Lue lehti - Metsälehti

9. HUHTIKUUTA • NUMERO 3/2015 • 9 € • www.metsalehti.fi
Metsälehti Makasiini 3/2015
Metsänomistaja
Tarhurin
kiireet alkavat
Vaalikone
Lisähakkuilla
kannatusta
Tiet
Tukkirekan
matkaSSA
Teema: visakoivun istutus
uusi metsä
Vakka, kuokka
ja kloonitaimi
Pentti ja Mirja Oksa
istuttivat visakoivua.
21
KYSYMYSTÄ
kuusen
istutuksesta
Tilakauppa piristyi alkuvuonna • Pikatestissä vänkäri • Näin teet leppätorven
3494_.indd 1
01/04/15 10:35
Kuule villin
luonnon kutsu.
Kämmeköiden kutsu
Henry Väre
Kämmeköiden suosion salaisuus on niiden kauneudessa, sillä muuta
suoranaista hyötyä niistä ei ihmiselle ole. Näiden orkideoihin kuuluvien
kasvien lumo on kuitenkin ollut niin voimakas, että se on ihastuttanut
ja innostuttanut ihmisiä kasvattamaan kämmeköitä jo ainakin parin
sadan vuoden ajan. Kämmeköiden kutsu esittelee Suomen alkuperäiset
kämmekkälajit.
Hinta 22 €
Majavan lammella
Petri Nummi
Majavan tekee erikoiseksi sen rakennuskyky, joka kestää vertailun
ihmisen taitojen kanssa: majava laatii patoja muodostaakseen tulva-altaita, jotka palvelevat sitä ravinnonhankinnassa, ja kanavia, joissa se uittaa
rakennustarvikkeensa. Majava luo myös oivan ympäristön lukuisille
muille lajeille, niin kaloille ja sammakoille kuin sorsille ja lepakoillekin.
Majavan lammella kertoo tästä talttahampaisesta metsurista ja
insinööristä sekä sen elämästä eri vuodenaikoina.
Hinta 32 €
Villi keittiö
Rune Kalf-Hansen, Lisen Sundgren
ja Charlotte Gawell
Luonto tarjoaa meille syötävää vuoden ympäri. Ruusunmarjat ja
nokkoset ovat monille tuttuja, mutta kuinka moni tietää, miltä isomaksaruoho, peltokanankaali, pihatähtimö ja kaunokainen maistuvat?
Sen selvittämiseksi ei tarvitse kuin pitää silmät auki ja ryhtyä keräilemään. Niin pääsee osalliseksi makumaailmaan, jonka huippuravintoloiden kokit ovat jo pitkään tunteneet.
Hinta 34 €
Tilaukset verkkokaupastamme
www.metsakirjakauppa.fi
tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840
s-posti: [email protected]
Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.
3460_.indd 2
01/04/15 10:14
SISÄLLYS
metsälehti makasiini
UUTISET
4 Pääkirjoitus: Hyviä ehdokkaita
6 Metsänomistaja: Lähitaimia
Oma metsä
32 Metsänhoito: 21 kysymystä
kuusen istutuksesta
Saimaan rannalta
35 Pikatesti: Vänkärit koetuksella
12 Ehdokkaat valmiita lisähakkuisiin
36 Puukauppakoulu: Mitä tuli
14 Kuusta istutetaan liian reheville
maille
38 Tutkimus: Kuusen jalostettu
15 Metsätyyppi: Miten Stihl eroaa
muista sahoista?
siemen vähissä
55 Kolumni: Puumarkkina-palapeli
ei pakolla valmistu
LUONNOSTA
58 Luhta: Uivelon kevät
62 Tapionpöytä: Pakurista
terveysjuomaa
64 Käsin tehty: Lepikossa törähtää
67 Ennen & nyt: Mutkamänty
ennallaan
40 Metsäperintö: Luovutusvoiton
70 Makasiinikrypto
Tilakauppa piristyi
Kuukauden puukauppa: Nopeaa
toimintaa
42 Kysy pois: Aiheuttaako paju
turvanamme
vero voi yllättää
allergiaa?
19 Verkosta: Nouseeko kuidun
45 Tuoteuutuuksia: Uutuuskelkka
Teema: visakoivun istutus
46 Tukkirekan matkassa
Suomen tiestön korjausvelka
hinta?
20 Yhteinen urakka
NRO 3/7
9.4.2015
39 Metsäläisen allakka: Lippalakki
16 Markkinat: Puun hinnat pysyvät
18 18 sovittua?
seppo samuli
46
laura nissinen
20
30 Rahapuu: Onko harvennusrästejä?
keväthangille
muistona
72 Pilkkeet: Kevään oikkujen
uhmaajat
74 Tuote & tekijä: Vaneria
näyttämölle
kasvaa, vaikka kuljetusten pitäisi
lisääntyä.
MAKASIINI 3 • 2015
3461_.indd 3
3
01/04/15 19:10
Metsäkustannus Oy
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
00100 Helsinki
Puhelin 09 315 49 800
Telefax 09 315 49 879
E-mail: [email protected]
metsalehti.fi
www.metsalehti.fi
PÄÄKIRJOITUS
TOIMITUS
Päätoimittaja
AD
Anna Back
p. 09 315 49 808
Toimitussihteerit
Jussi Collin
p. 09 315 49 803
Eero Sala
p. 09 315 49 804
Toimittajat
Liina Kjellberg
p. 09 315 49 807
Eliisa Kallioniemi
[email protected]
Eliisa Kallioniemi
p. 09 315 49 802
040 516 4000
Tiia Puukila
p. 09 315 49 806
(perhevapaalla)
Valtteri Skyttä
0400 818 078
Hyviä ehdokkaita
V
aalikoneista on tullut suosittua huvia vaalien alla. Kansanedustajaehdokkaat ovat saaneet vastattavakseen
sanomalehtien, televisiokanavien ja järjestöjen nettikyselyjä tällä kertaa enemmän
kuin koskaan ennen. Niihin vastaamiseen
kuluu aikaa ja vaivaa, mutta toisaalta kyselyjen kautta ehdokas saa mielipiteensä julki.
Äänestäjiä vaalikoneet kiinnostavat, ja moni
tekee niiden perusteella valintansa.
Metsälehden ja Tapion metsäaiheinen
vaalikone houkutteli lähes 700 ehdokasta
vastaamaan. Osallistuminen oli ilahduttavan runsasta ottaen huomioon, että kysely
koski melko suppeaa erityisalaa. Kiinnostus
kertoo, että metsä koetaan taas tärkeäksi.
Sama näkyy myös ehdokkaiden vastauksista. Lähes kaikki arvioivat, että seuraavien neljän vuoden aikana metsien taloudellinen merkitys kasvaa.
Myös suhtautuminen puunkäytön lisäämiseen on yllättävän yksimielistä. Valtaosan
mielestä hakkuita on mahdollista kasvattaa
ekologisesti kestävästi.
Varsinkin ehdokkaiden kirjoittamista perusteluista huomaa, miten arvokkaana kansallisvarallisuutena metsiä pidetään. Siksi
valtion edellytetään jatkossakin tukevan
metsänhoitotöitä ja metsäluonnon hoitoa.
Vastaajat toivovat myös lisää metsien suojelua.
Toisaalta kyselyyn vastanneet ehdokkaat kunnioittavat metsäomistajien oikeutta päättää omaisuudestaan. Pakkokeinot tai
verokeppi saavat hyvin vähän kannatusta.
Kannattaa käydä testaamassa ehdokkai-
4
3462_.indd 4
MAKASIINI 3 • 2015
den mielipiteitä. Vaalikoneen löydät Metsälehden verkkosivuilta osoitteesta www.
metsalehti.fi – ja kannattaa äänestää. Ennakkoon sen voi tehdä jo nyt.
Metsätalouteen suopeasti suhtautuvia
ehdokkaita näyttää olevan tarjolla kaikissa
puolueissa. Toivottavasti heistä monet pääsevät eduskuntaan, sillä biotalouden menestys vaatii tiukassa taloustilanteessa viisaita päätöksiä.
Yksi perusedellytyksistä on, että maaseudun tiet ja sillat pidetään kunnossa. Niiden
korjausvelkaa valtiolla ei enää ole varaa kasvattaa. Kaikista kuljetuksista lähes 30 prosenttia liittyy tavalla tai toisella metsiin, ja
syrjäseuduilla osuus on huomattavan iso.
Toimittaja Valtteri Skyttä kävi pohjoisella
Pirkanmaalla katsomassa, miltä teiden kunto näyttää rekan nupista tarkasteltuna. Matka metsästä sahalle alkaa sivulta 46.
Taloustoimittaja
Mikko Häyrynen
p. 09 315 49 805
0400 973457
Pohjois-Suomen
aluetoimittaja
Hannu Jauhiainen
Korpikoskentie 8
97510 Vikajärvi
p. 09 315 49 870
0400 150 910
Keski-Suomen
aluetoimittaja
Mikko Riikilä
pl 39
40101 Jyväskylä
p. 09 315 49 845
0400 894 080
Toimituksen sihteeri
Päivi Laipio
p. 09 315 49 809
040 752 9626
Verkkojulkaisu
Metsäuutiset
www.metsalehti.fi
verkkojulkaisujen
sähköposti:
[email protected]
MARKKINOINTI
Markkinointijohtaja
Pasi Somari
p. 09 315 49 873
050 389 0590
Markkinointipäällikkö
Kimmo Hakola
p. 09 315 49 841
0400 913 822
Myyntipäällikkö
Heta Välimäki
p. 09 315 49 849
040 723 1613
MEDIAMYYNTI
Myyntipäällikkö
Jarmo Rautapuro
p. 09 315 49 847
050 331 4137
Yhteyspäällikkö
Sanna Nyman
p. 09 315 49 848
040 596 2200
[email protected]
ASIAKASPALVELU
Tilaukset ja
osoitteenmuutokset
klo 9.00–15.00
Puhelin 09 315 49 840
Eeva Kurko
p. 09 315 49 842
Ulla Ylikangas
p. 09 315 49 844, 050 572 2165
Metsätaloudellinen ammatti­
lehti
83. vuosikerta, perustettu 1933.
Aikakauslehtien Liiton
jäsenlehti
ISSN
Tässä numerossa tuntuu jo tuulahdus
keväästä. Toimittaja Liina Kjellbergin reportaasi viime viljelykaudelta kertoo visakoivikon
istuttamisesta.
Painopaikka
Paperit
Kannen kuva
0355-0893
Makasiinin levikki:
32 695(lt/14)
Forssa Print 2015
G-print 170 g
Novapress Silk 80 g
PEFC/02-31-162
laura nissinen
01/04/15 18:25
Kuvasarja esittelee metsämaisemia eri puolilta Suomea. maalisKUUSSA
vätelee ke
paistatt
a
o
k
ik
p
iv
lo u s s
ko
kuun
Nuori
ut
m a a li s
n
a
a
t
s
t
s
o
o
an
a u r in g
. Ku v
isen
ä lä s s ä
voitti to
n
Mänts
e
n
o
k
k
aan
u
u
L
e-Uusim
Markku
to Häm
e
ssa
e
M
is
n
ll
o
akunna
palkinn
s ä va lt
s
ä
m
tä
jä rj e s
ssa.
akilpailu
valokuv
3463_.indd 5
01/04/15 15:43
METSÄNOMISTAJA
Teksti ja kuvat Mikko Riikilä
Lähitaimia
Saimaan
rannalta
Kuusentaimet pilkistävät jo kevätauringon
ohentaman lumihangen alta. Taimituottaja
Hannu Karvisen kiireet alkavat muutaman
viikon kuluttua.
6
3464_.indd 6
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
Hannu Karvinen kasvattaa
vuosittain reilut 150 000 tainta.
Ne myydään lähiseutujen
metsänomistajille.
MAKASIINI 3 • 2015
3464_.indd 7
7
01/04/15 18:27
METSÄNOMISTAJA
T
aimituottaja Hannu Karvinen hoitaa maatilaansa ja taimitarhaansa Savonrannalla.
Syrjäisessä ex-pitäjässä miltei
kaikki sijaitsee Saimaan rannalla, niin Karvisen tilakin.
Kasvukeskukseksi seutua ei parhaalla
tahdollakaan voi kehua.
”Kunta liittyi Savonlinnaan vuoden 2008
alusta. Silloin vakituisia asukkaita oli 1 200.
Nyt meitä on hieman alle tuhat. Siitäkin
joukosta iso osa on eläkeläisiä”, Karvinen
kertoo.
Kesällä väkimäärä kolminkertaistuu,
kun kesäasukkaat kansoittavat Saimaan
rannat.
Karvinen sai kotitilansa isännyyden vanhemmiltaan vuoden 1995 alussa. Samana
päivänä Suomesta tuli EU:n jäsen.
Sinipohjaisen tähtilipun alla vajaat kymmenen peltohehtaaria, pieni lypsykarja ja
kolmekymmentä metsähehtaaria eivät tarjonneet kummoisia näköaloja. Maatalouden
laajentaminenkaan ei olisi onnistunut.
”Täällä on vähän peltoja. Niistäkin iso
osa metsitettiin jo 1990-luvun alkupuolella”, Karvinen muistelee.
Kiteen maatalousopistossa agrologiksi
opiskellut Karvinen päätti sinnitellä. Hän
etsi uusia tulonlähteitä tilanpidon tueksi.
”Polvijärvellä järjestettiin kurssi taimien
pientuotantoon. Meitä oli siellä toistakymmentä. Nyt taidan olla joukosta ainoa, joka
edelleen kasvattaa taimia.”
Iso kuusipaakku ykköstuote
Suomessa on arviolta parikymmentä paikallista taimituottajaa, jotka kasvattavat
enintään pari miljoonaa tainta vuosittain.
Kaikkiaan pientarhoilla tuotetaan runsaat
kymmenen prosenttia Suomessa vuosittain
istutettavista reilusta 150 miljoonasta metsäpuun taimesta.
”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia
rauduskoivun taimia ja vähän visaa. Niillä oli silloin kysyntää pellonmetsityksillä.”
Muutaman vuoden kuluttua tarhan tuotantosuunta piti kääntää kuuselle. Peltojen
metsitykset vähenivät 2000-luvun alussa ja
uudistamisessa alkoi kuusen valtakausi.
Nykyisin Karvinen tuottaa vuosittain
reilut 150 000 tainta, pääosin isoja kuusen paakkutaimia. Lisäksi kasvussa on pieni määrä koivun ja lehtikuusen taimia. Takavuosina hän kasvatti myös tervalepän
taimia. Niistä muistona on istutuslepikko
omassa metsässä.
”Koivuntaimien kysyntä näyttää viriä-
8
3464_.indd 8
Savonrannalla on vain
vähän peltoja ja niistäkin
iso osa metsitettiin jo
1990-luvulla. Taimitarha
sopi hyvin tukielinkeinoksi
pientilalle, Hannu
Karvinen pohtii.
Lehtikuusi on Karvisen mukaan kiinnostava
puulaji: ”Se kasvaa metrin pituutta ja kaksi
senttiä paksuutta vuodessa.”
vän uudelleen. Osa metsänomistajista lienee kyllästynyt istuttamaan kuusta joka
paikkaan. Kirjanpainajatuhotkin saattavat
pelottaa.”
Varma myyntivaltti
Karvinen myy pääosan taimistaan Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savon välittämänä lähiseudun metsänomistajille. Pohjois-Karjalan puolelle hän myy taimia myös suoraan
metsänomistajille.
Viime vuonna Karvinen joutui markkinoimaan kuusentaimensa itse, koska yhdistyksellä oli laarit täynnä isojen tarhojen taimia.
”Aluksi vähän huolestutti, mutta menekki oli yllättävän hyvää. Osalle isoista metsänomistajista meni suuriakin taimieriä.
Lopulta jo melkein toivoin, että kukaan ei
enää soittaisi ja kyselisi taimia.”
Hän vakuuttaa, että pienellä tuottajalla on tilaa markkinoilla, vaikka isot taimiyhtiöt kilpailevat raivokkaasti eikä taimien
hinta ole noussut vuosiin.
Pärjäämiseen Karvisella on yksinkertai-
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
”Aloitin varovasti. Ensimmäisinä vuosina
kasvatin muutamia kymmeniä tuhansia
rauduskoivun taimia ja vähän visaa.”
Savonranta
Omalla taimitarhalla kasvaneet
tervalepät viihtyvät vetisellä peltomaalla.
MAKASIINI 3 • 2015
3464_.indd 9
9
01/04/15 18:27
METSÄNOMISTAJA
Hannu Karvisen mukaan isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kunhan kasvatuspaakku on
riittävän tilava.
nen, varma resepti. Hän tuottaa taimia, joita metsänomistajat haluavat istuttaa.
”Maat ovat täällä reheviä. Isännät tykkäävät vankoista kuusentaimista. Ne pärjäävät heinikossa. Isokin taimi lähtee nopeasti kasvuun, kun paakku on niin tilava,
etteivät juuret kierry sykkyrälle.”
Laatu on hänen toinen valttinsa. Sutta ei
lähde asiakkaille, kun kasvattaja lajittelee ja
pakkaa taimet omin käsin.
”Minulta saa samaan hintaan pikkuisen parempaa tavaraa kuin isoilta tuottajilta. Lisäksi pystyn toimittamaan taimia sitä
mukaa, kun istutukset etenevät. Näin taimet eivät joudu viikkokaupalla odottamaan
laatikoissa ennen istuttamista.”
Karvisella on käytössään yksi muovihuone. Toista varten ovat kaaret pellon reunassa pystytystä odottamassa, mutta lopullista
investointipäätöstä ei vielä ole tehty.
”Ostin kaaret lopetetun taimitarhan jäämistöstä. En ole kuitenkaan arvannut laittaa toista muovihuonetta tuotantoon, koska
taimien menekistä ei ole ollut varmuutta.”
Savo-Karjalan taimimarkkinoilla saattaa
lähiaikoina avautua lisää tilaa pientuottajalle, kun valtion omistama Fin Forelia lopettaa Kerimäen, Tuusniemen ja Tohmajärven
taimitarhat.
Haastattelua seuraavana päivänä sain
Karviselta sähköpostia: ”Tänään sain myytyä loputkin tälle keväälle valmistuvat kuusentaimet”.
Kevät on siis Savonrannalla ihan mallillaan.
Keväällä kiireitä
Vapun alla Hannu Karvinen virittelee ensi
10
3464_.indd 10
töikseen kasvihuoneen muovit talviteloilta
paikalleen. Samoihin aikoihin pitää aloittaa
istutuksille lähetettävien taimien suojaaminen tukkimiehentäiltä.
Myös koivun ja kuusen kylvösesonki alkaa. Työhuipun loiventamiseksi muoviset
paakkulokerikot on täytetty turpeella jo
syksyllä.
”Kylvän jokaiseen paakkuun yhden tai
kaksi siementä. Näin voin täydentää tyhjäksi jäävät paakut siirtämällä taimia paakuista joihin on itänyt kaksi tainta.”
Hän ostaa kuusen ja lehtikuusen siemenet Siemen Forelialta. Koivun siemenet tulevat Luonnonvarakeskukselta Haapastensyrjästä.
”Kasvatan kaikki kuuset ja koivut jalostetuista siemenalkuperistä. Parhaat koivulajikkeet kasvavat jopa 30 prosenttia maatiaispuita nopeammin ja tuottavat laadukkaampaa puuta. Kuusella jalostushyöty on
noin kymmenen prosenttia.”
Metsään lähtevät taimet Karvinen pakkaa muovipusseihin.
”Yhdistyksen neuvojat noutavat pääosan
taimista. Jatkossa toimitukset siirtynevät
enenevästi minun hoidettavakseni. Se keventää neuvojien työtaakkaa ja säästää yhdistyksen kuluja.”
Pääosa Karvisenkin taimista istutetaan
keväällä ja alkukesästä. Mies itse kannustaa ihmisiä syysistutuksiin.
”Taimet lopettavat pituus- ja paksuuskasvunsa jo kesällä, mutta juuristo kasvaa
lokakuulle asti. Taimi ehtii juurtua ennen
talvea ja on valmiina kasvuun keväällä.”
Maaliskuun puolivälissä melkoinen osa
avomaalla talvehtineista taimista pilkisti
Parikymmentä senttiä maan sisään ulottuva
peltiaita pitää myyrät pois taimistosta.
jo lumen alta. Osa oli maallikon silmin katsoen pahannäköisesti laossa lumen alla.
Lako ei tuottajaa huoleta. Lumesta paljastuneet taimet sen sijaan ovat keväällä vaarassa kuivua. Vesi uhkaa loppua versosta, kun auringon lämmittämät neulaset
alkavat haihduttaa, mutta juuripaakku on
vielä jäässä.
”Kuivumisen estämiseksi sadetan taimikenttää. Taimet ovat suojassa, vaikka kasteluvesi jäätyisi kuoreksi niiden ympärille.”
Vieressä oleva Saimaa, tai tarkalleen ottaen Orivesi, on ehtymätön kasteluveden
lähde. Lisäksi iso järviallas luo otolliset kasvuolosuhteet taimitarhalle.
”Pienilmasto pysyy leutona pitkälle syksyyn.”
Laatumetsää omista taimista
Karvisen työvuosi jakautuu kolmeen. Keväällä kiirehditään taimien kanssa. Kesä kuluu peltoja viljellen. Lokakuussa, kun peltotyöt on tehty, mies lähtee metsätöihin.
Metsäala on vuosien saatossa kasvanut
noin sataan hehtaariin.
”Olen ostanut lisää metsiä Liperin puolelta. Meilläpäin sopivia palstoja ei ole ollut sopuhintaan saatavilla.”
Karvinen tukeutuu metsänhoidossa yhdistyksen apuun. Savonrannalla yhdistyksen nimi on muuttunut taajaan.
”Kun aloitin, meillä oli oma Savonrannan
yhdistys. Ensin se sulautui Kerimäkeen. Sitten liityttiin Itä-Savon yhdistykseen. Tämän
vuoden alusta siirryimme osaksi maakunnallista Metsänhoitoyhdistys Etelä-Savoa.”
Savonrannan yhdistyksen aikana Karvinen oli valtuustossa.
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:27
113x297_final3.pdf
”Sen jälkeen järkeilin, että taimien tuottajana olen jäävi valvomaan metsänomistajien etua.”
Metsänhoitotöiden lisäksi mies tekee
nuorten metsien hakkuut itse. Hän esittelee ylpeänä alkutalven harvennusleimikkoaan. Se on 90-luvun puolivälissä osin itse
kasvatetuilla taimilla istutettua, melkoisen
monimuotoista kasvatusmetsää.
Puustossa on raudusta, visakoivikkoa ja
huimasti kasvanutta lehtikuusikkoa. Kokenut oman metsänsä hoitaja ja metsätaitokisailija sai syksyllä savottaa aloitellessaan
opetella uusia konsteja.
”Visakoivikon harventamisessa asiat piti ajatella kokonaan uudelleen. Yleensähän
suurimmat puut jätetään ja alle jääneet kaadetaan. Nyt tilanne oli päinvastainen: isot
visautumattomat koivut piti kaataa.”
Rankapuuta kertyi roima pino. Kaikki korjattu meni energiapuukasaan. Kuten
Karvosen kasvattamat taimetkin, myös ne
päätyvät käytettäväksi lähitienoolla. Hän
sai myytyä puut naapurissa toimivalle lämpöyrittäjälle.
”Hain tälle kuviolle kemeratukea jo taimikonhoitovaiheessa. Näin energiapuulle tarjolla oleva seitsemän euroa kuutiolta jäi nyt saamatta. Sain silti tienvarsihintaa melkein saman kuin kuitupuusta. Lisäksi my ytävää kertyy runsaammin. Esimerkiksi lehtikuuset eivät
kelpaisi kuitupuuksi.”
