Hospitaali-2015-5 - Varsinais

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölehti
Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts personaltidskrift
Uusi
viestintästrategia
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»Tietoturva on
jokaisen asia»
»
4
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»6
Koukussa
keilailuun
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
5 2015
Tyksilän uudesta
päiväkodista voi jo
hakea hoitopaikkaa
»9
LU E L I S Ä Ä S I V U LTA
»
13
2
Hospitaali 5 2015
KUUKAUDEN KIRJOITUS
SISÄLTÖ 21.12.2015
K U U K AU D E N K I R J O I T U S
I MÅNADENS SKRIVELSE
Selitinkö asiani ymmärrettävästi? . . . 2
MÅNADENS SKRIVELSE
Kunde jag förklara förståeligt? . . . . . 2
Palkitut aloitteet vuonna 2015 . . . . . . 3
Esa Halsinaho
Katja Kaartinen viestinnän
suunnittelijaksi . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
viestintäpäällikkö
informationschef
Simpukan helmi Tyksin
hedelmöityshoitojen yksikölle . . . . . . 3
Paperinen omailmoitus ja
koulutushakemus historiaan . . . . . . . 3
Kliininen silmä -palkinto
Päivi Pololle . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 3
Viestintään enemmän
huomiota . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4
Koulutuksella lisää
osaamista viestintäänkin . . . . . . . . . . 4
Lisää yhteisöllisyyttä profiilikuvilla . . 5
Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö . . 5
»Ylläpito olisi mahdotonta ilman
suunnitelmaa» . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5
»Tietoturva on jokaisen asia» . . . . . . . 6
Sairaanhoitopiirin monenlaiset
lyhenteet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 6
Åbolands sjukhus blev
pionjär på Facebook . . . . . . . . . . . . . . 7
Santran uudistusprojekti
käynnistynyt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 7
S arvesta h ä rk ä ä
Luottamus on kantava voimamme?
H E N K I LÖ K U N TA N E U V O S TO
Nouse ylös + LIIKU = elät pidempään 8
Henkilöstön hyvinvointitutkimus
2015 – yhteenveto trendeistä . . . . . . . 8
Selitinkö asiani ymmärrettävästi?
S
airaanhoitopiirille on valmistunut uusi viestintästrategia. Se on tarkoitettu meille kaikille ohjeeksi,
miten meidän pitäisi viestiä työssämme, että asiat
sujuisivat ja meistä ajateltaisiin hyvää. Sillä mehän viestimme kaikki, se ei ole mikään esimiesten tai ylimmän johdon oikeus tai velvollisuus.
Hallituksemme hyväksymään, ja paljolti valmistelemaankin, viestintästrategiaan on kirjattu paljon hyviä asioita. Se ei
ole kuvaus viestintämme nykytilasta, vaan visio tavoitetilasta,
jollaiseksi viestintämme toivotaan kehittyvän.
Vaikka organisaatiot käyttävätkin viralliseen viestintäänsä
usein tiedotusammattilaisia, voi »ruohonjuuritasolla» viestiä
hyvin myös ilman siihen tarkoitettua koulutusta. Se onnistuu
niin maalais- kuin kaupunkilaisjärjellä.
Se, mitä me sanomme, on tärkeää. Mutta vielä tärkeämpää
on, miten me sen sanomme. Tai kirjoitamme.
Erityisen huomion ansaitsevat tietysti potilaat ja heidän
läheisensä. Potilaamme ovat sairautensa, vammansa tai
ikänsä takia usein jo valmiiksi altavastaajan asemassa. Viestin
vastaanotto ja ymmärtäminen on syöpäpotilaalle tai muistisairaalle luonnollisesti hankalampaa kuin terveelle ihmiselle.
Terveysviestinnästä on juuri tuotettu tuoretta tutkimustietoa EU:n rahoittamassa IROHLA-hankkeessa. Siinä tutkittiin
vanhemman väestönosan – ikäihmisten – terveyden lukutaitoa kahdeksassa EU-maassa. Saatiin muun muassa selville,
että 12 prosentilla kohdeväestöstä oli puutteellinen ja 35 prosentilla ongelmallinen terveyden lukutaito.
Puutteellinen terveyden lukutaito ennustaa jopa korkeampaa kokonaiskuolleisuutta. Hyvä terveyden lukutaito puolestaan auttaa huolehtimaan itsestään paremmin, mikä vähentää terveydenhuollon kustannuksia, tutkimuksesta muun
muassa selviää.
Terveyden lukutaidolla tarkoitetaan kykyä ymmärtää ja
hyödyntää omaa terveyttään koskevaa informaatiota. Viestintä on vain osa terveyden lukutaitoa, mutta varmasti tärkeä.
Viestintä on myös kiinteä osa asiakaspalvelua ja määrittää
usein painotetusti asiakkaan palvelukokemusta. Huippuhyvästäkin hoidostamme voi jäädä huono muisto, jos epäonnistumme viestinnässä.
Viestinnän onnistuminen riippuu ennen kaikkea viestijästä.
Asenne on tärkeä. Meidän ei pidä kysyä »ymmärsitkö, mitä
sanoin?», vaan »osasinko selittää asiani ymmärrettävästi?».
HARRASTUKSENA
Koukussa keilailuun . . . . . . . . . . . . . . 9
M U LTA S O R M E L L A O N A S I A A
Hulinaa huisketta, vilinää vilskettä . . 9
Horisontissa haasteita
tutkimusrintamalla . . . . . . . . . . . . . . 10
EndoNet työkaluksi
parempaan tekonivelkirurgiaan . . . . 11
A M M AT T I N A
Metallimiehillä monipuolinen
ja itsenäinen työ . . . . . . . . . . . . . . . . . 12
Ajatuksia joulutähden valossa . . . . . 12
T YÖY H T E I S Ö T U T U K S I
»Toivomme kierrätystä» . . . . . . . . . . 13
Tyksilän uudessa päiväkodissa
enemmän hoitopaikkoja . . . . . . . . . . 13
T3-hankkeen rakennustyöt
käynnistyneet . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 14
»Opimme toinen toisiltamme» . . . . . 15
Marja Huuskonen Terveydenhuollon
100 vaikuttajaa -listalle . . . . . . . . . . . 15
U-sairaalan synnytysosaston
remontti valmistunu . . . . . . . . . . . . . 15
K urkistus museon kokoelmiin
Kaarimalja . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 15
Sarastuksen avoimet
ovet 27.11.2015 . . . . . . . . . . . . . . . . . 16
Tyks tutkii ja hoitaa –yleisöluennot . . 16
Kansi: Tyksin T-sairaalan päivystysleikkausosastolla koristeltiin kuusi hyvissä ajoin ennen
joulua. Koristelijoina osastonhoitaja Marjaana
Kettu (edessä) ja sairaanhoitaja Leila Nieminen. (Kuva: Esa Halsinaho)
HOSPITAALI
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiirin
henkilöstölehti
− Personaltidskrift
för Egentliga Finlands
sjukvårdsdistrikt.
9. vuosikerta.
Julkaisija: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiri.
Kunde jag förklara förståeligt?
S
tagit fram färsk forskningsdata om hälsokommunikation.
jukvårdsdistriktet har fått en ny informations- och
I projektet tittade man på den äldre befolkningens - seniorernas
kommunikationsstrategi. Den ska ge vägledning åt oss
alla i hur vi informerar och kommunicerar i vårt arbete, - hälsolitteracitet i åtta EU-länder. Bland annat framgick det
så att allting fungerar och vi gör ett gott intryck. För alla av att 12 procent av målbefolkningen hade en bristfällig och
oss kommunicerar - det är inte fråga om chefernas eller den 35 procent en problematisk hälsolitteracitet.
En bristfällig hälsolitteracitet kan till och med förebåda en
högsta ledningens rättighet eller skyldighet.
I strategin som godkänts och i stor utsträckning också utar- högre totalmortalitet. God hälsolitteracitet däremot hjälper
att bättre ta hand om sig själv, vilket sänker sjukvårdskostnabetats av vår styrelse ingår många bra saker. Den är inte en
beskrivning av vår informations- och kommunikationsverk- derna. Bland annat det här framkommer ur undersökningen.
Med hälsolitteracitet avses förmågan att förstå och kunna
samhets nuläge, utan av målbilden, dit vi önskar att utveckdra nytta av information som gäller den egna hälsan. Komlingen ska föra oss.
Även om organisationer ofta använder sig av yrkesfolk för munikation och information är bara en del av hälsolitteracisin officiella informations- och kommunikationsverksamhet teten men säkert en viktig sådan.
Kommunikations- och informationsverksamheten är
går det också bra att kommunicera på gräsrotsnivå, utan ha
också en integrerad del av kundservicen och har en stor andel
utbildning i branschen. Det lyckas med både sunt bond- och
i hur kunderna upplever servicen.
stadsförnuft.
Även minnesbilden av vår toppenvård kan bli dålig om vi
Det vi säger är viktigt. Men ännu viktigare är hur vi säger
det. Eller skriver det. Speciell uppmärksamhet förtjänar givet- misslyckas i vår information och kommunikation.
Hur väl informations- och kommunikationsverksamheten
vis patienterna och deras anhöriga. Våra patienter är genom
sin sjukdom, skada eller ålder ofta redan i ett underläge. Att lyckas beror fram för allt på den som informerar och kommunicerar. Attityden är viktig. Vi ska inte fråga »förstod du
ta emot och förstå ett budskap är av naturliga skäl svårare
för en cancerpatient eller minnessjuk än för en frisk person. vad jag sa?» utan »kunde jag förklara min sak på ett förståDet av EU finansierade IROHLA-projektet har nyligen eligt sätt?»
Toimitus:
Päätoimittaja
Esa Halsinaho,
puh. 02 313 1083,
[email protected]
Toimituspäällikkö
Kristiina Andreasson,
puh. 050 599 5620,
[email protected]
Toimituskunta:
(suluissa varajäsenet)
Kristiina Andreasson,
Esa Halsinaho, Marjut
Kahilainen, Leena Kähäri
(Helena Haapalehto-Gaebler),
Anneli Lautaro (Johanna
Siiriäinen), Pirjo Marjamäki
(Eija Järvelä), Jussi Rantanen
(Sari Rannikko), Marja-Leena
Veijola (Päivi Huhtala).
Toimittajat:
Marjo Peltoniemi,
Tuula Vainikainen,
Mathias Luther
(Inter Folia Press)
Taitto: Letterhead
Paino: I-print Oy, Seinäjoki.
Painos noin 10 000 kpl.
Jakelu: Itella Oyj.
Osoitteet: VarsinaisSuomen sairaanhoitopiirin
osoiterekisterit.
Osoitteenmuutokset:
VSSHP:n työntekijät
ilmoittavat esimiehelleen,
muut lehden saajat
osoitteeseen [email protected]
tai puh. 02 313 1103.
Toimituksen osoite:
Varsinais-Suomen
sairaanhoitopiiri,
Viestintäyksikkö, PL 52,
20521 Turku.
Ilmestyminen:
5 kertaa vuonna 2015.
ISSN 1796-8062.
Seuraava lehti
ilmestyy 29.2.2016.
Aineistopäivä 5.2.2016
Mediatiedot: www.vsshp.fi
> Sairaanhoitopiiri
> Media, tiedotteet, viestintä
> Julkaisut > Hospitaali-lehdet
5 2015
Palkitut
aloitteet
vuonna
2015
Aloiteryhmä kokoontui vuonna 2015 kaksi
kertaa. Ryhmässä on käsitelty yhteensä
34 aloitetta, joista viisi on palkittu.
Palkitut aloitteet ja palkkiosummat:
• Käyttämättömät kuulokojeet,
Maija Prami, 400 euroa
• Ajanvarauksen ilmoittaminen,
Sinikka Sarakari, 150 euroa
• Toimiva yksikköluettelo,
Sonja Varakas, 100 euroa.
• Opasteet ulkona,
Terttu Keskinen, 100 euroa
• Laboratorion kutsuminen päivystykseen,
Tiina Heinilä, 100 euroa.
Onnea palkituille!
Tarkemmat kuvaukset aloitteista sekä niistä
annetut lausunnot ovat luettavissa aloitejärjestelmästä. Palkitut aloitteet siirtyvät vastuuyksiköille toteutettavaksi. Toteuttamistilannetta voi seurata aloitejärjestelmässä.
Linkin aloitejärjestelmään löydät Santrasta.
Aloitetyöryhmä kokoontuu seuraavan
kerran tammikuussa. Jos sinulla on idea,
parannusehdotus, kehittämisehdotus tai
tiedät, mitä kannattaisi tehdä toisin, tee
aloite ja tule palkituksi! Lisätietoja aloitejärjestelmästä on Hospitaalissa 4/2015
sekä Santrassa.
Katja Kaartinen
viestinnän
suunnittelijaksi
Viestintäyksikössä on 14.12.2015 aloittanut määräaikainen viestinnän suunnittelija Katja Kaartinen. Kaartinen on
koulutukseltaan medianomi (amk). Hänellä on toimittajan ja tiedottajan työkokemusta vuodesta 2007 alkaen. Toimittajana Kaartinen on työskennellyt
Uudenkaupungin Sanomissa, Ylen Turun radiossa ja viimeksi Turun Sanomissa. Tiedotustehtäviä hän on hoitanut
Turun kaupungin sosiaali- ja terveystoimessa sekä Turun ja Kaarinan ev.lut.
seurakuntayhtymässä, josta hän siirtyi
tänne suunnittelijaksi.
Katja Kaartisen suunnittelutehtävät
painottuvat sosiaalisen median laajempaan käyttöönottoon sairaanhoitopiirin yksiköissä. Hän myös kartoittaa tulos- ja toimialueidemme viestintätarpeita ja kouluttaa henkilöstöämme
etenkin some-viestinnässä.
Hospitaali
3
Simpukan helmi
Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle
T eksti J A K U VA
» KRISTIINA ANDREASSON
Tahattomasti lapsettomien Simpukka
-yhdistys on myöntänyt Tyksin hedelmöityshoitojen yksikölle Simpukan
helmi -tunnustuksen.
T
unnustuksen perusteluissa kerrotaan, että Tyksin hedelmöityshoitojen yksikössä psyykkisen
tuen tarjoaminen on tärkeä osa hoitojen kokonaisuutta ja potilaiden hyvinvoinnin tukeminen kuuluu henkilöstön perustyöhön. Klinikalta ohjataan
tarvittaessa yleissairaalapsykiatrian
puolelle, jossa keskusteluapua tarjoaa
lapsettomuuteen perehtynyt psykologi. Yleissairaalapsykiatrian poliklinikalla työskentelevän psykologi Aija
Hautaviidan mukaan hoito on mahdollisimman potilaslähtöistä. Hautaviidan näkemystä tukevat Simpukan
helmi -tunnustuksen perustelut: Keskustelukäyntejä järjestetään joustavalla aikataululla, potilaan tarpeiden
ja tilanteen mukaan.
