleviin
etiologisiin tekijöihin, kuten elämäntilannekriiseihin.
Oman toipumiskokemuksen
omaavien verkostojen ilmaantuminen
ammattilaisten rinnalle on tärkeä kehi-
tysaskel vahvistamassa toipuvien omaehtoisuutta. AA-liike avasi tämän tien
jo 1930-luvulla. Kahdentoista askeleen
toipumisohjelmista on kehittynyt
globaali vaihtoehtoliike, joka on valanut
toipumisoptimismia miljoonille riippuvuushäiriöistä kärsineille ja kärsiville.
Toivon mukaan suomalainenkin hoitojärjestelmä kypsyy siihen, että riippuvuushäiriöistä toipuvat ja muut mielenterveysongelmaisten muodostamat
vertaisverkostot ovat oman elämänsä
ja toipumisprosessinsa subjekteja. Tätä
tulee vahvistaa ja tukea eikä nähdä
ammatillisen toiminnan vastavoimana.
vaikuttavaa kansanterveystyötä.Vuoden
2011 alussa voimaan astunut terveydenhuoltolaki ja tämän vuoden alusta
voimaan astunut sosiaalihuoltolain
uudistus antavat ajattelutavan muutokselle tukevan selkänojan.
Muutos vaatii oman aikansa ja
panostusta koulutukseen, asennekasvatukseen ja päihde- ja mielenterveyshäiriöisiä syrjivien rakenteiden purkamiseen. Varhaisen puuttumisen ja
mutkattoman hoitoon pääsyn rakenteet
tulisi luoda syrjivien rakenteiden tilalle
niin, että pitkäjänteinen kuntoutusajattelu tulisi palvelujärjestelmän
ominaisuudeksi siten, että asiakkaasta
Päihdeongelmaisten hoitamisen lai- kasvaa oman toipumisensa subjekti.
minlyönti näkyy katukuvassa, perheväkivaltana, ennenaikaisina kuolemina,
Olisiko nyt aika mobilisoida
laaja-alaisena syrjäytymisenä ja vaa- uudestaan terveyttä edistävä kantimuksina vahvistaa yhteiskunnan sanliike 1800-luvun malliin – kuitenkin
sisäistä väkivaltakoneistoa suojelemaan parinsadan edellisen vuoden harhans. normaaleja ihmisiä. Näin syntyvät poluista oppia ottaen ja kertynyttä tutturhat menetykset, ja yhteiskunnan kimustietoa hyödyntäen? ■
polarisoituminen ”menestyneihin” ja
”menetettyihin” lasketaan miljardeissa
euroissa. Lasku kasvaa laiminlyöntien
jatkuessa.
Kansanter veysnäkökulman
oivaltaminen päihdetyön kentällä
normalisoi toivon mukaan päihdeja muut riippuvuushäiriöt elämään
kuuluviksi normaalin elämän terveyshäiriöiksi ylipainoisuuden, metabolisen
oireyhtymän ja muiden kansansairauksien rinnalla, joiden kaikkien
onnistuneessa hoitamisessa ja kuntouttamisessa on menestyksen salaisuus
toipuvien ihmisen oma aktiivinen rooli
niin yksilönä kuin yhteisön jäsenenä.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden
ammattilaisten olisi aika lopettaa
päihde- ja mielenterveyshäiriöiden
mystifiointi ja normalisoida hoitoajattelu osaksi terveyden edistämistä ja
23
kipunoita 4 / 2015
Ehkäistään itsemurha
YHDESSÄ!
S
yyskuun 10. päivä vietetään
kansainvälistä itsemurhien
ehkäisypäivää. Tänä vuonna
tuona päivänä järjestettiin tapahtuma
myös Tampereella. Itsemurhien
ehkäisypäivä levittää eteenpäin sanomaa
siitä, että itsemurha on estettävissä,
sekä vähentää itsemurhiin liittyvää
KUVA: RITVA MERINEN
häpeäleimaa. Suomessa päivän viettoa
koordinoi Suomen Mielenterveysseura
yhteistyössä mielenterveysjärjestöjen
sekä SURUNAUHA RY:N, itsemurhan
tehneiden läheisten järjestön kanssa.
Taimi ry oli mukana Tampereen
tapahtumassa. Pyöräilimme tunnusliivit päällä Hämeenkatua pitkin
luovuttamaan Kansallisen itsemurhien
ehkäisyohjelman Raatihuoneen
eteen. Vastaanottamassa olivat apulaispormestari Mikko Aaltonen ja
Hoitotyön päällikkö Anu Vähäniemi.
Anu Vähäniemi on myös Taimi ry:n
hallituksen jäsen. ■
Kansallisen itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteena on puolittaa itsemurhien määrä.
Näin saavutettaisiin itsemurhien suhteen sama taso kuin muissa Pohjoismaissa.
Suomen Mielenterveysseura esittää Suomeen 14 kohdan itsemurhien ehkäisyohjelmaa:
1. Valmisteleva työryhmä
2. Seurantaryhmä
3. Tietovaranto
4. Onnettomuustutkinnan ulottaminen itsemurhiin
5. Kansalaisten mielenterveysosaamisen lisääminen
6. Avainryhmien koulutus; taitokoulutusta itsemurhien ehkäisyyn
7. Vuosittaiset tiedotuskampanjat
8. Matalan kynnyksen tuki ja apu vaikeissa elämäntilanteissa oleville
9. Itsemurhien ehkäisyn osaamiskeskus
10. Tuki itsemurhaa yrittäneille
11. Tuki itsemurhan tehneiden läheisille
12. Keinojen itsemurhavälineiden saatavuuden rajoittamiseen
13. Riskiryhmien kartoittaminen ja seuranta
14. Tehokkaat mielenterveys- ja päihdeongelmien hoitokäytännöt
Lisätietoja:
http://www.mielenterveysseura.fi/
fi/suomen-mielenterveysseuranesitys-seuraavaan-hallitusohjelmaan
24
kipunoita 4 / 2015
KUVA: RITVA MERINEN
E
L
I
N
T
N
I
O
U NEM
L
I
T
OOIN
UUNELMM
INTI
M
ikä on unelma? Onko se sitä,
kun arki saa siivet alleen ja
mieli kiitää mukaan johonkin,
mitä järki ei tue.