Tälle keväälle Karvisella on vireillä vielä toinen savotta. Metsänhoitoyhdistyksen
korjuupalvelun on määrä tulla harventamaan varttunut, kertaalleen harvennettu
kasvatusmetsäkuvio.
”Yhdistyksellä on parrukauppa Sahakuution Kerimäen sahan kanssa. Parruksi
kelpaa suunnilleen kuitupuun mitat täyttävä mänty, mutta kantohinta on reilusti parempi. Se parantaa harvennusten kannattavuutta.”
Kuitupuun kaupaksi saaminenkin on viime aikoina ollut lievästi sanoen vaikeaa Savonrannalla kuten muuallakin Suomessa.
Kuopion sellutehdashanke luo ainakin pientä toivoa.
”Puuta ainakin riittäisi yhdelle sellutehtaalle.” •
Lokakuussa,
kun peltotyöt
on tehty,
mies lähtee
metsätöihin.
3464_.indd 11
1
25.3.2015
13.47
C
M
Y
CM
MY
CY
CMY
K
01/04/15 18:27
UUTISET
Ehdokkaat
valmiita
lisähakkuisiin
Metsälehden ja Tapion vaalikoneeseen
vastanneista selvä enemmistö on valmis
lisäämään puun käyttöä mutta lähes puolet
kieltäisi avohakkuut.
LIINA KJELLBERG
Metsistä voidaan hakata nykyistä enemmän puuta. Pitkälti
tätä mieltä ovat Metsälehden ja
Tapion vaalikoneeseen vastanneet lähes 700 kansanedustajaehdokasta. Heistä 88 prosenttia kokee, että metsien nykyistä hakkuumäärää voi kasvattaa
ekologisesti kestävästi.
”Ehdottomasti ja välittömästi kymmenen miljoonaa kuutiota”, arvioi Keskustan ehdokas
Jari Leppä.
Vielä suurempi osa ehdokkaista, 95 prosenttia, ennakoi
metsien taloudellisen merkityksen kasvavan seuraavan neljän
vuoden aikana.
Metsälehden ja Tapion vaalikone avattiin viime viikolla. Se
sisältää kaikkiaan 16 metsäaiheista kysymystä. Kun käy vastaamassa kysymyksiin, vaaliko-
ne etsii oman vaalipiirin alueelta ne ehdokkaat, jotka ajattelevat
metsäasioista samalla tavalla.
Vaalikoneeseen vastanneista
ehdokkaista 461 ilmoittaa olevansa metsien virkistyskäyttäjiä, 199 metsänomistajia, 62
puuntuottajia, 27 metsäalalla töissä ja 129 luonnonsuojelijoita. Vastanneista 83 kokee, ettei heillä ole erityistä metsäsuhdetta.
Kaikista kansanedustajaehdokkaista vaalikoneeseen vastanneet kattavat noin kolmanneksen.
Suojelu jakaa
Suuri osa vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista on sitä
mieltä, että valtiolla tulee olla
vahva rooli metsätaloudessa. 85
prosenttia vastanneista myöntäisi jatkossakin valtion tukea
puuntuotantoon, 86 prosenttia
4. Metsien nykyistä hakkuumäärää on
mahdollista kasvattaa ekologisesti kestävästi.
Vastaajaa
160
140
120
100
80
60
40
20 2%
0
29%
23%
16%
1%
2%
4%
11%
9%
3%
1%
eri mieltä 11%
samaa mieltä 88%
14. Avohakkuut pitäisi kieltää lailla.
Vastaajaa
90
80 16%
70
60
50
40
30
20
10
0
11%
14%
12%
10%
9%
4%
10%
8%
4%
3%
eri mieltä 53%
samaa mieltä 44%
Vaalikone auttaa löytämään metsäasioista samalla tavalla
ajattelevan ehdokkaan. Valtaosa ehdokkaista on valmis lisäämään
hakkuita, mutta avohakkuut jakavat mielipiteet.
Lyhyesti
12
3465_.indd 12
Mustikkaa Kiinaan,
tatteja Italiaan
Evira on löytänyt Yhdysvalloista tuoduista puupakkauksista mäntyankeroisia, Maaseudun uutiset kertoo. Edellisen kerran mäntyankeroisia
löytyi puupakkauksista marraskuussa.
Mäntyankeroinen on vaarallinen tuholainen,
joka iskee havupuihin. Sitä esiintyy yleisimmin
Pohjois-Amerikassa ja Kaukoidässä.
Euroopassa mäntyankeroisia todettiin vuonna 1999 Portugalin metsistä. Vuonna 2008 ankeroinen löytyi Espanjan puolelta.
Suomalaisia metsämarjoja ja sieniä vietiin viime
vuonna ulkomaille 24 miljoonan euron ja kymmenen miljoonan kilon edestä, tiedottaa Arktiset Aromit ry.
Pakastettua puolukkaa ja mustikkaa vietiin
runsaat neljä miljoonaa kiloa kumpaistakin ja
herkkutatteja 31 000 kiloa. Puolukalle perso
Ruotsi on ohittanut perinteisesti vientimaiden
ykkössijaa pitäneen Saksan. Mustikkaa vietiin
eniten Kiinaan ja herkkutatteja Italiaan.
Włodzimierz Wysocki
Mäntyankeroinen yritti
taas Suomeen
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:31
metsäluonnon hoitoon.
”Metsien uudistaminen
ja hoito vaatii tämäntyyppisiä tukia, mutta ne saadaan
moninkerroin takaisin, kun
metsät tulevat paremmin
hyödynnettäviksi”, kirjoittaa Kokoomuksen ehdokas
Timo Heinonen.
Ehdokkaista 71 prosenttia on lisäksi sitä mieltä, että valtion tulisi verotuksella kannustaa metsänomistajia myymään puuta. Myyntitulojen verotusta laskisi 60
prosenttia vastanneista. Ylimääräistä veroa niille, jotka
eivät halua myydä puuta,
kannattaa sen sijaan vain 15
prosenttia.
Lakia, joka kieltäisi
avohakkuut,
kannattaa 44
prosenttia ja
vastustaa 53
prosenttia.
”Ei muunkaan omaisuuden myymättä jättämisestä
sakoteta”, toteaa Vihreiden
ehdokas Satu Hassi.
Osa vaalikoneen kysymyksistä jakaa mielipiteet.
Lakia, joka kieltäisi avohakkuut, kannattaa 44 prosenttia ja vastustaa 53 prosenttia. Etelä-Suomen suojelupinta-alaa lisäisi 56 prosenttia, kun taas 40 prosenttia on lisäystä vastaan.
”Eurooppalaisittain Suomessa metsien suojelu on
hyvällä mallilla. Nykyinen
käytäntö on mielestäni hyvä”, arvioi SDP:n ehdokas
Raisa Kinnunen.
Siitä, että suojelun pitää
olla vapaaehtoista, on 70
prosenttia vastaajista samaa mieltä.
”Jokainen tehköön omaisuudellaan mitä haluaa”,
kirjoittaa Perussuomalaisten ehdokas Reijo Lahtonen.
näkyy usko tulevaisuuteen.
Viime vaalien alla kysymyksiin olisi vastattu eri tavalla.
”Silloin metsäalalla ei
näyttänyt menevän kovin
lujaa. Nyt biotalous ja metsäyhtiöiden uudet investoinnit näkyvät monissa kommenteissa”, hän sanoo.
Se on Vanhatalosta silti yllättävää, että puuntuotannon tuet saavat kannatusta tiukentuvasta taloustilanteesta huolimatta.
Valtiolta tukea
Apua etsintään
Millaisen kuvan vaalikone
kaikkiaan antaa ehdokkaiden metsänäkemyksistä?
”Valtaosa vastanneista näkee metsien taloudellisen merkityksen suurena.
Lisäksi he ovat aktiivisen
metsäpolitiikan kannattajia, valtion rooli metsien
hoidossa ja käytössä nähdään merkittävänä”, sanoo
Tapion toimitusjohtaja Ritva Toivonen.
Metsälehden päätoimittajan Eliisa Kallioniemen
mielestä vastauksissa näkyy myös se, että valtion halutaan kannustavan ja tukevan mutta ei rankaisevan.
”Ajan henki on, että valtion holhousta ja ohjailua ei
enää haluta”, hän sanoo.
Tapion Metsänhoito ja
metsävarat -yksikön johtaja
Kalle Vanhatalo arvioi, että
ehdokkaiden vastauksissa
Kenelle vaalikone on tarkoitettu? Vanhatalon mukaan
kaikille metsästä kiinnostuneille. Vaalikoneen avulla ei hänen mukaansa varsinaisesti ole tarkoitus etsiä
itselleen sopivaa ehdokasta,
vaan tarkistaa, mitä mieltä
sopivalta tuntuvat ehdokkaat ovat metsäasioista.
”Voi laittaa miettimään,
jos esimerkiksi itse on vahvasti avohakkuiden puolella tai niitä vastaan, mutta
sopivalta tuntunut ehdokas
onkin aivan eri mieltä”, hän
sanoo.
Toivosen mukaan vaalikone auttaa myös silloin, jos
haluaa löytää tasaväkisiltä
tuntuvista ehdokkaista itselleen sopivimman.
Metsälehden ja Tapion
vaalikone löytyy osoitteesta
www.metsalehti.fi.
Metsäntutkimuslaitokselle on
käynyt kuten paljasjuuritaimille ja se on korvattu
Luonnonvarakeskuksella.”
Vanhempi tutkija Marja
Poteri, Taimiuutiset 1/2015.
”Metsäbiotalous ei ole kestävää, ellei metsien käyttö
ole kestävää. Talousmetsien
hehtaarikohtaista puuntuotantoa on voitava lisätä, jotta
hakkuumääriä voitaisiin selvästi nostaa ekologisesti kestävästi ja nykyisin hakkuupinta-aloin.”
Metsäbiotalouden
professori Jyrki Kangas,
Helsingin Sanomat 30.3.
”Tukkia ei ole järkevää polttaa,
mutta kaiken byrokratian jälkeen energiapuujaekin on jo
niin kallista, että hankkeiden
toteutuminen on entistä epävarmempaa.”
Helenin (ent. Helsingin
Stora Enso sulkee
tehtaan Pälkäneellä
Energiapuun korjuun
laatu ennallaan
Stora Enso suunnittelee Pälkäneen puuelementtitehtaansa sulkemista ja tuotannon
keskittämistä Hartolaan. Yhtiö on aloittanut
yt-neuvottelut, jotka voivat johtaa noin 50
työntekijän irtisanomiseen.
”Yksi tuotantolinja, joka hyödyntää raaka-ainetta Varkauden investointiprojektistamme,
pystyisi palvelemaan nykyisiä ja tulevia markkinoiden tarpeita”, sanoo Stora Enson Wood Products -divisioonan johtaja Jari Suominen.
Energiapuun korjuun laatu ei viime vuonna parantunut, mutta ei huonontunutkaan. Suomen
metsäkeskuksen tarkastuksissa puolelta kohteista löytyi huomautettavaa.
Korjuun laatua heikensivät runsaat puustovauriot, liian voimakkaat harvennukset ja ylileveät ajourat. Hyvä kokonaisarvosana saavutettiin alle puolessa kohteista. Hyvien osuus kasvoi,
mutta tähän vaikutti lähinnä entistä suurempi
sallittu vaurioitumisprosentti.
17
Energia) toimitusjohtaja
Pekka Manninen (kuvassa) ,
Kauppalehti 18.3.
Vuosina 2010–2014
Suomeen rakennettiin
584 siltaa. Niistä
puurakenteisia oli 17.
MAKASIINI 3 • 2015
3465_.indd 13
13
01/04/15 18:31
UUTISET
Kuusta liian karuille maille
Muutaman vuosikymmenen takainen mäntyinnostus on vaihtunut kuusi-innostukseksi.
Into tuottaa usein tepposen, niin nytkin.
Mikko Häyrynen
1980-luvun loppupuolella pienistä taimikoista 75 prosenttia
oli mäntyä. Mäntyä istutettiin
liian reheville paikoille, vaikka
suurin mäntyvillitys oli jo takana ja laatupuun kasvattamisen
toivottomuus oli tiedossa.
Tuore inventointi VMI11
osoittaa männyn osuuden laskeneen 40 prosenttiin ja kuusen osuuden nousseen lähelle
60 prosenttia.
”Herää epäilys, että onko menty toiseen äärilaitaan ja
kuusta viljellään liian karuille
kasvupaikoille”, Luonnonvarakeskuksen tutkija Kari T. Korhonen kysyy.
Hyvä kasvu hiipuu
Tulevaisuudessa nähdään, että laihoilla mailla kuusen kasvu hiipuu.
”Karulla kasvupohjalla kuusi
saattaa kasvaa ihan hyvin 20–
30 vuotta, mutta sitten kasvu
hiipuu ja mänty menee kokonaiskasvussa edelle.”
Puolukkatyyppi on yksiselitteisesti mäntymaata ja mustikkatyypin laihempi laitakin jo rajatapaus.
”Kuusta suositaan etenkin
siksi, että se on varma valinta”,
Korhonen sanoo.
Kuusella ei juuri esiinny taimikkotuhoja. Vähät myyrätuhot
ovat paikallisia ja pienialaisia, ja
hallatuhot harvinaisia 1980-luvun jälkeen.
Turvemaat ovat
toista maata
Kuusi on puolukkakankailla
mäntyä huonompi vaihtoehto,
mutta tilanne muuttuu turvemailla. Karuilla kivennäismailla typen puute ja ajoittainen kuivuus rajoittavat enemmän kuusen kuin männyn kasvua, turvemailla näitä rajoitteita ei ole, ei
ainakaan puolukkatyyppiä vastaavalla viljavuustasolla.
”Se onkin oikeastaan kaikki, mitä varmuudella voi sanoa
tuotokseltaan puolukkakankaita vastaavien turvemaiden soveltuvuudesta kuuselle. Tutkimustietoa ei ole”, Luken tutkija
Markku Saarinen kertoo.
Puolukkaturvekankaiden sekametsissä on paljon kuusen
luontaista alikasvosta. Saarisen
mukaan kuusialikasvoksen vapauttaminen uudeksi puusukupolveksi on mielekkäämpi uu-
distustapa verrattuna avohakkuuseen, ojitusmätästykseen ja
istutukseen männylle.
”Alikasvosta ei kannata jättää hyödyntämättä, vaikka kasvu jäisikin vähän männystä jälkeen koko kiertoajan mitassa.”
Turvemaiden istutuksissa
männyllä on laatuongelma puolukka- ja mustikkaturvekankailla sekä ojitusalueille tyypilliset
hirvituhojen riskit.
”Siksikään en pidä kuusta
puolukkaturvekankailla niin
epäilyttävänä valintana kuin
sen istuttamista kivennäismaiden puolukkakankaille.”
ei kuitenkaan ole mihinkään katoamassa, sillä tilavuustarkastelun mukaan koivun määrä on
kasvanut sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
”Koivua tulee luontaisesti
sekapuustoksi ja sitä on etenkin hoitamattomissa taimikoissa. Hivenen kärjistäen voi sanoa, että siellä ne tulevaisuuden laatukoivut kasvavat”, Korhonen sanoo.
Koivun uudistusalat olivat
enimmillään 1990-luvun alussa
20 000 hehtaaria. Silloin myös
metsitettiin peltoja runsaasti,
mikä selittää osan mutta ei kaikkea koivubuumista.
Koivunviljelyä on hillinnyt
tuhoherkkyys ja parikymmentä prosenttia havupuita alhaisempi tukin kantohinta.
Koivu voi hyvin
sekapuuna
Koivun uudistusalat ovat supistuneet 3 000 hehtaariin. Koivu
Kuusi jyrää
Männyn suosio uudistamisessa on laskenut viimeisen parinkymmenen
vuoden aikana, samalla kuusen suosio on noussut.
80 000
70 000
60 000
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
Hehtaaria
Mänty
Kuusi
Muut
1996 -97
-98
-99
-00
-01
-02
-03
-04
-05
-06
-07
-08
-09 2010
-11
-12
-13
Lähde: Luke
Lyhyesti
14
3466_.indd 14
Oulanka Euroopan
top-kymppiin
Metsähallitus teki viime vuonna 114 miljoonan
euron tuloksen, pari miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2013. Tästä valtiolle tuloutetaan 110 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski 14
miljoonaa 360 miljoonaan euroon.
Metsätalouden liikevoitto parani, vaikka ainespuun myyntimäärä laski hieman vajaaseen
kuuteen miljoonaan kuutiometriin. Myös kiinteistöistä vastaava Laatumaa teki hyvän tuloksen. Metsämaata myytiin ennätysmäärä.
Brittilehti The Guardian on listannut Oulangan
kansallispuiston Euroopan kymmenen parhaan
kansallispuiston joukkoon. Lehden mukaan Oulanka on upea vuodenajasta riippumatta.
The Guardian esitteli 10 eurooppalaista kansallispuistoa, joissa on uskomattomat maisemat
ja luonto, mutta vähän kävijöitä verrattuna Euroopan suosituimpiin luontokohteisiin.
Jutussa mukana olleita kansallispuistoja ei ollut laitettu paremmuusjärjestykseen.
Markku Pirttimaa
Metsähallituksen tulos
laski hieman
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:34
metsäty yppi
Koivuvaneria tehdään
jo kolmessa vuorossa
Finanssikriisi rokotti
vanerituotantoa
ankarasti, mutta viime
vuosina on päästy
tasaiseen kasvuun.
Mikko Häyrynen
Koivuvanerilla menee
paremmin kuin monella muulla metsäteollisuustuotteella.
Vientimäärät ovat nousseet vuosi vuodelta koko finanssikriisin
jälkeisen ajan.
Euroopan koivuvanerimarkkinat ovat kasvaneet vakaasti
1,5-2 prosentin vuosivauhtia ja
hinnat ovat vahvistuneet. Kotimaan suurimman valmistajan
Koskisen Oy:n vanerijohtaja Juha Jalkanen on silti maltillinen.
”Päämarkkinoilla Euroopassa on odottava tunnelma. Venäjä
on isoin tuottaja ja koska heidän
oma markkinansa on taantunut,
niin he puskevat perusvaneria
Eurooppaan”, Jalkanen kertoo.
Tehtaiden käyntiasteet ovat
korkeat. Koskisen Oy:n vaneritehtaat käyvät kolmessa vuorossa osittain viikonloppunakin ja
pinnoituskapasiteetti on lähes
täyskäytössä. Suomen pienin
valmistaja, viime vuonna latvialaisomistukseen siirtynyt Vammalan vaneritehdas on käynyt
tämän vuoden kolmessa vuorossa viitenä päivä viikossa. Muita
vanerin valmistajia ovat Metsä
Wood ja UPM.
Ei näy tukin hinnassa
Koivuvaneria käytetään etenkin lujuutta vaativissa kohteissa, kuten betonimuoteissa, kuljetusvälineiden lattioissa ja
kaasutankkereissa. Kuluttajille tutumpia ovat rakentamisen
sisäverhoustuotteet eli näkyvät pinnat. Myös huonekalu- ja
pakka usteollisuus on merkittävä asiakas.
Koivuvaneri on erikoistuote,
joten ylituotantoa ei synny hetkessä. Havuvaneri on hinnaltaan halvempi ja volyymiltaan
suurempi, mutta markkinoiltaan syklisempi tuote.
Koivuvanerin useita vuosia
jatkunut hyvä veto ei ole tuntunut kotimaan koivutukin kantohinnassa. Se on tämän vuosikymmenen pysynyt jokseenkin
paikallaan.
Uuteen nousuun
Koivuvanerin vienti on viime vuodet ollut tasaisessa nousussa,
mutta huippuvuoden 2006 tasolle on vielä matkaa.
600
1000 m3
500
Miten Stihl eroaa
muista sahoista?
Nikolas Stihlin mukaan yhtiön sahat
suunnitellaan kokonaisuuksina.
teksti ja kuva Mikko Riikilä
1
Miten Stihlillä menee?
Erittäin hyvin. Ylsimme
viime vuonna ennätykselliseen kolmen miljardin
euron liikevaihtoon. Tuloslukuja emme julkista, mutta voin
sanoa, että olemme tulokseen
hyvin tyytyväisiä.
2
Vaikuttiko Ukrainan
kriisi Stihlin liiketoimintaan?
Kyllä. Venäjälle on myyty suuri
määrä moottorisahoja. Ruplan
arvon aleneminen nosti maahan vietyjen sahojen hintaa ja
myynti väheni. Pystyimme kuitenkin kasvattamaan myyntiä
muilla markkina-alueilla.
Osuutemme maailman
moottorisahamarkkinoista
on 32 prosenttia. Olemme
markkinajohtaja, isompi kuin
Husqvarna.
3
400
300
200
100
0
Kuka: tohtori Nikolas
Stihl, Stihlin hallituksen
puheenjohtaja, yhtiön
perustajan Andreas Stihlin
pojanpoika.
MIksi: pistäytyi Suomessa
Stihlin uuden tytäryhtiön
virallisissa avajaisissa.
2006
Lähde: Luke
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Perustitte Suomeen tytäryhtiön ja yhteistyö
Oy Elfving Ab:n kanssa
loppui. Olitteko tyytymättömiä Elfvingiin?
Emme missään nimessä. Erosimme ystävinä. Nyt oli sopiva
hetki siirtää maahantuonti
omalle tytäryhtiölle, kun Elfvingin omistaja jäi eläkkeelle.
4
Esittelitte äskettäin edistyksellisen
Carbon Consept
–prototyyppisahan.
Milloin siinä esitellyt
teknologiat tulevat
myytäviin sahamalleihin?
Osa ratkaisuista on jo käytössä.
Järeässä Stihl MS 661 -sahassa
käytetään aiempaa kevyemmiksi mitoitettuja rakenteita.
Polttoaineen ruiskutusjärjestelmä tulee moottorisahoihin
näköpiirissä olevan tulevaisuuden aikana.
5
Mikä erottaa Stihlin
muista sahoista?
Suunnittelemme sahat
kokonaisuuksina. Siihen kuuluvat myös laipat ja ketjut. Valmistamme tärkeimmät
komponentit itse. Meille myynti
ja huolto ovat yhtä tärkeitä kuin
itse sahat. Niistä muodostuu
paras käyttäjäkokemus.
6
Mikä sinun suosikkisahamallisi on?
Suomessa runsaimmin
myydyistä malleista suosikkini
on kevyt MS 201. Jos minun
pitäisi hankkia vain yksi moottorisaha, se olisi ehdottomasti
MS 201.
MAKASIINI 3 • 2015
3466_.indd 15
15
01/04/15 18:34
mikko riikilä
markkinat
PTT: Hinnat pysyvät ennallaan
Hannu Jauhiainen
”Hyvän viime vuoden jälkeen
vedetään vähän henkeä tulevaa
kasvua odotellessa”, Pellervon
taloustutkimus PTT:n tutkimusjohtaja Paula Horne luonnehtii kuluvan vuoden näkymiä.
Vaikka metsätalous on saanut paljon myönteistä julkisuutta uusien investointihankkeiden
ja innovaatioiden ansiosta, niiden vaikutus ei vielä näy käytännön metsätaloudessa.
Metsätaloutta painaa Hornen
mukaan alas kotimaan heikko
taloustilanne ja siitä seuraava
metsätalouden tuotteiden huono kysyntä. Vientimarkkinoillakaan ei suurta muutosta ole odotettavissa.
Koivulla parhaat
näkymät
PTT ennusteen mukaan puun
hinta pysyy kuluvana vuonna
suurin piirtein viime vuoden
tasolla. Kuusen hintakehitys voi
16
3467_.indd 16
olla mäntyä heikompaa. Koivutukin näkymät ovat parhaat ja
hintataso voi hieman nousta.