– Meille tulee noin 60 lähetettä vuosittain
lapsettomuusryhmästä. Täällä tavataan
sekä potilasta että puolisoa, sanoo Aija
Hautaviita. – Tarvittaessa potilas ohjataan
lääkärille, jos tulee selkeästi tarve sairauslomalle tai masennuslääkitykselle, vaikka
ei-lääkkeellistä hoitoa painotetaan.
Simpukka-yhdistyksen mukaan useimmat Tyksin hedelmöityshoitojen yksikön
potilaat kertovat, että heidän tuen tarpeeseensa on vastattu.
– Paras palaute tulee potilailta, sanoo
Aija Hautaviita.
Simpukan helmi myönnetään neljä kertaa vuodessa henkilölle tai taholle, joka
on edistänyt lapsettomien hyvinvointia
yhteiskunnassamme. Simpukka-yhdistyksen tavoitteena on lisätä tahattomasti
lapsettomien hyvinvointia. Tärkein toimintamuoto on vertaistuki, jota tarjotaan tapaamisissa, verkossa ja somessa.
Lisätietoa Simpukasta: simpukka.info ja
facebook.com/simpukka.info
– Tunnustuksen saaminen tuntui hienolta,
sanoo Aija Hautaviita.
Paperinen omailmoitus ja
koulutushakemus historiaan
Viimeistään 1.1.2016 me kaikki
VSSHP-läiset siirrymme käyttämään
sähköisiä lomakkeita webTallennusohjelmassa. Lomakkeita on kaksi:
omailmoitus sairauspoissaolosta ja
hakemus ulkopuolisiin koulutuksiin.
Lisäksi lupapyyntö toimia VSSHP:n
tiloissa ilman palvelussuhdetta sähköistyy samalla aikataululla. Lisätietoja
saat Santrasta tai vaikkapa kollegaltasi.
Toivottavasti viidakkorumpu toimii!
katselemaan ja ottamaan raportteja aiempien vuosien koulutustapahtumista, mutta
sinne ei voi enää lisätä uusia tapahtumia.
Jos olet jo tehnyt Tk-ohjelmaan koulutushakemuksen vuodelle 2016, hakemusta ei
tarvitse tehdä uudelleen, mutta lisääthän
koulutuksen tiedot Sympaan.
Vuodesta 2016 alkaen täydennyskoulutukset tallennetaan Sympaan. Omat täydennyskoulutukset ja koulutustehtävät
-lomakkeelle kertyy koulutusten tietoja
Lisätietoa omien koulutusten
seurannasta
Täydennyskoulutuksen seurantaohjelma jää pois käytöstä vuoden 2016
alusta. Ohjelmasta pystyy jatkossa
1. työntekijän itse tallentamana
2. automaattisiirrolla sähköiseltä
koulutushakemukselta ja
3. VSSHP:n koulutuskalenterin
ilmoittautumisen kautta.
Moodlessa suoritetut verkkokurssit
siirtyvät myös Sympaan automaattisesti, kun kurssin tentti on suoritettu
hyväksytysti.
VSSHP:n koulutuskalenteri ja koulutuksiin ilmoittautuminen ovat jo Sympassa. Koulutuskalenteri löytyy Sympan etusivulta ja koulutuksiin ilmoittaudutaan ohjelmatiedoissa olevasta
linkistä. Ilmoittautumisen yhteydessä
on tärkeää antaa oma @tyks.fi -sähköpostiosoite, sillä sen perusteella koulutus tallentuu myös Omat täydennyskoulutukset -lomakkeelle.
M arjut K a h ilainen ja S irpa S aarni ,
Henkilöstöpalvelut
Kliininen silmä -palkinto Päivi Pololle
Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta on palkinnut Tyksin naistentautien
ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti
Päivi Polon Vuoden kliininen silmä -palkinnolla ja Tyksin naistenklinikalla työskentelevän erikoislääkäri Pia Suvitien
Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tunnustuksella.
V
uodesta 1997 lähtien jaettu Vuoden
kliininen silmä -palkinto myönnetään tunnustuksena erityisen
onnistuneesta diagnostisesta, hoidollisesta tai hallinnollisesta toiminnasta tai
nokkelasta keksinnöstä. Päivi Polo palkittiin oivalluksestaan hyödyntää draamallisuutta potilaan kohtaamisen opetuksessa. Synnytys- ja naistentautiopin
kliinisenä opettajana Polo on vetänyt jo
useamman vuoden pienryhmäopetusta,
joka mahdollistaa opiskelijoiden harjoitella potilaan kohtaamista draamallisesti.
Potilaan kohtaaminen on olennainen osa
lääkärin työtä, ja onnistunut lääkäri-potilassuhde on tärkeä koko hoitoprosessin
onnistumiselle. Potilaan kohtaamista
harjoiteltaessa draama eli näytelty tilanne
simuloi potilaan ja lääkärin käyttäytymistä
ja tuntemuksia.
Vuoden erikoislääkärikouluttaja -tunnustuksella palkittu Pia Suvitie on gynekologisen kirurgian erikoisosaaja, jonka vastuualueena on endometrioosipotilaiden
hoito. Suvitietä kiitettiin erityisesti hänen
empaattisuudestaan potilaita kohtaan.
Suvitien opetusta luonnehdittiin ystävälliseksi, humoristiseksi ja kärsivälliseksi
ohjeistamiseksi kohti oikeaa tekniikkaa.
Lisäksi hänen vahvuudekseen mainittiin
erikoistuvien lääkärien perheen ja työn
yhteensovittamispaineiden ymmärrys.
Hospitaali 5 2015
4
Uusi strategia avuksi
Viestintään enemmän
huomiota
TAVOITEMIELIKUVAMME
T eksti
» ESA HALSINAHO
Meille on valmistunut viestintästrategia, jolla viestintäämme pyritään kehittämään ja yhtenäistämään.
V
iestintästrategian tärkeä ja keskeinen sanoma
on, että me kaikki viestimme koko ajan, ja
sillä on merkitystä, miten me viestimme. Toimimme palveluammateissa, ja kohtaamme päivittäin potilaita ja muita asiakkaita. Jokaisesta kohtaamisesta jää asiakkaalle mielikuva. Se ei välttämättä
rajaudu vain kyseiseen kohtaamiseen, vaan voi määrittää laajemminkin mielikuvaa sairaalasta tai jopa
koko sairaanhoitopiiristä.
Viestinnälläkin on tavoitteita
Viestintästrategian valmistelu aloitettiin touko-kesäkuussa ja kesälomatauon jälkeen jatkettiin elokuusta
lokakuuhun. Kuntayhtymämme hallitus hyväksyi
viestintästrategian 3.11.2015. Työn tuloksena meillä
on nyt sairaanhoitopiirin tasoinen näkemys siitä,
mitä tavoittelemme viestinnällämme. Tavoitemielikuvamme linjaa, mitä haluamme muiden meistä
ajattelevan.
Käytimme aika paljon aikaa tavoitemielikuvaamme sopivan perusviestin miettimiseen. Testasimme sitä myös henkilökunnalle suunnatulla
kyselyllä. Perusviestiksi kiteytyi »Vaalimme elämäsi
tärkeintä»(»Vi värnar om det viktigaste i ditt liv»).
Perusviesti on tarkoituksellisesti moniulotteinen.
Vastaanottaja voi löytää siitä erilaisia näkökulmia
oman tilanteensa mukaan. Perusviesti puhuttelee sekä potilasta että potilaan läheisiä. Siinä on
mukana henkilökunnan lupaus potilaille, ja myös
johdon lupaus vaalia ammattimaista tekemistä.
Tukipalvelumme ja tieteellinen tutkimuksemmekin ovat perusviestin takana. Siinä on yhteisöllisyyttä ja me-henkeä.
Perusviestin tueksi viestintästrategia erittelee
tärkeimpien kohderyhmiemme ydinviestit. Viestinnän periaatteet auttavat meitä viestimään yhtenäisesti ja johdonmukaisesti eri tilanteissa.
Some haltuun
Viestintästrategiaan on kirjattu parisenkymmentä
viestinnän kehittämisen painopistettä. Yksi tärkeimmistä on lisätä sosiaalisen median käyttöä omassa
työviestinnässämme. Toinen tärkeä tavoite on kartoittaa tulos- ja toimialueidemme viestinnällisiä
tarpeita sekä luoda niihin osaavien oto-viestijöiden
verkosto. Siinä on apuna viestinnän koulutus, jota
tarjotaan ensi vuonna aiempaa enemmän.
Viestintästrategia
Mielikuvat, jotka toivomme
välittävämme sidosryhmillemme.
• olemme ammattitaitoisia, luotettavia ja
tehokkaita
• olemme huippuyksikkö, joka toimii
kaikessa potilaslähtöisesti
• hyödynnämme toiminnassamme
vankkaa osaamista ja kansainvälisesti
arvostettua tutkimustietoa.
www.vsshp.fi
> Sairaanhoitopiiri
> Media, tiedotteet, viestintä
> Viestintästrategia
VAALIMME ELÄMÄSI
TÄRKEINTÄ
OSAAMISEMME
Tekijät, jotka erottavat meidät muista
toimijoista.
• huippuluokan yliopistosairaala
• monipuoliset erikoissairaanhoidon
palvelut
• vaikuttavat hoitomenetelmät
• erikoisosaamista, joka houkuttelee
potilaita myös toiminta-alueen
ulkopuolelta
• kansainvälisesti arvostettu
tutkimus- ja opetusympäristö
VAHVUUTEMME
Vahvuustekijämme asiakkaille ja
sidosryhmille.
• vankka ammattitaito
• potilaslähtöisyys
• luotettavuus
• tuottavuus, tehokkuus, toiminnallisuus
• taloudellinen vakaus
• nopeus silloin, kun hätä on suurin
• tieteellinen tutkimus ja kansainvälinen
osaaminen
Koulutuksella lisää osaamista viestintäänkin
Alueellisessa koulutusohjelmassa on vuonna 2016 tarjolla aiempaa enemmän viestintäaiheista koulutusta.
Koko henkilökunnalle
suunnatut koulutukset
Näitä järjestetään saman sisältöisinä neljä kertaa
sekä kevätkaudella että syyskaudella.
Sosiaalinen media
VSSHP:ssä
• mitä some on?
• lait ja säännöt somen käytössä
• VSSHP:n some-säännöt ja -ohjeet
• somen kytkeytyminen VSSHP:n viestintään
• somen hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja maineenhallinnassa.
Viestintä osana
asiakaspalvelua
• viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, kutsukirjeet ja hoito-ohjeet
• henkilökohtaisen viestinnän vaikutus maineeseemme ja maineen merkitys
• asiakkaan odotukset, miten asiakaspalautetta kerätään ja mitä palautteet kertovat
• viestinnän ymmärrettävyys ja selkeäkielisyys.
Esimiehille suunnatut
koulutukset
Näitä järjestetään saman sisältöisinä kaksi kertaa
sekä kevätkaudella että syyskaudella.
Työyhteisöviestintä I
• viestinnän keinot, kanavat, säännöt ja ohjeet, tärkeimmät juridiset näkökohdat
• viestinnän ymmärrettävyys ja selkeys
• valmistautuminen muutoksiin ja poikkeustilanteisiin
• esimiehen viestintävelvollisuudet, viestinnällä vaikuttaminen.
Työyhteisöviestintä II
• viestintä osana hyvää henkilöstöpolitiikkaa
• viestinnän suunnittelu ja kehittäminen työyhteisön hyväksi
• somen käyttö VSSHP:ssä
• perustiedot median toiminnasta.
Santra
> Tukipalvelut
> Viestintä- ja käännöspalvelut
> Viestintästrategia
Viestintämme ydin
Tarkemmat tiedot julkaistaan myöhemmin alueellisessa koulutuskalenterissa.
5 2015
Hospitaali
5
Lisää yhteisöllisyyttä
profiilikuvilla
Miten voin tukea omalta osaltani työyhteisöviestintää? Helposti, lisäämällä
oman kuvasi Santrassa omaan profiiliisi.
Miksi? Oma kuva profiilissa tukee työyh-
TAPAMME TOIMIA
Kuvaa meille ominaisia piirteitä, mielikuvaa, asennetta, käyttäytymistämme.
teisöviestintää, helpottaa työyhteisössä
toisten tunnistamista, auttaa uusia työntekijöitä oppimaan helpommin työkaverien
nimet ja ylipäätään lisää yhteisöllisyyttä.
Millainen kuva? Kasvokuva sinusta.
Kuvan koko: 150 pikseliä (leveys) ja 200
pikseliä (korkeus). Kuvan voi mainiosti
ottaa kännykällä, se voi olla myös selfie!
Yksikkö voi täydentää kerralla puuttuvat
profiilikuvat vaikka osana kahvitaukoa.
Tapamme toimia on
• luotettava
• ihmisläheinen
• ammattitaitoinen
• ystävällinen
• tehokas
• avoin
Miten kuva lisätään?
PERIAATTEEMME
Näitä periaatteita noudattamalla
vahvistamme mainettamme
luotettavana toimijana.
Viestintämme on
• avointa
• luotettavaa
• oikea-aikaista
• palvelevaa
• uudistuvaa
• vaikuttavaa
• ymmärrettävaa
YDINVIESTIMME
Viestimme olennaiset sisällöt
sidosryhmillemme.
• ammattitaitoinen ja ystävällinen
henkilökunta
• oikeudenmukainen, luotettava ja
vastuullinen työnantaja
• osaava ja tehokas palveluiden tuottaja
• huippuluokan tutkimusosaaja
• hyvä yhteistyökumppani
• ammattimainen viestijä
Kuvan lisääminen profiiliin
on yksinkertaista.
Santra > oikea yläkulma
> klikkaa nimeäsi > oma profiili
> muokkaa omaa profiilia
> valitse kuva.
Valitse selaa > etsi
koneeltasi oikea
kuvatiedosto
> avaa > OK
> tallenna ja sulje.
»Ylläpito olisi
mahdotonta ilman
suunnitelmaa»
Tarkat ohjeet
kuvan lisäämiseksi
Santrassa > Ohjeet
> Santran käyttöohjeet
T eksti
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) rekrytointi on ollut
Facebookissa joulukuusta 2011 alkaen. Päivityksistä ja ylläpidosta
huolehtii oman työnsä ohessa kolme rekryn työntekijää.
I
vastaa keskeisten
painettujen ja sähköisten viestintäkanavien
koordinaatiosta ja
sisällöntuotannosta
(esimerkiksi vsshp.fi,
Santra, Hospitaali,
Lasaretti)
dea sosiaalisen median (some) käyttöönotosta rekrytoinnin tueksi
tuli rekrytointisuunnittelija Sanna-Mari Heinoselta.
– Alussa ei ollut sovittuna, mitä päivitetään ja milloin päivitetään
tai kuka päivittää, kertoo Sanna-Mari Heinonen. – Ajateltiin vain, että
mennään someen.