Hetki tulee aina yllättäen. Jos unelmaa
anelee avukseen niinä päivinä kun toivottomuus istuu päälaella, eikä aurinko,
sininen taivas valaise, silloin kun harmaa
kattaa maiseman, kun vettä sataa, kun
myrsky näyttää voimallaan pienuuteni,
niin silloin sanon.
Unelma, tule ja nosta minut tämän
kaiken yläpuolelle ja heijaa kuin olisin
lapsi äitini sylissä. Mutta silloin unelma
vaikenee. Ei unelman näköistäkään
vilahtele nurkissa, nurkissa pyörii
vain pölypallot. Unelmoinko lapsena?
Mistä lapsi unelmoi?
Kimaltavien karkkipaperien
sisältämistä herkuista? Joulupukin vierailusta? Lahjoista?
Unelmointi liittyy aina itseen.
Unelmointi on itsekeskeistä. Mitä
minä toivon, mitä minä haluan. Mitä
minä saan. Jne. Itsekästä.
Voisiko itse kunkin unelmointi
tuottaa hyvää muille? Toive ja unelma
ovat eri asioita. Unelma on henkilökohtaista. Massaunelmointi kuuluu
fanittamiseen, siihen kun kirkuva lauma
ihailee poplaulajaa.
Unelmalla on nuori minä, iätön.
Aina ilmestyessään sillä on uudet kasvot
ja ääni. Se on muuntautumiskykyinen,
eikä se jauha menneitä. Siksi sen viestiä
on hyvä miettiä.
Unetkin ovat tavallaan unelmointia,
mutta ne ovat melkein todellisuutta
koska ne kumpuavat todellisista
tapahtumista.
Elokuvat ruokkivat unelmia, tarinat
mitkä selittävät pettymykset ja toiveet
järkeenkäyvästi vereksi ja lihaksi.
Nainen katsojana ihastuu miestähteen,
jonka karisma peittoaa kotikunnaitten
miehet mennen tullen. Mies saa ylleen
unelman viitan. Sen sisälle katsoja
kietoo itsensä ja hänet.
loppuminen, oikeudenmukaisuus
kaikkien kesken ei ole toteutunut,
muuten kuin joillekin.
Martin Luther King sanoi vuonna
1963:
”Sata vuotta sitten suuri amerikkalainen, jonka symbolisessa varjossa
seisomme tänään, allekirjoitti vapautusjulistuksen.Tämä merkittävä julistus
oli kuin valonhohtoinen toivon majakka
miljoonille neekeriorjille, jotka
olivat kärventyneet epäoikeudenmu”Unelmointi pehmentää sinut ja tekee kaisuuden loimottavissa liekeissä. Se tuli
sinut arkiselle työlle sopimattomaksi.”.
riemuisana päivänkajona päättämään
(Louise Bourgeois, kuvanveistäjä.) heidän vankeutensa pitkän yön. Mutta
sata vuotta myöhemmin mustaihoiset
Voiko unelmointi saada täyt- eivät vieläkään ole vapaita.”
tymyksen? Sellaisen, että se on tasavertainen todellisuuden kanssa?
Hän sanoi unelmansa tuhansille
Unelmointiahan väheksytään. Kyllä ihmisille. Unelman tasavertaisuudesta
todellisuus unelmoinnin peittoaa, rotujen välille. Miten hänen kävi, hänet
sanotaan. Unelmointi on monen murhattiin.
mielestä hupakkojen toimintaa.
Mistä miehet unelmoivat? UnelEhkä unelmat on toivottava hiljaa,
moivatko he ylipäätään ja jos niin itsekseen. Siten ainakin tavallinen
tekevät, niin onko se miehille häpeä, tallaaja välttyy epäilysten masentavalta
epämiehekästä?
tulvalta, toteamuksilta kuten:
Joskus unelma toteutuu. Riittävä
Tuo on vain unelmaa, ei se voi
tahdonvoima ja motivaatio auttaa, toteutua...
sekä usko. On sanottu, että kaiken voi
saada jos tarpeeksi haluaa. Kaikki, ehkä
on liioittelua ja mitä se itsekullekin
Riitta Penttinen
tarkoittaa, vaihtelee.
Yhteiskunnallisesti unelmat
toteutuvat harvoin, jos koskaan. Sotien
25
kipunoita 4 / 2015
UUSI LUKUVUOSI 1/IX/2015
***
Olen kovin iloinen useasti,
kun Taimiin tallustan.
Kotiportilta Taimiin asti
tunnen sieluni tanssivan.
Se aina odottaa jotakin suurta,
joka yhdessä löydetään,
se odottaa jutun juurta,
joka ihmiset yhdistää.
Juuri nyt minä Kiekkarin ohitan,
Pikarilinnan kierrän näin,
jää Palvelutalo taakse,
kisakenttä on vierelläin.
Ensin hautuumaan kylkeä pitkin,
sitten lukion portista sisään,
ohi mobiiliautojen rivistön,
ja näen katuja lisää ja lisää.
Seison Koulukadun toisessa päässä,
siitä luikaus vain Taimiin on.
Kun Taimiin perille pääsen,
tiedän, en ole onneton.
Siellä ystävät mua oottaa,
tutut vuosien monien taa.
Saamme toisemme kohdata jälleen
ja taas oikein halata haluttaa.
OH/01/09/-15
26
kipunoita 4 / 2015
Taimissa tapahtuu
Open Stage ja avoimet ovet Arttelissa to 19.11.
torstaina klo 15.00 alkaen.
Kumppanuustalo Arttelissa on yhdistysten yhteinen Open Stage iltapäivä
Osoite on Salhojankatu 42.
Tervetuloa! Open Stage on Kumppanuustalo Arttelin neljännessä kerroksessa.
[email protected]
Lisätietoja Open Stagesta Tomi Suomalaiselta, puh. 050 408 8474, toimi.s
talon 1-vuotissynttäreitä.
Samana päivänä on myös Arttelin avoimet ovet klo 13-16 ja vieterään
Liikuntapäivä naisille ja miehille Arttelissa 4.12.