Kuitupuiden hintoihin ei ole tulossa juuri muutoksia.
Puun tuonnissakaan ei arvioida tapahtuvan suuria muutoksia, tuonti painottuu edelleen koivukuituun.
Metsänomistajien saamat
kantorahatulot saattavat kokonaisuutena hieman supistua tänä vuonna. Ensi vuonna olisi
sen sijaan odotettavissa pientä
parannusta.
Puun hintojen junnaaminen selittyy sillä, että metsäteollisuuden puun käyttö ei tänä vuonna lisäänny. Puuta tarvittaneen viimevuotiset 56 miljoonaa kuutiometriä. Ensi vuonna kysyntä hieman kasvaa.
Vientimarkkinoilla paperin
alamäki jatkuu, mutta vastapainoksi kartongin viennin kasvu
jatkuu. Myös sellun vientimäärien uskotaan kasvavan. Vientihinnoissa on vastaava kehitys.
kimmo brandt/com.pic
Vaikka puun käytön ei tänä vuonna odoteta
kasvavan, metsätalouden näkymät ovat hyvät,
PTT:n Paula Horne ennakoi.
Tämä vuosi menee kasvua
odotellessa, Paula Horne arvio.
Sahatavaran vienti supistuu hieman.
Yleiskuva on Hornen mukaan kuitenkin metsänomistajien kannalta myönteinen. Viime vuosi oli hyvä ja samalla hyvällä tasolla jatketaan tänäkin
vuonna. Metsätalouden näkymät ovat hyvät, etenkin jos lukuja verrataan 2000-luvun keskimääräiseen kehitykseen.
Myyntiaikeet vähenivät
Myös metsänomistajien odotukset tulevan vuoden puukauppatilanteesta ovat maltilliset.
MTK:n Metsätutka-kyselyn
mukaan suurin osa metsänomistajista arvelee hintatason
säilyvän ennallaan tai ei osaa
ottaa asiaan kantaa. Noin viidennes uskoo hintatason lievään nousuun ja vajaa viidennes arvioi, että hintataso laskee
hieman. Tuntuvaan hinnannousuun ei metsänomistajien keskuudessa uskota lainkaan.
Kyselyn luvut ovat suurin
piirtein samaa tasoa vuoden
2014 kyselyn tulosten kanssa.
Puun hinnannousuun uskovien
määrä on kuitenkin hieman vähentynyt.
Myös metsä nomistajien
puunmyyntiaikomuksissa on
kyselyn mukaan tapahtumassa
muutos. Varmasti tai luultavasti
puuta myyvien osuus on hieman
laskenut vuodesta 2014, mutta on kuitenkin suurempi kuin
vuosien 2009–2013 kyselyissä.
Puuta aikoo myydä tämän vuoden aikana noin neljännes metsänomistajista.
Vajaa puolet metsänomistajista ilmoittaa, että ei varmasti myy puuta tämän vuoden aikana. Määrä on edellisvuosien
tasoa.
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:36
Raakapuun kantohinnat
huhtikuussa viikolla 13
Koko maa
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
54,99 ▲ 54,22 ▲ 41,91 ▲ 15,89 ▲ 16,88 ▲ 15,47 ▲
Uudistushakkuu
56,50 ▲ 55,08 ▲ 43,28 ▼ 17,30 ▲ 17,95 ▲ 16,93 ▼
Harvennushakkuu
48,60 ▲ 47,87 ▲ 37,94 ▼ 14,70 ▲ 14,93 ▲ 14,31 ▲
Ensiharvennus
45,25 ▲ 45,41 ▲ 33,62 ▲ 14,40 ▲ 13,99 ▲ 13,48 ▲
Etelä-Suomi
Tukkipuu
mänty
mikko riikilä
▲ nousussa ▼ laskussa
koivu
mänty
kuusi
koivu
54,88 ▲ 54,78 ▲ 40,06 ▼ 15,59 ▲ 17,39 ▲ 15,68 ▲
Uudistushakkuu
56,39 ▼ 55,49 ▲ 41,06 ▼ 16,62 ▲ 18,36 ▲ 16,78 ▼
Harvennushakkuu
50,09 ▲ 50,07 ▲
...
14,92 ▼ 15,22 ▲ 14,85 ▲
Ensiharvennus
46,31 ▲ 46,93 ▲
...
14,72 ▼ 15,09 ▲ 14,42 ▲
Tukkipuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
55,59 ▲ 54,48 ▼ 41,51 ▲ 15,83 ▲ 17,36 ▲ 16,03 ▲
Uudistushakkuu
57,21 ▲ 55,36 ▼ 43,37 ▼ 17,16 ▲ 18,39 ▲ 17,59 ▲
Harvennushakkuu
48,27 ▼ 48,09 ▲
...
14,74 ▲ 15,40 ▼ 14,30 ▲
Ensiharvennus
45,84 ▼ 45,82 ▲
...
15,13 ▲ 14,37 ▲ 14,21 ▲
Tukkipuu
mänty
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
53,77 ▲ 52,59 ▲ 41,73 ▲ 15,28 ▲ 15,82 ▲ 14,68 ▲
Uudistushakkuu
55,43 ▲ 53,73 ▲ 43,40 ▼ 16,98 ▲ 17,50 ▲ 16,87 ▲
Harvennushakkuu
47,37 ▼ 46,29 ▼
...
14,64 ▲ 14,66 ▲ 14,12 ▼
Ensiharvennus
44,77 ▲ 42,83 ▼
...
13,04 ▲ 10,30 ▼ 11,96 ▼
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
56,92 ▲ 54,84 ▲ 43,73 ▲ 15,86 ▲ 16,76 ▲ 15,49 ▲
Uudistushakkuu
58,17 ▲ 55,71 ▼ 44,90 ▲ 17,33 ▲ 18,00 ▲ 17,36 ▲
Harvennushakkuu
49,38 ▼ 46,94 ▼ 38,15 ▼ 15,05 ▲ 14,82 ▲ 14,54 ▲
Ensiharvennus
45,21 ▼ 45,17 ▲
...
Etelä-Pohjanmaa Tukkipuu
mänty
13,44 ▲ 14,14 ▲ 12,86 ▼
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
55,34 ▼ 53,70 ▼
...
16,61 ▼ 16,99 ▲
16,58 ▼
Uudistushakkuu
56,72 ▼ 54,40 ▲
...
18,33 ▼ 17,48 ▲
17,74 ▲
Harvennushakkuu
47,92 ▲
...
...
14,75 ▲ 14,67 ▲
14,40 ▲
Ensiharvennus
46,07 ▼
...
14,87 ▼
15,00 ▲
Kainuu-Pohjanmaa Tukkipuu
mänty
...
koivu
mänty
kuusi
52,26 ▲ 51,28 ▲
16,12 ▲ 14,39 ▼ 15,02 ▼
53,69 ▲ 52,63 ▲
17,32 ▲ 14,71 ▲ 15,75 ▼
45,35 ▲
...
13,68 ▲
...
12,93 ▲
...
...
14,47 ▼
...
13,61 ▲
Lappi
Tukkipuu
mänty
Kuitupuu
kuusi
koivu
mänty
kuusi
koivu
Kaikki yhteensä
45,95 ▲ 43,72 ▼
16,63 ▲
13,07 ▼
Uudistushakkuu
47,30 ▼ 44,09 ▼
17,44 ▼
13,58 ▼
12,35 ▼
...
16,13 ▲
...
Harvennushakkuu
Ensiharvennus
...
41,58 ▲
600000
300000
0
1
5
10
15
20
25
30
35
40
45
52
Kantohintojen kehitys
60
Mäntytukki
50
Kuusitukki
Koivutukki
40
Kuusikuitu
Mäntykuitu
20
10
Koivukuitu
2010
2011
2012
2013
2014
2015
Puutavaralajien kantohintaindeksit
110
Mäntytukki
105
Kuusitukki
100
Koivutukki
95
Mäntykuitu
90
Kuusikuitu
85
1/2014
Koivukuitu
2/2015
Kaikilla puutavaralajeilla 12/2010 = 100
koivu
Kaikki yhteensä
Ensiharvennus
900000
Kuitupuu
kuusi
Uudistushakkuu
Harvennushakkuu
1 200 000
30
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
Kymi-Savo
2015
Euroa m3
Kuitupuu
Kaikki yhteensä
Savo-Karjala
2014
Kuitupuu
kuusi
Kaikki yhteensä
Keski-Suomi
Viikko-ostojen määrä
Miljoonaa m3
1 500 000
...
Indeksi kertoo muutoksista
Kantohintaindeksi kuvaa eri puutavaralajien nimellishintojen muutosta. Luonnonvarakeskuksen julkaisema indeksi päivittyy kuukausittain. Indeksi alkaa vuoden 2010 joulukuusta. Silloin vallinneille eri
puutavaralajien kantohinnoille on annettu suhdeluku 100. Indeksin
laskennassa erityyppisten leimikoiden – uudistus, harvennus ja ensiharvennus – osuudet pidetään samoina, mitkä ne olivat keskimäärin
vuonna 2010. Hintatason muutokset saadaan näin paremmin esille.
Esimerkiksi indeksiluku 110 tarkoittaa, että puun nimellinen hinta on
kohonnut 10 prosenttia joulukuusta 2010.
MAKASIINI 3 • 2015
3467_.indd 17
17
01/04/15 18:36
markkinat
Tilakauppa piristyi
Mikko Häyrynen
Alkuvuonna myyntiin on tullut vajaat 300
vähintään kymmenen hehtaarin metsätilaa. Se
on lähes sata enemmän kuin vuosi aiemmin.
Myös tehtyjen kauppojen määrä – 221 kappaletta
– on viimevuotista enemmän, Hannu Liljeroosin
ylläpitämä tilakauppojen seuranta osoittaa.
”Eniten tarjontaa on Kainuussa, missä UPM
markkinoi uusia kohteitaan. Myös Etelä-Savossa
on tavallista vilkkaampaa”, Liljeroos sanoo.
Maaliskuun loppuun mennessä myytyjen
metsätilojen pinta-ala on noin 9 700 hehtaaria,
josta noin puolet on UPM:n ja Metsähallituksen
maita. Eniten kauppoja on tehty Kainuussa ja
Lapissa. Varsinais-Suomessa ja Etelä-Karjalassa
on ollut hiljaist.
Liljeroos on laskenut keskipuuston ja muita
tunnuslukuja niistä maakunnista, joissa on tehty
vähintään kymmenen kauppaa. Pohjois-Karjalassa keskipuusto on korkein eli 118 kuutiometriä
hehtaarilla. Siellä on myös korkein hehtaarihinta,
3 384 euroa.
Kaikista kohteista ei ole tuoreita kuviotietoja.
Esimerkiksi Kanta-Hämeessä on myynnissä 33
hehtaarin tila, jonka myyntiesitteessä todetaan,
että maastotarkastusta ei ole tehty ja että arvio
perustuu 2011 laadittuun arvioon, johon on päivitetty hakkuut ja uudistamistyöt.
”Tällaisessa tapauksessa ostaja voi kohdata
yllätyksiä”, Liljeroos varoittaa.
UPM:n isot sijoittajakohteet eivät ole taulukossa mukana. Alkuvuonna niitä on myyty yhteensä noin 8 000 hehtaaria. Maaliskuussa yksityishenkilö osti Puolangalta noin 1 500 hehtaarin
tilan 1,5 miljoonalla eurolla.
Myydyt metsätilat 1.1.–31.3.2015
Maakuntakaupan
kpl
Varsinais-Suomi3
Satakunta6
Häme-Uusimaa11
Etelä-Karjala3
Kymenlaakso10
Pirkanmaa 15
Etelä-Savo 25
E- ja K-Pohjanmaa 16
Keski-Suomi 19
Pohjois-Savo 17
Pohjois-Karjala 31
Kainuu 90
P-Pohjanmaa 34
Lappi 14
Koko maa 294
muutos ed. v. 90
myyty
keskiala hakkuu-puusto
kpl
ha
taimikot, % kypsät, %
m3/ha
tukki-% e/ha
e/m3kerroin*
2
25
5
14
6
17
2
19
9
20
11
32
39
5
91
23 3 274
36
0,9
16
33
39
6
83
30 2 975
36
0,78
17
31
32
9
69
21 2 079
30
0,82
16
32
34
10
98
32 3 248
33
0,83
16
35
35
10
93
34 2 971
32
26
49
21
9
118
31 3 384
29
37
79
11
4
102
24 2 086
20
27
51
14
9
86
14 1 589
18
0,94
31
42
19
12
65
13 1 151
18
0,78
221
44
48
0
*Kerroin kuvaa kauppahinnan ja tila-arvion summa-arvon keskimääräistä suhdetta.
Kuukauden puukauppa
Nopeaa toimintaa
Hannu Jauhiainen
Metsänomistaja oli teettänyt paikallisella
metsänhoitoyhdistyksellä metsäsuunnitelman
Pohjois-Savossa sijaitsevalle tilalleen. Sen pohjalta alettiin suunnitella myös puukauppoja.
Yhdistys teki helmikuussa tuoreen suunnitelman perusteella leimikon, jonka pinta-ala oli
yhteensä 9,8 hehtaaria. Pääosa oli kesäkorjuukelpoista avohakkuuta kahdessa eri kuviossa.
Lisäksi leimikkoon kuului ylispuiden poistoa
3,7 hehtaarin alalla. Tämä kuvio edellytti talvikorjuuta. Puuta leimikosta arvioitiin kertyvän
yhteensä 1 913 kuutiometriä. Yhdistys pyysi tarjoukset alueen puunostajilta helmikuun lopulla.
Tarjo uksia tuli neljä – kaksi koski koko leimikkoa,
yksi pelkästään pylväitä ja yksi vain koivuja.
18
3469_.indd 18
Tarjousten vertailussa päädyttiin siihen, että
pääosa leimikosta myydään parhaan kuusitukin
hinnan tarjonneelle sahalle. Pylväät ja koivut
myytiin erikseen niistä tarjouksen tehneille yhtiöille.
Puut korjattiin maaliskuun puolivälissä. Puun
korjuusta vastasi sahan yrittäjä, vaikka osa
puista menikin eri ostajille. Puuta kertyi lopulta
2 045 kuutiometriä, eli hieman leimaustietoja
enemmän.Hakkuu paljasti, miten kiireellistä
päätehakkuukohteiden uudistaminen oli. Lahovikaista ja pystyyn kuivunutta kuusta kertyi
lähes 200 kuutiometriä.
Uudistusalat muokataan yhdistyksen toimesta heti keväällä ja uudet taimet istutetaan
saman tien. Näin uudistusala ei jää kesäksi heinittymään vaan tuottaa heti uutta metsää.
Pystykauppa
Pohjois-Savossa
Puutavaralaji m3€/m3
Mäntytukki160,3
54,0
Mäntypylväs23,5
66,0
Mäntykuitu49,3
16,5
Kuusitukki 1 237,4
55,0
Kuusipikkutukki 33,5
30,0
Kuusikuitu201,8
17,0
Sellukuitu172,2
7,0
Erikoiskoivutukki
9,7
80,0
Koivutukki23,5
45,0
Koivukuitu115,9
19,0
Haapakuitu0,2
9,0
Energiapuu18,7
5,0
Yhteensä 2 046 m388 850 euroa
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 19:08
METSALEHTI.FI
Keskustelua
Nouseeko kuidun hinta?
Uudet sellutehtaat ja kuitupuun hinta mietityttävät verkossa.
”En usko kuin nimelliseen
hinnan nousuun, ehkä euron pari. Prosenteissa tietysti tällainenkin nousu
saattaa teollisuuden silmissä tuntua suurelta. Kunhan
kuitupuun hinnanlasku ensiksi päättyisi.” Metsäkupsa
”Venäjän metsät kasvavat
hyvää kyytiä. Kuitupuun
kysyntä Venäjällä tuskin lisääntyy, niin johonkin se
puusuma tulvii. Ei ole rapoisat näkymät niillä, jotka odottavat hinnan nousevan.”
”Puun hinta on pitänyt olosuhteisiin nähden aika hyvin pintansa verrattuna
moneen muuhun tuotteeseen tai raaka-aineeseen.
Vertailuun voi ottaa esimerkiksi arkisen kodintekniikan.” Suorittava porras
Kuitupuun kasvattaja
”Ajatellaan positiivisesti. Ilman uusia tehtaita tilanne
olisi vielä huonompi.”
Timppa
”Ei ainakaan kuitupuun
reaalihinta tule nousemaan. Kyllä sellumiehet
osaavat laskea, eivätkä he
nosta ehdoin tahdoin omia
kustannuksiaan.”
Korpituvan Taneli
”Uskoisin, että nousee 10–
20 prosenttia viiden vuoden kuluessa. Eihän se ole
kuin 1,5–3 euroa.”
Pihkatappi
”Selluntuotannossa
Osallistu on siirrytty keskusteluun
ylituotantotilanteeseen, joka
voi jatkua hinosoitteessa
nanlaskuineen
pitkään.”
www.metsalehti.fi.
Puun takaa
”Säädökset, uhkalait ja kiristyspolitiikka tulevat sanelemaan massapuun hinnan niin, että yhtiöt tulevat
saamaan miljardivoittonsa ja metsänmyyjä hänelle
kuuluvan häpeäviitan.”
Kantona
”Ei sen tarvitse noustakaan. Tärkeämpää lienee,
että markkinoille tarjottava
Lukijan kuva
kuitupuu menee kaupaksi
ja tehokas metsänkasvatus
saa jatkua.”
Gallup
Kasvatatko
visakoivua?
100
Kyllä
80
31%
Metsuri-motokuski
”Ei ihme, että esimerkiksi
UPM myy metsiään. Mikäs
on myydessä, kun on hölmöläisiä, jotka ovat valmiita
tuottamaan tappiolla heille raaka-ainetta sellunkeittoon.” Horjumaton
”Minä en usko, että hinta nousee, hankintahinnat
ehkä hieman mutta eivät
merkittävästi. Luulen, että hinta voi laskea. Laitoksia suunnitellaan nykyisellä raaka-aineen hinnalla.”
60
40
20
Ei
69%
0
Vastauksia 93
Uusi kysymys:
Oletko saanut
korvauksia hirvituhoista?
Tervahauta
Verkossa nyt
Maankamara-karttasovelluksella voi alustavasti arvioida
metsänuudistamiskohteen soveltuvuutta vaikka männyn
kylvöön.
www.gtk.fi/tietopalvelut/karttapalvelut
Pohjoismaisen neuvoston alainen yhteistyöelin esittelee
sivuillaan jäsenmaiden metsäntutkimusta.
www.nordicforestresearch.org
Talviharvennuksen antia
”Tässä on näytille muutama sata kuutiota ylispuina poistettuja koivuja (enemmän kuin 500 mutta vähemmän kuin 1 000). Onneksi sai tehdä viisimetristä
rankaa.” Suorittava porras
Etsitkö klapikoneen vuokraajaa tai kaipaatko tietoa
polttopuusta, varastoinnista ja puulla lämmittämisestä?
Täältä löytyy.
www.halkoliiteri.com
MAKASIINI 3 • 2015
3470_.indd 19
19
31/03/15 16:35
Teema: visakoivun istutus
Pentti Oksa käyttää
kuokkaa, Mirja Oksa painaa
taimen tiiviisti maahan.
20
3471_.indd 20
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 16:47
TEKSTI LIINA KJELLBERG
KUVAT LAURA NISSINEN
Kun Mirja ja Pentti Oksa suuntaavat
istutusalalle, luottoistuttaja naapurista
liittyy seuraan. Nyt istutettavana
on visakoivua, johon pariskunta
päätyi sekä puun erikoisuuden että
taloudellisen arvon takia.
MAKASIINI 3 • 2015
3471_.indd 21
21
31/03/15 16:47
Teema: visakoivun istutus
N
aapurin rouva odottaa jo
istutusalalla, kun Mirja
ja Pentti Oksan visakoivun taimilla
lastattu auto
kääntyy alaa
reunustavalle soratielle.
Toukokuinen aamupäivä on Pukkilassa Uudellamaalla viileä ja pilvinen, mutta sääennusteen lupaama sade antaa ainakin toistaiseksi odottaa itseään. Kolmikko nostaa taimipussit autosta ja naiset alkavat tottunees-
22
3471_.indd 22
ti suunnitella päivän istutusurakkaa.
”Ei mahdu, ei mahdu”, toteaa Mirja Oksa
naapurinsa Kirsti Mäkelän tuomasta pottiputkesta. Taimien juuripaakut ovat niin isoja, etteivät ne mahdu pottiputken läpi.
”No, se on sitten viraton”, sanoo Kirsti
Mäkelä. Istuttajat saavat tyytyä kuokkiin.
Naiset ovat istuttaneet yhdessä aiemminkin. Monta kertaa. Aina, kun miehet ovat
olleet peltotöissä. Kun tätä juttua vuosi sitten tehtiin, on edellisestä istutusrupeamasta vain viikko. Puolet työn alla olevasta istutusalasta on jo istutettu rauduskoivulle. Naisten kädenjälki näkyy myös istutusalan viereisellä kuviolla. Siellä kasvaa vuoden ikäinen kuusentaimikko. Ja kauempa-
na soratien toisella puolella nelivuotias kuusentaimikko.
”Kirsti on meidän luottoistuttajamme.
Olemme hoitaneet monet metsänistutukset
naisissa, sillä istutusaika osuu samaan kohtaan toukotöiden kanssa. Vaikka on viljelyssä ollut välipäiviäkin, tällaisia sateisempia
päiviä”, Mirja Oksa kertoo.
”Viimeksi meillä oli kahvitkin mukana.
Tärkeintä melkein olikin, että pääsi metsään kahville. Paransimme samalla maailmaa”, Kirsti Mäkelä sanoo.
Kuin rauduskoivua istuttaisi
Nyt istutettavana on 500 visakoivun tainta. Taimet ovat niin sanottuja mikrolisätty-
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 16:47
Pukkila
Naapurukset
Kirsti Mäkelä ja
Mirja Oksa ovat
hoitaneet monet
metsänistutukset
yhdessä.
Kuokka sopii
isopaakkuisten
visakoivun
taimien
istutukseen.
jä kloonitaimia eli tietystä emopuusta kloonaamalla tuotettuja taimia. Puolet taimista
on peräisin Pertunmaalla, puolet Kuhmoisissa kasvaneesta emopuusta.
”Metsänhoitoyhdistyksestä neuvoivat,
että taimia kannattaa laittaa istutusalalle
sekaisin. Jos tulee jokin tenkkapoo, toiset
taimet saattavat pärjätä paremmin kuin toiset. Niiden taudin- tai pakkasenkestävyys
voi esimerkiksi olla parempi”, Mirja Oksa
kertoo.
Naiset päättävät edetä istutusalalla kahdessa rivissä. Mirja ja Pentti Oksa istuttavat Pertunmaalta, Kirsti Mäkelä Kuhmoisista kotoisin olevia taimia.
Kirsti Mäkelä nostaa taimet ämpäriin ja
Visakoivun istutus
ei juuri eroa
rauduskoivun
istutuksesta.
suuntaa ämpäri, kuokka ja taimisuojat käsissään istutusalalle, Mirja Oksa taiteilee
taimivakan pitkine visakoivun taimineen
olalleen ja nappaa käteen tornillisen taimisuojia. Pentti Oksa ottaa käteensä kuokan.
”Taimien väliin saa jäädä ainakin viisi
metriä. Näitähän ei koskaan harvenneta”,
Mirja Oksa sanoo.