Liikkeellelähtö ilman sisältösuunnitelmaa näkyi mm. päivitysten epäsäännöllisyytenä ja vaikeutena oman työn ohessa keksiä aiheita päivityksiin edes viikottain. Facebook-sivun sulkeminen ei käynyt mielessä,
mutta ylläpito ja kehittäminen otettiin rekryn kehittämispäivänä pohdintaan. Keskeinen kysymys oli kohderyhmä: kuka tykkää rekryn Facebooksivusta? Ideoinnin pohjalta kohderyhmää laajennettiin työnhakijoiden
lisäksi VSSHP:n nykyisiin työntekijöihin. Ylläpidon tueksi laadittiin päivityskalenteri ja sovittiin päivitysvuorot. Päivityskalenterissa näkyvät esimerkiksi juhlapyhät, teemapäivät ja Hospitaalin ilmestymisajankohdat.
Päivitysvuorossa oleva seuraa VSSHP:n ajankohtaisia asioita some-kanavan kohderyhmien näkökulmasta.
– Ylläpito olisi mahdotonta ilman suunnitelmaa. Kanavasta tulisi helposti passiivinen, sanoo Sanna-Mari Heinonen. – Sivua on päivitettävä
säännöllisesti.
Rekryn kokemusten pohjalta Sanna-Mari Heinonen suosittaa sisältösuunnittelua ennen some-kanavan käyttöönottoa. Suunnittelussa pitää
miettiä kanavan profiili ja sisältö, kohderyhmät sekä päivitysresurssit
ja -tiheys. Organisaation some-kanavan ylläpito ja kehittäminen vaatii
Sanna-Mari Heinosen mielestä jatkuvaa sisäistä keskustelua.
– Mietimme koko ajan, mitä ja miten voisi parantaa, sanoo SannaMari Heinonen.
Rekryn viikkopalavereissa pohditaan säännöllisesti mm. päivitysten tyyliä sananmuotoja myöten ja reagoimista kommentteihin. Tosin
nimenomaan keskustelun vähäisyys rekryn Facebook-sivulla on ollut
suuri yllätys!
Rekryn some-näkyvyys laajeni joulukuun alussa LinkedIn-ryhmällä.
Seuraava mahdollinen uusi kanava voisi olla Instagram.
vastaa mediayhteistyöstä ja seurannasta
VSSHP sosiaalisessa mediassa (viralliset sivut)
Esimerkki hyvin hoidetusta
yksikön yhteisöllisyydestä.
(Kuvassa ennakoidaan jo
Santran mobiilikäyttöä.)
Sairaanhoitopiirin viestintäyksikkö
Voit ottaa meihin yhteyttä kaikissa viestintään liittyvissä kysymyksissä!
Viestintäyksikön työntekijät ja keskeiset tehtäväalueet
Esa Halsinaho
viestintäpäällikkö
puh. 02 31 31083
• internetsivusto (vsshp.fi)
• Lasaretti-lehti, muut painotuotteet
• päivittäisviestintä, mediasuhteet
• viestinnän suunnittelu, kehittäminen ja ohjeet
Kristiina Andreasson
tiedotustoimittaja
puh. 02 31 33119
• Hospitaali
• päivittäisviestintä
• viestintäkoulutus
Miika Jääskeläinen
verkkotoimittaja
puh. 02 31 30531
• verkkoviestintä: Santra, internetsivusto (vsshp.fi)
• verkkosivujen sisällöntuottajien koulutus ja tuki
• keskittyy Santran kehittämiseen 30.4.2016 saakka
Suvi Lähteenmäki
ma. suunnittelija
(osa-aikainen)
30.4.2016 saakka
puh. 02 31 31456
• verkkotoimittajan tehtävät: Santra, internetsivusto (vsshp.fi)
Katja Kaartinen
ma. viestinnän
suunnittelija
31.12.2016 saakka
puh. ks. Santra
• sosiaalisen median strategia, uusien kanavien
käyttöönotto ja henkilöstön koulutukset
• tulos- ja toimialueiden viestintätarpeiden
kartoitus
• viestinnän suunnittelu ja kehittäminen
Viestintästrategian
mukaan viestintäyksikkö
vastaa päivittäisestä
ulkoisesta ja sisäisestä
viestinnästä (esimerkiksi
kokous- ja mediatiedotteet, tapahtumat)
kehittää viestintää ja
laatii viestintäohjeita
koordinoi ja avustaa
eri tulosyksiköiden
ja toimialueiden
viestintää
Tyks Kantasairaala, Hallintokeskus (rakennus 11 A, 2. krs., huone A224)
sähk ö posti : [email protected] L isätietoja : Santra > Tukipalvelut > Viestintä- ja käännöspalvelut.
T oimisto :
» KRISTIINA ANDREASSON
Facebook
Twitter
YouTube
Nami-tutkimusryhmä
Turunmaan sairaala
Tyks Tules-toimialue
Tyks Vakka-Suomen sairaala
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi
Tyks Lasten ja nuorten klinikka
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin rekrytointi
6
EPLLTotek
Hospitaali 5 2015
VSKK
Sairaan»Tietoturva
on jokaisen
asia»
T eksti J A K U VA
hoitopiirin
monenlaiset
lyhenteet
T eksti : E sa Halsina h o
Jokin aika sitten eräs Hospitaalin eläkeläislukija harmitteli meilissään, ettei ymmärrä meidän lyhenteitämme, vaikka on tehnyt pitkän työuran palveluksessamme.
T
Tietoturva koskee hyvin monenlaisia
asioita: fyysisestä turvallisuudesta
(esimerkiksi ovien lukitseminen)
asiakirjojen oikeaan käsittelyyn.
» KRISTIINA ANDREASSON
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) henkilöstön tietoturvaopas löytyy Santrasta ja sisältää arkityöhön liittyviä ohjeita. Uudistettu opas tullaan antamaan
uusille työntekijöille osana perehdytystä.
T
ermejä tietoturva ja tietosuoja käytetään arkikielessä usein toistensa synonyymeinä. VSSHP:n tietoturvasuunnitelmassa käsitteet on määritelty näin:
Tietoturvallisuudella tarkoitetaan tietojen, järjestelmien
ja palveluiden asianmukaista suojaamista sekä normaaliettä poikkeusoloissa. Tietoturvallisuutta koskevan lainsäädännön lähtökohta on yksityisyyden suoja. Tärkeä osa
tietoturvaa on tietosuoja, jolla tarkoitetaan eri henkilörekistereissä olevien tietojen asianmukaista keräämistä,
käsittelyä ja hävittämistä henkilötietolain vaatimusten
mukaisesti.
– Jokaisen työntekijä on huolehdittava omassa työssään
tietoturvasta. Tietoturva on jokaisen asia. Esimies huolehtii ja on vastuussa koko yksikön osalta, sanoo VSSHP:n
tietosuojavastaava Kristiina Hovi.
Sairaanhoitopiirissä työskentelevien on oltava erityisen huolellisia tietoturva-asioissa. VSSHP:n tietoturvaoppaassa ohjeistetaan, miten toimia tietoturvallisesti, ja
miten voi estää tietoturvan vaarantumisen. Tietoturvaan
liittyvissä pulmatilanteissa yksiköt voivat ottaa yhteyttä
tietosuojavastaava Kristiina Hoviin tai tietoturvavastaava
Yrjö Koivusaloon.
– Tärkeintä, että asiat on etukäteen suunniteltu, eikä
jouduta jälkikäteen sammuttamaan tulipaloja. Moni
tietoturvaongelma ja tietosuojaongelma torjutaan ihan
yksinkertaisesti huolellisuudella ja ohjeiden noudattamisella.
Uudistetussa tietoturvaoppaassa on mukana myös
sosiaalisen median osio.
– Arkistokaapin tuhoutuminen ja somessa julkaistu
asia voivat tuntua olevan eri kategoriaa, mutta molemmissa on kuitenkin kyse tietoturvasta.
Tietoturvapoikkeamista ilmoitus
VSSHP:ssä Medbit huolehtii tekniikasta tietoturvan
käytännön toteuttamisessa. Tietoturvapoikkeamasta voi
tehdä ilmoituksen HaiPro-järjestelmän kautta Santrassa.
– Akuutit tilanteet hoitaa Medbit. HaiPro-ilmoitus
tehdään jälkikäteen, jos tietoturva on vaarantunut tai
on sattunut läheltä piti -tilanne.
Tietoturvaongelmat saattavat olla yksikössä tiedossa, mutta niistä ei ole raportoitu eteenpäin. Tietoturvapoikkeamien raportointi keskitetysti yhden
kanavan kautta auttaa huomaamaan toistuvat ongelmat ja muodostamaan kokonaiskuvan.
– Jos esimerkiksi potilastietojärjestelmä kaatuu
koko ajan, se vaarantaa eheyden ja tietoturvallisuuden. Katkokset ovat tietoturvaongelma, mainitsee
Kristiina Hovi esimerkkinä HaiPron kautta ilmoitettavaksi sopivasta ongelmasta.
Toinen esimerkki on tulostus: Väärään printteriin
tulostaminen voi johtua käyttäjän valinnasta, mutta
voi olla myös käyttäjästä riippumaton ongelma. Jälkimmäisessä tapauksessa tilanteesta on ilmoitettava
HaiPron kautta.
Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyvistä asioista
ja koulutuksista löytyy tietoa Santrasta: > Turvallisuus > Tietoturva ja tietosuoja. Sivuilta tulevat löytymään myös aiheeseen liittyvät useimmin kysytyt
kysymykset.
Iskikö virus?
Surffaan internetissä ja yhtäkkiä epäilen että
työasemaani on iskenyt virus – mitä teen?
Älä hätiköi.
Älä sulje päätelaitetta, mutta irrota lähiverkkokaapeli tai katkaise langaton yhteys työasemastasi.
Kirjoita ylös, mitä mahdollisessa ilmoituksessa
tai varoituksessa luki tai ota siitä kuva kännykälläsi.
Ota yhteyttä Medbitin palvelupisteeseen.
Auta tutkinnassa. Kerro mitä olit tekemässä,
kun kone alkoi toimia odottamattomasti.
Toimi saamiesi ohjeiden mukaisesti.
Tee jälkikäteen tietoturvailmoitus HaiPron
tietoturvailmoituksen kautta.
oden totta, vaikea on ilman selitystä tietää, mitä
otsikossa mainitut lyhenteet tarkoittavat. Tai vaikkapa TMS, Tules, AVH, Saske, Sapa, LOVe ja MET.
On selvää, että lyhenteitä tarvitaan. Kielitoimisto linjaa, että »lyhennettä voi käyttää, kun se todella lyhentää
sanaa tai kun lyhentäminen on tilan säästämisen vuoksi
perusteltua. Jos käytetään muita kuin yleisesti tunnettuja lyhenteitä, on ne selitettävä ensimmäisen esiintymän yhteydessä.»
Sairaanhoitopirin organisaatioon tai omaan toimintaan
liittyvät lyhenteet eivät ole yleisesti tunnettuja ja siksi ne
pitää selittää tekstissä. Niiden kirjoitustavassakin näkee
vaihtelua. Esimerkiksi Tyksin lyhennettä kirjoitetaan
edelleen vanhaan malliin isoilla kirjaimilla TYKS:lle tai
TYKSille, vaikka olemme ohjeistaneet käyttämään sitä
erisnimen tapaan; puhutaan Tyksistä. Taysilla on nimilyhenteestään sama käytäntö. Kieliopillisesti isotkin kirjaimet ovat toki oikein.
Ymmärrettävää viestintää
Ymmärrettävyys on yksi uuden viestintästrategiamme
seitsemästä periaatteesta. »Ymmärrettävyys tarkoittaa, että ilmaisemme asiamme mahdollisimman selkeästi, käytämme viestinnässä kulloisenkin kohderyhmän
ymmärtämää kieltä ja terminologiaa sekä vältämme
viestin vastaanottajille vieraita ilmaisuja. Tarvittaessa
tuemme tekstiä havainnollistavalla kuvituksella.»
Ilmaisemamme periaatteen mukaisesti meidän pitää
käyttää lyhenteitä harkitusti. On varmistettava, että lukija
tai kuulija tietää, mitä lyhenteet tarkoittavat silloin, kun
niitä käytämme.
Viestintästrategiamme kehittämisen painopisteisiin
on kirjattu, että »tarkistamme ja selkeytämme viestinnän
pelisääntöjämme ja ohjeitamme». Tämä koskee myös kirjoitusohjeita, joita laadimme lisää henkilökuntamme työn
helpottamiseksi ja paremman kielenkäytön vaalimiseksi.
Yleisten lyhenteiden käyttöön liittyviä ohjeita saa mm.
Kielitoimistosta: kielitoimistonohjepankki.fi
AVH
EPLL
erva
LOVe
MET
aivo- ja verenkiertohäiriöt
Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos
erityisvastuualue
lääkehoidon osaaminen verkossa
Medical Emergency Team
oikeammin Tyks-Sapa-liikelaitos
Sapa
(Sapa = sairaanhoidolliset palvelut)
Synnynnäisten aineenvaihduntaSaske
sairauksien seulontakeskus
TMS
Turunmaan sairaala
tehohoito
Totek-toimialue toimenpidepalvelut,
ja kivunhoito
Tules-toimialue tuki- ja liikuntaelinsairaudet
Tyks
Turun yliopistollinen keskussairaala
VSKK
Varsinais-Suomen kuvantamiskeskus
Åucs
Åbo universitetscentralsjukhus
5 2015
Hospitaali
7
Åbolands sjukhus
blev pionjär på Facebook
T e x t o c h b ilder
» M AT H I A S L U T H E R
Susanna Friman talar på Facebook i Åbolands sjukhus namn, på sjukhusets sida.
Facebook har varit en del av finländarnas vardag i ungefär tio år. Det är hög tid att sjukvården följer efter,
tycker specialplanerare Susanna Friman på Åbolands
sjukhus.
– Någon har formulerat det ganska bra: gå med i de
sociala medierna – alla andra är där redan, och det är där
de diskuterar.
Susanna Friman är medlem i sjukvårdsdistriktets
arbetsgrupp för sociala medier som skall utarbeta råd
och riktlinjer för enheter som vill synas på till exempel
Facebook eller i Twitter. Men hon föregår också med gott
exempel: i somras öppnade hon Åbolands sjukhus egna
Facebooksida.
Åbolands sjukhus har en sida vilket är ett mera
informationsinriktat alternativ på Facebook – en grupp
hade varit mera inriktad på diskussion mellan medlemmarna. Visserligen kan medlemmarna skriva inlägg också på en sida men de dyker upp mera undanskymt i en sidospalt.
Draghjälp
Men också en sida ger en bra uppfattning om hur många
som finner verksamheten intressant. I slutet av oktober
närmade sig antalet FB-användare som gillat sidan 500.
Men mycket flera kan ha läst informationen – enligt
Friman kollade till exempel 5800 människor in en uppdatering nyligen om hur sjukhuset tillsammans med
studerande från YH Novia utvecklat handledningen av
dagkirurgiska barnpatienter.
Projektets idé är att man med kallelsebrevet till ett
ingrepp inte bara skriver till föräldrarna utan också
skickar material för barnet, anpassat efter ålder. Den
glada grodan Kaskis som finns i det materialet återkommer också på sjukhusets väggar ända in i operationssalen,
till barnets förtjusning.
– Visst förstår man är orolig om man är tre år, väntar på
något som kanske kommer att ta lite ont och man sedan
dessutom skiljs från mamma. Men det här har fungerat
fint, gråten slutar med en gång, säger Friman.