Tervetuloa liikuntapäivään Arttelin kuntosalilla ja neljännen kerroksen tiloissa
perjantaina 4.12. perjantaina klo 12-14.
13.45 kuntopiiri.
Tanssillinen jumppa on neljännessä kerroksessa klo 12-12.45 ja klo 13ttomia.
maksu
ovat
udet
Tilaisu
Samaan aikaan on salilla opastettu kuntosaliharjoitus.
Avantouintia!
Taimilaiset lähtevät yhteiselle avantouintireissulle tiistaina 17.11. klo 16.00
Rauhanniemen kansankylpylään. Rauhaniemessä on kaksi saunaa, jotka
ovat
yhteisiä miehille ja naisille ja niissä saunotaan uima-asuissa. Saunojien käytös
sä
on lämmitetyt pukuhuoneet.
Rauhaniemi sijaitsee vain pari kilometriä Keskustorilta Lapinnimen kaupu
nginosassa, jonne pääsee kätevästi keskustasta bussilla numero 2. Rauha
niemessä on myös hyvät paikoitustilat aivan uimarannan läheisyydessä.
Ilmoittautumiset 13.11. mennessä jäsentoiminnanohjaaja Tomi Suomalaiselle
puh. 050 408 8474 (myös tekstiviestit) tai [email protected]
Reissu maksaa 1 €/jäsen.
Keilailu-ryhmä alkaa 11.1.2016
Kaupin keilahalli, Keilakuja 1, maanantai klo 15.00
Keilailuun osallistujat arvotaan. Mukaan mahtuu ohjaajan lisäksi 11 henkilöä.
Ryhmäläinen maksaa 2€:n keilakenkävuokran itse.
Ilmoittautumiset arvontaan viimeistään tiistaina 15.12. Tomi Suomalaiselle,
puh. 050 408 8474 (myös tekstiviesti).
Ilmoittautuneista arvotaan osallistujat tammikuusta -toukokuuhun. Etusijalla
ovat he, jotka jäivät ulkopuolelle syksyn ryhmän arvonnassa.
27
kipunoita 4 / 2015
Joskus on rankkaa olla
kuntoutuja
Marko Heikkilä
Jokaisella mielenterveyskuntoutujalla on omat kokemuksensa sairaudestaan.
Toisinaan on mediassa juttuja siitä, miten mielenterveyskuntoutujat ovat
ihan tavallisia ihmisiä, eikä mielen sairautta kovin usein edes päällepäin näy.
Tämä mediassa toistuva hokema mielenterveyskuntoutujien ”tavallisuudesta”
tai ”normaalisuudesta” verrattuna heihin, joilla ei vielä ole diagnoosia on jo
ainakin minua väsyttävää.
Niinpä päätin kirjoittaa kolmesta tapauksesta, joissa nämä ”terveet” ihmiset
ovat omalla toiminnallaan osoittaneet minulle oman ennakkoluulonsa
mielenterveyskuntoutujia kohtaan ja saaneet minut epäilemään heidän omaa
”normaaliuttaan” tai ”tavallisuuttaan”
seisomaan penkille, jotta näkisi
paremmin asuntooni. No, pointtini ei
kuitenkaan ole kertoa tästä naisesta
Asuin parikymmentä vuotta sitten enempää. Hän oli omalla tavallaan
yksiössä, kerrostalon ensimmäisessä ”normaali” ja muuten kovin harmiton.
kerroksessa. Asunto oli oikein mukava Tosin oli usein hyvin kiusallista kokea
ja siinä oli jopa parveke ja talo oli hänen vahtimisensa.
hyvin rauhallinen. Jostakin syystä, jota
en tiedä, minua alkoi stalkkaamaan
Minä kunnollisen kuntoutujan
eräs talon vanhempi naisihminen. tapaan kävin ajoittain terapiassa ja
Hän seurasi minun asumistani, muun kerroin tästä naisesta terapeutilleni.
muassa sitä, kuinka paljon käytin vettä Terapeuttini asenne asiassa minua
asunnossa. Toisinaan hän myös kävi läpi kohtaan sai minut hämilleen. Hän
minun roskapussini ja kävi penkomassa yritti löytää minusta syyn naisen
roskalaatikot sen jälkeen kun olin käytökseen. Terapeuttini kyseli, olinko
vienyt sinne roskia. Tämä nainen myös tehnyt asuintalossani jotain moitittavaa
siirsi pihassa olevan penkin siten, että ja hän oli hyvin kiinnostunut siitä,
pystyi näkemään suoraan asuntooni miten minä olin toiminut ennen kuin
sisälle, kun pidin parvekkeen ovea tämä stalkkaus alkoi. Terapeuttini kysyi
auki. Hän esimerkiksi nousi ajoittain muun muassa sitä, millainen on minun
Case one.
28
kipunoita 4 / 2015
naiskuvani näin yleisesti ajateltuna.
Käsittääkseni tämä terapeutti oli
osaava työssään, mutta esimerkkini
on yksi tapaus siitä, että joihinkin
yhteiskunnan ongelmiin ja ilmiöihin
syyllinen löytyy mielenterveyskuntoutujista. Myös terapeutillani oli jo
oma käsityksensä tapahtumien kulusta,
joka tosin poikkesi siitä, miten itse koin
tuon naapurini käyttäytymisen.
Case two.
Minulla on huono selkä ja joudun
usein käymään lääkärissä selkäkipujen
vuoksi. Tämä seuraava kohtaus tapahtui
pari vuotta sitten. Oli perjantai-ilta ja
olin kärsinyt jo monta päivää kovista
selkäkivuista. Tuona iltana sietokykyni
kuitenkin meni siihen pisteeseen, että
päätin lähteä lääkärille päivystykseen.
Asun Kangasalla ja kuntalaisille viikonlopun lääkäripäivystys on Valkeakosken aluesairaalassa. Ajoimme
vaimoni kanssa Valkeakoskelle
ja lyhyehkön odottelun jälkeen
mieslääkäri otti minut vastaan. Kerroin
lääkärille toistuvista selkäkivuista ja
siitä, että käyn toistuvasti lääkärissä
näiden kipujen vuoksi. Kerroin mitä
lääkkeitä olin saanut vaivoihin omalääkäriltä, joka tunsi vaivani hyvin.