Visakoivun istutus ei juuri eroa rauduskoivun istutuksesta. Pentti Oksa iskee kuokan kohtisuoraan mättääseen ja vetää maata sen verran pois, että Mirja Oksa saa taimen maahan. Pentti työntää kuokalla maata taimen ympärille ja Mirja tiivistää saappaankärjellään maan taimen ympäriltä ja
pujottaa lopuksi taimen ympärille sinisen
taimisuojan. Ensimmäinen taimi seisoo
suorana mättäällään ja pariskunta suuntaa
seuraavalle mättäälle.
Tai oikeastaan sitä seuraavalle, sillä istutusalalle on tehty maanmuokkauksessa
enemmän mättäitä kuin istuttajilla on taimia. Visakoivun kloonitaimet ovat kalliita,
joten niitä ei kannata istuttaa niin tiuhaan,
että niitä joutuisi harventamaan. Oksat
maksoivat taimistaan arvonlisäveroineen
2,13 euroa kappaleelta, kun samaan aikaan
esimerkiksi kuusen kaksivuotiaiden keskipaakkutaimien arvonlisäverollinen hinta
oli 0,33 euroa.
Taimisuojia istuttajat laittavat myyrien varalta. Myyristä ei juurikaan ole
MAKASIINI 3 • 2015
3471_.indd 23
23
31/03/15 16:47
Teema: visakoivun istutus
Istutuskuokka isketään
kohtisuoraan mättääseen ja
maata vedetään sen verran pois,
että taimen saa maahan.
Taimen ympärille työnnetään
kuokalla maata.
Taimi pysyy suorassa, kun maa sen
ympärillä tiivistetään saappaankärjellä.
Visakoivu
› Lähes aina rauduskoivu.
› Ei oma lajinsa vaan muunnos.
› Kasvaa luontaisesti Pohjoisja Itä-Euroopassa.
› Kasvaa Suomessa luontaisesti
maan etelä- ja keskiosissa.
› Viljelyyn tarjolla siemen- ja
kloonitaimia.
ollut alueen taimikoissa riesaa, mutta kalliiden taimien kanssa ei kannata ottaa riskiä. Hirviäkään alueella ei perinteisesti ole
ollut, mutta Kirsti Mäkelä tietää kertoa, että tänä keväänä istutusalan läheisyydessä
on nähty hirvi.
”Se käveli tietä pitkin. Toivottavasti ei tule tänne”, hän sanoo.
Kloonitaimista kaikki visoja
Istutusurakka etenee tottuneesti ja pian istutusalalla näkyy kaksi riviä sinisiä taimisuojia. Lehdettömät visakoivun taimet eivät
maisemasta juuri erotu. Mirja Oksan mukaan taimisuojista onkin hyötyä paitsi myy-
24
3471_.indd 24
Siniset
taimisuojat
suojaavat
taimia
myyriltä mutta
helpottavat
myös taimien
löytämistä.
rätuhojen torjunnassa myös tulevissa taimikonhoitotöissä. Sinisten taimisuojien ympäröimät taimet löytyvät hyvin vesakon ja
muun kasvillisuuden joukosta.
”Ensin tänne tulee metsämansikkaa, sitten vadelmaa. Jos tulee poimimaan marjoja,
huomaa luultavasti palaavansa kotiin tyhjän marja-astian kanssa, kun onkin innostunut raivaamaan taimia esiin”, Mirja Oksa sanoo.
Vajaan hehtaarin suuruisen istutusalan
paikalla kasvoi ennen kuusivaltainen havupuumetsikkö. Se olisi ikänsä puolesta ollut
vielä kasvatuskelpoinen, mutta osa puista
alkoi olla niin lahoja, että pariskunta päätti
hakata koko metsikön.
”Sen jälkeen, kun viereinen kuusikko
hakattiin, alkoivat hakkuuaukon reunassa
kasvavat kuuset kaatuilla. Ne olivat niin lahoja, ettei niistä saanut kuin polttopuuta”,
Mirja Oksa sanoo.
Ajatus visakoivun istuttamisesta tuli metsänhoitoyhdistyksestä. Paikallinen
metsäneuvoja ehdotti, että paikalle istutettaisiin jotain erikoispuulajia, lehtikuusta tai
visakoivua.
Oksilla on kokemusta molemmista puulajeista. Hieman kauempana istutusalasta kasvaa 18 vuoden ikäinen visakoivikko,
sen takana 20 vuoden ikäinen lehtikuusik-
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 16:47
”Ensin tänne tulee
metsämansikkaa,
sitten vadelmaa.”
ko. Puolentoista hehtaarin suuruiseen visakoivikkoon Oksat istuttivat aikoinaan sekä visakoivun siementaimia että kloonitaimia. Siementaimista visakoivuja on 60–70
prosenttia, kloonitaimista kaikki.
”Se oli sellainen kokeilu. Etsimme lehdistä tietoa visakoivun kasvatuksesta ja Pentti
kävi metsänhoitoyhdistyksen kurssillakin.
Saa nähdä, olemmeko hoitaneet visakoivikkoa oikein”, Mirja Oksa sanoo.
Pariskunta on ollut tyytyväinen visakoivikkoonsa, joten he päättivät istuttaa visakoivua uudelleen.
”Kai siinä on taustalla kiinnostus erikoisuuksiin. On mielenkiintoista seurata, kun
puihin alkaa tulla muhkuroita. Visaakin on
niin monta lajia: paukuravisaa, kaulavisaa
ja vaikka mitä. Joistain puista näkee vasta
sahattaessa, mitä visaa ne ovat,” Mirja Oksa sanoo.
Kloonitaimet pariskunta valitsi siksi, että he halusivat varmistaa, että kaikki taimet
ovat visakoivua.
Työläs kasvattaa
Erikoisuuden lisäksi Oksia kiehtoo visakoivussa siitä saatavat hakkuutulot. Oksattomasta sorvivisasta voi saada jopa viisi euroa
kilolta eli noin 4 500 euroa kuutiometriltä ja
oksaisesta oksavisasta 50 senttiä kilolta eli
noin 450 euroa kuutiometriltä. Lisäksi visakoivun kiertoaika on perinteisiin kuuseen,
mäntyyn ja koivuun verrattuna lyhyt, Etelä-Suomessa päätehakkuun aika on puuston
ollessa 40–50 vuoden ikäinen.
Tienesteille ei tosin pääse helposti. Visakoivu on perinteisiin puulajeihin verrattuna työläs kasvattaa. Visakoivuista pitää heti istutuksen jälkeisinä vuosina ryhtyä karsimaan oksia, sillä muuten niistä tulee monihaaraisia, paksuoksaisia ja lyhyitä.
Mirja ja Pentti Oksaa edessä oleva työmäärä ei kuitenkaan hirvitä, sillä karsintaa
on tullut harjoiteltua 18-vuotiaassa visakoivikossa.
MAKASIINI 3 • 2015
3471_.indd 25
25
31/03/15 16:48
Teema: visakoivun istutus
”Pystykarsinta sujuu
liiankin näppärästi,
tulee otettua
liikaa oksia pois.”
Toiveissa hyvä kasvu
LIINA KJELLBERG
Maaliskuun 2015 alussa visakoivun taimet ovat Pukkilassa vielä lumen peitossa. Kun Mirja ja Pentti Oksa viime syksynä kävivät taimikossa, näyttivät
taimet kuitenkin voivan hyvin.
”Lehdet olivat tosin silloin jo varisseet pois. Ainakin kesällä taimet tuntuivat kuitenkin olevan hyvissä voimissa, vaikka kesä oli kuiva. Toivotaan, että
taimet lähtevät keväälläkin hyvin kasvuun. Sen näkee sitten, kun ne tulevat
lehteen”, Mirja Oksa sanoo.
Hän arvioi, että taimikkoa tuskin tarvitsee vielä tänä vuonna heinätä. Lisäksi taimia tuli istutusalalle sen verran tiuhaan, että niiden väliin ei tarvitse
istuttaa mitään.
Tärkeintä on saada taimi suoraan. Kalliit visakoivun
taimet kannattaa suojata myyriltä.
”Pystykarsinta sujuu liiankin näppärästi, tulee otettua liikaa oksia pois. Helpompaa se on kuin istuttaminen. Isäntä karsii
ylempiä oksia oksasahalla ja minä alempia
pitkävartisilla oksasaksilla”, Mirja Oksa sanoo.
Mutta on työssä omat raskautensakin.
”Se tehdään keskikesällä ja silloin on
yleensä kuumimmat kelit.”
Pariskunta suunnittelee istuttavansa istutusalan tyhjiksi jääviin mättäisiin kuusen
taimia. Kuusen taimet vähentäisivät visakoivujen kasvutilaa, jolloin visakoivuihin ei
tulisi niin herkästi haaroja ja paksuja oksia.
Tuloja Oksat eivät usko visakoivikoistaan enää itse saavansa.
”Sikäli tässä iässä on jo aivan sama, mitä puulajia istuttaa. Mutta jos lapset vaikka innostuisivat näistä visakoivuista”, Mirja Oksa sanoo.
Sukupolvenvaihdos on hiljalleen hiipinyt pariskunnan mieleen. Lapset ovat maailmalla, mutta tulevat silloin tällöin omien
lapsiensa kanssa auttamaan metsätöissä.
26
3471_.indd 26
”Toivottavasti lapset jatkavat ainakin
metsien hoitoa. Se ei ole niin sidottu säihin ja aikatauluun kuin maatalous”, Mirja Oksa sanoo.
Mirja ja Pentti Oksa ovat isännöineet tilaa vuodesta 1975 ja Pentti Oksan suvussa
se on kulkenut 1920-luvulta lähtien. Tilaan
kuuluu vajaat 50 hehtaaria peltoa ja noin 70
hehtaaria metsää. Pellot ovat nyt kolmatta vuotta vuokralla mutta metsänhoitotyöt
pariskunta tekee itse.
”Ikä alkaa tulla vastaan, joten pitää ehkä
harkita metsänhoitotöiden teettämistä. Voi
olla, että tämä on viimeinen istutus, jonka
teemme itse”, Mirja Oksa pohtii.
Käy ajanvietteestä
Kirsti Mäkelä on ehtinyt muutaman mättään Mirja ja Pentti Oksaa edemmäs ja
huikkaa takana tuleville, että edessäpäin
näkyvät jo viikko sitten istutetut rauduskoivun taimet. Alkaa olla aika kääntyä takaisinpäin.
Kolmikko päättää istuttaa ämpärissä ja
taimivakassa jäljellä olevat taimet ja lähteä
sen jälkeen kahville. Tavoitteena on saada
taimet päivän aikana maahan, mutta turhaa kiirettä ei pidetä.
”Tämä ei ole suorittamista, vaan enemmänkin ajanvietettä. Taimet pitää saada
ajallaan maahan, mutta emme mieti, kuinka monta taimea tunnissa tulee istutettua”,
Mirja Oksa sanoo.
Pian ämpäri ja taimivakka kuitenkin
tyhjenevät ja kolmikko seisahtuu katsomaan työnsä jälkeä.
”Tämä on niin mielenkiintoista, kun voi
seurata, miten taimet lähtevät kasvamaan.
Ja mikseivät lähtisi, kun tässä on niin hyvä
maaperä”, Kirsti Mäkelä sanoo.
”Kaikkihan meidän istuttamista taimista ovat lähteneet hyvin kasvamaan”, Mirja
Oksa huomauttaa.
Istutusalalla käy kylmä viima, joten kovin pitkään kolmikko ei viihdy paikoillaan.
Taustalla alkaa käki kukkua.
”Se on sitten kesä”, istuttajat toteavat ja
lähtevät kulkemaan kohti autoja.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 16:48
Mirja ja Pentti Oksa
ovat istuttaneet
visakoivua ennenkin.
Istutusalan lähettyvillä
kasvaa 18 vuoden
ikäinen visakoivikko.
MAKASIINI 3 • 2015
3471_.indd 27
27
31/03/15 16:48
Teema: visakoivun istutus
Viitseliään valinta
Visakoivun istutus sujuu
pitkälti kuin minkä tahansa
puulajin istutus, mutta
istutuksen jälkeen työtä riittää
joka vuodelle.
J
TEKSTI LIINA KJELLBERG
os suunnittelee visakoivun istutusta,
kannattaa heti aluksi selvittää kaksi
asiaa: kuka visakoivikon hoitaa ja onko maaperä visakoivulle sopiva. Jos
vastauksia ei löydy, on syytä harkita toista puulajia, kertoo visakoivuun perehtynyt Mynnilän Arboretumin perustaja Ensio Soutamo.
Moni istuttaa visakoivua suurten hakkuutulojen toivossa. Visakoivun taimet ovat
kuitenkin kalliita ja tienesteille pääseminen
vaatii työtä. Visakoivujen oksia pitää karsia vuosittain heti istutusvuotta seuraavasta kesästä lähtien, ettei rungoista tule monihaaraisia ja paksuoksaisia.
”Visakoivun taimet ovat niin arvokkaita,
että oman onnensa nojaan jätettäviksi niitä
ei kannata istuttaa”, Soutamo sanoo.
Jos jokavuotiseen karsimiseen riittää aikaa ja intoa, voi Soutamon mukaan ryhtyä
miettimään kasvupaikan sopivuutta.
”Visakoivu sopii tuoreille ja lehtomaisille
kankaille. Maalajin tulisi olla hietaa tai hietamoreenia ja kasvupaikka saisi viettää lämpimään ilmansuuntaan. Pohjaveden vaivaamilla alueilla visakoivu ei viihdy.”
tystä emopuusta kloonatut menestyvät Kainuuta myöten.
Visakoivun taimet tulee istuttaa muokattuun maahan. Maanmuokkaus pitää pintakasvillisuuden kurissa mutta helpottaa
myös istutustyötä.
Valtaosa visakoivuista istutetaan keväällä, mutta Soutamon mukaan myös kesä ja
syksy ovat hyvää istutusaikaa. Tärkeintä on
huolehtia siitä, että taimien juuripaakut pysyvät kosteina kuljetuksen, välivarastoinnin
ja istutuksen aikana.
”Metlan kokeiden mukaan paras kesäistutusaika on kesäkuun puolivälistä elokuun
puoliväliin. Silloin maa on lämpimimmillään ja jos kosteutta riittää, taimet juurtuvat nopeasti. Istutusaika tulisikin valita sateiden mukaan”, Soutamo sanoo.
Useampaa alkuperää
Visakoivun taimet voi istuttaa joko kuokalla
tai riittävän suurella pottiputkella. Tärkeintä on saada taimi suoraan.
Mätästetyllä uudistusalalla taimet istutetaan keskelle mätästä. Taimi tulee istut-
Joka toiselle riville
Jos istuttaa samalle alalle sekä visakoivun
klooni- että siementaimia, on sopiva
istutustiheys 1600 tainta hehtaarilla.
Kloonitaimia istutetaan hehtaarille 400,
siementaimia 1200. Kun kloonitaimet
istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka
toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista.
5m
Muokattuun maahan
Visakoivun taimet tulee tilata hyvissä ajoin,
viimeistään istutusta edeltävänä syksynä.
Visakoivikon perustamiseen on tarjolla siementaimia ja kloonitaimia. Siementaimista
60–70 prosenttia on visakoivuja, kloonitaimista kaikki.
Visakoivu viihtyy parhaiten Suomen eteläosissa, mutta siementaimet pärjäävät ravinteikkailla kasvupaikoilla Pohjois-Suomessakin. Kloonitaimia ei Soutamon mukaan kannata istuttaa Pietarsaari–Joensuu-linjan pohjoispuolelle, sillä kaikki kloonitaimien emopuut ovat Etelä-Suomesta.
Kloonitaimista vain Juankoskelta löyde-
28
3471_.indd 28
2,5 m
5m
2,5 m
Merkkien selitykset
= Kloonitaimi 400 kpl/ha
= Siementaimi 1 200 kpl/ha
Lähde: Visakoivun kasvatus ja käyttö /Metsäkustannus
taa niin syvälle mättääseen, että juuripaakun päälle tulee vähintään 2–3 senttimetriä maata ja taimen juuret yltävät kivennäismaahan. Näin juuripaakku ei kuivu ennen
taimen juurtumista.
Siementaimia kalliimpia kloonitaimia ei
kannata istuttaa niin paljon, että niitä joutuisi myöhemmin harventamaan. Sopiva
määrä kloonitaimia hehtaarille on Soutamon mukaan 400 kappaletta. Niiden lisäksi uudistusalalle kannattaa istuttaa esimerkiksi siementaimia, sillä liian väljässä kasvavista taimista tulee oksaisia.
Soutamon mukaan hyvä lopputulos syntyy, kun hehtaarille istutetaan 1 200 siementainta ja 400 kloonitainta. Taimien
kokonaismääräksi tulee silloin 1 600 tainta hehtaarilla ja istutusväliksi 2,5 metriä.
Kun kloonitaimet istutetaan joka toiseen riviin siten, että joka toinen taimi on kloonitaimi, voidaan päätehakkuupuusto kasvattaa kloonitaimista.
Kloonitaimista Soutamo kehottaa hankkimaan jopa neljää alkuperää olevia taimia,
sillä kloonitaimien kestävyys vaihtelee. Kun
eri alkuperää olevat kloonitaimet vielä istutetaan uudistusalalle sekaisin, ei alalle synny suuria aukkoja, vaikka jotain alkuperää
olevat taimet kuolisivatkin.
Joulukuusta sekaan
Halutessaan visakoivikon voi perustaa myös
pelkillä siementaimilla. Niitä tulee Soutamon mukaan istuttaa hehtaarille 1 600–
2 000 kappaletta, jotta harvennuksissa voidaan poistaa visautumattomia yksilöitä.
Kloonivisojen seassa kasvatetaan usein
myös rauduskoivua, mutta se alkaa varjostaa visakoivuja jo kymmenessä vuodessa,
Soutamo kertoo. Sama koskee kuusta, mutta esimerkiksi joulukuusia voi visakoivujen
seassa kasvattaa huoletta.
Alueille, joilla liikkuu paljon hirviä, ei visakoivua kannata juuri istuttaa. Jos kyseessä on pieni visakoivikko, voi hirvituhoja kuitenkin torjua karkotteilla ja aitaamalla taimet.
Myyrätuhoja voi puolestaan ehkäistä laittamalla taimien ympärille myyräsuojat. Ne
helpottavat myös taimien löytämistä, ja erivärisillä taimisuojilla voi erottaa siemen- ja
kloonitaimet toisistaan. •
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 16:48
Uudistunut Ecopulp Taimitassu
Ecopulp Taimitassu torjuu tehokkaasti heinän taimen ympärillä, sen
ensimmäisinä vuosina, säästäen paljon vaivaa, aikaa ja rahaa.
Uusi Ecopulp Taimitassu sisältää esilannoituksen,
10 % lannoitetuhkaa sekä booria. Tällä varmistetaan taimen
lähtö istutuksen jälkeen sekä pyritään parantamaan sen kasvua
alkuvaiheessa
Taimitassulla saavutetaan erinomainen takaisinmaksuaika ja se on
kannattava sijoitus. Kotimaisen, puukuidusta valmistetun Taimisuojan
hajoamisaika on 3-5 vuotta.
Ecopulp Taimitassu hengittää, vilkastuttaa pieneliötoimintaa sekä tasaa
kosteusvaihteluita. Ecopulp Taimitassu voidaan myös asentaa jo
edellisinä vuosina istutettuihin taimiin.
Tuotteen,
- läpimitta 400mm
- paino n. 100 g
Ecopulp Taimitassu täyttää KEMERA-rahoituksen tukiehdot
Yhteydenotot ja myynti:
Tarmet Oy
www.tarmet.fi
3471_.indd 29
Puh. 09 35056150
[email protected]
31/03/15 16:48
RAHAPUU
Onko harvennusrästejä?
M
H
avaintoni taitaa olla oikea,
harvennushakkuiden pinta-ala ei tule enää kasvamaan merkittävästi. Hakkuupoistuma toki jatkaa kasvuaan, koska
puustoa on harvennettavilla kohteilla yhä enemmän.
Kehityskulku on ollut looginen.
Kun käytännössä 1960-luvulla siirryttiin harsinnasta jaksolliseen metsänkasvatukseen, harvennuspinta-alat ja erityisesti harvennuksilta
tulevan puun määrä oli aika vähäinen. Nyt olemme tulleet tilanteeseen, jossa harvennusikäisten metsien määrä ja hakkupoistuma on
suuri.
Seuraavaksi alkaa kasvaa pää-
30
3552_.indd 30
tehakkuiden määrä. Se on looginen jatko nykyisten hyvien harvennusmetsien tullessa päätehakkuukokoisiksi. Kuitupuun osuus kokonaishakkuista voi muutaman vuoden vielä kasvaa, mutta sitten vanha sääntö alkaa taas toimia. Tukin
osuus kokonaishakkuista kääntyy
uudelleen kasvuun.
O
n ollut mielenkiintoista seurata keskustelua siitä, mistä
laajeneville sellutehtaille tulee puuta. Lähes kaikki puhuvat harvennushakkuiden lisäämisestä. Erityisen suosittua on keskustelu ensiharvennusten lisäämisestä sekä suometsien kasvavista harvennustarpeista.
Ensiharvennusten määrä ei tule
olennaisesti kasvamaan nykyisestä.
Vaikka ensiharvennusten pinta-ala
kasvaisi 20 000 hehtaaria vuosittain, tulisi siitä vain noin miljoona
kuutiota puuta. Soiden harvennushakkuiden lisääminen ei taida olla
yhdenkään puunkorjaajan haave.
Todellisuudessa iso osa kasvavista hakkuumääristä tulee lisääntyviltä päätehakkuilta. Nykyisin yksityismetsien kiertoaika on yli sata vuotta.
Se tulee laskemaan. Samalla keskimääräinen hakkuukertymä hehtaaria kohti kasvaa ja siitä on yhä isompi osa tukkia.
O
nneksi yksityiset sahat ovat
ketteriä. Ne lisäävät tuotantoa, kun kuitupuulle ja sahalta tulevalle hakkeelle tulee lisää
kysyntää ja tukin hinta hieman laskee.
Sahatavaran maailmanmarkkinoita me suomalaiset emme kykene
sotkemaan. Taidamme tuottaa pari
kolme prosenttia kaikesta maailman
sahatavarasta.
Seuraavaksi
alkaa kasvaa
päätehakkuiden
määrä. Se on
looginen jatko
nykyisten hyvien
harvennusmetsien
tullessa päätehakkuukokoisiksi.
Kimmo Brandt / Com.pic
aastossa liikkuessani en
ole havainnut rästiytyneiden harvennuskohteiden
määrän lisääntymistä. Se on outoa,
koska niistä käydään julkisuudessa keskustelua vähän väliä. Piti kaivaa kirjahyllystä Metsäntutkimuslaitoksen Metsätilastollinen vuosikirja esiin.
Vanha sääntö oli, että Suomessa
hakataan vuosittain suunnilleen yhtä paljon tukkia ja kuitupuuta. Vanha sääntö ei kuitenkaan toimi enää.
Viimeisinä vuosina on hakattu kuitupuuta noin 30 prosenttia enemmän kuin tukkia.
Muutos on ollut raju, määrällisesti se tarkoittaa noin kymmentä miljoonaa kuitupuukuutiota joka vuosi. Kun 1990-luvulla tehtiin harvennushakkuita noin 250 000 hehtaaria vuosittain, tehdään niitä nykyisin noin 500 000 hehtaaria.