Andra saker som sjukhuset informerat om via Facebook
är till exempel vaccinationerna (en länk till Institutet för
hälsa och välfärd), kvalitetsarbetet vid sjukhuset (kvalitetssystemet SHQS hör till Susanna Frimans huvuduppgifter) och sommarstängningen.
Mera historia
Den aktuella diskussionen i media om den svenska
servicen i distriktet och Åbolands sjukhus framtid har
man inte tagit fram.
– Vi har tyckt att det än så länge handlar mera om åsikter och diskussioner. Någon lagstiftning om social- och
hälsovårdsreformen finns inte heller ännu.
– Vi får se om någon av sidans besökare tar upp saken,
men ännu har det inte hänt.
Andra saker som faller lite utanför sidans fokus är
patientresponsen på vården. Sådan finns det en speciell
responssida för och Susanna Friman länkar då till den.
Framöver kommer sidan att presentera avdelningarna
och utvecklingsarbetet utförligare. Tänkbart är också att
man lägger ut lite mera historiska bilder och annat material om sjukhuset.
Åbolands sjukhus behöver tills vidare inte andra
sociala medier än Facebook. Till exempel Twitter finns
det inte behov för då verksamheten är planerad och inte
har karaktär av jour eller första respons.
För personalen är det frivilligt att ställa upp med
ansikte och namn på sidan. Än så länge har de flesta tyckt
att det inte är något problem med att synas på sociala
medier, säger Friman.
För där är ju redan alla.
Sanasto
Föregå med gott exempel – näyttää hyvää esimerkkiä
Informera – tiedottaa
Kallelsebrev – kutsukirja
Responssida – palautesivu
Social- och hälsovårdsreformen – sote-uudistus.
Sociala medier – sosiaalinen media
(ruotsiksi ei käytetä some-lyhennelmää)
Vaccination – rokotus
Santran uudistusprojekti käynnistynyt
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP)
intran, tuttavallisesti Santran, uudistusprojekti
käynnistyi loppusyksystä.
saada ne vastaamaan aiempaa paremmin henkilökunnan tarpeita. Kehitämme lisäksi sivuston hakua, korjaamme pahimpia
käytettävyysongelmia sekä taivuttelemme sivupohjat toimimaan mahdollisimman hyvin erikokoisilla näytöillä.
Projektissa tullaan toukokuun alkuun mennessä uudistamaan Santran etusivu sekä siirtämään intra Sharepoint 2013
-alustalle. Teknisen uudistuksen jälkeen Santraa voi käyttää
ulkoverkosta ja lisäksi mm. mobiililaitteilla.
– Luomme projektin puitteissa käytännössä vasta edellytykset Santran varsinaiselle uudistamiselle ja uusien työkalujen ja työtapojen hyödyntämiselle, sanoo projektia vetävä
verkkotoimittaja Miika Jääskeläinen.
Vaikka projekti on luonteeltaan melko tekninen, uudistuksen tavoitteet ovat käyttäjälähtöisiä.
– Näkyvimmät muutokset kohdistuvat sivuston visuaaliseen ilmeeseen ja etusivun ns. nostopalstoihin. Yritämme
Santran käyttäjät pidetään projektin aikana aktiivisesti mukana suunnittelu- ja kehitystyössä.
– Teimme henkilöstölle loppukeväästä Santran kehitystarpeista kyselyn, johon saimme ilahduttavan hyvin
vastauksia. Tuloksia on hyödynnetty suunnittelutyön
pohjana. Parhaillaan ovat käynnissä käyttäjähaastattelut,
joiden avulla suunnittelua ohjataan oikeaan suuntaan.
Lisäksi Santran kävijätilastoja syynätään tarkkaan, koska ne
Tavoitteet tiivistettynä:
Uusi Santra 1. helpottaa työpäivääsi
2. pitää sinut aiempaa paremmin
ajan tasalla talon tapahtumista
3. kohentaa sairaanhoitopiirin yhteisöllisyyttä.
valottavat puolueettomasti sivuston käytetyintä ja haetuinta
sisältöä.
Projektin suunnitteluvaihe kestää jouluun asti. Uusien
sivupohjien ja toiminnallisuuksien toteutus ajoittuu alkuvuoteen. Huhtikuussa olisi tarkoitus testata sivuston toimivuutta
ja siirtää Santran sisältö uudelle alustalle. Medbit Oy tekee
Sharepoint-alustan teknistä kehitystyötä koko projektin ajan.
Miika Jääskeläinen muistuttaa, ettei koko Santraa myllätä
toukokuun alkuun mennessä.
– Sisältö ja sivuston rakenne pysyvät toistaiseksi ennallaan. Niitä alamme perata, kun käyttöönotto on saatu kunnialla maaliin.
Projektiryhmään kuuluvat Miika Jääskeläinen, Esa Halsinaho, Kristiina Andreasson, Sanna-Mari Heinonen, Minna
Pohjola sekä Medbitin edustajina Riku Viitanen ja Tuomo
Jääskeläinen.
Projektin etenemistä voi seurata Santrassa julkaistavassa
Santran etusivu uusiksi -blogissa.
8
Hospitaali 5 2015
J ussi R antanen
» Tehyn koordinoiva pääluottamusmies
Luottamus on kantava voimamme?
Olemme levottoman ja epävarman syksyn lopulla –
kohta vuoden viime metreillä. Suomella ei mene hyvin,
mutta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirillä menee
hiukan paremmin. Me olemme onnistuneet hidastamaan kustannusten kasvua vaikka potilaita hoidettiin
enemmän. Olemme pärjänneet tekemällä työmme fiksummin, paremmin ja tuottavammin. Osaava ja motivoinut porukkamme on onnistunut loistavasti.
Mielestäni luottamus saa työmme sujumaan. Luottamuksella on suuri merkitys työyhteisöjemme toiminnassa. Luottamusta rakennamme pitkäjänteisesti, se
ei synny hetkessä ja se saa myös välillä kolhuja. Luottamus mahdollistaa toimintamme pyörimisen ilman
jatkuvaa valvontaa. Kaikkea ei määritellä laeissa ja työehtosopimuksissa, on myös uskallettava jakaa vastuuta.
Henkilöstö tuntee olonsa turvalliseksi työyhteisössä, jossa
on luottamusta ja se myös vähentää valvonnasta johtuvia
kustannuksia. Luottamus on sisällöltään laaja ja moniulotteinen. Sillä tarkoitetaan kokemuksellista tunnetilaa,
joka syntyy tiedon, vuorovaikutuksen ja yhteistyön tuloksena ja on myös edellytys yhteistyölle.
Yleisesti työelämässä oleva luottamuspääoma on
vähentynyt, sillä se vaatii jatkuvaa työtä sekä ponnistelua. Uskon, että työyhteisöissämme, joissa työntekijät pystyvät luottamaan esimiehiinsä, johtajiinsa sekä toisiinsa
vapautuu parempaan käyttöön paljon sellaisia ajatuksia ja
Tsemppihenkeä keilailujaoston vakiovuorolla
Kupittaan keilahallilla.
Kuvat Marjo Peltoniemi
Kuntojaostoissa
on tarjolla laaja
lajivalikoima.
Nouse ylös
+ LIIKU = elät
pidempään
Miten toimit jos polkupyörällä ajaessasi tiellesi on särkynyt pullo ja lasisirut ovat vallanneet alueen? Keskeytät
ajamisen, kierrät lasinsirut ja jatkat matkaa? Vai ajatko
lasinsirujen yli ja toivot, etteivät pyöränrenkaat vaurioidu? Samanlainen tilanne saattaa syntyä liikunnallisen
rajoitteen takia: Hyvin alkanut harrastus voi loppua alkuinnostuksen jälkeen. Vaihtoehtoisesti voi joutua keskeyttämään hetkeksi ja jatkaa, kun on toipunut tilanteesta.
Rohkeammat ja liikunnallisemmat ehkä jopa tehostavat
liikkumista ja toivovat vamman parantumista. Yleensä
jokainen miettii henkilökohtaisesti miten toimia. Huonoin ratkaisu olisi kuitenkin lopettaa liikunta.
Menneinä vuosina liikkuminen oli voimakkaasti urheilupainotteista toimintaa. Jos päätyi aloittamaan liikunnan
harrastamisen tuli panostaa toimintaan ja avata rahapussinnyörit urheiluvälinekauppiaille. Onneksi liikkumisesta
on nyttemmin tullut vaihtoehtoisempaa ja yksilöllisempää. Liikunnan runsaudensarvesta meille tarjoillaan mielihyvää tuottavaa toimintaa, uusia yksilö- ja ryhmäliikuntamuotoja syntyy ja kehittyy. Suomeen tulee tuulahduksia eksoottisista ja erikoisista liikunta- ja ajattelutavoista,
joista monet rakentavat elämäntavan ja itsestään hyvinvoinnin temppelin.
Liikunnan määrä arkielämässä on yhtä tärkeä monelle
kuin ruoka-aineympyrän ja lautasmallin seuraaminen aterialla. Suomalaiset ruoka-ainesuositukset päivitettiin 2014.
Suosituksia ammatikseen tai yksityisesti noudattavat tuntevat varmasti uudet suositukset. Tulisiko myös valtakunnalliset liikunnan tukemisen suositukset muuttaa? Henkilökuntaneuvosto (HKN) on ainakin tarttunut härkää sarvista
ja tehostanut kuntojaostojen ohjeistusta ja sääntöjä.
HenkilökuntaneuvoSTO
Edeltäneissä lehdissä on käsitelty HKN:n kuluneiden vuosien toimintaa, puheenjohtajat ja muut talkootyöhön osallistuneet ovat valottaneet historiaa. On ollut ilo lukea juttuja
ja todeta, kuinka aktiivista toimintaa henkilökunnalla on
ollut. Edelleenkin HKN tekee arvokasta työtä henkilökunnan liikunnallisen ja kulttuurisen hyvinvoinnin hyväksi.
HKN on kokenut viime vuoden aikana pieniä, mutta
ratkaisevia muutoksia, kun pitkäaikainen puheenjohtaja
ja kuntojaostojen edustaja luopuivat tehtävistään. Vaihdoksissa vanhat kokemukset ja historia sekä uudet näkemykset ovat päässeet rakentavasti rönsyilemään keskusteluissa. Uutena kuntojaostojen edustajana olen huomannut, että toiminnassa on paljon hyvää ja arvokasta säilytettävää, mutta hyväänkin soppaan voi heittää yrttejä
pyöristämään ja mehevöittämään makua.
Kuntojaoston edustajat ovat työstäneet kuntojaostojen
sääntöjä ja päivittäneet HNK:n suostumuksella lomakkeet (kuntojaoston perustaminen, toimintasuunnitelma
ja toimintakertomus) yhdenmukaisiksi. Aiemmin kukin
edustaja kirjasi vapaasti tietoa toiminnasta HKN:lle. Nyt
olemme laittaneet tarvittavat tiedot selkeämpään muotoon ja jatkossa kuntojaostojen asiat löytyvät HKN:n
sivujen kautta intrasta. Mitä hyötyä tästä on? Uuden kuntojaoston perustaminen on helpompaa, kynnys hauskan
liikuntaryhmän perustamiselle on matalampi kuin aiemmin. Harrastuksesta raportointi ja varojen anominen siihen on mutkattomampaa.
Mihin liikuntavaroja käytetään tällä hetkellä? HKN:lla
on nyt 12 kuntojaostoa; aktiviteettia on toiminnallisemmista lajeista (jääkiekko, sähly, koripallo) rauhalliseen ja
meditoivaan joogaan asti. Monesti parhaimman ja sopivimman lajin valinta on vain itsestä kiinni! Myönteinen
ajattelu omasta elämästä muuttaa elämääsi vääjäämättä
laadukkaammaksi ja myönteisemmäksi. Liikunnan aloittaminen ja toiminnallisuuden lisääminen ovat yksi askel
tähän suuntaan.
Hyvää liikunnallista loppusyksyä ja alkutalvea
A nne Huovinen , Kuntojaostojen pääedustaja
Henkilökuntaneuvosto
vaikuttaa – liikuttaa – virkistää
tekoja, jotka muuten menisivät toisten kyttäämiseen.
Pitää olla tilaa kehitellä hullujakin ideoita – innovaatioiden esiasteita.
Luottamus kasvaa jokapäiväisen arkisen yhdessä
tekemisen ja onnistumisten kautta. Oikeudenmukaisuus, lupausten pitäminen, reilut pelisäännöt, sanojen
ja tekojen yhdenmukaisuus, avoimuus, ihmisten osaamisen kehittäminen ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet ovat avaimia luottamuspääomaamme lisäämiseen. Lisäksi nyt luottamuksen merkitys korostuu
erityisesti muutoksissa, joihin sisältyy epävarmuutta
tulevaisuudesta. Luottamus on kovan työn tulosta.
Luottavaista loppuvuotta!
Henkilöstön
hyvinvointitutkimus 2015
- yhteenveto
trendeistä
Työterveyslaitos tutki VSSHP:n henkilöstön
työhyvinvointia syys-lokakuussa. Tulokset
julkistettiin 4.12. Vastausprosenttimme oli 68,
mikä on hyvä saavutus!
Vuoden 2015 keskeisimmät tulokset
• 78% suosittelisi VSSHP:tä työnantajana ystävälleen
• Työyhteisötaidot ja yhteisöllisyys ovat selvästi
vahvuutemme
• Työn kuormittavuus (mm. kokemus liian suuresta
työmäärästä) on vähentynyt
• Kokemus työn epävarmuudesta on vähentynyt
kahden vuoden takaisesta tutkimuksesta, mutta
lisääntynyt kuitenkin neljän vuoden takaiseen
tutkimukseen verrattuna
• Työnhallinta on parantunut ja koetut työpaineet
vähentyneet
• Kokemus päätöksenteon oikeudenmukaisuudesta on parantunut
• Tyytyväisyys esimieheltä saatuun tukeen on
edelleen korkealla tasolla
• Muutoksiin vaikuttamismahdollisuuksien
koetaan huonontuneen
• Halu jäädä eläkkeelle on lisääntynyt
10 vuoden yleistrendit
• Työn kuormittavuus ja muut työn sisältöön
vaikuttavat asiat ovat parantuneet 10 vuodessa
• Työyhteisöjen toimivuus on parantunut eniten
(mm. keskinäinen auttaminen, ideointi,
kehittäminen)
• Kokemus johtamisesta on samalla tasolla
kuin 10 vuotta sitten
• Esimiestyö on koettu yhtä hyvänä koko
tutkimuksen ajan
Tulokset ja ohjeet niiden käsittelyyn löytyvät
Santrasta > Henkilöstöasiat > Työhyvinvointi
> Hyvinvointitutkimus.
M arjut K a h ilainen ja S anna - M ari Heinonen
Henkilöstöpalvelut
5 2015
Hospitaali
9
harrastukseNA
Koukussa
keilailuun
T eksti ja kuva
» M arjo P eltoniemi
Pieni mutta innokas joukko Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) keilaajia kokoontuu viikottain
harrastuksen pariin ja toivottaa tervetulleeksi mukaan
uudet pelaajat yli osastorajojen.