Olin saanut omalääkäriltäni aina tarvittaessa Panacod-nimistä kipulääkettä.
Panacod on kuitenkin lääke, joka on
haluttua tavaraa huumeidenkäyttäjien
keskuudessa. Omalääkärini Kangasalla
oli kuitenkin sitä minulle kirjoittanut,
koska hän luotti minuun ja koska muut
lääkkeet eivät tehonneet kipuihini.
Kaikki meni Valkeakoskella erittäin
hyvin ja minut vastaanottanut lääkäri
oli hyvin asiallinen ja kuunteli vaivojani
ja taivutteli selkääni ja kokeili jalkojen
toimivuutta.
dollisia vaivoja ja sairauksia. Kerroin,
että minulla diagnoosi masennuksesta.
Hän lopetti samalla istumalla reseptin
kirjoittamisen ja alkoi kysellä minulta,
oliko minulla huumeongelma tai olenko
käyttänyt huumaavia lääkkeitä väärin.
Lääkäri muun muassa kysyi, onko
minut tuomittu oikeudessa lääkkeiden
myynnistä huumeidenkäyttäjille.
Kerroin totuudenmukaisesti, että en
ole myynyt kenellekään lääkkeitä ja että
olen vastuullinen lääkkeiden käyttäjä.
Kerroin myuös, että omalääkärini
Kangasalla tuntee vaivani hyvin ja
on kirjoittanut kipulääkettä, joka on
auttanut vaivaani. Lopputulema tältä
päivystyskäynniltä oli se, että sain koviin
kipuihini Buranaa ja Parasetamolia,
jotka ovat flunssalääkkeitä. Seuraavana
maanantaina kävin omalääkärin luona
omassa terveyskeskuksessani ja sain
lääkettä, jolla selkäkipuni ovat aina
parantuneet.
Case three
Tämä seuraava tapaus on yleisellä
tasolla olevaa kommentointia erityisesti
mielenterveysalalle opiskeleville
nuorille. Minulla on kahdenkymmenen
vuoden kokemus vapaaehtoistyöstä
Taimissa. Olen tänä aikana päässyt
tutustumaan sairaanhoitaja- ja lähihoitajaopiskelijoihin, jotka koulutukseensa
liittyen ovat olleet työharjoittelussa tai
muussa harjoittelussa Taimissa.
Olen käynyt muun muassa sairaanhoito-oppilaitoksissa kertomassa
mielenterveyskuntoutujien elämästä
ja tehnyt tutuksi opiskelijoille kuntoutujien sairauksia ja antanut myös
”kasvot” mielenterveyskuntoutujille,
kun opiskelijat ovat olleet siirtymässä
työelämään.
mutta heillä ei usein ole sitä elämänkokemusta, jota tarvitaan kuntoutujien
kanssa toimimiseen. Yleinen väärinkäsitys opiskelijoilla on se, että he
usein ajattelevat kuntoutujien olevan
älyllisesti vähemmän lahjakkaita.
Suomeksi sanottuna, opiskelijoiden
ennakkoluulo on se, että kuntoutujat
ovat tyhmiä. Haluan tässä oikaista
tämän ennakkoluulon, sillä oman
kokemukseni mukaan kuntoutujat ovat
hyvin usein tavallista ruisleivänpurijaa
viisaampia ihmisiä. Usein kuntoutujilla
on jokin erityinen lahjakkuus. Monet
ovat musikaalisia tai kuvataiteessa hyvin
taitavia. Monella kuntoutujalla on
loistava kyky ajatella analyyttisesti ja
tehdä oivaltavia päätelmiä esimerkiksi
yhteiskuntamme tilanteesta.
Omakohtaisena kokemuksena,
monella psykiatrisen alan nuorella
opiskelijalla on ennakkoasenne siitä,
että he itse ovat ”viisaampia” tai tietävät
paremmin, mikä on kuntoutujalle
hyväksi tai miten kuntoutujaa tulisi
kohdella. Opiskelijoille neuvoksi,
pääskää tästä ajatuksesta yli. Kun tulette
aikanaan työelämään, huomaatte, että
moni kuntoutuja onkin yllättävän viisas
ja heillä on kyky ajatella itsenäisesti.
Olen huomannut tämän asenteen
monella alan opiskelijalla.
Tässä kommentteja niistä kokemuksista, joita olen itse kokenut kuntoutujana. Usein kuntoutujan elämä
on hyvin raskasta yhteiskunnassa, jossa
ennakkoluulot ovat yhä syvemmät
ja vaikeammin muutettavissa. Toivottavasti näihin ennakkoluuloihin
tulee muutos ajan myötä. ■
Psykiatrisen alan opiskelijat ovat
Muutos lääkärin käytökseen tuli usein hyvin valveutuneita eri mielen
siinä vaiheessa, kun hän alkoi kirjoittaa sairauksiin liittyvissä ilmiöissä. He
minulle reseptiä ja kyseli muita mah- tuntevat teorian tasolla eri sairauksia,
29
kipunoita 4 / 2015
TUULISPÄÄ ja
myöhäiskapitalistisen yhteiskunnan
teesi ajan nopeutumisesta
- ajatuksia ajasta, sen kulumisesta ja
kuluttamisesta
A
jelimme eilen illalla siskoni perheen kanssa Etelä-Pohjanmaalta Pirkanmaalle. Radiossa kerrottiin,
että yöksi on luvassa liukkaita kelejä. Siskoni alkoi
muistella sitä viime vuoden marraskuista iltaa, kun ajelimme
tallilta kotia kohti.
Siskoni oli ollut kuvaamassa estetuntiani. Estetunnin
aikana oli satanut ensilumi, ja autossa oli kesärenkaat alla.
Yhdessä risteyksessä jarrutus meni pitkäksi, hyvin pitkäksi.
Selvisimme pelkällä säikähdyksellä sekä kolhuitta. Mutta
tulemme muistamaan tuon illan… vielä vuosienkin päästä.