JYRKI KETOLA
Kirjoittaja on metsänomistaja ja
metsäsijoittaja.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:49
OMA METSÄ
Metsänhoito
21 kysymystä
kuusen istuttamisesta
Sivu 32
Puukauppakoulu
Mitä kaupassa sovitaan
Sivu 36
Tutkimus
Laatusiemenet vähissä
Sivu 38
Allakka
Lippalakki
turvanamme
Sivu 39
pikatesti
Vääntöä korjuuseen
sivu 35
Perintömetsä
Luovutusvoitosta
yllätysvero
Sivu 40
kuva Mikko Riikilä
Kysy pois
3547_.indd 31
Aiheuttaako paju
allergiaa?
Sivu 42
31/03/15 17:49
METSÄNHOITO
Teksti Hannu Jauhiainen
Kuvat Hannu Jauhiainen, Mikko Riikilä
kuusen
istutuksesta
Kuusikot perustetaan tyypillisesti istuttamalla. Istutus on
aloittelevallekin metsänomistajalle sopivaa puuhaa.
1
Miten kuusentaimikko
perustetaan?
Valtaosa kuusentaimikoista
on perustettu istuttamalla. Pieni osa on syntynyt luontaisesti
joko itsestään tai sopivien hakkuiden avustuksella.
2
Voiko kuusta uudistaa
luontaisesti?
Kuusen luontaista uudistamista on Pohjois-Suomessa
tehty suojuspuuhakkuin, mutta tulokset eivät ole olleet kovin
hyviä. Pienaukot ja pienialaiset
kaistalehakkuut voivat sopivissa
paikoissa tuottaa kuusentaimikon. Täystiheän taimikon syntyminen on epävarmaa.
3
Voiko alikasvoskuusia
hyödyntää?
Kuusentaimia syntyy sopivilla kasvupaikoilla varttuneen puuston alle, jos se on harvennettu ja maaperä on taimettumisaltis. Esimerkiksi koivikot taimettuvat helposti kuuselle. Jos varttunut puusto voidaan
korjata ilman merkittäviä taimivaurioita, kuusentaimikko saadaan syntymään luontaisesti.
Jos kuusentaimia on kuusikossa, ne tuhoutuvat yleensä
32
3543_.indd 32
korjuussa. Varjossa kasvaneet
taimet eivät myöskään menesty hakkuuaukolla kovin hyvin.
4
Kelpaavatko kaikki
taimet uuden metsän
perustaksi?
Varttuneen puuston alle syntyneet kuusen taimet voivat olla kitukasvuisia tai hyvinkin
vanhoja. Kuusikon alikasvostaimet saattavat olla lahovikaisia jo nuorena. Alikasvostaimien
pitäisi olla terveitä ja hyväkasvuisia, jotta niitä voidaan hyödyntää uuden metsän perustamisessa.
5
Minkälaiselle kasvupaikalle kuusi sopii?
Kuusi sopii reheville maille, joita ovat lehtomaiset ja tuoreet kankaat. Siis sellaisiin metsiin, joissa kasvaa mustikkaa tai
muita ruohokasveja.
Taimilaji on valittava tapauskohtaisesti. Hirvituhoalttiilla aloilla kuusia voidaan istuttaa sekapuustoksi myös kuivilla kankailla.
Kuusentaimia saattaa syntyä
alispuustoksi melko karuillakin
mailla. Mutta mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä huonompi
taimien jatkokehitys on. Vaikka
kuusentaimi on kasvanut puolen metrin mittaiseksi, siitä ei
välttämättä kehity koskaan tukkipuuta. Lapissa kuusta kannattaa kasvattaa vain rehevimmillä
kasvupaikoilla.
6
Millaisia taimia on
tarjolla?
Kuusenistutukseen on
tarjolla eri-ikäisiä ja erikokoisia
paakkutaimia. Pienimmät taimet ovat 1-vuotiaita, sen lisäksi
on tarjolla 1,5-, 2- ja jonkin verran myös 3-vuotiaita taimia.
7
Mikä sopii minnekin?
Perinteisesti isoja taimia
on istutettu rehevimmille
ja helpoiten heinittyville maille ja pienempiä muualle. Yleensä kannattaa käyttää 1–1,5-vuotiaita taimia, ne lähtevät parhaiten kasvamaan.
Pienissä taimissa paakun koko on sopiva suhteessa taimen
pituuteen. Isot taimet saattavat
olla turhan hyväkasvuisia taimitarhavaiheessa, jolloin paakku on liian pieni suhteessa taimen pituuteen. Muutoinkin tanakka ja lyhyt taimi menestyy
useimmiten paremmin kuin pit-
kä ja hontelo.
Kolmivuotiaita tanakkavartisia taimia käytetään lähinnä
pellonmetsitysalueilla.
8
Paljonko taimet
maksavat?
Yleisimmin käytetyt kuusentaimet maksavat noin 0,18–
0,25 euroa kappaleelta ilman arvonlisäveroa.
9
Paljonko hehtaarille
istutetaan?
Kuusen taimien sopiva istutusmäärä on metsänhoitosuositusten mukaan 1 600-1 800
kappaletta hehtaarille.
10
Voiko kuusta
kylvää?
Kuusen kylvöä ei
suositella, koska sen onnistuminen on hyvin epävarmaa. Kuusen siemeniä voi kylvää männyn siementen seassa esimerkiksi hirvituhoalttiille maille.
11
Miksi uudistusalat
muokataan?
Kuusen kasvupaikat
ovat reheviä ja uudistusaloille kasvaa runsaasti pintakasvillisuutta. Istutustaimet eivät
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 18:34
pärjää muokkaamattomassa
maassa. Heinien lisäksi tukkimiehentäit sekä ravintokilpailu
ovat taimien uhkana.
12
Mikä maanmuokkaus sopii kuusentaimille?
Kuusen uudistusaloille suositellaan mätästystä. Siinä kaivinkoneella tehdään taimille sopivia
mättäitä. Suositeltavaa on istuttaa kuusen taimet syvälle mättääseen siten, että juuret yltävät
lähelle mättääksi käännetyn kivennäismaan alla olevaa kunttaa. Kosteissa notkelmissa käytetään ojitusmätästystä. Siinä
kaivetaan pieniä ojia ja niiden
maista tehdään mättäitä.
13
Milloin istutetaan?
Kuusen taimia voidaan istuttaa keväällä, kun maaperä on lämmennyt
riittävästi. Yöpakkasten kovettamaan maahan taimia ei kannata laittaa. Taimia voidaan istuttaa myös kesällä ja syksyllä,
kunhan taimet on käsitelty istutusaikaan sopiviksi.
14
Kannattaako istuttaa itse?
Taimien istutus sopii hyvin aloittelevankin metsänomistajan työksi. Jos ei ole
ennen istuttanut taimia, kannattaa pyytää opastus taimien
toimittajalta, esimerkiksi metsänhoitoyhdistykseltä.
15
Kauanko hehtaarin
taimikon istuttamiseen menee?
Ammattilainen voi istuttaa hehtaarin eli noin 1 800 tainta yhden pitkän työpäivän aikana.
Aloittelijalle 500 tainta päivässä on hyvä tulos. Istutusaikaan
vaikuttaa uudistusalan sijainti ja jonkin verran myös maanmuokkaustapa.
16
Mitä istutuksen
teetättäminen
maksaa?
Osa toimijoista tarjoaa kokonaispaketteja, joihin kuuluu
3543_.indd 33
Tavallisin uudistamismenetelmä kuuselle on 1,5-vuotiaiden paakkutaimien istutus laikkumättäisiin.
maanmuokkaus, taimet ja istutus ja usein vielä takuu ensimmäiselle kasvukaudelle. Hintaan vaikuttaa maanmuokkaustapa ja taimilaji. Uudistusalalle
voi saada taimet 1 000-1 700 euron hehtaarihintaan.
Pelkkä istutustyö maksaa
keskimäärin 400 euroa hehtaarilta. Hinnat ovat ilman arvonlisäveroa.
17
Mitä uhkia taimilla
on?
Jos taimet on istutet-
tu huolimattomasti, kuiva sää
voi olla uhka taimille. Vaikka
ne pysyisivätkin hengissä, taimet jurovat eivätkä lähde kunnolla kasvuun.
Tukkimiehentäit voivat vioittaa taimia huonosti muokatulla uudistusalalla, jossa on tuoreita hakkuutähteitä. Myös keväthalla voi vaurioittaa taimia.
Heinittyminen on seuraavien
kesien mahdollinen uhka.
Rehevimmillä mailla koivu tai lehtikuusi voi olla kuusta
parempi vaihtoehto. Niiden tai-
met selviävät nopeammin kilpailevasta heinikosta. Koivun
ja lehtikuusen riesana ovat kuitenkin hirvet.
Taimet pitää varastoida ennen istutusta niin, että juuripaakut eivät pääse kuivamaan. Olisi
hyvä, jos istutuspaikan vieressä
on vesipaikka.
Jos sellaista ei ole, kannattaa
maanmuokkauksen yhteydessä
kaivaa pieni kuoppa varastopaikan lähelle. Sen pohjalle kertyy
yleensä vettä, jolla voi kastella
taimet.
MAKASIINI 3 • 2015
33
31/03/15 18:34
METSÄNHOITO
18
Milloin taimikko
pitää tarkastaa ensimmäisen kerran?
Taimien kehitystä on hyvä käydä katsomassa jo ensimmäisenä
kesänä. Silloin paljastuvat heti
esimerkiksi taimien käsittelyssä tai istutuksessa tehdyt virheet ja niiden mahdolliset seuraamukset. Muutaman vuoden päästä on enää vaikea sanoa, mihin taimet ovat kuolleet.
Myös tukkimiehentäin aiheuttamat tuhot ovat ensimmäisenä
kesänä näkyvissä.
19
Milloin taimikkoa
on täydennettävä?
Jos taimia kuolee ensimmäisinä vuosina huomattava
määrä, eikä korvaavia luontaisia taimia ole syntynyt tarpeeksi, täydennysistutus voi olla tarpeen. Se pitäisi kuitenkin tehdä
pian ensimmäisen istutuksen
jälkeen, seuraavana syksynä tai
viimeistään seuraavana keväänä. Kun uudistusala heinittyy,
eivät täydennystaimet menesty
kovin hyvin. Aukkopaikkoihin
voi myöhemmin istuttaa rauduskoivuja.
20
Tarvitaanko
heinäystä?
Etenkin rehevillä
mailla sekä peltojen metsitysalueilla kuusentaimikko joutuu
nopeasti pintakasvillisuuden
valtaan. Kastikat, horsmat ja
metsävadelmat saattavat muodostaa niin tiiviin kasvuston, että kuusentaimet tukahtuvat valon puutteeseen.
Pintakasvillisuus taittuu lumen painosta maahan, jolloin
hennot kuusentaimet voivat
vääntyä vinoon eivätkä välttämättä enää oikene. Seurauksena on tukahtuminen seuraavan
kesän kasvuston alle.
21
Milloin varhaisperkaus tulisi tehdä?
Varhaisperkaus on
hyvä tehdä silloin, kun uudistus-
HYVISTÄ
SIEMENISTÄ
Jalostettu mänty
kasvaa 15 – 25 %
enemmän kuin
luontainen mänty
Tapion siemenkeskus palvelee sinua
kun tarvitset siemeniä metsäkylvöön
tai taimitarhalle
TAPIO SILVA Oy SIEMENKESKUS
Torholantie 33 12100 Oitti
puh. 0294 32 6000
www.tapio.fi /siemenkeskus
[email protected]
Kuusta syntyy usein harvennetun lehtipuuston alle, jolloin uusi
kuusimetsä voidaan perustaa ylispuut poistamalla. Taimikon tulisi
olla sopivan pientä, jotta korjuuvauriot jäävät vähäisiksi.
alan lehtipuusto on kasvanut 1-2
metrin mittaiseksi ja on kuusen
taimikkoa selvästi pidempää.
Varhaishoito kannattaa tehdä
mieluummin vuoden etuajassa
kuin vuoden myöhässä.
Etelä-Suomessa sopiva varhaisperkausaika on yleensä viisi
vuotta istutuksen jälkeen. Varhaisperkauksessa poistetaan
tyypillisesti kaikki havupuun
taimia pidempi lehtipuusto.
KASVAA
TUOTTAVA
METSÄ
Jalostetuilla siemenillä metsäsi tuottaa
kiertoaikana rekkakuorman enemmän
puuta hehtaarilta ja järeytyy uudistuskypsäksi 5 – 20 vuotta nuorempana
KYLVÄ HYVÄÄ! Tilaa Tapion jalostettua siemenviljelyssiementä
34
3543_.indd 34
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 18:34
pikatesti
Pitkävartisen vänkärin varren pää kohoaa korkealle, kun se on asennettu sahausrakoon. Fiskarsin nostokoukku pikakiinnittyy vänkärin varteen.
Uutta rautaa
kaatomiehille
Teksti ja kuvat Mikko Riikilä
Asiantuntija Seppo Sysmäläinen
F
iskars on kasvattanut WoodXpert-tuoteperhettään kahdella uudella kaatovänkärillä. Ensi silmäyksellä huomio
kiinnittyy varsiin, jotka ovat kupeiltaan litistettyä teräsputkea.
L-mallin pituus on 115 senttiä. Vipuvartta siis riittää isonkin puun kaatamiseen. M-malli on 70-senttinen. Se on hieman lyhyempi kuin Fiskarsin vanha vänkäri. M-malli painaa 2,3 kiloa ja L 2,8 kiloa.
Varren pään kädensijassa on Fiskarsin
kirveistä tuttu oranssi muotoilu. Huomio-
Plussat
+pikakiinnitettävä vänkärikoukku
+pitkävartisen vänkärin nostovoima
+uudet niksit vänkärin käyttöön
Miinukset
-pitkävartisen vänkärin pieni
nostovara
-lapaosan paksuus
-huomiovärin vähäisyys
Niinkin valmista
tuotetta kuin
kaatovänkäriä voi
näköjään kehitellä.
väri saisi jatkua pidemmällekin varteen. Siniharmaa putkivarsi hukkuu helposti lumihankeen.
Runkojen kääntelyyn ja konkeloiden laukaisuun tarkoitettu kiinteä vänkärikoukku on korvattu uudella idealla. Vänkärin
varressa on lenkki, johon saa kytkettyä
WoodXpert-sarjan nostokoukun tai pinotavarasakset. Tämä on iso parannus. Vanhojen vänkärien koukut tapaavat aina heilua
väärään asentoon, kun puu pitäisi kaataa.
Nostokoukku pikakiinnittyy vänkäriin
vaivattomasti. Nostokoukun kärki tarraa
puuhun monin verroin pitävämmin kuin
kiinteä, syntymätylsä vänkärikoukku.
Pitkävartisessa vänkärissä varsi- ja lapaosan välinen kulma saisi olla loivempi
kuin lyhytvartisessa. Kun lapakulma on sama, sahausrakoon työnnetyn pitkävartisen
vänkärin varren pää asettuu korkeammalle
kuin lyhytvartisen.
Koholla olevaan varteen tarttuen on
helppo nostaa selkä suorana. Toisaalta nostovara jaloilla ponnistettaessa jää vähäiseksi. Kaatosuuntaa vasten nojaavaa puuta ei
tahtonut saada jaloilla ponnistaen kallistettua riittävästi, jotta puu olisi lähtenyt kaatumaan. Lisää nostovaraa saa, kun menee
kyykkyyn, tukee varren hartiaa vasten ja
ponnistaa jaloilla.
Loivempi kulma auttaisi
Uusia niksejä
Vänkärin lapaosa ei työnny sahausrakoon
yhtä helposti kuin Fiskarsin vanhan vänkärin. Syyksi epäilimme vänkärin lapaosan
kiilamaisuutta.
Vipuvoima kasvaa, kun vänkärin lapa on
vain osin puun sisällä. Vaarana on, että lapa
painuu yläpuoliseen puuhun, jolloin runko
ei lähde kallistumaan.
Koetyömaalla käytettiin moottorisahaa,
jossa oli tavanomainen 325-jaollinen, 1,5
millin paksuisin vetolenkein varustettu teräketju.
Fiskarsin esitteessä on pari uutta niksiä
vänkärin käyttöön. Vänkärin varsi palvelee katkottavan pöllin alla telana, joka korottaa rungon maasta ja helpottaa sahausta. Tätä varten pölli pyöräytetään koukun
avulla niin, että varsi kääntyy rungon alle.
Varsi toimii myös pöllien vetolaitteena,
kun varteen kiinnitetään Fiskarsin pinotavarasakset ja kiinnityslenkki siirretään varren keskiosaan. Varsi toimii sankana, joka
varassa puu riippuu. Pölliä vetämään tarvitaan kaksi ihmistä.
MAKASIINI 3 • 2015
3475_.indd 35
35
31/03/15 17:05
Puukauppakoulu 3/8
Pystykauppa on
metsänhakkuusopimus.
Siinä ostaja maksaa
oikeudestaan korjata
sovitut puut.
Mitä tuli
sovittua
Metsänomistajan kannattaa harkita, millaisin ehdoin
ja kenen kanssa puukauppa on järkevä tehdä.
Teksti ja kuvat Mikko Riikilä
T
ämä saattaa yllättää ainakin aloittelijan: Pystykaupassa ei tarkalleen ottaen myydä puuta. Kaupankohteena
on hakkuuoikeus, jonka mukaan ostaja saa
hakata myyjän metsää kauppakirjassa määritellyin ehdoin.
Myyjän ja ostajan allekirjoittama asiakirja ei olekaan muodoltaan kauppakirja vaan
metsänhakkuusopimus. Puun ostaja maksaa siis oikeudesta korjata sovitut puut.
36
3476_.indd 36
Sopimukseen kirjataan määräaika, johon
mennessä hakkuu on tehtävä – puhutaan
korjuuajasta. Tavallisimmin korjuuajaksi
sovitaan kaksi vuotta kaupantekopäivästä.
Kauppakirjassa on maininta korjuuajasta sekä päivämäärästä, johon mennessä puut
on mitattava.
Huonojen korjuukelien vuoksi talvella
hakattavia leimikoita ei läheskään aina ehditä korjata määräajassa. Usein sopimuksien ehdoissa todetaan, että korjuuaikaa voidaan jatkaa enimmillään vuodella. Tämä si-
too myös myyjää, joka on allekirjoittanut sopimuksen.
Jos tällaista mainintaa ei ole, ostajat pyrkivät neuvottelemaan jatkoaikaa korjuulle.
Ostaja on velvollinen maksamaan metsänhakkuusopimuksessa mainitun kauppahinnan myyjälle, vaikka osa leimikosta jää
korjaamatta. Käytännössä tällaiseen tilanteeseen joudutaan harvoin.
Kuin vakuudeton luotto
Puukauppa vastaa vakuudettoman luoton
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:08
antamista. Puiden omistusoikeus siirtyy
ostajalle yleensä ennen kuin niitä on maksettu. Kannattaa siis harkita, kenen kanssa ja millaisin ehdoin puukauppa on järkevä tehdä.
Isojen metsäyhtiöiden ja vakavaraisten
sahojen puukaupoissa luottotappioiden riski on pieni. Pienten puunjalostajien ja puuta välittävien yrittäjien kanssa tilanne voi
olla toinen. Ostajan vararikossa puun myyjällä on suuri vaara menettää metsärahat.
Metsänhakkuusopimuksessa määritellään, milloin puut luovutetaan ja omistusoikeus siirtyy ostajalle. Vakavaraisten ostajien kaupoissa tavallisimmat luovutusehdot
ovat ”mitattaessa” tai ”kaadettaessa”. Käytännössä näillä ei ole eroa, kun puut mitataan hakkuukoneen mittalaitteella.
Ehto ”mitattaessa” tarkoittaa, että puun
omistusoikeus siirtyy ostajalle sitä mukaa
kun kone karsii ja katkoo puut ja mittaa samalla rungon. Ehto ”kaadettaessa” tarkoittaa, että omistusoikeus puuhun siirtyy heti,
kun runko irtoaa kannolta. Tätä sovelletaan
esimerkiksi Pohjois-Suomessa, jossa pystykauppojenkin kuitupuueriä saatetaan mitata vasta tehtaalla.
Tuntemattomien ja maksukyvyltään
epäilyttävien ostajien kanssa luovutusehdoksi on syytä määritellä ”maksettaessa”.
Metsänhakkuusopimuksen ”muut sopimusehdot” kohdassa sovitaan, saako puutavaraa kuljettaa tehtaalle hakkuun aikana.
Luotettavaksi tiedettyjen ostajien kanssa tämän sallimisesta ei koidu ongelmaa.
Epävarmojen ostajien kanssa on syytä
kieltää puiden kaukokuljetus hakkuun aikana. Tällöin puut pysyvät metsässä tai tienvarressa myyjän omaisuutena, kunnes rahat ovat myyjän tilillä.
Pelkkä ”maksettaessa” ehto ei turvaa
myyjän saatavia, jos puut kuljetetaan pois.
Jos maksut jäävät rästiin, pois viedyt puut
voi saada takaisin vain, jos pystyy yksilöimään oman puueränsä. Se on käytännössä
usein mahdotonta.
Vaihtoehtoisesti myyjä voi vaatia ostajalta pankkitakauksen puukauppasaataville,
jos hän epäilee ostajan maksukykyä.
Loppukauppahinta maksetaan 1–2 kuukauden kuluttua hakkuun päättymisestä.
Välimaksuja ei yleensä käytetä, ellei niistä
erikseen sovita.
Maksuaikataulun kanssa on syytä olla
tarkkana, jos samalla kaupalla myydään arvokas, kesällä korjattava päätehakkuukuvio
ja talvella korjattava harvennus.
Pahimmillaan voi käydä niin, että kesäleimikko hakataan heti, mutta talvikohteen
korjuu viipyy pari vuotta. Pääosa kauppahinnasta maksetaan vasta, kun koko leimikko on korjattu, vaikka suuri osa puista on
hakattu pian kaupanteon jälkeen.
Tällaisissa kaupoissa kannattaa sopia, että kauppahintaa tilitetään sitä mukaan, kun
puita on korjattu.
Omat toiveet lisäehtoihin
Yleensä hakkuusopimuksen valmiissa ehdoissa todetaan esimerkiksi, että hakkuussa noudatetaan metsänhoitosuosituksia.
Myyjän erityistoiveet hakkuutavasta – esimerkiksi yläharvennus, jatkuva kasvatus tai
harvennuksen voimakkuus – on syytä kirjata kaupan lisäehtoihin.
Varsinkin energiapuuta korjattaessa kaupan lisäehdoissa kannattaa sopia myös varastopaikan käytöstä. Monelle myyjälle on
ikävä yllätys, jos loputon kantokasa seisoo
aukon laidassa vuosikausia.
Sanasto
Puukauppasopimus
(= metsänhakkuusopimus): Asiakirja, jossa
myyjä maksua vastaan luovuttaa ostajalle
hakkuuoikeuden määriteltyyn leimikkoon.
Arkikielessä puhutaan pystykaupasta.
Korjuuaika: Puukauppasopimuksessa
määritelty aika, jonka kuluessa ostajalla on
oikeus hakata sovittu leimikko.
Pankkitakaus: Ostajan pankissa
asettama vakuus maksamattomalle
kauppahinnalle.
Ennakkomaksu: Osa kauppahinnasta,
yleensä 20–30 prosenttia voidaan
maksaa tavallisesti 1–2 kuukauden
kuluessa puukaupan sopimisesta.
Ennakkomaksuista sovittava ostajan kanssa
erikseen.
Luovutusehto:
Puukauppasopimuksessa määritellään,
milloin puut ja niiden omistusoikeus
siirtyvät ostajalle.