K
eilailujaostoa vuodesta 2006 alkaen vetänyt Jari
Iivonen keksii monta syytä, miksi keilailua kannattaa lähteä kokeilemaan. Yhdessä pelaaminen
tuo positiivista yhteisöllisyyttä sekä mahdollisuuden
kokea jännittäviä kilpailutapahtumia. Kuntokin voi kasvaa vähän sivussa.
Useimmille lienee pelin idea tuttu: 10 keilaa koetetaan
kaataa painavalla pallolla (max. 7,2 kg). Tekniikka vaatii hieman opettelua ja harjaantumista, mutta keilaajien
mukaan harjoitus tekee mestarin. Monelle harrastuksesta
tulee kerran kokeilun jälkeen elinikäinen.
VSSHP:llä on vakiovuoro keskiviikkoisin klo 15-16
Kupittaan keilahallissa.
– Varattuna on yleensä kaksi rataa. Tällä hetkellä kävijöitä on ollut vuoroilla 6-10. Sairaanhoitopiiri sponsoroi ratamaksut, joten maksettavaksi osallistujille jää vain
kenkävuokra 1,50 euroa, Jari Iivonen kertoo.
Medbitissä työskentelevän ja aktiivisesti muutakin
liikuntaa harrastavan Iivosen ensikosketus keilaukseen
tuli, kun hänen ystävänsä ja työkaverinsa innosti hänet
mukaan firmakeilailuun VSSHP:n joukkueeseen.
– Tämä on sellaista pientä hauskaa, ei liian vakavaa
puuhaa, josta on helppo innostua. Mitään omia varusteita ei tarvitse välttämättä hankkia, sillä keilahallista saa
vuokrattua kaiken tarvittavan.
Jari Iivonen kertoo, että mukana on
kaikenikäisiä miehiä ja naisia eri osastoilta.
Yhteenkuuluvuutta
yli osastorajojen
Joka syksy VSSHP:n keilaajille on ollut tarjolla työnantajan maksamaa opastettua keilausta, kun keilahallin järjestämä opas on kiertänyt neuvomassa ja antamassa vinkkejä keilaajille. Hohtokeilauksia porukalla on ollut kerran-pari vuodessa Kupittaan tai Aninkaisten keilahallissa.
– Sairaanhoitopiirin joukkue on osallistunut firmakeilailun SM-kisoihin ja sairaanhoitopiirien SM-kisoihin,
jollaiset on luvassa jälleen ensi keväänä. Pari vuotta sitten firmakeilailussa saatiin tsempparipalkinto, joka oli
mukava huomionosoitus hyvästä hengestä. Lisäksi kisailemme leikkimielisesti keskenään ja vuosia mukana ollut
Hannu Soon valmistaa itse palkinnon, joka luovutetaan
pistevoittajalle, Jari Iivonen sanoo.
Puutöitä VSSHP:n kiinteistöjen kunnossapitopalveluissa virka-ajallaan tekevä Hannu Soon kertoo kuulleensa keilausporukasta alun perin henkilökuntaneuvoston risteilyllä. Hannu Soonin mukaan keilaus on rento
sosiaalinen tapahtuma, jossa voi tavata eri yksiköiden
porukkaa ja tuntea yhteenkuuluvuutta yli osastorajojen.
– Keskinäinen tsemppihenki toimii ja vähän läppääkin heitetään.
Ulla Vanhatalo laitoshuollosta on porukan konkareita,
sillä hän on käynyt tyksiläisten kanssa keilaamassa jo
kymmenen vuotta kollegan houkuteltua hänet mukaan.
Sittemmin Ullan tytär Heidi, joka työskentelee VSSHP:lla
osastonsihteerin sijaisena, on myös liittynyt joukkoon.
– Työkaveri joutui jäämään pois selkävaivojen takia,
mutta itse en luopuisi enää mistään hinnasta tästä harrastuksesta. Tämä on kivaa ja helppoa aloittaa. Lähdin vain
kokeilemaan heittoja ja tuli siinä pari keilakurssiakin käytyä täällä hallissa. Täytyy olla todella hyvä syy, että olisin
pois. Kyllä tässä pieni hikikin tulee pintaan ja tukijalka
sekä käsi ovat välillä kovilla, Ulla Vanhatalo toteaa.
Vuodesta 2008 saakka VSSHP:ssä työskennellyt AnnaMaija Tiilikainen taloushallinnosta oli mukana edellisessä työpaikassaan keilaporukassa ja ilahtui löydettyään
myös täältä harrastajaporukan. Keilahalli sijaitsee vieläpä
kätevästi aivan työpaikan lähellä.
olivat metsurit jo paikalla. Melkoinen lehtikasahan sieltä
paljastui, kun puusto oli poistettu.
Pari pakolaista tuli nyt sitten sairaalanmäellekin. Tuuheaturkkinen oravamme katsoi parhaaksi muuttaa pois
jo ensimmäisen puun kaatuessa. Sen turkista voisi päätellä, että saamme kunnon talven. Tulppaaneista pitävä
cityrusakkomme sinnitteli pidempään, mutta puitten
kaatuessa ympäriltä poistui täysin paniikissa etsimään
uutta kotia.
Nyt pari viikkoa myöhemmin on paikalla iso monttu, ja
uudenvuoden paukuttelu taitaa alkaa etuajassa. Jos oikein
ymmärsin, vaatii jatkotyö 600 räjäytystä.
Mäellä pystyy nyt aitiopaikalta seuraamaan, miten
tehokasta nykyrakentaminen on. Kahden vuoden päästähän metsikön tilalle on tullut 8-kerroksinen Medisiina.
Tuon parin viikon aikana olemme asentaneet auramerkit ja saattaneet kalustomme talvivalmiuteen. Tietenkin
kuusien lamputkin on jo sytytetty.
Toivottavasti saadaan valkea joulu.
MULTASORMELLA ON ASIAA
Hulinaa
huisketta,
vilinää
vilskettä
Sitähän Tyksissä aina riittää, varsinkin myöhäissyksyllä,
jolloin olemme koko kalustolla pudonneita lehtiä siivoamassa. Nyt on kyllä vähän isommistakin asioista kyse.
M
edisiinan ja uuden sairaalarakennuksen esivalmistelut ovat olleet käynnissä kesästä lähtien. Kaivinkoneita on häärinyt sekä mäellä että
uudella puolella.
Uuden kylmäputken kaivutyö hankaloitti sairaalanmäelle ajamista kuukausia. T-sairaalan puolella taas kaivetaan uutta sähkökaapelia. Yhteiskunnan rattaita sanotaan
hitaiksi. Onneksi nytkin varsinainen Medisiinan montun
kaivaminen alkoi pari viikkoa myöhässä.
Vuodesta 2004 asti kaikki kerätyt lehdet on ajettu pikkumetsikköön. Kun viimeistä kuormaa tyhjensimme,
T eksti ja kuva : Hannu Vä in ä l ä
10
Hospitaali 5 2015
Horisontissa haasteita
tutkimusrintamalla
T eksti
» T U U L A VA I N I K A I N E N • k u vaT » M arjo P eltoniemi
Tutkimuksesta etsitään voimaa Tyksin erityisvastuualueen kehittämiseen. Asiaa avattiin syksyllä muun
muassa Horisontissa 2020 -tiedestrategiapäivässä. Tilaisuuteen osallistui sairaanhoitopiirien hallituksen jäseniä,
johtavia virkamiehiä, toimialueiden johtajia ja tutkimusryhmien vetäjiä.
Kansainvälisissä vertailuissa valtiot, joissa terveysalan
tutkimus- ja innovaatiotoiminta on laajaa ja laadukasta,
pärjäävät hyvin myös terveydenhuoltojärjestelmän vertailuissa. Hyötyvaikutus välittyy kahta reittiä: syntyy uusia
tutkimusinnovaatioita ja toisaalta tutkimustyö synnyttää
asiantuntemusta, joka auttaa hoitamaan paremmin.
– Jos haluamme pysyä yliopistosairaalana, pitää kiinni
osaajistamme ja saada heitä lisää, sekä hoitaa potilaamme
ajanmukaisin ja kustannustehokkain menetelmin, ei riitä,
että »vain hoidamme potilaita». Tutkimukseen eli näyttöön perustuva hoito on nykyaikana välttämättömyys.
Sitä ovat myös toimintamme läpinäkyvyys ja väestön
informointi siitä, miten hoidamme, mitkä ovat tuloksemme, kuinka nopeasti hoitoon pääsee ja mihin tutkimuksiin voi osallistua, totesi Rautava.
– Jotta tulevaisuudessa voitaisiin tarjota väestölle ja potilaille korkeatasoista terveydenhuoltoa, on osattava tehdä
yhteistyötä ja vahvistettava strategista synergiaa. Tämä
edellyttää lisääntynyttä ymmärrystä toisten osapuolten
tarpeista ja mahdollisuuksista sekä yhteiskäyttöisistä
resursseista. Byrokratiaakin on vähennettävä ja päällekkäisyyksiä karsittava, listasi tutkimusylilääkäri Päivi
Rautava.
Turun seudulla on University Health Centerin eli Akateemisen terveyskeskuksen suunnittelutalkoisiin kerätty
Turun yliopisto, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri,
Åbo Akademi, Novia- ja Turun ammattikorkeakoulut ja
Turun kaupunki. Tutkimustietoa halutaan siirtää laboratoriosta potilasvuoteen vierelle entistä ripeämmin.
– Erityisiä haasteita on juuri nyt, kun taloustilanne on
epävarma ja tutkimuksen rahoituspohja on muserrettu.
Kuntarahalla on lähdetty kompensoimaan valtion niukentunutta osuutta. HUSissa näin on menetelty jo viisi
vuotta, Tampereella »epäsuorasti» muutamia vuosia,
meillä varovaisesti kaksi vuotta. HUSissa on ensi vuodelle luvassa ainakin 8 miljoonaa, Tampereella 2 ja meillä
1.5 miljoonaa euroa. Jatkossa omistajakunniltamme tarvitaan vankkaa näkemystä siitä, että taistelu tutkimuksen ja koulutuksen puolesta on yhteinen asia. Vain niin
kuntalaisille taataan laadukas ja kustannustehokas hoito,
Rautava selvitti.
Samaan aikaan taloudellisen kuristumisen kanssa
vaaditaan bioalan tehostamista ja edistämistä. Turun
seudulle tämä sopii, koska jo nyt erityisesti lääkekehityksen ja pienien diagnostiikkayritysten voimakkain
Vastuualuejohtaja, professori Heikki Minn sai tutkimusryhmälleen
Syöpäsäätiöltä 30 000 euron apurahan suolistosyövän hoitotulosten
selvittämiseen Auria Biopankin aineistossa 2003-2012.
keskittymä on täällä. Myös merkittävät kansalliset strategiat (esim. genomistrategia, bioalan kasvu- ja innovaatiostrategia ja SoTe-tieto hyötykäyttöön -strategia),
vaativat toimenpiteitä.
– Turun seudulla on monia hyviä pelimerkkejä.
Olemme Suomen eniten lääkäreitä kouluttava tiedekunta
ja yliopistosairaala. Olemme NordForskin raportoinnin
mukaan kolmannella sijalla kliinisen tutkimuksen tason
vertailussa. Koulutuksemme on laadukasta, edullista ja
haluttua, eli hakijoita on paljon. Koulutusta on hajautettu Tyksistä erva-alueen sairaaloihin ja terveyskeskuksiin. Asemamme koulutusyksikkönä voi kuitenkin olla
uhattuna, sillä STM on linjannut, että lääkärikoulutusta
jatketaan »enintään viidessä yksikössä». Järkiperusteilla ei
välttämättä kuitenkaan ole vaikutusta, jos aluepolitiikka
ratkaisee.
Yliopistosairaalalla on monia etuja tutkimusympäristönä, kuten juridinen status, yliopiston osallistuminen
sairaalan hallintoon ja viralliset ja monipuoliset sidokset
sairaalan ja yliopiston välillä. Erikoisaloilla on runsaasti
yhteisiä virkoja, laajaa tieteellistä tutkimustoimintaa
ja yhteisiä opetuksen ja tutkimuksen infrastruktuuriyksiköitä, yhteisiä strategioita, toimintapolitiikoita,
-suunnitelmia ja -ohjelmia. Tyks ja keskussairaalat ovat
joko bioalan innovaatiotoiminnan vetureita tai ainakin
ekstraluokan vaunuja.
Kliinisen syöpätutkimuksen hyödyt
– Syövän ilmaantuvuus nousee ja syöpäpotilaita elää
keskuudessamme aiempaa runsaammin. Hoitomahdollisuudet kehittyvät koko ajan, siksi uusien hoitojen vaikuttavuuden ja kustannusten arviointi on tärkeää. Elämänlaatuun ja hoitojen sivuvaikutuksiin on kiinnitettävä
huomiota ja kehittynyttä teknologiaa on hyödynnettävä
potilaan voinnin ja oireiden seurannassa, ylilääkäri, professori Heikki Minn pohti kliinistä tutkimusta omalla
vastuualueellaan.
Osa potilaista kuolee edelleen syöpään, mutta hoitojen ansiosta taudin eteneminen voi hidastua. On syntynyt syöpäkroonikkojen ryhmä. Sote-uudistus, tiivistyvä
yhteistyö erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon
välillä, hoitoketjujen viilaaminen ja saattohoidon joustava
organisointi vaikuttavat myös syöpäpotilaiden asemaan.
Vaikka valtion suora tutkimusrahoitus sairaaloille
vähenee koko ajan, informaation tarve ja tietoisuus hoidoista ja tutkimuksesta kuitenkin lisääntyy. Syöpäjärjestöt, tutkimussäätiöt, potilasyhdistykset ja media hakevat
tietoa.
– Syöpälääkkeiden osuus kliinisessä tutkimuksessa olevista valmisteista on noin neljäsosa. Syöpälääkkeet ovat
kalliita. Esimerkiksi etäpesäkkeisessä melanoomassa kahdeksan kuukauden hoito nivolumabia 80-kiloiselle potilaalle maksaa 63 500 euroa, ja samanmittainen hoito ipilimumabia 87 200 euroa. Ilman kliinisiä lääketutkimuksia
ei ole mahdollista saada kokemuksia uusista lupaavista
syöpälääkkeistä. Tutkimuksen kautta niitä saadaan syöpäpotilaiden käyttöön varhemmin.
– Uusia syöpälääkkeitä on kehitteillä valtava määrä ja
ilman prospektiivista arviointia niiden käyttö johtaisi hallitsemattomaan kaaokseen. Geenitason tieto vaikutuskohteesta tai -mekanismista on usein välttämätön sopivan lääkkeen valitsemiseksi. Kokeellisessa tutkimuksessa
saatu lupaava tulos ei välttämättä kuitenkaan muunnu
kliiniseksi hyödyksi – jyrsijöiden ja ihmisen aineenvaihdunnassa on eroja, jotka vaikuttavat lääkkeen tehoon ja
turvallisuuteen. Potilasryhmät voivat lääketutkimuksissa olla hyvinkin valikoituneita eivätkä tulokset ole aina
yhdistettävissä yksikön normipotilaisiin.