Aika on niin julma
Se matelee
Juuri silloin kun se saisi kiiruhtaa
Nyt kun olet siinä
aika suinpäin ryntäilee
Minäkin muistan yhä tuon illan kuin eilisen päivän.Vähän
aikaisemmin siskoni oli, kuin vaivihkaa, todennut: “Meille
tulee vauva!”
Ja nyt me viisi jo ajelimme kohti Pirkanmaata: minä,
siskoni, hänen miehensä, heidän vauvansa sekä Ukko-koira.
Jäin vielä kotiin päästyäni miettimään aikaa ja käsityksiä
ajasta. Aikatutkimuksen parissa on kehitetty teesi ajan
nopeutumisesta. Sen mukaan myöhäiskapitalistisessa yhteiskunnassa on siirrytty non-stop-elämään ja 24/7-kulttuuriin,
jota leimaa ajallinen samanaikaisuus, epälineaarisuus, katkonaisuus ja välittömyys. Seurauksena on jatkuva kiire
ja aikapula niin työelämässä kuin vapaa-ajallakin. Ajan
nopeutuminen johtaa myös nykyhetken laajentumiseen ja
tulevaisuuden kutistumiseen, sillä nopeasti muuttuvissa olosuhteissa aiemmat saavutukset menettävät merkityksensä ja
tulevaisuutta on yhä vaikeampi ennustaa. (lähde:https://
fi.wikipedia.org/wiki/Aika)
Kuka voisi kellot seisauttaa
Ja ajan pysäyttää
Kun maailma lainaa kaikkein kauneintaan
Kuka voisi kellot seisauttaa
Ja ajan pysäyttää
Kun maailma antaa kaikkein parastaan
30
kipunoita 4 / 2015
Olen jo vuosia kirjannut kalenteriini
pieniä huomioita päivistä, ajan kulusta.
Toisinaan merkintäni liittyvät säähän
(“ihana ilma aamulla, hieman kylmä”),
tekemisiini (“ajelin ruohonleikkurilla,
saldona traktorin peräkärryllinen
lehtiä”), harrastuksiini (“ostin kahvakuulan, 8 kg”) tai tähtitieteellisiin
ilmiöihin (“auringonpimennys klo
1208”).
Näiden pienten huomioiden ja
muistiinpanojen avulla palaan ajassa
taaksepäin niihin virstanpylväisiin
ja omiin tuntemuksiini, joilla oli
iso merkitys siinä ajassa, jossa ne
tapahtuivat.
Kalenteristani löytyy merkintöjä,
joissa selitän omia tunteitani ja epäonnistumisilta tuntuvia hetkiä. Niiden kirjaaminen on mahtanut tarkoittaa jotakin
jo kirjaamishetkellä, epäilemättä.
Lueskellessani merkintöjäni jälkeenpäin pystyn yhä samaistumaan
siihen hetkeen, kun tunsin epävarmuutta ja epätoivoa tulevasta
(“ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi”), ylpeyttä ja onnistumista
(“Me onnistuttiin Rupsukan kanssa, jes!
Puomitehtäviä, lyhyttä laukkaa jne.”) ja
ihastumisen hetkeen liittyvää siirappia
(“Aurinko paistaa, ihana ilma. Oltiin
rantsussa, jätskillä.”)
kulumisen (ja kuluttamisen) ihanuus
- mutta myös kauhuus. Sanoituksessa
muistutetaan siitä, miten ajan toivoisi
pysähtyvän niinä hetkinä, kun “maailma
antaa kaikkein parastaan”, jolloin tuosta
hetkestä, ajasta, pystyisi nauttimaan
Erään asiakkaamme logoon on mahdollisimman pitkään.
merkitty “8760”. Tiedätkö, mitä se
tarkoittaa?
Sanoituksessa muistutetaan myös
Vuodessa on yhteensä 8760 tuntia, siitä, miten ajan toivoisi kulkevan
sitä se merkitsee.
nopeampaa niinä hetkinä, kun mieli
Tänään töihin polkiessani muistui on musta, ei huvita, on ikävä tai ei ole
mieleeni juuri tuo “8760”: tätä kirjoit- mitään tekemistä. Ja näinhän se on.
taessani on jo lokakuu, eli suurin osa
Soisin, että jokainen meistä osaisi
noista tämän kalenterivuoden 8760 nauttia niistä hetkistä, siitä kuluneesta
tunnista on jo kahlattu läpi. Osa noista ja yhtä lailla kulutetusta ajasta niin,
tunneista on ollut tuskastuttavan pitkiä, että niihin löytyy merkityksellistä
osa on mennyt ohi kuin varkain, osa on sisältöä, ja että ne yhtä lailla jälkeenpäin
vain… no, kulunut.
muisteltuna palauttavat takaisin hetkiin,
jolloin oli hyvä olla.
Toivon, että olen osannut arvostaa
kutakin niistä tunneista, jotka ovat jo
Olen pieni ihminen
menneisyyttä, ja että saavutukseni eivät
Enkä sille mitään voi
ole kuitenkaan menettäneet sitä merParhaat hetket juoksee nopeaan
kitystään.
Maailma kulkee radallaan
Lainasin tähän kirjoitukseeni
Se vähät välittää
lyriikoita Suurlähettiläiden kappaleesta
Mutta eikö voitais hidastaa
Kuka pysäyttäisi kellot.
Minusta sanoituksessa piilee ajan
Johanna Ania
31
kipunoita 4 / 2015
Vuosi toimintaa takana
KOHTAAMISPAIKKA
TOIVOSSA
Teksti ja kuvat: Tiina Vartiainen
Kohtaamispaikka Toivon ensimmäinen vuosi on täynnä mukavia muistoja ja
kivoja kohtaamisia. Ruusan Kahvilan jälkeensä jättämä aukko on täyttynyt
toisenlaisella toiminnalla.
Kohtaamispaikan jäsenkahvilatilassa
rupatellaan, lueskellaan lehtiä sekä
nautitaan kahvit kera kahvileivän. Noin
50 päivittäistä kävijää pitävät Kohtaamispaikan tilat vireinä, ja juttuseuraa
täältä varmasti löytyy jokaiselle.