Metsälehti Makasiinin
Puukauppakoulu jatkuu
koko vuoden. Jatkossa
pureudutaan seuraaviin
aiheisiin:
Makasiini 4: Korjuun valvonta
Makasiini 5: Puukaupan
päättäminen
Makasiini 6: Puukaupan
juridiikka
Makasiini 7: Puutavaran mittaus
Makasiini 8: Erimielisyyksien
ratkominen
Muista maksuaikataulu
Puukauppojen maksuaikataulut vaihtelevat
ostajakohtaisesti.
Ennakkomaksua voi saada, mutta se täytyy itse neuvotella. Ennakon suuruus on
tavallisesti 20–30 prosenttia arvioidusta
kauppahinnasta. Se maksetaan yleensä 1–2
kuukauden kuluttua kaupan allekirjoittamisesta.
Hakkuusopimuksessa määritellään, milloin omistusoikeus siirtyy ostajalle. Yleensä omistus
siirtyy puita kaadettaessa tai mitattaessa.
MAKASIINI 3 • 2015
3476_.indd 37
37
31/03/15 17:08
TUTKITTUA
Tammelassa Kanta-Hämeessä sijaitseva kuusen siemenviljelys on perustettu vuonna 1964.
Huippua
odotellessa
Kuusella oli hyvä siemenvuosi viimeksi vuonna 2012.
TEKSTI LIINA KJELLBERG
Kuusen jalostetun siemenen varastot ovat hupenemassa. Metsikkösiementä riittää
vielä, mutta siemenviljelyksiltä kerätty siemen alkaa taimitarhoilla paikoin loppua.
”Kuusella oli hyvä siemensato viimeksi vuonna 2012.
Siemenviljelyksiltä kerättiin
silloin vajaat 3 000 kiloa sie-
Huippuvuodet harvassa
Vanha aineisto kertoo
siemensadon vaihtelusta.
Kpl/m2
2500
Mänty Kuusi
2000
1500
1000
500
0
1960
Lähde: Luke
38
3551_.indd 38
mentä eli noin kahden vuoden
tarve. Viime syksynä siementä saatiin talteen noin vuoden
tarvetta vastaava määrä”, kertoo Luonnonvarakeskuksen
(Luke) erikoistutkija Markku
Nygren.
Taimituotantoon käytetään
ensisijaisesti jalostettua siemenviljelyssiementä, sillä se
on laadukkaampaa kuin metsikkösiemen. Kuusen siemenviljelyssiemenestä on kuitenkin toistuvasti pulaa, sillä kuusella on runsaita siemenvuosia
vain kerran pari kymmenessä
vuodessa.
”Lisäksi meillä on liian vähän kuusen siemenviljelyksiä.
Tilanne paranee, kun kasvamassa olevat uudet viljelykset
tulevat tuotantoikään”, Nygren sanoo.
Siementä pohjoiseen
1972
Talousmetsien siemensatoihin on vaikea vaikuttaa mutta siemenviljelyksillä se onnis-
tuu. Kuusten kukintaa edistetään esimerkiksi ruiskuttamalla varterunkoihin gibberelliini-hormonia. Se lisää
Nygre nin mukaan siemensatoa merkittävästi, jos kukintaolosuhteet ovat muuten hyvät.
Lisäksi Lukessa tutkitaan
parhaillaan, miten siementen
itävyyttä taimitarhoilla voidaan parantaa.
Luken siemensatoennusteiden mukaan kuusen siemensato on Etelä- ja Keski-Suomessa tänä keväänä melko runsas mutta Pohjois-Suomessa
heikko. Ensi keväästä näyttää
Etelä- ja Keski-Suomessa tulevan katovuosi, Ylä-Lapissa
siemensato voi sen sijaan olla
pitkästä aikaa jopa runsas.
Luken tutkija Tatu Hokkanen muistuttaa, että siemensatoennusteet on tehty talousmetsille, joten tilanne ei siemenviljelyksillä välttämättä
ole sama. Suuntaa ennusteet
sielläkin kuitenkin antavat.
Männyn siemensato on Etelä-Suomessa tänä keväänä keskinkertainen, selviää Luonnonvarakeskuksen siemensatoennusteista. Pohjoiseen mentäessä käpyjen määrä
laskee ja siemensato on suuressa
osassa Keski- ja Pohjois-Suomea
heikohko.
Ensi vuosi sen sijaan suosii männyn luontaista uudistamista: Eteläja Keski-Suomeen odotetaan keskimääräistä runsaampaa siemensatoa. Pohjoisessa sato on muuta
maata heikompi mutta parempi
kuin tänä vuonna.
Keväällä 2017 siemensato lienee
koko maassa keskinkertainen tai sitä heikompi.
Näkö kuntoon
suomännyllä
Luonnonvarakeskuksen ja Tampereen yliopiston tutkijat ovat löytäneet lupaavia lääkeaihioita suomännyn juurisienistä ja rungon sisäoksista. Endofyyttisienestä voi
löytyä lääke silmänpohjan ikärappeuman sekä tulehdusperäisen nivelrikon ja nivelreuman hoitoon.
Suomännyn juuresta voi lisäksi kehittyä joko silmän pintaa hoitava lääke tai pakkauksissa käytettävä härskiintymistä estävä tuote.
Lääkkeen kehittely kestää
yleensä 10–20 vuotta.
Marjat mukaan
metsänhoitoon
Harvennushakkuut lisäävät puolukan ja mustikan satoa. Avohakkuut puolestaan romahduttavat mustikkasadot,
mutta puolukkaa kasvaa
myös uudistusaloilla.
Itä-Suomen yliopistossa väittelevä Marjut Turtiainen on kehittänyt malleja mustikka- ja puolukkasatojen ennustamiseen erilaisissa metsiköissä. Mallit kertovat, kuinka eri
metsänkäsittelytoimenpiteet vaikuttavat satoihin. Näin marjasato
voidaan ottaa osaksi metsäsuunnittelua.
kuva: Fredrik Lähnn
?
ERKKI OKSANEN/LUKE
Männyn siementä
keskinkertaisesti
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:14
Metsäläisen allakka
Lippalakki turvanamme
P
J
uuri ne, jotka sahaavat vähän,
ovat suurimmassa vaarassa.
Monet ovat iäkkäitä, kankeita kavereita, joiden työnteko on kopeloa ja taitamatonta. Kokemus on
poissa, samoin tekniikka ja ymmärrys ergonomiasta ja turvallisesta sahankäytöstä.
Meikäläinen on käynyt koulut ja
sahannut reilut 35 vuotta aktiivisesti, enkä ilman täyttä turvavarustusta metsään mene. Sahanterä on sen
verran housujani ja saappaitani sipaissut, että tiedän, ettei satavarmaa
sahuria olekaan. Jännitteinen oksa tai vesa voi ponnahduttaa terän,
tai hetken herpaannus voi päästää
sahan takapotkuun. Maassa saattaa
olla risu, monttu tai kivennupula, johon sahuri horjahtaa väärällä hetkellä.
Päähän laitetaan kunnon kypärä
silmikkoineen ja kuulosuojaimineen.
Nykyään voi samalla kuunnella radiota. Alusmyssy on tarpeen pakkaskelillä. Jalassa käytän itse talvisin saappaita ja sulan maan aikana turvamaihareita. Turvahousuina
käytän avohaalarimallia, joissa suojaus ylettyy reiden juureen asti. Selkäkään ei paljastu kumarrellessa.
Turvakäsineitä on käytössäni monet, vuorilliset ja vuorittomat sormikasmallit ovat suosikkejani. Pakkasella kintaat sisätumppuineen ovat
hyvät, räntäsateella kumirouhepintaiset pitävät kädet kuivina pisimpään.
Metsurinpusero on huomiovärinen, ja sen selkälippa uittaa veden
takamuksen yli. Puseron rintataskussa on paikka kännykälle, joka on
hyvä henkivakuutus vahingon sattuessa.
Jos jollakin on varaa hankkia
moottorisaha, pitäisi olla kyllä varaa
hankkia kunnon asusteet.
Puun kaadossa vänkäri on hyvä
apu, mutta liikaa ponnistamalla saa
selän kipeäksi. Eikä vänkärilläkään
saa puuta aina kaatumaan vasten
tuulta tai oksiston painoa. Veivattava kaadonsuuntaaja on kallis, mutta
oiva peli. Lähes puu kuin puu antautuu sen edessä ja kaatuu juuri tarkoitettuun suuntaan. Tämä puolestaan
helpottaa merkittävästi karsintaa ja
pöllien kasausta, eli rasitusta.
Turvaa
terveytesi
– turvavarusteilla
– hyvillä apuvälineillä
– työmaan suunnittelulla
S
aha aiheuttaa vahinkoa harvakseltaan, kompastelu paljon useammin. Metsurin jalkineiden pohjat ovat melko pitävät
niin jäätiköllä kuin sammalikossakin. Nilkan nyrjähdys voidaan välttää niiden tukevuuden ansiosta.
Selkä ja kädet väsyvät kaikilla
metsureilla, mutta venähdykset ja
isommat vaivat voidaan ehkäistä oikeilla työtekniikoilla ja hyvillä apuvälineillä. Varustevyöstäni nappaan
vasempaan käteen pinotavarasakset
ja oikeaan käteen nostokoukun. Niiden avulla ei tarvitse kumartua syvään, kun tarraa pölliin kiinni. Ote
pitää, kunhan muistaa teroittaa ottimien kärjet. Kantaminen sujuu niillä
sopivalla korkeudella, ja niistä on iso
apu pöllin kääntelyssä yli niskojensa.
Tuulikki SIROLA
arhaat metsäkelit polttopuusavottaa ja lautatukkien
tekoa varten ovat nyt. Moottorisahojen pärinää kuuluukin muutamasta suunnasta pitkän hiljai selon
jälkeen. Tomerat isäntämiehet ja vetreät mökkiläiset siellä sahojaan soittelevat. Päässä on lippalakki ja risat
kuulosuojaimet, jalassa pitkävartiset
Kontiot ja kehoa verhoaa sininen kokohaalari. Käsiin on investoitu uudet
kiinalaiset nyppyhanskat.
Meikäläistä hirvittää. Eräänkin
kerran olen saunonut vanhojen metsäjätkien kanssa ja nähnyt moottorisahan raatelemia raajoja. Ne eivät ole
mitään siistejä pikkunirhaumia.
Ammattiväki sentään osaa jo itsensä suojata, mutta harrastajametsurit aiheuttavat harmaita hiuksia.
Olen monesti heille turvavarusteista
saarnannut. Yleisin vastaus on ollut,
että minähän sahaan niin vähän, ettei kannata kalliita kamppeita hankkia.
JARMO SIROLA
Kirjoittaja on
metsätalousyrittäjä.
MAKASIINI 3 • 2015
3478_.indd 39
39
31/03/15 17:17
perintömetsä
Luovutusvoitto
voi yllättää
Perintämetsää myytäessä on syytä olla tarkkana, sillä kauppa
saattaa poikia yllättävän suuren luovutusvoittoveron.
P
erintömetsän myynnistä maksetaan
luovutusvoiton veroa. Voitto lasketaan vähentämällä saadusta kauppahinnasta tietyt, tuloverolaissa säädetyt vähennykset. Lisäksi luovutusvoittoon ja luovutustappioon lisätään verovelvollisen käyttämä metsävähennys, jos
myyty alue oli metsävähennykseen oikeutettu. Näin saadusta summasta maksetaan
luovutusvoiton veroa pääomatulojen veroasteen mukaan joko 30 tai 33 prosenttia.
Jos kauppa suunnitellaan huolellisesti,
perintömetsän myyjä voi minimoida verorasituksen, kuten seuraavat esimerkit kertovat.
Älä aliarvota metsää
Kaksi sisarta perii Leppävirralla sijaitsevan
metsätilan. Sisaret haluavat minimoida perintöveron.
Tilalla ei ole metsäsuunnitelmaa eikä tila-arviota ole tehty, niinpä metsän arvo määritetään perukirjaan Verohallinnon
arvostusohjeen mukaisena niin sanottuna
taulukkoarvona. Ohjeen mukaan arvo on
2 900 euroa hehtaarilta, jolloin 30 hehtaarin tilan arvoksi perintöverotuksessa tulee
87 000 euroa. Tästä kumpikin sisar maksaa perinnönjättäjän lapsena I veroluokassa perintöveroa 2 085 euroa (alle 5 prosenttia). Perintövero määräytyy perintö- ja lahjaverolain 14 pykälässä olevan taulukon mukaan.
Sisarten muodostama kuolinpesä myy
40
3479_.indd 40
perintötilan ja saa siitä kauppahintana
100 000 euroa. Kaupasta kertyy luovutusvoittoa 13 000 euroa (100 000 – 87 000), josta kuolinpesä maksaa luovutusvoiton veroa
3 900 euroa (30 prosenttia). Esimerkissä ei
ole otettu huomioon vähennyserinä myynnin kuluja eikä perusparannusmenoja.
Verorasitus yhteensä perinnöstä ja kaupasta on 4 035 euroa kummallekin sisarelle. Jos sisaret olisivat käyttäneet perunkirjoituksessa metsän todellista käypää arvoa –
tila-arvion mukaan 100 000 euroa – ei kaupassa olisi syntynyt luovutusvoiton veroa.
Verorasitus yhteensä olisi ollut perintöveron verran eli 2 800 euroa sisarta kohden.
Esimerkki kuvaa, miten paljon kevyempää lähiomaisten perintöverotus on verrattuna luovutusvoiton verotukseen. Jos on aikeissa myydä perintömetsän muulle kuin lähiomaiselle, ei kannata säästää perintöverotuksessa. Luovutusvoiton verotuksessa perintömetsän hankintameno on aina perintöverotuksessa käytetty arvo.
Perintöverotukseen voi hakea Verohallinnosta oikaisua viiden vuoden kuluessa perintöverotuksen toimittamista seuraavan
vuoden alusta.
Älä myy kuolinpesän osuuksia
Ajatellaanpa, että esimerkin sisarista toinen
myy osuutensa perintömetsästä pojalleen
uskoen, että lähiomaisten välinen kauppa
on luovutusvoiton verosta vapaa. Pieleen
menee!
Kuolinpesä on myyntihetkellä jakamaton, joten sisar ei voi yksin myydä metsäaluetta, vaan hän tosiasiassa myy kuolinpesäosuutensa. Kuolinpesäosuus on irtainta
omaisuutta, eikä sen myynti oikeuta luovutusvoiton verovapauteen. Ostajalle ei myöskään synny kuolinpesäosuuden kaupasta
metsävähennysoikeutta.
Ennen osuuden myyntiä sisarten tulisikin tehdä kuolinpesän jako, jolloin muodostuu murto-osainen yhteisomistussuhde eli
yhtymä. Sen jälkeen sisar voi myydä murto-osansa yhteisestä metsästä verottomasti kiinteänä omaisuutena edellyttäen, että
ostajana on lähiomainen ja vaadittu omistusaika täyttyy.
Käytä metsävähennystä harkiten
Muutetaan esimerkin tilannetta niin, että
sisaret perivät kaksi tilaa. Edellä kuvatun
30 hehtaarin puustoisen tilan A ohella heille
tulee 20 hehtaarin taimikkovaltainen tila B.
Molemmilla tiloilla on metsävähennysoikeus, koska perinnönjättäjä oli ostanut ne
vuoden 1992 jälkeen. Kuolinpesälle siirtyy
perinnön mukana käytettävissä oleva metsävähennysoikeus 25 000 euroa. Perintöverotuksessa tilan A arvoksi katsottiin 87 000
euroa ja tilan B 58 000 euroa.
Sisaret myyvät tilalta A reippaasti puuta
ja käyttävät metsävähennyksen kokonaan.
Sen jälkeen kuolinpesä myy tilan B uskoen,
että veroseuraamuksia ei tule, koska kauppahinta on sama kuin perintöverotusarvo.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 18:14
SANASTO
Kiinteää omaisuutta
Metsätila : Itsenäinen kiinteistö,
jolla harjoitetaan metsätaloutta.
Metsätilaan kuuluu rajattu maaalue, sillä kasvava puusto ja osuudet
yhteisiin alueisiin.
Määräala : Rajoiltaan määritelty
osa kiinteistöstä (metsätilasta).
Määräosa : Rajoiltaan
Yhteismetsäosuus :
Kiinteistöön kuuluva, osuusluvun
mukainen osuus yhteismetsänä
toimivasta kiinteistöjen yhteisestä
alueesta.
Irtainta omaisuutta
Kuolinpesäosuus :
Perintöosuuden mukainen osuus
jakamattomaan kuolinpesään
kuuluvasta varallisuudesta.
Pieleen menee! Metsävähennyksen käyttöä kun ei seurata tilakohtaisesti vaan verovelvolliskohtaisesti.
Tilan B kauppahinta on siis 58 000 euroa. Kaupassa syntyy luovutusvoittoa 0 euroa. Mutta koska tila B oli oikeutettu metsävähennykseen, lisätään luovutusvoittoon
kuolinpesän käyttämä metsävähennys.
Näin ollen verotettavaa luovutusvoittoa
kertyykin 25 000 euroa, josta kuolinpesä
maksaa veroa 7 500 euroa (30 prosenttia).
Järjestyksen olisi pitänyt olla toinen. Eli
ensin myydään tila B ja vasta sen jälkeen
tehdään tilan A hakkuut ja käytetään metsävähennys.
Tarkista omistusaika
Luovutusvoittoa verotettaessa tarkistetaan
aina, tuottaisiko hankintameno-olettaman
käyttäminen vero-velvolliselle edullisemman lopputuloksen kuin todellinen hankintameno. Jos käytetään hankintameno-olettamaa, ei kauppahinnasta vähennetä myynnin kuluja eikä perusparannusmenojen poistamatonta menojäännöstä. Käytetty metsävähennys tulee kuitenkin lisättäväksi, jos metsä kuuluu metsävähennyksen piiriin.
Hankintameno-olettama on kauppahinnasta 20 prosenttia tai, jos myyjä on omistanut metsän vähintään 10 vuotta, 40 prosenttia. Aikaraja on tärkeää huomata, jos
luovutusvoiton verotus toteutuu hankintameno-olettamaa käyttäen.
Verotettavan luovutusvoiton muodostuminen
anna back
määrittelemätön murto-osainen
osuus kiinteistöstä (yhtymäosuus).
Tilan myyjän täytyy tehdä ilmoitus luovutusvoitosta erillisellä verolaskelmalla, joka tehdään Verohallinnon lomakkeelle 9. Kauppahinnasta voidaan vähentää hankintameno,
tie- ja ojahankkeiden poistamatta oleva menojäännös ja myynnin kulut. Nämä on siis itse
merkittävä luovutusvoiton veroilmoitukseen (lomake 9).
Vaihtoehtoisesti voidaan vähennyksenä käyttää hankintameno-olettamaa. Vero määrätään verovelvolliselle edullisemman laskentavaihtoehdon mukaan.
Metsävähennykseen oikeutettujen metsien luovutusvoittoon tai -tappioon lisätään
käytetty metsävähennys, enintään 60 prosenttia myydyn metsän hankintamenosta.
Vaihtoehto 1
Kauppahinta 100 000 €
-Hankintameno 87 000 €
-Perusparannusmenojen poistamatta
oleva menojäännös (tie- ja ojitushankkeet)
4 000 €
-Myynnin kulut (esim. kiinteistönvälittäjän palkkio ja kulut) 4 200 €
Luovutusvoitto 4 800 €
+ Lisätään myyjän käyttämä metsävähennys 25 000 €
Verotettava luovutusvoitto 29 800 €
Vaihtoehto 2
Kauppahinta 100 000 €
- Hankintameno-olettama (20 % tai 40 %) 40 000 € (eli tässä 40 %)
+ Mahdollinen käytetyn metsävähennyksen lisäys 25 000 €
Verotettava luovutusvoitto 85 000 €
Luovutusvoiton vero 30 % x 29 800 € = 8 940 €
(vero lasketaan edullisimman vaihtoehdon mukaan).
Tuloverolaki 48 §, Verovapaat luovutusvoitot
Omaisuuden luovutuksesta saatu voitto ei ole veronalaista tuloa, jos verovelvollinen luovuttaa
3) harjoittamaansa maatalouteen tai metsätalouteen kuuluvaa kiinteää omaisuutta, avoimen
yhtiön tai kommandiittiyhtiön osuuden taikka sellaisen yhteisön osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat vähintään 10 prosentin omistusosuuteen mainitussa yhtiössä ja saajana on joko yksin tai
yhdessä puolisonsa kanssa hänen lapsensa tai tämän rintaperillinen taikka hänen sisarensa, veljensä, sisarpuolensa tai velipuolensa ja jos omaisuus on ollut yhteensä yli 10 vuotta verovelvollisen tai
hänen ja sellaisen henkilön omistuksessa, jolta hän on saanut sen vastikkeettomasti;
4) kiinteää omaisuutta valtiolle tai valtion liikelaitokselle luonnonsuojelulaissa (1096/1996) tarkoitetuksi luonnonsuojelualueeksi.
MAKASIINI 3 • 2015
3479_.indd 41
41
31/03/15 18:14
Kysy
pois!
Metsälehti Makasiinin asiantuntijat ovat käytössäsi.
Lähetä kysymyksesi osoitteella [email protected] tai
postitse Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b,
00100 Helsinki. Voit liittää kysymyksen mukaan valokuvan tai
piirroksen. Toimitus valitsee palstalla julkaistavat kysymykset.
Metsäverotus
Hannu Jauhiainen
Metsälehden toimittaja ja
veroasiantuntija.
Metsänhoito
Kari Mielikäinen
Maatalous- ja metsätieteiden tohtori,
Metsäntutkimuslaitoksen professori.
Koneet
Leo Saastamoinen
Lehtori, metsätalousinsinööri ja agrologi.
Pienkoneiden asiantuntija.
Metsätilan sukupolvenvaihdos
Väinö Sikanen
Metsätalousinsinööri, joka konsultoi metsänomistajia toiminimi Metsätohtorin puitteissa.
Luonto
Seppo Vuokko
Filosofian maisteri, toimittaja ja
tietokirjailija.
42
3480_.indd 42
Erkki Oksanen/Luke
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET
Juurikääpä säilyy
kannoissa ja juuristoissa
yli neljä vuosikymmentä.
Uhkaako laho?
Ehtiikö kuusi kärsiä lahosta, jos
tekee juurikäävän saastuttamaan paikkaan laikku- tai kääntömätästyksen, istuttaa pottikuusta ja kiertoaika jää alle 60
vuoteen?
Juurikääpä säilyy kuusen kannossa ja juuristossa yli neljä vuosikymmentä. Tänä aikana se ehtii
saastuttaa eläviä puita juuriyhteyksien ja itiöiden kautta. Erityisen
herkkiä tartunnalle ovat lähellä
kantoja kituuttavat, heikkokuntoiset alikasvokset. Alikasvoksen
vapauttaminen parantaa taimien
kasvua, mutta nopeuttaa lahon
leviämistä. Saman tekee lahon
metsikön lannoitus.
Viljelyssä ainoa varma keino on
vaihtaa puulaji koivuun, haapaan
tai mäntyyn. Kuusen laho tarttuu
myös mäntyyn tappaen yksittäisiä
taimia. Puuston varttuessa ongelma vähenee. Lehtikuusi ja kontortamänty ovat erityisen alttiita
kuusen juurikäävälle.
Runsas lehtipuusekoitus vähentää lahotartuntaa jonkin verran. Puulajivaihdon ongelmat ovat
hirvi ja männylle liian viljava kasvupaikka.
Jos kaikesta huolimatta haluat
kasvattaa kuusta, tee näin: Raivaa
aluksi kuusialikasvos ja kannot sekä mätästä uudistusala. Älä istuta
kuusta kahta metriä lähemmäs lahokantoja, vaan käytä koivua. Älä
lannoita lahon vaivaamaa kuusikkoa typellä. Tee metsikössä myöhemmin vain yksi talviharvennus ja
lyhennä kasvatuksen kiertoaikaa.