5 2015
Hospitaali 11
EndoNet työkaluksi
parempaan tekonivelkirurgiaan
T eksti
» T U U L A VA I N I K A I N E N • k u vaT » M arjo P eltoniemi
Oikea proteesi oikealle potilaalle. Vähemmän potilaalle pettymyksenä tulevia, sairaalalle harmillisia
ja yhteiskunnalle kalliita uusintaleikkauksia. Implanttirekisterin uusi vuorovaikutteinen käyttöliittymä
on kauan odotettu uudistus.
Tutkimustoimisto on tutkijoiden kumppani. Ylilääkäri Päivi
Rautavalla (oik) on avoterveydenhuollon professorin sivuvirka
Turun yliopistossa. Tutkijoita auttavat työssään myös piirin
laatuvastaava Susanna Tuomaala (vas.) ja vastikään tutkimuslakimiehenä aloittanut Katariina Sirén (keskellä).
T
Syöpäklinikalla erikoistuva Mira Huhtala väitteli marraskuussa
tohtoriksi pikkukeskosia tutkivassa Pipari-ryhmässä. Tutkimustuloksiaan hän näkee mahdolliseksi hyödyntää myös syöpälääkärin työssään. Takana kuvassa TYKS-säätiön tutkimusyksikössä
työskentelevä Lauri Ivaska.
Minn on huolestunut kliinisen ja translationaalisen
tutkimuksen tulevaisuudesta:
– Valtion vähentyvä kliinisen tutkimuksen rahoitus on uhkakuva. Kolmannen sektorin mahdollisuus
rahoittaa täysimittaisesti lääketutkimusta on rajoitettu.
STM tukee Kansallista syöpäkeskusta (Comprehensive
Cancer Center Finland), mutta rahoitus ja käynnistyminen ovat viivästyneet huomattavasti sote-uudistuksen takia. Onneksi Tyks-erva-alueen syöpäkeskushanke on kuitenkin päässyt toimintaan.
Syöpäklinikan kliiniset tutkijat ovat verkostoituneet
hyvin kansallisesti ja kansainvälisesti. Osa heistä työskentelee puoliksi klinikassa ja puoliksi hankitun tutkimusrahoituksen turvin. Pullonkaulana on tutkijalääkäreiden puute – kliinisen lääketutkimuksen pyörittäminen on hankalaa, jos työpäivä kuluu käytännön
potilastyössä.
yksin tekonivelkirurgian vastuulääkäri Keijo
Mäkelä on tyytyväinen mies. Pitkään toiveissa ja
neljättä vuotta työn alla ollut implanttirekisterin
parannus on välitavoitteessa: Uusi ENDOnet-verkkopalvelu tarjoaa erinomaisen työkalun polvien ja lonkkien tekonivelkirurgian kehittämiseen. Tietoa saadaan
helppokäyttöisessä muodossa muun muassa hankalien
uusintaleikkausten välttämiseen.
Tietoa tekonivelleikkauksissa asennetuista proteeseista on kerätty Suomessa vuodesta 1980, tällä hetkellä
rekisteriä ylläpitää THL. Vuosittain julkaistut raportit
tai niiden pohjalta tehdyt tieteelliset julkaisut eivät ole
tuoneet tietoa proteesia käytännön tilanteessa potilaalle
valitsevalle ortopedille tai hankintojen tekijöille riittävän
nopeasti. Esimerkiksi lonkkaproteesien vertailu ja niiden
tieteellinen tutkimus on mahdotonta, jos malleja on samanaikaisesti käytössä 100-200.
Vuonna 2012 Artroplastiayhdistys, tekoniveliä leikkaavien
ortopedien yhdistys, teki aloitteen THL:lle rekisterin kehittämisestä ja asiantuntijaryhmä
aloitti työnsä.
– Haluaisimme varmasti
kaikki, että kun potilas saa nivelongelmiinsa tekonivelen, hän
selviäisi sen kanssa yhdellä leikkauksella onnellisena 20 vuotta.
Näin ei valitettavasti aina käy.
Joka leikkauksessa on omat
haasteensa, jotka liittyvät potilaaseen, asennettavaan proteesiin, asentajan ammattitaitoon
tai moniin muihin seikkoihin.
Mitä enemmän tiedämme
näistä yksittäisistä asioista, sen
paremmin pystymme tekemään työmme ja ehkäisemään
Ortopedi Keijo Mäkelä on vetänyt ENDOnetin kehittämistyötä
pohjoismaisen tutkimusrahoituksen (NARA ja NordForsk) turvin.
uusintaleikkausten tarvetta, tiivistää asiantuntijaryhmän
puheenjohtaja Keijo Mäkelä.
Tietojen keruun helpottuminen ja teknologian kehittyminen ovat antaneet mahdollisuudet uuden ENDOnetin rakentamiseen. Tiedot leikatusta proteesista saadaan
suoraan leikkaussalista rekisteriin lukemalla viivakoodi
niin kuin kaupan kassalla. Hyötyjiä ovat ennen kaikkea
potilaat, joille rekisteri on myös avoinna. Sairaalakohtaiset tiedot leikkaustuloksista liitetään rekisteriin ensi
vuoden alussa.
ENDOnet: https://www.thl.fi/far
12
Hospitaali 5 2015
Ajatuksia
joulutähden
valossa
Metallimiehillä
monipuolinen
ja itsenäinen työ
T eksti ja kuvaT
» M arjo P eltoniemi
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) noin
7000-henkiseen työyhteisöön kuuluu lukuisia hieman
tuntemattomampia ammattilaisia, joita ilman sairaalan
arki ei pyörisi niin mutkattomasti kuin nyt. Eräs tällainen ammattiryhmä on metallimiehet.
Yhteiskuvassa metallipajalla työnjohtaja
Kari Mantela (toinen vas.) sekä ammattimiehet Mikko Paasikivi, Tatu Tawast,
Juha Jokiniemi, Jani Kangasniemi
ja Tomi Mäntynen.
AMMATTINA
M
etallimiehet tulevat apuun monenlaisissa osastojen muutostöissä, kalusteiden korjauksissa ja
uusien osien tai apuvälineiden valmistuksessa.
He työskentelevät LVIA- ja sairaalakoneet -yksikössä putkimiesten kanssa. Kaikkien virallinen ammattinimike on
ammattimies. Yksikön kokonaisvahvuus 16 + työnjohto.
Tekniikan ja huollon tulosalueella tehtiin organisaatiouudistus elokuussa 2015. Uusi organisaatio muodostuu
VSSHP:n laajuisesti toimivista tilahallinnan, kiinteistöjen
kunnossapitopalveluiden, lääkintätekniikan, rakennuttamis- ja suunnittelupalveluiden sekä huollon yksiköistä.
Metallimiesten yksikkö kuuluu kiinteistöjen kunnossapitopalveluihin.
Metalliverstaalla työskentelee työnjohtaja Kari
Mantelan lisäksi viisi kokoaikaista ja yksi puolikasta työaikaa tekevä työntekijä. Työntekijät ovat koulutukseltaan
metallimiehiä ja putkimiehiä.
– Sairaalan kannalta oma metallipaja on iso etu. Kaikkia osia ei saa kaupoista ja hintakin olisi ihan eri ostettuna. Kiitosta tulee myös siitä, että tilaukset saadaan niin
nopeasti meiltä. Metallityöt eivät tule sairaalasta loppumaan, sanoo metallitöihin erikoistunut Tatu Tawast.
Kari Mantelan mukaan putki- ja metallitöitä on tehty
siitä lähtien, kun sairaalatekniikkakin perustettiin.
Tatu Tawast (vas.) ja Jani Kangasniemi tekevät muutostyötä sairaalalaitepöytään.
Monipuolinen metallipaja
Metallipaja sijaitsee U-sairaalan läheisyydessä vanhassa
punaisessa tiilirakennuksessa. Työskentelytiloissa on
kaikki metallitöihin tarvittavat koneet. Samasta rakennuksesta löytyvät puutöiden, ilmastoinnin, automaatioja sairaalakoneiden, viestilaitehuollon, sähköhuollon ja
lääkintälaitehuollon palvelut.
Työtilaukset tulevat Solax-järjestelmän kautta, jota
työntekijät katsovat monta kertaa päivässä.
– Jonkin verran toimeksiantoja on tehty aluesairaaloihin, mutta pääasiassa niitä tehdään Kantasairaalaan.
Tilausmäärät ovat olleet jatkuvassa kasvussa. Remontit,
muutot ja uudisrakentaminen pitävät osaltaan huolen
siitä, Kari Mantela kertoo.
Työt voi Tatu Tawastin mukaan jakaa hitsauksiin, ohutlevytöihin, koneistukseen ja kalusteisiin. Metallista tehdään paljon kaikenlaista - vain mielikuvitus on ammattimiesten mukaan rajana.
– Työssä on parasta monipuolisuus ja itsenäisyys.
Tässä saa itse pähkäillä ja käyttää vähän luovuuttakin,
että miten mikäkin laite saadaan kuntoon tai rakennettua, Tatu Tawast toteaa.
Juha Jokiniemi sorvaamassa metallityöhuoneella.
Tänä vuonna joulu tulee kylmän kesän,
lämpimän syksyn ja suurten, Suomeenkin
ulottuneiden kansainvaellusten jälkeen.
Väkeä on virrannut Suomeen niin kuin
aikoinaan Betlehemiin. »Eikä heille ollut
sijaa majatalossa», kertoo sekä jouluevankeliumi että Turun Sanomat. Kuluneena
vuonna on taas puhuttu paljon. On käytetty kärkeviäkin puheenvuoroja yhteiskunnallisten ja globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
Samoin kuin aina tulee uusia ratkaisuaan vaativia kysymyksiä, tulee myös
joulu. Se ei jää tulematta eikä sen yli voi
hypätä. – Jo senkään vuoksi, että jouluissahan me aikaamme mittaamme. Nyt on
kynnyksellä 2015. joulu sitten Jeesuksen
syntymän, – tai »ajanlaskun alkamisen
jälkeen», kummin vaan. Joulu on elämän
loputonta kiertoa, yksi elämäämme jäsentäviä tapahtumia.
Jokainen elää joulunsa omalla tavallaan, mikään ei ole ainoa oikea eikä väärä.
Joulu on kuin aurinko, joka antaa valonsa
kaikille eikä vaadi mitään. Se paistaa sekä
koristeita ja sosiaalisuutta rakastaville
»jouluihmisille» että yksinkertaisuutta,
yksityisyyttä ja hiljaisuutta etsiville. Tosin
joskus se voi kärventää yksinäistä sielua
kuin aavikon helle. Olkoon jouluyön hiljainen tähtitaivas silloin suojaava telttamaja ja virvoittava viileys.
Tänä vuonna minua puhuttelee ajatus
siitä, että aina syntyy lapsia, jotka näkevät joulutähden. Se pitää yllä toivoa maailmassa. Sukupolvet vaihtuvat ja ratkaistavat ongelmat muuttuvat, mutta joulu ja
lapsi pysyvät. – Eikä se ole vain uskon asia.
Evankeliumissa kerrotaan kolmesta
itämaan tietäjästä, jotka toivat Jeesukselle
lahjaksi kultaa, suitsuketta ja mirhaa.
Arvokkaita lahjoja, mutta ei vastasyntynyt tainnut niiden päälle ymmärtää. Sen
sijaan Marian, Joosefin, tietäjien ja kaikkien paikalla olleiden rakkaus, hellyys
ja hymyilevät kasvot loivat elämälle turvallisuuden ja
luottamuksen
ilmapiirin. Se
on arvokkain
lahja, minkä
voimme saada
ja toisille antaa.
Joulu joulun
perään, uudelleen ja uudelleen, uusille lapsille ja kaikille
paikalla oleville.
Hyvää joulua
toivottaen
johtava sairaalapappi Hilkka K akko - Helle
5 2015
»Toivomme
kierrätystä»
T eksti ja kuva
Hospitaali 13
» M arjo P eltoniemi
Tyksissä on useita varahenkilöitä joka toimialalla. Varahenkilöt paikkaavat usein kaikissa toimialueen yksiköissä
äkillisiä sairastumisia tai muita lyhytaikaisia poissaoloja.
M
onella varahenkilöllä vaihtui toimialamuutoksen myötä työskentely-ympäristö. Varahenkilöt
sijoitettiin uusille toimialueille ja ns. laaja kiertäminen eri klinikoiden välillä lopetettiin. Esimerkiksi
sairaanhoitaja Helena Kivistö siirtyi lopetetulta kirurgian
klinikalta Sydänkeskukseen. Toiminta uudessa organisaatiomallissa on käynnistynyt hyvin.
– Luultavasti kaikki muutkin ovat olleet sopeutuvaisia,
olivathan sijoitetut varahenkilöitä ja tottuneet muutoksiin, Kivistö arvelee.
Sydänkeskuksen varahenkilöihin kuuluu sairaanhoitajien lisäksi myös lyhyitä poissaoloja toimistoissa paikkaava sihteeri. Varahenkilöillä on kirjaamisyhdyshenkilö
omasta takaa: Hanna Ilus kouluttaa tietoteknisiä asioita
sekä varahenkilöille että osastojen väelle.
Erikoisuutena toimialayhteistyö
Sydäntoimialueella on kymmenkunta varahenkilöä, joista
sairaanhoitaja Susanna Kastman työskentelee sekä Medisiinisellä toimialalla että Sydänkeskuksessa kiertävänä
varahenkilönä. Helena Kivistön ja Susanna Kastmanin
tietojen mukaan Tyksissä ei ole muualla vielä vastaavaa
käytäntöä.
– Teen 50 % työajastani Sydänkeskuksessa ja toiset 50 %
medisiinisellä toimialueella, jossa kierrän kahdella sisätautiosastolla ja ihotaudeilla ja infektiotaudeilla eli en kuitenkaan ihan jokaisessa yksikössä. Hallittavaa on paljon
enemmän, kun Sydänkeskuksessa keskitytään sydämiin,
mutta esimerkiksi sisätaudit sisältävät valtavasti kaikkea,
Susanna Kastman kertoo. – Olen viihtynyt hyvin tässä
TYÖYHTEISÖ TUTUKSI
Varahenkilöt tekevät vaativaa työtä, sillä he voivat työskennellä jopa 5-10 eri osastolla lyhyellä varoitusajalla. Kuvassa Sydänkeskuksen
varahenkilöitä (vas.): Helena Kivistö, Sanna Kotilainen, Susanna Kastman, Jaana Tissari, Annukka Öhman ja Johanna Aro.
työssä, joka on antoisaa, mutta rankkaa. Osastoillakin on
oltu tyytyväisiä. Tämä on minulle luontaista, sillä viihdyn
työssä, jossa koska tahansa voi tapahtua mitä tahansa.
Suurin tarve sijaisille on arkiaamuina ja iltoina. Päivän
aikana usein selviää, jos joku tulee olemaan poissa yövuorosta ja yksiköiden oma väki pystyy silloin paikkaamaan.