Yksi suurimmista muutoksista
kahvilan aikaan verrattuna on päivittäin
vaihtuva ohjattu toiminta, johon
jokainen voi halutessaan osallistua
ilman ennakkoilmoittautumista ja
täysin ilmaiseksi. Jokainen päivä on teemoitettu sen sisältöä kuvaavalla nimellä:
tietovisatiistai, käsityökeskiviikko, toimintatorstai sekä peliperjantai.
Bingo!
32
kipunoita 4 / 2015
Aiemmin oli ohjelmassa myös
makumaanantai. Syyskuusta 2015
makumaanantain tilalle siirtyi Nuorten
ryhmä, joten leivonta ja ruuanlaitto
toteutetaan toimintatorstain alla.
Nuorten ryhmä on tarkoitettu alle
30-vuotiaille nuorille, eikä ryhmään
tuleminen vaadi ennakkoilmoittautumista. Nuorten ryhmä on keskittynyt pääosin vertaistukeen pohjautuviin keskusteluihin, joiden aiheina
ovat olleet muun muassa masennus,
koulukiusaaminen, voimaantuminen
sekä liikunnan ja terveellisen ruokavalion merkitys hyvinvointiin.
mukavaa, ja pelaaminen
on hauskaa ajanvietettä.
Se on myös hyvä kanava
tutustua uusiin ihmisiin ja
harjoittaa omia sosiaalisia
taitojaan sekä muun muassa
ongelmanratkaisu- ja päättelykykyään.
Tietovisatiistaisin Kohtaamispaikassa on visailtu perinteisten tietovisojen lisäksi muun muassa erilaisten
kuva- ja sana-arvoitusten sekä musiikin
ja sloganeiden parissa. Joka toinen tiistai
Kohtaamispaikassa pelataan bingoa.
Sekä tietovisat että bingo ovat saaneet
Kohtaamispaikassa kävijöiden suosion,
mikä näkyy muun muassa erinomaisissa
osallistujamäärissä. Ja koskaanhan ei
pieni aivojumppa ole pahitteeksi, eikä
voittamisen aikaansaama riemu!
Tiistaisin Kohtaamispaikassa on
myös voinut tavata terveydenhoitajaa
Tampereen kaupungin järjestämän
terveysneuvontapäivän tiimoilta.
Yhteislaulut ovat kajahtaneet ilmoille
Kohtaamispaikassa klo 16 alkaen.
Käsityökeskiviikkoisin Kohtaamispaikassa on keskitytty laajasti
erilaisiin kädentaitoihin. Olemme
valmistaneet muun muassa huopasaippuoita, syttyruusuja, helmikoruja,
heijastimia sekä koristeita erilaisiin
juhlapyhiin. Olemme myös painaneet
kangasta, kokeilleet kuvansiirtoa
kankaalle, valmistaneet näyttävät origami-valopallot sekä valmistaneet
erilaisia tuotteita kierrätysmateriaaleja
hyödyntäen. Käsitöiden tekemisellähän
on tutkimustulosten mukaan laajasti
erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Sen
on todettu muun muassa lisäävän
hyvinvointia ja virkeyttä sekä parantavan
elämänlaatua. Kohtaamispaikan käsityökeskiviikoissa ei voi myöskään unohtaa
käsityön sosiaalistavaa vaikutusta eikä
yhdessä tekemisen tuomaa riemua ja
mielihyvää.
Myös peliperjantaisin
olemme pitäneet suosittuja
turnauksia. Taimin mestarit
on ratkottu muun muassa
mölkky- ja petankkiturnauksissa sekä erilaisemmat
pihapelit -nimisessä turnauksessa. Viimeiseksi
Origamikukkapalloja käsityökeskiviikkona. mainitussa turnauksessa
lajeina olivat muun muassa
Keskiviikkoisin Kohtaamispaikassa potkukeilaus, pituusheitto sekä ämpäon ollut mahdollista myös laulaa ri-frisbeegolf.
ohjatusti karaokea. Karaokeisäntä on
ollut paikalla keskiviikkoisin klo 12 Kulunut vuosi on siis ollut erittäin
13.30.
monipuolinen ja antoisa. Tekemisen
vastapainona ovat olleet hyvät yhteiset
Toimintatorstai on pitänyt keskustelut jäsenkahvilatilan pöydän
sisällään monipuolisesti erilaisia äärellä. Mielestäni Kohtaamispaikassa
turnauksia, nojatuolimatkoja, esiintyjiä, vallitsee hyvä, hyväksyvä ja huumoelokuvailtoja ja niin edelleen. Olemme rintajuinen ilmapiiri. On ollut ilo
ratkoneet Taimin mestaruudet muun huomata, kuinka myös uudet tulijat
muassa tikanheitto-, minigolf- ja Kine- otetaan hyvin vastaan. Suuri kiitos tästä
ct-turnauksissa. Nojatuolimatkoja kuuluu teille kaikille Kohtaamispaikassa
olemme tehneet Tampereelle, Norjaan kävijöille. Yhdessä teemme Kohtaasekä Thaimaahan ja museosalkun mispaikasta jatkossakin paikan, jossa
avustuksella olemme muistelleen kaikilla on hyvä olla! ■
ja ihmetelleet entisaikojen elämää.
Keväällä 2015 kävimme ihailemassa
myös Mielen maisemia -näyttelyä Sara
Hildénin taidemuseossa.
Toimintatorstain tapahtumista
ovat olleet suosittuja myös sinkkuja ystäväillat sekä Open Stage
-tapahtumat. Kuluneen vuoden
aikana olemme pitäneet Kohtaamispaikassa kaksi ystävä/sinkkuiltaa,
joista molemmista on seurannut
ainakin ystävyyssuhteita. Open Stage
-tapahtumissa olemme saaneet nauttia
laajasti erilaisista esityksistä aina stand
upista runonlausuntaan ja akustisista
esityksistä bändeihin.
Peliperjantaisin Kohtaamispaikassa on pelattu erilaisia lautapelejä,
korttipelejä sekä ulkopelejä. Olemme
tutustuneet uusiin palkittuihin lautapeleihin, mutta pelailleet myös vanhoja,
kaikkien tuntemia klassikkopelejä.
Uuden pelin oppiminen on aina
Halloweenin leikkejä.