Jos huomattava osa uudistettavan kuusikon puista on lahoja,
en itse ryhtyisi uhkapeliin. Mikäli
lahoa on vain siellä täällä, uudistaminen kuusivaltaiseksi sekametsäksi voi onnistua. Kokeilun
päätuomarina toimii useimmiten
seuraava metsänomistajapolvi, joka kiittää tai kiroaa isän tai isoisän
tekemiset.
KARI MIELIKÄINEN
Mikä sahaa vaivaa?
Aloittelin kevätraivuita, mutta
saha ei ottanut kierroksia entiseen malliin. Eihän tuo ehtinyt
seistä talviteloilla kuin kolmisen
kuukautta. Onkohan kaasutin
limettynyt, kun oli viimesyksyiset bensat vielä tankissa. Kun
kaasun kääntää auki, niin kone
alkaa lievästi röpeltää eikä ota
kierroksia yhtä pirteästi kuin ennen.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:25
LEO SAASTAMOINEN
Miten menot
vähennetään?
Ostin pienen metsätilan. Jouduin ottamaan sen hankintaa
varten velkaa. Miten erilaiset
menot vähennetään metsäverotuksessa?
Kaikki metsätilan hankintaan liittyvät menot lasketaan yhteen ja
tästä summasta lasketaan metsävähennyspohja. Sen arvosta
voidaan tehdä metsävähennyksiä
metsästä myöhemmin kertyvistä
pääomatuloista.
Lainanottoon ja lyhennyksiin
liittyvät kulut voidaan vähentää
vuosimenoina. Metsälainan korot
verottaja kirjaa valmiiksi esitäytetylle 1-lomakkeelle pääomatulojen vähennykseksi.
HANNU JAUHIAINEN
Aiheuttaako paju
allergiaa?
Lepän ja koivun siitepöly tuntuu nenässä, mutta miksi ei
koskaan puhuta pajuallergiasta
tai varsinkaan mäntyallergiasta.
Siitähän lähtee siitepölyä valtavasti!
Kyllä pajuillekin voi olla allerginen, itse asiassa monet koivulle
ja lepälle allergiset henkilöt ovat
allergisia myös pajujen siitepölyille. Olennainen ero on siitepölyjen määrissä: pajujen siitepölyä
on normaalisti ilmassa vain murto-osa lepän, koivun tai pähkinäpensaan pölystä.
Pahimmat allergioiden aiheuttajat ovat tuulipölytteisiä kasveja,
jotka päästävät ilmaan suunnattomia siitepölymääriä pölytyksen
varmistamiseksi. Kun hyönteiset
kuljettavat siitepölyn suoraan heteiden ponsista emin luotille, kasvi selviytyy paljon vähäisemmällä
siitepölymäärällä. Siitäkin ilmaan
joutuu vain pieni osa, esimerkiksi
ne hiukkaset, jotka karisevat lennon aikana mehiläisen karvapeitteestä.
Yhdessä koivun tai lepän hedenorkossa valmistuu ja vapautuu ilmaan 4–5 miljoonaa siitepölyhiukkasta, kun hyönteispölytteinen kasvi tuottaa kukassaan vain
muutamia tuhansia tai kymmeniä
tuhansia siitepölyhiukkasia – eivätkä ne päädy ilmaan kuin sattumoisin.
Hyönteispölytteisetkin kasvit
voivat aiheuttaa allergioita, jos siitepölyä joutuu ilmaan poikke uksellisen paljon. Auringonkukka,
rypsi tai hedelmäpuutkin voivat
aiheuttaa allergioita seuduilla,
joilla on laajoja yhtenäisiä viljelmiä. Samoin voikukka, jos kulkee
keltaisena kukkivan niityn poikki.
Siitepölyallergia ei johdu siitepölyn mekaanisesta ärsytyksestä.
Keuhkojen limakalvolle joutunut
siitepöly itää ja sen kuoressa olevat
proteiinit liukenevat limakalvoon.
Elimistön puolustusjärjestelmä
tulkitsee vieraat proteiinit uhaksi.
Normaalisti torjunta jää paikalliseksi.
Varsinainen allergia syntyy, kun
ihmisen puolustusjärjestelmä herkistyy jollekin aineelle, esimerkiksi
siitepölyn proteiineille. Sen jälkeen vähäinenkin määrä aiheuttaa
elimistössä tulehduksenkaltaisen
reaktion.
Osa allergiaa aiheuttavista aineista on peräisin kasveista, jotkut
eläimistä tai sienistä, osa on ihmisen valmistamia teollisia tuotteita.
Allergia on siis elimistön yliampuva
puolustusreaktio, jossa elimistön
omat toimet aiheuttavat enemmän
kiusaa kuin itse reaktion aiheuttaja.
Vain osa ihmisistä sairastuu
allergioihin, mutta allergiat ovat
yleistyneet suuresti viimeisen sadan vuoden aikana. 1800-luvun lopussa siitepölyallergia, jota silloin
sanottiin heinäkuumeeksi, oli niin
harvinainen, että allergioita tutki-
Shutterstock
Vaikka kone on edellisellä käyttökerralla toiminut moitteettomasti,
se ei välttämättä käyttökatkon jälkeen enää toimikaan. Koneet toimivat yleensä paremmin, jos niitä
käytetään ilman käyttökatkoja.
Kysyjän tapauksessa oli vain
muutaman kuukauden katko. Kysyjä epäilee kaasuttimen ”limettymistä”. Polttoaine vanhenee
– parhaaseen tulokseen pääsee
täyttämällä tankki tuoreella seosbensiinillä.
Kysyjän tapauksessa en lähtisi
ensimmäisenä kaasuttimen kimppuun, koska kone on lähtenyt pyörimään ja käynyt todennäköisesti
myös joutokäyntiä. Tarkistaisin
aluksi äänenvaimentimessa olevan
kipinäverkon, jos sellainen sahassa on. Kipinäverkko on saattanut
olla jo osittain tukossa edellisellä
sahauskerralla. Verkko on voinut
tukkeutua lisää hapettumalla käyttökatkon aikana, joten kaasut eivät
pääse vaihtumaan koneessa suunnitellulla tavalla. Ilmansuodatin on
myös pidettävä puhtaana.
”Röpeltäminen” viittaa vahvasti
epätasaiseen sytytykseen. Tulppa,
vaikka se on edellisellä käyttökerralla toiminut, on voinut hapettua.
Jos kipinä ei muodostu joka sytytyskerralla keski- ja sivuelektrodin
väliin, kone käy epätasaisesti, eikä
ota riittävästi kierroksia. Tulppa voi
myös kosteissa olosuhteissa lakata
toimimasta. Uutta tulppaa hankittaessa on syytä tarkistaa, että se on
oikeanlainen kyseiseen koneeseen.
Männyn siitepöly ei ole
erityisen ärsyttävää.
va tiedemies löysi vain muutamia
kymmeniä potilaita. Nyt sama
määrä löytyy jo yhdestä koulusta!
Lapsuus maalla ja eläinten keskellä
suojaa ihmistä allergioilta.
Männyn siitepöly on paksuseinäinen ja itää limakalvolla laiskasti.
Sen proteiinit eivät myöskään ole
erityisen ärsyttäviä. Sama pätee
useimpiin havupuihin. Poikkeuksia
ovat muun muassa Japanin tärkein
havupuu sugi ja eräät katajat.
SEPPO VUOKKO
Me tulemme taas
sinä taimeni pien,
me tulemme,
tulemme taas!
Oy
Agrame
www.agrame.fi
Ab
MAKASIINI 3 • 2015
3480_.indd 43
43
31/03/15 17:25
LUKIJOIDEN KYSYMYKSET
Yhteismetsä vai joku
muu tapa?
Minulla on Pohjois-Pohjanmaalla noin 130 hehtaaria metsää,
pääosin taimikoita ja nuorta kasvatusmetsää. Haluaisin metsäni
jäävän neljälle lastenlapselleni
ja olen ajatellut perustaa yhteismetsän, jonka sitten lahjoitan
heille pidättäen itselleni hallintaoikeuden. Yhteismetsä on hallinnollisesti raskaanpuoleinen.
Onko muuta tapaa siirtää metsät
lapsenlapsille siten, että metsät
säilyvät suvullani hamaan tulevaisuuteen?
Koska omistamanne tila kostuu
taimistoista ja nuorista kasvatusmetsistä, on lahjoitus neljälle lapsen lapselle ja hallintaoikeuden
pidätys itselle 15 vuodeksi järkevä
vaihtoehto. Hallintaoikeuden saaja
voi olla myös teidän lapsenne. Kun
tilalla ei ole suuria hakkuumahdollisuuksia, hallintaoikeuden pidätys
tai sen antaminen ensimmäiselle
sukupolvelle on ainoa vaihtoehto
saada lahjavero kohtuulliseksi.
Viidentoista vuoden kuluttua
tilojen arvo on ainakin kaksinkertaistunut. Tämän arvonnousun
saavat lapsenlapsenne ilman perintöveroja.
Pohjois-Pohjanmaalla 130 hehtaarin kokoisen metsätilan tuotto
voi jäädä alhaiseksi. Jos yhteismetsän hallintopalvelut joudutaan ostamaan, hallinnointikulut saattavat
nousta korkeaksi tuloihin verrattuna. Jonkun yhteismetsän osakkaista pitäisikin pystyä hoitamaan valtakirjalla yhteismetsän kirjanpito ja
tarvittava työnjohto.
Jos päädytte perustamaan yhteismetsän, kannattaa luoda neljä
haamutilaa ja antaa niille tasasuuruiset osuudet yhteismetsästä.
Näin jokaiselle lapsenlapselle
voidaan lahjakirjalla lahjoittaa yhden haamutilan omistusoikeus ja
samanarvoinen osuus yhteismetsästä.
Tilojen omistuksesta ei sukupolvenvaihdoksessa voi millään
keinolla säätää hamaan tulevaisuuteen. Yhteismetsän säännöissä
voidaan todeta, että yhteismetsällä
on etuosto-oikeus ulkopuolisille luovutettaviin osuuksiin. Tämäkään ei velvoita yhteismetsää
käyttämään etuosto-oikeuttaan.
VÄINÖ SIKANEN
Mikä neuvoksi?
Sisarukset lunastivat perikunnalta yhteisesti metsäalan, jolle
hakivat myös yhteisesti lainhuudon. Myöhemmin tila jaettiin
kahtia, jolloin toisesta puolesta muodostettiin uusi tila, jolle
Kannattaa kysyä
Jos jokin metsään liittyvä asia
askarruttaa, lähetä meille kysymys. Asiantuntijat vastaavat toimituksen valikoimiin
kysymyksiin. Lähetä kysymys
osoitteeseen [email protected]
metsalehti.fi tai Metsälehti,
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b,
00100 Helsinki
haettiin lainhuuto. Kysymys kuuluu: onko tämän alkuperäisen tilan lainhuuto pätevä, vaikka siitä
on lohkaistu puolet pois ja toinen sisarus ei ole enää omistajana. Vai pitääkö sille hakea uusi
lainhuuto?
On haettava selvennyslainhuuto.
VÄINÖ SIKANEN
the original
POTTIPUTKI
1970
Finnish design since
Uusista taimenkantotelineistämme saat lisätietoja jälleenmyyjiltämme!
TARMET
Annons 230 x146mm.indd 1
3480_.indd 44
www.tarmet.fi
[email protected]
www.agrimarket.fi
www.bccab.com
2013-02-11 15:14:58
31/03/15 17:25
Tuoteuutuuksia
Palstalle voi lähettää
tietoja metsän eri
käyttötapoihin liittyvistä
tuotteista.Palstan osoite
on: Hannu Jauhiainen,
Korpikoskentie 8, 07510
Vikajärvi, sähköposti:
[email protected]
metsalehti.fi.
Yhteydenpitoon
Evääksi
Ponssen Savotta-Eväs on moderni
kalakukko, joka sisältää savulohta ja
pekonia ruiskuoressa. Neljä purkkia
yhteensä 24,50 euroa.
Samsungin Galaxy Xcover
3 toimii vaativissakin
olosuhteissa. Puhelin on
suojattu vedeltä ja pölyltä.
Hinta 289 euroa.
www.savotanpuoti.fi
www.samsung.com/fi
Tarkkailuun
Metsätöihin
Pentax Papilio 6,5x21 on monikäyttöinen ja
kevyt kiikari, joka soveltuu sekä hyönteisten että
lintujen tarkkailuun. Lähin tarkennusetäisyys on
0,5 metriä. Hinta 159 euroa.
www.lintuvaruste.fi
Haix Protector Forest
-metsurijalkineet ovat kevyet,
Gore-Tex-kalvolla päällystetyt
turvakengät. Hinta 249 euroa.
www.uittokalusto.fi
Hangelle
Metsäajoon
Yamahan jykevin työkelkka RS Viking Professional II on uudistunut. Kelkka
sopii raskaaseen työkäyttöön. Hinta 14 990 euroa.
Lynxin uutuus ensi talven lumille on 49
Ranger 900 ACE. Siinä on perusrangeria
isompi nelitahtimoottori.
Hinta 14 990 euroa.
www.yamaha-motor.fi
www.brplynx.com
MAKASIINI 3 • 2015
3550_.indd 45
45
31/03/15 18:32
tukkirekan matkassa
Teksti Valtteri Skyttä
Kuvat Seppo Samuli
Tie murenee
tukkien alta
Suomen tiet rapautuvat samalla kun metsistä pitäisi
saada tehtaille entistä enemmän puuta. Heikoimmalta
näyttää asvaltoitujen pikkuteiden ja siltojen tulevaisuus.
46
3541_.indd 46
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:32
Kuljetusliike Lammisen rekkaa
ajava Jouko Huhtinen vie puuta
Vilppulan sahalle. Reikäinen
asvalttitie pitää kuskin hereillä.
MAKASIINI 3 • 2015
3541_.indd 47
47
31/03/15 17:32
tukkirekan matkassa
P
uunkuljettaja Hannu Lamminen seisoo varsin tyytyväisenä mäen rinteessä. Tukkirekan kuorma on
saatu täyteen, ja metsäautotien pinta ei pettänyt kuormausta tasapainottavien metallisten
sivutukien alla.
Puunkuljetusten kannalta pelottavan aikaisin alkaneesta keväästä
huolimatta routaa on riittänyt metsäteillä Ruovedellä Pirkanmaalla.
”Näytti, että kelit loppuvat justiinsa, mutta jonkinlainen takatalvi auttoi asiaa. Jos loppukevät menee niin,
että aurinko paistaa ja on tuulisia ilmoja, tiet kuivavat ja kantavuus säilyy”, Lamminen pohtii.
Takatalvi yskähtelee taivaalta hieman lunta ja räntää hakkuuaukon
reunaan. Lamminen heittää sidontaliinan tukkikuorman yli ja auto alkaa olla lähtövalmis.
Miljardi paikattavana
Puut on tarkoitus kuljettaa Metsä
Woodin sahalle Vilppulaan. Vaikka
routaisella metsäautotiellä vielä hymyilyttää, loppumatkasta ei ole odotettavissa yhtä ruusuista taivalta.
”Kohta näette, missä kunnossa
päällystetty tie on. Sitä on parannettu puoleen väliin asti viime vuonna,
mutta sitten rahat loppuivat kesken”,
Lamminen sanoo.
Niin, Suomen tiet ovat yhtä velkaisia kuin valtiokin. Teillä on runsaasti korjausvelkaa, koska valtio on
myöntänyt tienpitoon liian vähän rahaa. Korjausvelalla tarkoitetaan sitä
rahasummaa, joka tarvittaisiin Suomen väylien saattamiseksi nykytarpeita vastaavaan hyvään kuntoon.
Maalaisjärjellä ajateltuna tien pitäisi muuttua sitä paremmaksi, mitä kauemmas metsätiestä ja mäensyrjästä päästään. Teillä liikkujien
käytetyin kirosana on kuitenkin tällä hetkellä ”alempi päällystetty tieverkko” eli asvaltoidut pikkutiet. Tilanteesta on tehty laskelmiakin.
Suomen teiden, rataverkon ja vesiväylien korjausvelan määrää selvitti
viime vuonna eduskunnan asettama
parlamentaarinen työryhmä. Työryhmän loppuraportti oli karu. Suomen väylillä on tällä hetkellä korjausvelkaa 2,4 miljardia euroa.
Tieverkon osuus velasta on hie-
48
3541_.indd 48
man päälle miljardi euroa. Työryhmän mukaan valtion täytyy myöntää vuosittain vähintään 150 miljoonaa euroa lisärahaa teille, radoille ja
vesiväylille, jotta korjausvelan kasvu saadaan pysäytettyä ja velka vähenemään.
Lisärahoituksen ansiosta korjausvelkaa olisi 12 vuoden kuluttua enää
1,9 miljardia euroa.
Kelirikkoennuste huono
Hannu Lamminen on Metsäalan
Kuljetusyrittäjien puheenjohtaja ja
kuuluu paikalliseen tietyöryhmään.
”Tilanne vuodelle 2015 on surkea
Ruovedellä. Tierahat ovat todella alhaalla. Korjausmäärät jäävät täällä
vähäisiksi.”
Mutta ei auta itku puumarkkinoilla. Saha kaipaa sahattavaa, joten Lammisen rekka lähtee liikkeelle mäenrinteen puupinolta. Lamminen on itse ilta-ajovuorossa, joten aamulla lähtevää tukkikuormaa kuljettaa hänen pitkäaikaisin kuljettajansa
Jouko Huhtinen.
Kuorma viedään poikkeuksellisesti kahden miehen voimin, jotta toimittajan kysymykset eivät häiritse
liikaa itse kuljettajaa.
Taival ison tien varteen sujuu ongelmitta. Bussipysäkille kuormausreissun ajaksi jätetty perävaunu lii-
”Jos loppukevät
menee niin, että
aurinko paistaa ja
on tuulisia ilmoja,
tiet kuivavat ja
kantavuus säilyy.”
Huonokuntoisimpia päällystettyjä pikkuteitä uhkaa
rouhiminen takaisin sorateiksi.
Sidontaliina kiinni ja kuorma on valmis. Hannu Lammisen mukaan kelirikkoa voi esiintyä nykyisin
keväisin, syksyisin ja myös talvisin.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:32
Tuhannet kilometrit
› Suomessa on noin 78 000
kilometriä valtion maanteitä. Näistä
pääteitä on noin 13 300 kilometriä.
› Moottoriteitä Suomessa on
765 kilometriä.
› Noin kaksi kolmasosaa
maanteistä on päällystettyjä.
› Yksityisteitä Suomessa on noin
350 000 kilometriä.
› Valtion teiden, ratojen ja
vesiväylien korjausvelkaa on tällä
hetkellä 2,4 miljardia euroa, josta
tieverkon osuus on hieman päälle
miljardi euroa.
› Liikenneverkko tarvitsee 150
miljoonaa euroa lisärahaa vuosittain,
jotta korjausvelan kasvu valtion
väylillä saataisiin pysäytettyä ja
vähenemään asteittain.
› Korjausvelka vuonna 2027:
lisärahalla 1,9 miljardia euroa tai
nykymenolla 3,7 miljardia euroa.
› Raskaanliikenteen kuljettajien
tyytymättömyys päällystettyjen
teiden kuntoon on noussut vuosina
2010–2014 vajaasta 40 prosentista
vajaaseen 60 prosenttiin.
Lähteet: Liikennevirasto,
Parlamentaarisen työryhmän raportti
2014 ja PTT
Huonokuntoiset päällystetyt
tiet 2005-2019
Ennustettu kehitys, huonokuntoisten
lisäys kohdistuu lähes yksinomaan
vähäliikenteisille teille
12 000 Km
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
2005
2007
2009
2011
2013
2015
2017
2019
MAKASIINI 3 • 2015
3541_.indd 49
49
31/03/15 17:32
tukkirekan matkassa
tetään takaisin vetoautoon, ja täysi kuusitukkikuorma jatkaa matkaa.
Hannu Lammisen mukaan matka
on edennyt tähän asti yllättävän helposti, sillä Ruoveden savipohjainen
maa on altis kelirikkovaurioille ja
voisi tarjota kuoppaisempaa kyytiä.
Kaiken lisäksi Pirkanmaalle on ennustettu täksi kevääksi pahinta kelirikkoa seitsemään vuoteen.
Huonoimmalta ennuste näyttää
sorateillä Pohjois-Pirkanmaalla, jossa Ruovesikin sijaitsee.
Rahat pääteille
Tukkirekka kääntyy Ruovedeltä
kohti Vilppulaa. Nyt ollaan korjatulla asvalttitieosuudella. Tien pinnassa ei juuri näy roudan tuomia heittoja, joten uusi rekannuppi vetää tukkeja jyräten eteenpäin.
”Tässä on automaattivaihteet, joten ajaminen on helppoa”, kuljettaja
Jouko Huhtinen sanoo.
Tierahaa riittäisi paremmin korjausvelan poistoon, jos ei olisi routaa. Toistaiseksi Suomen maaperä
kuitenkin jäätyy talvisin, ja kärsineitä tienpintoja on paikkailtava useaan
otteeseen.
Pirkanmaan ely-keskuksen tienpidon asiantuntija Ossi Saarinen
kertoo, että vuosittain korjattavien
yleisten sorateiden osuus on pudonnut Pirkanmaalla viidessä vuodessa lähemmäs 30 kilometristä 8 kilometriin. Syynä on tierahojen väheneminen.
”Helpot kelirikkokeväät ja puuhuollon erillisrahoituksella viime
vuosina tehdyt kelirikkokorjaukset
ovat tähän saakka pitäneet tiet tyydyttävässä kunnossa”, Saarinen sanoo.
Lämpötilat ovat sahanneet Tampereen korkeudella tänä talvena nollan asteen molemmin puolin ja taivaalta on satanut vettä kaikissa olomuodoissa. Reikiä ja halkeamia on
myös vilkasliikenteisillä pääteillä.
”Suurin osa rahasta menee pääteiden ylläpitoon. Korjausvelka kasvaa
vuosittain päällystetyillä teillä 3–5
miljoonaa euroa, ja velasta suurin osa
kohdistuu juuri alemmalle päällystetyllä tieverkolle”, kertoo Saarinen.
Saarisen mukaan pienten asvalttiteiden kunto heikkenee etenkin vähäliikenteisillä tieosuuksilla, sillä
50
3541_.indd 50
niitä joudutaan parantamaan vain
paikkaamalla.
Täynnä reikiä
Ensin alkaa kuulua jyrinää. Sitten
silmäkin sen havaitsee. Asvalttitie
on täynnä isoja reikiä.
Korjattu tieosuus loppuu puolimatkassa Ruovedeltä Vilppulaan.
Tieylläpidon auto ajaa ohi. Reikiä on
käyty paikkailemassa, mutta tonnien
painoiset rekat murentavat paikkoja
saman tien.
Pysähdymme katsomaan tienpintaa lähempää. Osassa rei’istä on vettä
pohjalla. Kuopaisemalla näkee asvaltin alta paistavan sorapohjan.
”Kun tienpinta puhkeaa, kosteus
pääsee pohjaan ja tien rakenteisiin.
Koko tie alkaa hajota”, Hannu Lamminen pelkää.
Painava tukkirekka pääsee kyllä
halki rikkoutuneen tienpinnan, mutta jousituksiin ja renkaisiin kuoppainen asvalttitie silti käy. Kuorma heilahtelee paikoin voimakkaasti routaheittojen muuttaessa yhtäkkiä tienpinnan kaltevuutta.