Tietoinen valinta
Varahenkilöt ovat itse hakeutuneet muuntautumiskykyä
vaativaan työhön. Moni myös pitää positiivisena kaksivuorotyötä kolmivuorotyön sijaan. Kivistön ja Kastmanin mukaan varahenkilöitä kohdellaan hyvin ja ymmärryksellä, mutta usein heiltä myös odotetaan aika paljon.
Odotuksena saattaa olla, että he korvaavat puuttuvan hoitajan samalla ammattitaidolla.
– Meillä on aika rautainen sakki siinä suhteessa, että
pitää pystyä hyppäämään nopealla varoitusajalla kenen
tahansa saappaisiin, kun ensin on käyty lyhyt perehdytys
kussakin yksikössä. Toisia hoitajia ei voi häiritä koko ajan.
Tässä vaaditaan itsenäistä päätöksentekokykyä, suurta
joustoa ja hyvää muistia. Joskus pitää uhrata myös vapaaaikaa asioiden opiskeluun. Kaikista ei ole tähän työhön
eivätkä kaikki halua tehdä sen tyyppistä työtä. Kun olet
edellisenä päivänä töiden jälkeen katsonut, että seuraavana päivänä menet tietylle osastolle, ilmoitetaankin, että
menet toiseen paikkaan, Helena Kivistö sanoo. – Itse tein
aiemmin urallani muun muassa ennalta-arvaamatonta ja
hektistä ensihoitajan työtä, jota rakastin. Tämä hieman
samanhenkinen työ on ollut hyvä kasvun paikka.
– Ammattitaito pysyy parhaiten yllä, kun meitä kierrätetään koko ajan, joten toivomme kierrätystä, Kivistö toteaa.
Sydänkeskuksen varahenkilöillä on kaksi kertaa kuukaudessa osastokokous, jossa he saavat tärkeää tietoa esimerkiksi muutoksista, koulutuksista ja mitä heiltä odotetaan.
– Esimiehemme Piia Stenfors on tärkeä linkkimme
muun muassa talon tapahtumiin ja määräyksiin. Jokaisella toimialueella on lähiesimies varahenkilöille, Helena
Kivistö sanoo.
Katso lisää VSSHP:n työyhteisöesittelyjä: facebook.com/vsshprekrytointi
Päivähoitopaikkaa voi jo hakea
Tyksilän uudessa päiväkodissa
enemmän hoitopaikkoja
T eksti J A K U VAT
» KRISTIINA ANDREASSON
Tyksilän päiväkodin toiminta siirtyy ensi elokuussa
upouusiin tiloihin. Muuton myötä tilat ja päivähoitopaikkojen määrä kasvavat. Hoitopaikkaa voi hakea
vaikka heti.
– Hoitopaikkoja on nyt laskennallisesti 54 ja uusissa
tiloissa 75, selvittää Tyksilän päiväkodinjohtaja Heli Pyy.
– Toteutunut paikkamäärä riippuu hakijoiden iästä. Jos on
paljon pieniä hakijoita, lapsimäärä jää pienemmäksi. Paikat täytetään hakupäivän mukaisessa järjestyksessä, mutta
sairaanhoitopiirin työntekijöiden lapset ovat etusijalla.
Tälläkin hetkellä Tyksilän päiväkodissa valtaosa on
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) työntekijöiden lapsia.
Tyksilä toimii palvelusetelipäiväkotina. Päiväkotipaikkaa pitää hakea 31.3.2016 mennessä saadakseen Turun
kaupungilta palvelusetelin 1.8.2016 alkavaan hoitoon.
Tyksilässä on mahdollisuus osallistua myös esiopetukseen. Päiväkodin oma esiopetussuunnitelma pohjautuu
sekä valtakunnalliseen että Turun kaupungin esiopetussuunnitelmaan.
– Tilat on suunniteltu nimenomaan päiväkodiksi.
Rakennus täyttää kaikki säädökset ja vaatimukset,
mitä päiväkotitiloilta voi vaatia, sanoo
päiväkodinjohtaja Heli Pyy.
Tyksilän vahvuuksina Heli Pyy mainitsee henkilökunnan pysyvyyden sekä Tyksilän hyvän hengen, josta on
tullut kiitosta.
– Tyksilän henki muuttaa uusiinkin tiloihin. Vanha henkilökunta jatkaa, uusilla henkilöillä vahvistettuna. Rekrytoimme keväällä yhden lastenhoitajan ja kaksi lastentarhanopettajaa.
Henkilökunta osallistunut
tilojen suunnitteluun
Tyksilän päiväkoti avasi ovensa pitkällisten vaiheiden
jälkeen 14.3.1977, nykyisiin tiloihin siirryttiin 1.8.1999.
Uuden toimitilan rakentaminen tuli ajankohtaiseksi
tilanahtauden, päättymässä olevan vuokrasopimuksen
ja tiukentuneiden säädösten vuoksi. Sopiva tontti löytyi
puolen kilometrin päässä nykyisestä päiväkodista ja maaliskuussa allekirjoitettiin vuokrasopimus uusista tiloista.
Vuokrasopimuksen kesto on 25 vuotta.
Tyksilän henkilökunta on ollut mukana tilojen suunnittelussa alusta asti ja ratkaisuja on mietitty yhdessä arkkitehtien kanssa. Uudet tilat antavat mm. mahdollisuuden
jakaa lapset pienryhmiin. Ahdas tontti on kuitenkin tuonut omat rajoitteensa tiloihin ja tilasuunnitteluun.
Päiväkotirakennus valmistuu juhannukseksi. Rakennuksen on piirtänyt turkulainen Arosuo Arkkitehdit Oy.
Rakentaja on Rakennustoimisto Lainio & Laivoranta Oy.
Uuden päiväkodin pihan toteuttaa Puuha Group Oy.
Nykyiset pihakalusteet myydään edulliseen hintaan.
Kiinnostuneet ostajat voivat kysellä lisätietoja Heli Pyyltä!
14
Hospitaali 5 2015
Arkkitehtisuunnittelijan näkemys tulevasta T3-sairaalan julkisivusta
katsottuna Kupittaan vanhan aseman kulmalta. Taustalla on
nykyinen T-sairaala. (Kuva: Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy,
Schauman Arkkitehdit Oy).
Kiitos
1.12.2015
eläkkeelle siirtynyt
fysioterapeutti Pirjo Nieminen kiittää:
Kiitos työstä, kiitos työtoveruudesta kiitos arjesta, juhlasta!
Aamukahvihetkessä 22.9. minulle lausuttiin
runo, josta haluan teille, työssäni kanssakulkijoille, jakaa seuraavan säkeen ja
samalla teille kaikille hyviä tulevia vuosia
toivottaa:
Olkoon olos onnellinen,
ilon täysi iltapäiväs,
huoleton sun huomenesi,
ehtoosi erinomainen.
(Eeva Jokipelto)
T3-hankkeen
rakennustyöt
käynnistyneet
T eksti
» ESA HALSINAHO
Tyksin T-sairaalan kolmannen vaiheen rakentamiseen liittyvät työt ovat
käynnistyneet ensimmäisten kuoppien kaivamisena lähikaduille.
Projektijohtaja Timo Seppälän mukaan kyse
on liikenteenhallintajärjestelmien eli muun
muassa liikennevalojen tarvitsemien kaapeleiden asennusten valmistelusta. T3:n
lähiympäristön maaperään asennetaan
noin kahdeksan kilometriä kaapelia.
Kuoppia on kaivettu marras-joulukuussa
Savitehtaankadulla, Hämeentiellä, Kalevantiellä, Kalevanrampissa ja Helsingintiellä.
T3:n valmistumisajankohdaksi on vahvistettu vuoden 2020 syksy, jonka jälkeen
sairaanhoitopiiri voi luopua U-sairaalan
käytöstä.
Rakentaminen alkaa näkyä konkreettisemmin ensi huhtikuussa, kun sairaalan
pohjakannen perustamistyöt aloitetaan katu- ja rata-alueella. Toiminnallista suunnittelua tehdään kuitenkin kiivaasti koko ajan. Syksyn aikana on muun
muassa suunniteltu logistiikkaa ja tilojen
sijoittelua sekä tarkennettu toimintamalleja simulaation avulla.
Hankejohtaja Raija Asola kertoo, että
T3-sairaalaan on suunnitteilla 16 leikkaussalia, joista kolme tulee synnytysosaston lähelle kolmanteen kerrokseen
ja 13 neljänteen kerrokseen, lähelle
nykyisen T-sairaalan leikkaussaleja.
Aiheesta enemmän Lasaretin numerossa 2/2015 sekä Santrassa: Santra > T3.
Medisiina D
Medisiina D:n työmaa on käynnistynyt täydellä vauhdilla Tyksin Kantasairaalan
alueella. Työmaa-alueen kasvillisuus ja pintamaa on poistettu. Nykyisen Medisiinan takaosan auditorio ja vanha asuntosiipi puretaan. Työmaalla on aloitettu esiin
kaivetun kallion poraus, panostus ja louhinta. Louhinnat ja louheen poistaminen
alueelta kestävät neljä kuukautta. Medisiina D:n työmaahan yhdistyy myös uuden
A-tunnelin työmaa. Lisätietoja Santrassa: Santra > Medisiina D
T E K S T I : Hanna P etä j ä , K uva : T iina Haarala
Lämpimät kiitokset yhteisistä
työvuosista ja hyvästä yhteistyöstä.
Kiitos myös mukavasta eläkekahvitilaisuudesta sekä runsaista
muistamisista, jotka olen saanut osakseni.
En murehdi vuosia,
jotka jääneet on taa.
En mieti päivää tulevaa.
Elän nauttien
päivästä kerrallaan,
on elämä silloin hauskempaa.
Iloista joulun odotusta ja
hyvää jatkoa teille kaikille toivoen
Erja Lankinen, sovellusasiantuntija, Tykslab
Stadin
tytöstä
Turun
proffaksi
Stadin tytöstä Turun proffaksi on mm.
Turun yliopiston professorina ja Tyksin sädehoitoklinikan ylilääkärinä työskennelleen
Eeva Nordmanin tuore muistelmateos.
40-vuotisen uransa aikana Eeva Nordman ehti nähdä syövänhoidon huiman
kehityksen ja oli mukana rakentamassa
tuota menestystarinaa. Eeva Nordman
jäi eläkkeelle vuonna 1996, mutta syövän
ehkäisemiseksi hän on toiminut aktiivisesti eläkepäivinäänkin debatoimalla
tupakkaa ja nuuskaa vastaan.
Tuoreessa kirjassa käydään läpi Eeva
Nordmanin (s. 1931) mielenkiintoinen
tie sota-ajan lapsuudesta lääketieteen
maailmaan. Elämäntarinaan peilataan
yhteiskunnassa, sukupuolten välisessä
tasa-arvossa ja lääketieteessä tapahtuneita
muutoksia, unohtamatta tupakan
vaaroista ja nikotiiniriippuvuudesta varoittamista.
Eeva Nordman
– Tuula Vainikainen:
Stadin tytöstä
Turun proffaksi
(Mediapinta 2015)
11. joulukuuta tarkastettiin LL Manu
Jokelan väitöskirja
Late-onset spinal
motor neuronopathy - a new neuromuscular disease.
Jokela työskentelee erikoislääkärinä
Tyksissä. Väitös kuuluu neurologian alaan.
28. marraskuuta tarkastettiin FM Riikka
Österbackin väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Ihmisten enterovirusten
toteaminen, tunnistus ja molekylaarinen variaatio. Väitös
kuuluu virusopin alaan.
13. marraskuuta tarkastettiin LL Mira
Huhtalan väitöskirja suomenkieliseltä
nimeltään Vanhempien psyykkinen hyvinvointi ja hyvin
pienipainoisena syntyneiden lasten kehitys, käyttäytyminen ja elämänlaatu. Huhtala
työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin
syöpäklinikassa. Väitös kuuluu kansanterveystieteen ja lastentautiopin alaan.
6. marraskuuta tarkastettiin LL Otto Ettalan
väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Erektiohäiriö valtimotautiriskiväestössä. Ettala
työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksissä. Väitös kuuluu kirurgian alaan.
30. lokakuuta tarkastettiin filosofian maisteri Laura
Vähätalon väitöskirja Natural Born
Weight Gainers - The
Mechanisms of Obesity in Transgenic
Mice Overexpressing
Neuropeptide Y. Vähätalo työskentelee Tykslabissa tutkijana. Väitös kuuluu farmakologian, lääkekehityksen ja lääkehoidon alaan.
30. lokakuuta tarkastettiin LL Liisa Järvelän väitöskirja suomenkieliseltä nimeltään Sydänterveys ja
fyysinen suorituskyky lapsuusiän akuutin lymfoblastileukemian jälkeen. Järvelä
työskentelee erikoistuvana lääkärinä Tyksin
lasten ja nuorten klinikassa. Väitös kuuluu
lastentautiopin alaan.
Ruusut,
risut ja
juttuvinkit:
tiedotus
@tyks.fi.
»Opimme toinen
toisiltamme»
T eksti ja kuva
» M arjo P eltoniemi
Synnyttäjien vastaanotto Salon sairaalassa lopetettiin 20.12.2015. Salon seudun
synnytysten keskittäminen Turkuun tietää vuodessa noin 650 synnytystä lisää
Kantasairaalaan. Kantasairaalassa muutokseen on varauduttu lisätiloilla sekä
siirtämällä henkilökuntaa Salon sairaalasta.
– Henkilökuntaneuvottelut on käyty ja
henkilökunta Salossa tietää, mikä heidän
sijoittumisensa tulee olemaan, Naistenklinikan ylihoitaja Marjo Kauppila kertoo.
Jokainen työntekijä tavattiin henkilökohtaisesti. Mukana neuvotteluissa olivat
Kauppilan lisäksi sairaalaylihoitaja Tuija
Lehti, Tyks Salon sairaalan johtava ylihoitaja Soile Nenonen ja synnytyspuolen osastonhoitaja Eila Lahti. Henkilöstöneuvotteluissa pyrittiin hyvin pitkälle
kuulemaan Salon henkilökunnan ensisijaisia toiveita sijoittumisestaan. Toiveet
pystyttiin toteuttamaan hyvin, sillä ne
menivät sopivasti yksiin henkilöstötarpeiden kanssa.
– Poikkeuslupa synnytyksille Salossa
saatiin vuoteen 2017 asti, mutta on hyvä,
että tämä tehtiin nyt, kun tulevat synnyttäjät ja henkilökunta ovat olleet pitkään
epävarmassa tilanteessa. Erityisesti haluan
kiittää Salon osastonhoitajaa ja ylihoitajaa,
sillä he ovat pitäneet henkilökunnan tosi
hyvin ajan tasalla. Pääsimme rauhassa neuvottelemaan ilman vastakkainasettelua.
Henkilöstön perehdytys alkoi jo hyvissä ajoin
ja jatkuu edelleen. Kuvassa lähihoitajaopiskelija
Pia Toivonen, kätilö Helena Rantala, kätilö
Leena Kaunisto ja ylihoitaja Marjo Kauppila.