33
kipunoita 4 / 2015
Pispalan
PÄIHDEJA MIELENTERVEYSPÄIVÄÄ
vi etet tiin jo 2 5 . ke r r an
Aila Dündar-Järvinen
Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivää vietettiin 20.8.2015 aurinkoisessa
säässä jo 25. kerran. Paikkana oli tuttuun tapaan Tampereen A-killan Tahmelan
monitoimitalo. Sain kunnian toimia tänä vuonna päivien puheenjohtajana
ja juontajana.
Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivän teemana tänä kesänä oli ”Mitä
hyötyä hoidosta, mitä haittaa hoitamattomuudesta?”. Perinteistä päihdetyötä
tekevien järjestöjen ja asiakkaiden
päivää oli uudistettu ottamalla mukaan
uusia aiheita. Päivän aikana kuultiin
mielenkiintoisia alustuksia: ylilääkäri
emeritus Antti Holopainen puhui
päivän teemasta ”Mitä hyötyä hoidosta,
mitä haittaa hoitamattomuudesta?”
joituksen voitte lukea tästä lehdestä.
Päihdehoito ei ole mielipidemittausten suosikki, kun kuntalaisilta
kysytään, mihin verovaroja tulisi
kohdentaa. Antti Holopaisen kirjoituksen voitte lukea tästä lehdestä.
Oikeus päihdehoitoon -aiheesta
puhui päihdeasiamies Marjo Tervo.
Päihdeasiamies on valtakunnallinen
päihdeasiakkaiden edunvalvoja, joka
toimii Ehyt ry:n alaisuudessa.
- Yksinäisyyden karkotus. Yksinäisyyden tunne on monelle suomalaiselle tuttu. Se on taustalla usein, kun
ihmisen mielenterveys on koetuksella.
Yksinäisyys ei riipu sosiaaliryhmästä
tai iästä, mutta kasaantuu niille, joilla
vaikeuksia on muutenkin: mielenterveysogelmista kärsiville lapsille, nuorille
ja vanhuksille. Työpajassa mietittiin
uusia keinoja yksinäisyyden lievittämiseksi.
Päihdepalvelulain mukaan kuntien
tulee järjestää riittävä päihdehoito
asukkailleen. Mitä tämä käytännössä
tarkoittaa niukentuvien resurssien
maassa, ja mitä on lainsäädäntörintamalla odotettavissa lähiaikoina?
Entä Sote, mikä on päihdepalvelujen
asema tulevassa uudistuksessa ja kuka
siitä päättää? Myös Marjo Tervon kir34
kipunoita 4 / 2015
Alustusten lisäksi päivään kuului
myös työpajoja, jotka käsittelivät
tärkeitä aiheita:
- Naisen päihdeongelma. Sekä
A-klinikan että huumeiden käyttäjien
terveysneuvontapisteen ja matalan
kynnyksen palveluiden asiakkaista noin
kolmasosa on naisia.
- Vertaistuki korvaushoidossa.
Työpajassa mietittiin, miten toipua
huumeista korvaushoidon avulla. Entä
jos käyttö jatkuu, mutta elämää pitää
muuten tasoittaa ja saada tukea selviytymiseen? Vertaistuki on apua ihmiseltä
ihmiselle, saman kokeneiden yhteistä
jakamista.
Päivien historiaa :
Päihdepäivän ideoiminen alkoi heti vuoden 1991 keväällä
Tampereen A-killan saatua Tahmelan kiinteistön hallintaansa.
Kesän 1991 alussa päätettiin Soten, Raitsun, A-klinikan ja
A-killan yhteisessä palaverissa järjestää Päihdepäivä elokuun
loppupuolella kokeiluluonteisesti. Päivä sai suuren suosion,
ja sen ansiosta Pispalan päihdepäivästä on tullut jokavuotinen
ajankohtaisiin teemoihin keskittyvä asiakkaiden, päättäjien ja
työntekijöiden yhteistapaaminen sekä kaikille tamperelaisille
tarkoitettu päihdepalveluista ja vapaaehtoistoiminnasta tietoa
antava tapahtuma.
Vuodesta 2011 alkaen päivä muutettiin Pispalan päihde- ja
mielenterveyspäiväksi, ja järjestelyistä on edelleen vastannut
Tampereen A-Kilta ry, mutta vastuuta päivän toteuttamisesta
on kantanut Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt yhdessä mielenterveysyhdistysten kanssa.
Järjestelyistä ovat vastanneet seuraavat järjestöt:
A-klinikkasäätiö Pirkanmaan palvelualue
Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry
Huumeklinikka yhdistys
Kris -Tampere ry
Mielenterveysyhdistys Taimi ry
Muotialan asuin- ja toimintakeskus ry
Myllyhoitoyhdistys ry
Naisten Suojakoti ry
Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry
Pirkanmaan Sininauha ry
Silta - Valmennusyhdistys ry
Sopimusvuori ry
Tampereen A-Kilta ry
Tampereen Mielenterveysseura ry
VAK ry (ent. Vapaan Alkoholistihuollon
Kannatusyhdistys ry)
Päivien kustannuksista vastaa osaltaan Pirkanmaan päihdepalvelujärjestöt ry, joka on saanut Tampereen kaupungin
toiminta-avustusta tilaisuuden järjestämiseen.
Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivät 2015 sujuivat
hienossa säässä sekä iloisessa ja mukavassa hengessä. Puhujien
alustukset herättivät paljon keskustelua ja kysymyksiä.
Kävijöitä oli komeat 450 henkilöä, jotka laittoivat nimensä
vieraskirjaan. Osallistujia oli kuitenkin enemmän, koska
kaikki eivät nimeään kirjoittaneet.
Tapaamisiin Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivillä
2016!
Puheenjohtaja Aila Dündar-Järvinen ja jäsentoiminnan
ohjaaja Tomi Suomalainen Taimin esittelypisteessä
Pispalan päihde- ja mielenterveyspäivänä.
Lähde:VesaVaittinen,Tampereen A-killan toiminnanjohtaja
35
kipunoita 4 / 2015
HYVÄÄ TAIMIN PÄIVÄÄ!
*
*
*
”Yksinäisyyden lahja antaa tilaa.”
ANNE HÄNNINEN, kirjailija
”Hyvä kaveri matkalla korvaa ajoneuvon.”
TUNTEMATON
Tiistaina, kahdeksas syyskuuta,
kun lehtiä lakaisee jo syksyn luuta,
vietimme Toivossa Taimin päivää,
ihan ilman mitään ikävän häivää.
Tervetulleeksi Aila D. toivotti
salin täyden juhlakansaa.
Taisi menneestä, tulevasta jutella,
en ota siihen tässä kantaa.
Päästän irti aina iloisen veikkosen,
ikivakaan Korhosen Ilmon.
Sukunimensäkin on niin yleinen,
ettei riitä se Suomessa kaikillen.
Kysyi maestro retorisesti,
onko Taimista laulua omaa.
Kävi läpi hän lauluja naisista,
kuten Irjasta, Leilasta, Sirkasta …
Joku joukosta silloin huudahti,
että kyllä Taimilla laulu on oma.
On Taimista laulanut Runeberg,
ja laulu on kovinkin soma:
”Mä taimi olen sun tarhassas,
ja varten taivasta luotu.
Sun armollisehen huomahas
jo syntymästäni suotu.”
Olin lapsena Lepolan tarhassa
ja tarhassa hyvin viihdyin.
Oli ihmissuhteet ihanat,
ja tekemistä aina löytyi.
Nyt taimena Taimin tarhassa
minä taivaan toivossa käyn
siihen asti, kun fysiikka pettää,
minä tiistaisin Taimissa näyn.
Ilmo lauloi juhlassa upeasti,
niin kuin Ilmo vain laulaa voi.
Oli naiset hyvän kahvin keittäneet
ja munkkirinkilät tarjolle toi.
Minä kiitän juhlan järjestäjiä,
kiitän trahteerauksesta myös.
Moninaisissa Taimin ryhmissä
on meillä jälleen toivo ja työ.
– KIITOS!
Osmo Haapaniemi
OH/12/09/-15
36
kipunoita 4 / 2015
Aquila-tutkimus
Jos käytätte masennuslääkettä, mutta Teillä on silti masennusoireita – tai jos läheisellänne on tällainen
tilanne - saatatte olla kiinnostunut Aquila-tutkimuksesta. Osana COMPASS-tutkimusohjelmaa, kansainvälisessä Aquila-tutkimuksessa arvioidaan, lievittääkö tutkimuslääke (breksipratsoli) masennusoireita, kun
sitä käytetään lisähoitona yhdessä hyväksytyn masennuslääkkeen kanssa.
Aquila-tutkimusryhmä etsii seuraavanlaisia henkilöitä:
·
vähintään 65-vuotias
·
vakavan masennustilan diagnoosi
·
nykyinen masennuslääkehoito ei anna hyvää hoitovastetta
·
voi osallistua tutkimukseen, joka kestää enintään kahdeksan kuukautta
Jos Te tai läheisenne täytätte nämä ehdot ja haluaisitte lisätietoa Aquila-tutkimuksesta, voitte ottaa
yhteyttä: LT, psykiatrian dosentti Marko Sorvaniemi, Mentoria Oy, Hämeenkatu 25 A 4. kerros,
33200 Tampere. Puh. 040 82 33 255. Jos päätätte osallistua tutkimukseen, tutkimuslääke annetaan
Teille ilmaiseksi ja kohtuulliset matkakulut korvataan.
Taimissa tapahtuu
Haluatko liittyä Taimi ry:n jäseneksi?
Yhdistyksemme vuosijäsenmaksu on 12 €/vuosi. Ainaisjäsenmaksu on
75 €. Tukijäsenmaksu on 120 €.
Jäsenmaksun voi suorittaa tilillemme FI53 4726 5020 0003 49. Muista
laittaa tiedonantoja-kohtaan osoitetietosi ja syntymävuotesi. Yhdistys
ei anna/myy tietojasi kenellekään muulle.
Jäsenmaksuun kuuluu yhdistyksen tarjoama toiminta ja neljä kertaa
vuodessa ilmestyvä Kipunoita-lehti.
Jäsenmaksun voi suorittaa myös käteisellä Taimi ry:n toimistossa.
37
kipunoita 4 / 2015
3
0
7
24
31
0
7
4
2016
helmikuu
m t
k
1
2
3
8
9
10
15 16 17
22 23 24
29
toukokuu
m t
k
2
9
16
23
30
3
10
17
24
31
4
11
18
25
3
0
7
24
31
elokuu
m t
1
2
8
9
15 16
22 23
29 30
2
9
6
23
30
marraskuu
m t
k
1
2
7
8
9
14 15 16
21 22 23
28 29 30
k
3
10
17
24
31
t
4
11
18
25
p
5
12
19
26
l
6
13
20
27
t
p
l
5
12
19
26
6
13
20
27
7
14
21
28
t
4
11
18
25
t
3
10
17
24
p
5
12
19
26
p
4
11
18
25
l
6
13
20
27
l
5
12
19
26
s
7
14
21
28
s
1
8
15
22
29
s
7
14
21
28
s
6
13
20
27
maaliskuu
m t
k
1
2
7
8
9
14 15 16
21 22 23
28 29 30
t
3
10
17
24
31
p
4
11
18
25
l
5
12
19
26
s
6
13
20
27
kesäkuu
m t
k
1
6
7
8
13 14 15
20 21 22
27 28 29
t
2
9
16
23
30
p
3
10
17
24
l
4
11
18
25
s
5
12
19
26
t
1
8
15
22
29
p
2
9
16
23
30
l
3
10
17
24
s
4
11
18
25
t
1
8
15
22
29
p
2
9
16
23
30
l
3
10
17
24
31
s
4
11
18
25
syyskuu
m t
k
5
12
19
26
6
13
20
27
7
14
21
28
joulukuu
m t
k
5
12
19
26
6
13
20
27
7
14
21
28
39
kipunoita 4 / 2015
Ellei vastaanottajaa tavoiteta, pyydetään
lähetys palauttamaan osoitteella:
Mielenterveysyhdistys Taimi ry., Ruusantalo,
Koulukatu 11, 33200 Tampere