Kahden toimintakulttuurin
yhdistäminen
– Salosta sijoittuu Tyksin Kantasairaalaan yhteensä 17 kätilöä ja sairaanhoitajaa eri osastoille eli synnytysosastolle,
kahdelle synnytysvuodeosastolle ja prenataaliosastolle, sanoo Marjo Kauppila.
– Meille tulee osaavaa henkilökuntaa.
Tilat ovat heille uudet ja kahden erilaisen toimintakulttuurin yhdistäminen
on haaste, mutta meillä on se asenne,
että opimme toinen toisiltamme, Kauppila kertoo.
– Heti keskittämispäätöksen tultua
järjestimme koko henkilökunnalle
tapaamisen, jonka avulla pyrimme
ennakoimaan muutoskarikoita. Keskustelu on ollut avointa ja tunnelmat
positiiviset. Henkilökuntaa tuetaan
monin eri tavoin. Meillä on puolipäiväisesti irrotettu yksi kätilö suunnittelemaan käytännön asioita, jotka liittyvät synnytysten siirtoon ja hän huolehtii myös perehdytyksen suunnittelusta.
Joulukuussa Salon seudun terveydenhoitajat kävivät tutustumassa Tyksin synnytysosaston tiloihin ja saivat
tietoa mitä palveluita Saloon jää.
5 2015
Hospitaali 15
Marja Huuskonen
Terveydenhuollon
100 vaikuttajaa -listalle
Tyksin Ajopolin hankejohtaja Marja Huuskonen on noussut Mediuutisten
Terveydenhuollon 100 vaikuttajaa -listalle.
Tunnustuksen perusteluissa mainitaan, että Marja Huuskonen on ollut Ajopolin kantava
voima ja ajoterveyden sanansaattaja, hän on käsitellyt kaikki reilut 60 polille tullutta
lähetettä ja houkutellut ajoraateihin vapaaehtoisia eri alojen erikoislääkäreitä edistämään ajoterveysasiaa. Vastaavaa julkisen puolen toimintaa ei ole missään muualla
Suomessa, vaikka kysyntää olisi joka puolella. Ajopolin taustalla tärkeinä tekijöinä ovat
olleet Huuskosen lisäksi Ilkka Kantola, Risto Roine, Ulla Anttalainen, Pekka Porela,
Jaakko Hartiala ja erityisasiantuntija Mikael Ojala Trafista.
Mediuutiset palkitsi terveysalan vaikuttajat jo 15. kerran 15.12.2015.
U-sairaalan
synnytysosaston
remontti valmistunut
T eksti
» KRISTIINA ANDREASSON
Salon synnytysten keskittäminen
Turkuun on vaikuttanut myös U-sairaalan
remonttiprojektien aikatauluihin.
U
-sairaalan sisäilmaremonteista
vastaava projektipäällikkö Timo
Miikkulainen mainitsee esimerkkinä Salon synnytysten siirtojen vaikutuksesta remonttiprojektien aikatauluihin äitiyspoliklinikan (UA1). Äitiyspoliklinikan tilat saadaan remontin jälkeen
käyttöön 1.4.2016. Synnytysosaston
remontti on sen sijaan valmis, myös loppuselvitykset on jo tehty.
– Synnytysosastolla on tehty varahuoneita. Jos tulee ruuhkaa, on olemassa varapaikkoja. Muutama viikko sitten siellä olivat katot auki, kun tehtiin sähkötöitä. Nyt
tilanne on jo rauhoittunut ja projekti on
valmis, sanoo Miikkulainen.
Naistentautien poliklinikan (UA3)
remonttiin on tullut muutoksia, jotka siirtävät valmistumista maaliskuun alkuun
2016. Remontissa tullaan uusimaan kaikki
ilmastoinnin tuloilmakanavat. Naistenklinikan hallintokerroksen (UA4) remonttisuunnittelu on käynnistetty. Remontin
toteutuminen menee vuoden 2016 puolelle. Projekti tulee kestämään noin kaksi
kuukautta. Osasto voi olla käytössä koko
ajan, sillä remontti toteutetaan vaiheittain.
U-sairaalan sisäilmaremonttiprojektien
uutuutena Timo Miikkulainen mainitsee
ilmastoinnin lisäsuodattimet huoneessa
oleviin ilmastoinnin päätelaitteisiin. Niistä
on jo saatu hyviä kokemuksia synnytysosaston heräämöstä. Lisäsuodattimet estävät mahdollisten ilmastoinnin epäpuhtauksien pääsyn huonetilaan.
Perusongelmista ilmoitus
Solaxin kautta
Timo Miikkulainen muistuttaa, että
perusongelmista kuten esimerkiksi kylmä,
kuuma ja hajut, osastojen pitää ilmoittaa
Solax-ohjelman kautta.
– Tavoitteena on, että viikon kuluessa
ilmoituksesta paikan päälle tullaan katsomaan, mistä on kysymys. Havainnoista ja
tilanteesta ilmoitetaan osastonhoitajalle ja
ilmoittajalle. Jos esimerkiksi tieto hajusta
tulee sisäilmailmoituksena, käsittely voi
mennä pahimmillaan monen viikon päähän.
Jos Solaxin kautta ilmoitettu ongelma
osoittautuu luultua isommaksi, se tullaan
käsittelemään sisäilmaryhmässä. Ohjeet
ilmoituksen tekemiseen löytyvät myös
Santrasta.
Kurkistus museon kokoelmiin
Kaarimalja
Monikäyttöinen kaarimalja on säilynyt muodoltaan
lähes samanlaisena. Munuaisen
muotoinen malja on nähtävissä jo vanhoissa
piirroksissa, joissa välskäri laskee suoneniskun yhteydessä potilaasta verta astiaan.
Se on kuulunut leikkaussalin varusteisiin jo
1800-luvulla. Sekä kunnanlääkärin että kätilön laukusta löytyi kaarimalja, ja se kuuluu
myös ambulanssin varustukseen.
Varhaisimmat teollisesti valmistetut kaarimaljat ovat posliinisia, lasisia tai emaloituja.
1960-luvulla
käytössä oli pääasiassa teräksisiä
kaarimaljoja, ja 1980-luvulla
käyttöön tulivat kertakäyttöiset maljat.
Ensimmäisen kertakäyttöisen kaarimaljan muovasi amerikkalainen keksijä Bessie
Blount Griffin 1950-luvulla sanomalehtipaperista, jauhoista ja vedestä.
Kaarimalja soveltuu hyvin potilaan eritteiden, kuten oksennuksen tai liman,
keräämiseen. Se voidaan asettaa puhdistettavan haavan alle puhdistuksen ajaksi tai siihen voidaan valuttaa
poskionteloiden huuhtelussa käytetty neste. Maljaan voi laittaa leikkausjätettä tai operaatiossa poistetun
kudoksen. Sitä voidaan käyttää myös nesteiden, esimerkiksi keittosuolan, säilytyksen
leikkauksen aikana.
Kaarimaljaa on käytetty usein myös säilytys- tai kantoastiana, sillä on helppo kuljettaa puhtaat sidetarvikkeet ja hoitovälineet
potilaan luo ja samaan astiaan voi kerätä
käytetyt puhdistusta tai hävitystä varten.
Aiemmin neulat ja ruiskut liotettiin kaarimaljoissa ennen puhdistusta ja sterilointia.
Maljat pestiin osastoilla, leikkaussalissa käytetyt maljat myös steriloitiin.
Turun Lasarettimuseon kokoelmiin kuuluva kaarimalja on Arabian tuotantoa 1900luvun alusta. Malja on nykyisiin kertakäyttömaljoihin verrattuna kookas, sen pituus on
noin 33 cm. Maljassa on kolme pientä tassumaista jalkaa.
K uukauden esine on nähtävänä Turun Lasarettimuseossa. Museo on avoinna kuukauden ensimmäisenä maanantaina klo14−18 sekä sopimuksesta muina aikoina. Yhteydenotot ja tiedustelut:
museonhoitaja Satu Rantala, [email protected],
p. 050 5714 030
16
Hospitaali 5 2015
Sarastuksen avoimet
ovet 27.11.2015
T eksti ja kuvaT
» M arjo P eltoniemi
Liedon Sarastuksessa vietettiin avoimia
ovia kahvin ja kakun kera. Vieraita kävi
kaikkiaan päivän aikana noin 200 ja mukana oli niin kuntalaisia kuin yhteistyökumppaneita.
Tyks
tutkii ja
hoitaa
YLEISÖLUENNOT KEVÄÄLLÄ
Kuukauden toinen torstai klo 18–20
T-sairaalan Johan Haartman- ja Risto
Lahesmaa -salit, Hämeentie 11, Turku. Luentoja voi
kuunnella etäyhteyden avulla Vaasassa ja Porissa.
R
akennukseen ovat keskittyneet Liedon ja lähialueen mielenterveys- ja
päihdepalvelut eli Liedon kunnan
palvelut ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin (VSSHP) psykiatrian poliklinikat. Vastaava perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon keskittäminen
saman katon alle on uutta. Henkilökunnan mukaan hoitopolku halutaan tehdä
aukottomaksi niin, ettei kukaan avun tarpeessa oleva jää ilman hoitoa.
Tammikuu: 14.1.2016 klo 18 –20
Verenpaineella on väliä
Apulaisosastonhoitaja Maarit Mäntylä
psykiatrian toimialueelta oli ovella vastaanottamassa vieraita. Mäntylän mukaan
sairaanhoitopiirin ja kunnan työntekijät
ovat tutustuneet yhteisissä sosiaalitiloissa.
Maarit Tuomanen ja Paula Sinkkonen
Kaarinan aikuispsykiatrialta kertoivat
odottavansa tuloksia mielenkiinnolla ja
pitävänsä matalan kynnyksen paikkaa
hienona asiana.
< Vieraat saivat tutustua tiloihin
henkilökunnan opastuksella.
Kuvassa Liedon kunnan henkilökuntaa:
(vas.) sairaanhoitaja Anneli Scharin-Kallio
terveyskeskuksesta sekä Sarastuksesta
päihdehoitaja Pinja Paijo, sosiaalityöntekijä Hannele Helenius, psykologi Hannele
Luostarinen ja psykososiaalisen yksikön
esimies Mari Männikkö.
Puheenjohtajana yleislääketieteen professori, ylilääkäri,
Suomen verenpaineyhdistyksen puheenjohtaja Päivi
Korhonen
18.00–18.20 Onko painetta liikaa?
Professori Päivi Korhonen
18.20–18.40 Miksi verenpainetta pitää hoitaa ja mitä sillä
on saavutettu? Lääkkeettömät hoidot.
Dosentti, ylilääkäri Ilkka Kantola,
Medisiininen toimialue
18.40–19.00 Verenpaine ja aivot
Professori, ylilääkäri Risto O. Roine,
Tyks, Neurotoimialue
19.00–19.20 Verenpainetta laskevat ja nostavat lääkkeet Kliinisen farmakologian ja lääkehoidon
professori Risto Huupponen
Keskustelua ja kysymyksiä
Helmikuu: 11.2.2016 Lonkkakipu – miten
liikuntakyky ylläpidetään?
Puheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti,
ortopedi Petri Virolainen
18.00–18.10 Avaus, Ortopedi Petri Virolainen
18.10–18.40 Nivuksissa kirvelee - välyksissä vikaa? Ortopedi Matti Seppänen
18.40–19.10 Fysioterapian merkitys lonkkakivun
hoidossa Fysioterapeutti Pia Kalpamaa
19.10–19.40 Koska tekonivelleikkaukseen
Ortopedi Keijo Mäkelä
Keskustelua ja kysymyksiä
Maaliskuu: 10.3.2016 Liedon kunnalla työskentelevä psykososiaalisen
yksikön sairaanhoitaja Aki Luhtanen (vas.) ja
sairaanhoitopiirin nuorisopsykiatrisen poliklinikan
sairaanhoitaja Teemu Leinonen eivät osanneet
sanoa onko missään muualla Suomessa vastaavasti
perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
mielenterveyspalvelut samassa paikassa. VSSHP:n
Psykiatrian toimialueella se on joka tapauksessa
uutta.
Paikkakuntalaisen Rantatuomen perheen vanhemmat Terhi ja Kari ovat tyytyväisiä, että Lietoon
saatiin Sarastuksen kaltainen paikka, jossa toiminta on edistyksellistä. Kuvassa myös Sarastuksen
henkilökuntaan kuuluva lähihoitaja Tarja Lundén (vas.) ja lähihoitajaopiskelija Lotta Helanto.
klo 18 –20
Kivun monet kasvot
Puheenjohtajana kliinisen neurolofysiologian ylilääkäri,
dosentti Satu Jääskeläinen, Tyks-Sapa
18.00–18.10 Avaus, Professori Satu Jääskeläinen
18.10–18.35 Krooninen kipu - itsenäinen sairaus? Dosentti Nora Hagelberg, TOTEK
18.35–19.00 Hampaita särkee ja suuta polttaa.
Miten kipu näkyy hammaslääkärin
vastaanotolla
HLT Tuija Teerijoki-Oksa,
Suu- ja leukasairauksien klinikka
19.00–19.25 Kipupotilaiden tavallisimmat
psykiatriset häiriöt
Dosentti Tero Taiminen,
Psykiatrian toimialue
19.25–19.45 Kivun uudet lääkkeettömät
aivostimulaatiohoidot
Professori Satu Jääskeläinen,
Kliinisen neurofysiologian palvelualue
Keskustelua ja kysymyksiä
Huhtikuu: 14.4.2016 Yhteistyökumppaneille avoimet ovet olivat hyvä tilaisuus päästä tervehtimään Sarastuksen
henkilökuntaa. Kuvassa kuulumisia vaihtamassa (vas.) koulupsykologi Marjaana Leino, terveydenhoitaja Mia Taalikka, psykososiaalisen yksikön sihteeri Tiina Ruokonen, perheneuvoja Susanna
Ruokonen Perusturvakuntayhtymä Akselin Kasvatus- ja perheneuvonta Hermannista ja
psykologi Kaarina Jorva samasta paikasta.
klo 18 –20
klo 18 –20
Puukko, pilleri vai jumppa?
Kirurgian muuttuvat
hoitokäytännöt
Puheenjohtajana sairaalajohtaja, dosentti, ortopedi
Petri Virolainen
18.00 –18.10 Avaus: Tutkimustieto muuttaa
hoitokäytäntöjä Sairaalajohtaja, ortopedi Petri Virolainen
18.10 –18.30 Milloin puukkoa polvelle?
Ortopedi Jani Knifsund
18.30 –18.50 Mitä hoitoa olkapään ongelmiin?
Ortopedi, LT Juha Kukkonen,
Satakunnan keskussairaala
18.50 –19.10 Umpilisäkkeen tulehdus - puukko vai
pilleri? Dosentti, päivystyskirurgian
ylilääkäri Paulina Salminen
19.10 –19.30 Haavan ennakointi ehkäisee
amputoinnin Plastiikkakirurgian erikoislääkäri
Tarja Niemi Keskustelua ja kysymyksiä
J ärjestäjä: Tyksin tutkimuspalvelut yhteistyössä
toimi- ja vastuualueiden ja TYKS-säätiön kanssa.