”Henkilöautolla jos ajaa liian kovaa näihin kuoppiin, niin remonttiin
menee”, Lamminen sanoo.
”Kun tienpinta
puhkeaa, kosteus
pääsee pohjaan ja
tien rakenteisiin.
Koko tie alkaa
hajota.”
Ruovesi
Vilppula
344
Ruovesi
Ruovesi
Aika ratkaisee
Vaikka Vilppulaan matkalla olevan
rekan meno hidastuu rapautuneella
asvalttitiellä, korjausvelka voi tuoda puukuljetuksille vielä suurempia
Sahantie
Ajomatka 33 km
Tolpantie
Linnanperäntie
PIRKANMAA
Painorajoitetuista silloista aiheutuvat kiertotiet lisäävät puunkuljetuskustannuksia
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:32
Päällysteen tarkoitus on
suojata tien runkoa. Hannu
Lamminen näyttää, miten
reikien pikapaikkaukset
murenevat raskaiden
tukkikuormien voimasta.
MAKASIINI 3 • 2015
3541_.indd 51
51
31/03/15 17:32
tukkirekan matkassa
Rekkojen painot nousevat hiljalleen kohti sallittua 76 tonnin ylärajaa myös metsäalalla. Suurempien tonnimäärien vaikutus tienpintaan ei
välttämättä ole dramaattinen, sillä paino jakautuu moniakselisissa rekoissa tasaisemmin.
kustannuksia toista kautta: siltojen
kunto huononee.
Ely-keskus on ennustanut Pirkanmaallakin, että kelirikosta johtuvat
painorajoitukset lisääntyvät tulevaisuudessa. Jos näin käy, puurekkojen
täytyy kiertää painorajoitetut tiet tai
ajaa keveämmillä kuormilla kelirikkoaikaan.
Ruovedellä ei onneksi ole montaa painorajoitettua siltaa, Lamminen sanoo. Se on hyvä, sillä kiertoteiden aiheuttama lisäkuljetusaika tulee puunkuljetusyrittäjille kalliiksi.
”Puunkuljetuksessa työvoimakustannukset saattavat olla noin 40 prosenttia liikevaihdosta, joten on selvä,
että aika ratkaisee. Mitä kauemmin
menee aikaa, sitä enemmän kuljetus
maksaa.”
Lammisen kanssa samaa mieltä
52
3541_.indd 52
on Pellervon taloustutkimus (PTT).
Tutkimuslaitoksen tekemän selvityksen mukaan teiden ja siltojen painorajoitukset lisäävät metsäteollisuuden kuljetuskustannuksia enemmän kuin tienpinnan huono kunto.
Painorajoituksista johtuva kiertoteiden käyttö vaikeuttaa tukkirekkojen matkaa eri tavalla eri puolilla
Suomea.
”Esimerkiksi Rauman seudulla painorajoitettuja siltoja on paljon,
mutta tieverkosto on toisaalta niin
tiheä, että kiertotiet eivät muodostu pitkiksi. Koillismaan teillä taas
on vähemmän painorajoitteita, mutta kiertoreitit ovat pidempiä”, kertoo
PTT:n ekonomisti Valtteri Härmälä.
Härmälä muistuttaa, että yksityisautoilijat ja ammattikuskit saattavat olla eri mieltä siitä, mikä asia
Teiden pitää
kantaa yhä
enemmän täysiä
puukuormia, jos
tehdassuunnitelmat toteutuvat.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:32
Jouko Huhtinen on tyytyväinen
uuteen automaattivaihteiseen
vetoautoon
Suomen teiden kunnossa on pahiten
pielessä.
”Rahaa ei ole laittaa joka paikkaan. Pitää miettiä, missä korjaukselle on suurin tarve ja missä siitä on
eniten hyötyä.”
Kaupunki vastaan maaseutu
Ruovedeltä lähtenyt puukuorma saapuu Vilppulan sahan portille niin
kuin monta kertaa aiemmin. Alue on
vankkaa ja perinteistä metsäteollisuusseutua.
”Ruovesi on hyvä paikka omistaa
metsää. Lähellä on isoja sahoja ja paperiteollisuutta. Puuta liikkuu myös
rautatiekuljetuksin esimerkiksi Pietarsaaren sellutehtaalle”, Hannu
Lamminen kertoo.
Valtion hupenevalla rahakirstulla
haluaisi kuitenkin vierailla myös moni muu kuin Vilppulan sahalle johtava ruoveteläinen pikkutie. Vastakkainasettelu on selvä: kasvavien kaupunkien, etenkin pääkaupunkiseudun, liikenne on viime vuosina niellyt valtavasti rahaa.
Pääkaupunkiseudulla on riemuittu jo jonkin aikaa kesällä avautuvasta uudesta Kehäradasta. Kehäradan
myötä Suomi kuroo kiinni vuosikymmenien takamatkan muihin sivistysvaltioihin verrattuna: Helsinki-Vantaan lentoasemalle pääsee vihdoin junalla.
Rata on tärkeä asia, mutta se ei
ole tullut ilmaiseksi. Valtiolla on
oma osuutensa sen rahoituksesta.
Pääkaupunkiseudulla on laajennettu myös metroverkostoa länteen Espooseen.
Kaupunkien lisääntyvän ihmis-
massan pitää päästä töihin, mutta
toisaalta rahaa pitää saada liikkeelle
metsistä halki laajan pikkutieverkon.
Hannu Lammisella on selvä mielipide siitä, mihin liikennerahat tulee
jatkossa laittaa.
”Näin haja-asutusalueen miehenä minusta on tärkeää, että Pisararata-hanke jätettiin pöydälle. Se olisi
ollut miljardin hanke ja Suomen tiestön ylläpitoon laitetaan rahaa nyt alle miljardi. Rahoja pitää saada suunnattua tänne.”
Tieliikenteeltä kerätään Lammisen mukaan rahaa noin 7 miljardia
euroa joka vuosi, joten sitä pitäisi palauttaa enemmän takaisin.
Rekkojen koot kasvavat
Palataan vielä hetkeksi Ruovedelle.
Teiden kunto ei ole vielä tällä hetkellä toivoton, mutta tilanteen huononemisen seuraukset voivat olla arvaamattomat.
Jos teitä ei saada parempaan kuntoon, puuta voi olla vaikeampi saada tarvittava määrä ulos metsistä, ja
kuljetuskustannukset voivat nousta
yrittäjien kipurajalle. Perimmiltään
kyse on myös tielläliikkujien turvallisuudesta.
Tierahojen vähyydestä on vielä
yksi seuraus: pieniä asvaltti- ja sirotepintateitä muutetaan takaisin sorateiksi. Lammisen mukaan tähän
on paineita myös monella Ruoveden
pikkutiellä.
”Tie menee vuosikymmeniä ajassa taaksepäin, jos sen pinta vaihtuu
soraksi.”
Huonontuvien teiden pitäisi silti
kantaa entistä isompia puukuormia.
Lammisen uuden rekannupin perässä oleva perävaunu on menossa vaihtoon, sillä akseleita ja tonneja pitää
saada lisää.
Rekkojen yläpainoraja nousi pari
vuotta sitten 76 tonniin.
”Metsäteollisuuden investointisuunnitelmat ja puun tuleva lisätarve on saanut monet kuljetusyrittäjät
vaihtamaan isompaan kalustoon. Korotus on otettava käyttöön”, Lamminen sanoo.
Entistä suurempia tonnimääriä
kuljettaviin tukkirekkoihin pitäisi mahtua suunniteltujen tehdasinvestointien tarvitsema lisäpuumäärä. Sallittujen tonnimäärien täyteen
hyödyntämiseen painostavat myös
metsäyhtiöt, jotka ovat jo alkaneet
ottaa massamittauudistuksen huomioon tarjoamissaan kuljetushinnoissa, Lamminen kertoo.
”Jos painonkorotuksista meinataan saada hyöty irti, teiden pitää olla kunnossa.”
Jättirekat, sellua suoltavat puuahmatit ja rapautuvat tiet. Jokin yhtälössä ei täsmää. •
Taimia tukkien tilalle
Hannu Lamminen on ajanut tukkirekkaa
työkseen kohta 40 vuoden ajan. Hänen
isänsä Mikko Lamminen perusti perheen
puunkuljetusyrityksen Ruovedelle vuonna 1952.
Hannu Lammisella on karkeasti arvioiden takana noin neljä miljoonaa ajokilometriä.
”Melkein voisin väittää, ettei Ruovedellä ole sellaista tietä, jota en ole kulkenut.”
Lamminen omistaa yhteismetsää veljiensä kanssa, joten elämä ei ole pelkkää
puunkorjuuta. Viimeksi on tehty useamman hehtaarin kuusenistutusurakka.
”Kun vie puuta työkseen pois metsästä, niin sitä täytyy istuttaa kanssa. Pysyy
omatunto puhtaana”, rekkamies sanoo ja
nauraa.
MAKASIINI 3 • 2015
3541_.indd 53
53
31/03/15 17:32
Met
sä
lehd
en l
ukij
ama
tka
2015
Lähde Slovakiaan
Metsälehden syksyn lukijamatka tehdään
Slovakiaan Tatran vuoristomaisemiin
21.9.–26.9.2015
MATKAOHJELMA
Maanantaina 21.9. kokoonnumme
Helsinki-Vantaan lentoasemalle kello
15. Lento Helsingistä Wieniin, josta
jatkamme linja-autolla Slovakiaan
ja Zvolenin kaupunkiin, minne
majoitutaan.
Tiistaina 22.9. lähdemme
metsäretkelle, jonka aikana
tutustutaan metsäammattilaisen
johdolla Slovakian upeisiin vuoristometsiin, niiden hoitoon ja puunkorjuuseen. Iltapäivällä vieraillaan
metsämuseossa, jossa esitellään
maan metsäteollisuuden kehitystä.
Keskiviikkona 23.9. tutustutaan
Slovakian Tatra-vuoristossa oleviin
metsätuhoalueisiin. Näemme, mitä
myrskyt ja tuhohyönteiset voivat
saada aikaan. Iltapäivällä noustaan
kabiinihissillä vuoren huipulle, mistä
on hienot näköalat ympäristöön.
Paluu joko kävellen tai hissillä.
Torstaina 24.9. lähdetään kohti
Bratislavaa. Matkan varrella
pysähdytään Topol’čiankyssä, jossa
elää visenttejä puistomaisessa
ympäristössä. Illaksi saavutaan
Bratislavaan, jossa tutustutaan
oppaan johdolla kaupunkiin.
Perjantaina 25.9. aamupäivällä
vierailemme läheisellä Forest Park
-metsäalueella. Iltapäivän ohjelma
on vapaa, jolloin on mahdollisuus
tutustua omatoimisesti Bratislavan
kaupunkiin. Illalla on vuorossa
yhteinen päätösillallinen.
Matkan hinta
Matka maksaa kahden hengen
huoneessa 1 455 euroa/henkilö.
Yhden hengen huoneen lisämaksu
on 190 euroa. Trio Travelsin
palvelumaksu 15 euroa/henkilö.
Hinta sisältää lennot, oppaan
palvelut, majoituksen, kolme
lounasta ja kaksi illallista,
kuljetukset ja vierailut. Hinta
ei sisällä matkavakuutusta eikä
palveluja, joita ei ole mainittu
ohjelmassa.
Lauantaina 26.9. lähdemme
paluumatkalle kello 8. Paluulento
Wienistä Helsinkiin, Helsinkiin
saavumme kello 14.40.
Ilmoittautumiset: Vastuullinen matkanjärjestäjä on Trio Travels Oy, missä Päivi Lindgrén ottaa vastaan ilmoittautumisia 15.6. mennessä.
Puhelin 020 756 8615, sähköposti [email protected] Häneltä saa myös lisätietoja matkasta.
Lisätietoja matkasta: Metsälehden ja Trio Travelsin nettisivuilla osoitteissa www.metsalehti.fi ja www.triotravels.fi
3548_.indd 54
31/03/15 18:24
KOLUMNI
Puumarkkinapalapeli ei
pakkokeinoilla valmistu
S
K
eskeinen pala, puun käytön
lisäys, tuo metsänomistajille
mahdollisuuden hyödyntää
metsiään aiempaa enemmän. Puun
riittävyyspala löytyi jo. Metsissämme on puuta enemmän kuin koskaan. Tärkeä palanen on myös ajallaan tehdyt metsähoitotyöt. Hyvällä
metsänhoidolla metsiemme kasvua
pystytään edelleen lisäämään.
Palapelissä on useita verotusta
koskevia palasia. Kehittämällä metsätalousyrittäjille toimiva sukupolvenvaihdosjärjestelmä luodaan palapeliin yksi keskeinen maisemakuva.
Kuvaa täydentäisi vielä metsätilarakenteen kehittäminen. Korottamalla metsävähennys 95 prosenttiin lisääntyy aktiivisuus puumarkkinoilla ja luovutusvoittoverovapaus kannustaisi passiivisia metsänomistajia
myymään tilansa aktiivisille.
Palapeli ei valmistu ilman kannattavuuden mahdollistavaa elinkeinotoiminnan verotusta. Kohtuuttoman korkea pääomavero saataisiin
kannustavalle, muun yritystoiminnan tasolle tekemällä elinkeinotoiminnan tulosta yrittäjävähennys.
Puumarkkinoiden palapeli vaatii kokonaisuuden tarkastelua. Yksi iso osanen on lisääntyneet maankäytön rajoitukset. Nykyisen estävyyden asemasta kaavoitusta voidaan ohjata metsien käyttöä edistävään suuntaan. Lisäksi monimuotoisuuden turvaaminen vapaaehtoisilla
keinoilla esimerkiksi soilla on välttämätön osa palapeliä.
T
ällä hetkellä tuntuu, että palapelin palat ovat osittain
kastuneet. Palat ovat vääntyilleet ja osa kuvapinnasta on haljennut. Palojen suoristaminen ei ole
helppoa. Sama tilanne on meidän
tieverkostossamme. Tiet ovat vääntyilleet ja pinnat halkeilleet. Korjausvelka on suunnaton, metsän ja
tehtaan välissä on hurjasti heikkokuntoisia teitä ja siltoja.
Puumarkkinoiden kehittämisessä
tai palapelissä lopputulos ei valmistu pakkokeinoilla. Esimerkiksi metsäteollisuuden esittämillä metsätilamaksuilla tai ennakkoveroilla olisi sama lopputulos kuin jos yrittäisi tunkea palapelin palaa väärään
paikkaan: Pala ei millään asetu paikoilleen, reunat irvistävät. Loppujen
lopuksi, kun tajuaa tehneensä virheen, harmittaa vietävästi. Harmistusta lisää vielä se, että väärä valinta
esti myös muun kokonaisuuden rakentamisen.
H
yvä tapa palapelissä on rakentaa reunat ensin. Kehyksen valmistuessa onnistuu myös sisällön rakentaminen.
Suomessa kehykset ovat jo valmiina. Sadattuhannet metsänomistajat
ovat valmiita puun käytön lisäämiseen. Kannen kuva on valmistumassa sitten, kun puun kysyntä kasvaa
ja valtiovalta tekee omat kannustavat päätöksensä.
Kommentoi kolumnia
www.metsalehti.fi/kolumnit.
Korjausvelka
on suunnaton,
metsän ja tehtaan
välissä on hurjasti
heikkokuntoisia
teitä ja siltoja.
Kimmo Brandt / Com.Pic
eurasin lasten palapelin rakentamista. Paketin kannessa on
kaunis kuva, mutta kannen alta löytyy sekamelska. Palakasasta on
vaikea päättää, mistä aloittaa. Kärsimättömät rakentajat laittavat kannen kiinni ja katsovat kansikuvaa
toivoen jonkun muun rakentavan
kokonaisuuden. Toiset puolestaan
kumoavat palat pöydälle ja lähtevät
rakentamaan. Lopputulos rakentuu
pala kerrallaan, oikotietä ei ole.
Puun saamisessa tehtaalle ja lisääntyvässä kotimaisen puun käytössä on täysin sama logiikka. Näkyvissä on kaunis kuva, mutta palat
ovat sekaisin pöydällä.
MARKO MÄKI-HAKOLA
Kirjoittaja on MTK:n
metsälinjan elinkeinopäällikkö
MAKASIINI 3 • 2015
3519_.indd 55
55
31/03/15 17:45
Huipputuotteet
Kestotilaajan
Kaupasta.
Metsälehden kestotilaus kannattaa. Kestotilaajan
Kauppa tarjoaa edullisia ja laadukkaita metsään
ja metsätöihin sekä vapaa-aikaan liittyviä tuotteita
vain kestotilaajille.
Finputki istutusputki
Laitilalaisen VEME Oy:n 20 vuoden kokemuksella valmistamat laadukkaat Finputki
istutusputket on tarkoitettu puiden paakkutaimien istuttamiseen. Pitkän tuotekehityksen tuloksena pottiputkien materiaalit,
työmenetelmät sekä käyttömukavuus on
hiottu huippuunsa. Finputki istutusputki
on avainlipputuote, joka kertoo käyttäjänsä
arvostavan kotimaista osaamista ja työn
laatua. Uusi FINPUTKI on valmistettu
100% Suomessa. Istutusputkessa on uusi
pidempi kahva ja aikaisempaa vahvempi
poljinkulma.
Meindl Woodwalker
Pro nahkaturvakengät
Standardin EN345 T2 (sahausluokka 1) mukainen
CE-hyväksytty nahkaturvakenkä vaativaan käyttöön.
MFS-rakenteen ansiosta (Memory-Foam-System)
kenkä muotoutuu yksilöllisesti käyttäjän jalan
mukaan. Goretex-kalvo takaa toimivuuden myös
kosteissa olosuhteissa.
Finputki 5 istutusputki
50-55 DP 99 € (norm114 €)
Finputki 6 istutusputki
63 DP 105 € (norm 115 €)
Finputki 7 istutusputki
75DP 115 € (norm 125 €)
Paino 1,84-3,0 kg/pari, varren korkeus 21 cm.
Koot 38-51. Suosittelemme numeroa isompaa kokoa.
Kestotilaajan hinta 219 € (norm. 259 €)
3544_.indd 56
31/03/15 17:47
Kestotilaajan Kauppa
Finvakka XL
Pro hihnasarjalla
Olalla kannettava, ergonomisesti
muotoiltu taimivakka Finvakka
XL Pro on suunniteltu irtotaimien
kuljettamiseen istutuksen yhteydessä. Materiaali on vahvaa muovia. Taimivakan hihnasarjassa on
olkapehmusteet.
Peltor G2000-kypäräyhdistelmä FM radiolla
Kestotilaajan hinta 39 €
(norm 49 €)
Tehokas samanaikainen pään-, kasvojen- ja kuulonsuojaus. Paketin sisältö: suojakypärä G2000NUV,
verkkovisiiri V4C, radiokuulonsuojain HRXS7P3E -01
MP3 liitännällä ja niskasuojain GR3C.
Kestotilaajan hinta 99 € (norm. 111,90 €)
Tilaukset tällä kupongilla tai verkkokaupasta www.uittokalusto.fi/metsalehti. Muista lisätä tilauksen yhteydessä kommenttikenttään
Metsälehden kestotilaajan asiakasnumerosi. Tarjoukset ovat voimassa 24.5.2015 asti. Yhteistyökumppani Uittokalusto Oy.
Lisätietoja Metsälehden asiakaspalvelusta puh. 09 315 49 840 (ma-pe klo 9-15).
Kyllä kiitos, tilaan:
________kpl Finputki 5 istutusputki: 99 €
________kpl Finputki 6 istutusputki: 105 €
________kpl Finputki 7 istutusputki: 115 €
Olen Metsälehden kestotilaaja. Saadakseni
kestotilaajan edun merkitsen asiakasnumeroni
(Numerosarja lehden osoitekentässä):
Vastaanottaja
maksaa
postimaksun
________kpl Finvakka XL Pro: 39 €
________kpl Peltor G2000-kypäräyhdistelmä: 99 €
_______ kpl koko______Meindl Woodwalker Pro 139 €
Haluan hyödyntää kestotilaajan edun ja jatkan
määräaikaista tilaustani edullisella kestotilauksella/teen
uuden kestotilauksen. Ottakaa minuun yhteyttä.
Hinnat sis. alv. 24%
Toimituskulut Posti 6,90 €. Toimitusaika 2-5 vuorokautta tilauksen saapumisesta.
Nimi
Osoite
Postinumero ja -toimipaikka
Metsälehti
Pohjoinen Rautatiekatu 21 B
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5011305
Info:00003
00003 VASTAUSLÄHETYS
Puhelin
Sähköposti
Päiväys ja allekirjoitus
3544_.indd 57
31/03/15 17:47
luhta
Teksti ja kuvat Jorma Luhta
Uivelon
kevät
Koskeloista ei yleensä pidetä,
mutta uivelolla on kiehtovan,
aran ja harvinaisen linnun
maine. Ahtaassa kevätsulassa
pieni ja kiltinnäköinen uivelo
selviytyy kärhämistä muiden
vesilintujen kanssa.
58
3493_.indd 58
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:44
Jäälle noustuaan
uivelot venyvät
pystyiksi ja
pitkulaisiksi.
MAKASIINI 3 • 2015
3493_.indd 59
59
31/03/15 17:44
luhta
K
iiltelevä jääkansi peittää ison
järven ja takana kohoaa luminen Ounastunturi. Etualan
sulassa ui kaksi pientä vesilintua. Toinen on melkein valkoinen ja näyttää palikkamaiselta leikkilinnulta.
Kirjailija Yrjö Kokko koki minun tavallani. Vuonna 1958 ilmestyneessä Ungelon torpassa hän kuvasi kevätsulassa lipuvaa uiveloa, lappilaisittain ungeloa, ”kuin savolaispojan leppäpuusta vuolema joutsen”. En
tiedä milloin ja miksi savolaispojat veistivät leppäjoutsenia, mutta hyvin se kuvaa uivelokoiraan olemusta.
Vähän myöhemmin lintupariskunta kapuaa vedestä jäälle. Nyt pyöreät pallukat venyvät aivan toiseen muotoon. Uivelot kuuluvat sukeltajasorsiin, koskeloihin, joiden
60
3493_.indd 60
jalat sijaitsevat takana lähellä pyrstöä. Ne
seisovat jäällä pystyinä ja pitkänomaisina
ja näyttävät kuin eri lajilta.
Ungelon torppa vaikutti
Uivelo on muita koskeloita pienempi ja maineeltaan arka, harvinainen ja kiehtova lintu. Yleensä koskeloista ei pidetä. Iso- ja tukkakoskelo ovat luvallisia riistavesilintuja,
mutta niiden liha haisee kalalle, eikä koskeloa tarjota juhla-ateriana. Kalamies saattaa myös kadehtia päätoimista kalansyöjää, vaikka todellisia vahinkoja syntyy vain
luonnonravintolammikoissa ja muissa pikkukalojen kasvatusaltaissa.
Yrjö Kokko pelasti uivelon maineen. Kokon kirjat kilpailivat myyntiluvuista Mika Valtarin ja Väinö Linnan kanssa hyvällä
menestyksellä, ungelokirjaakin myytiin yli
satatuhatta kappaletta. Rapistuneitten uivelo- ja telkänuuttujen tilalle väsättiin tuhansia uusia linnunpönttöjä, jotka saivat
molempien lajien pesimäkannat nousuun.
Ungelon torpan ilmestyessä kotimainen
uivelokanta arvioitiin korkeintaan sadaksi pariksi. Nyt parimäärä on noussut puoleentoista tuhanteen. Nykyiset uivelotihentymät sijaitsevat Inarissa Inarijärven ympäristössä, Keski-Lapin aapasoilla ja Kuusamossa.
Uivelo ja telkkä eivät ole alun alkuaan lähisukulaisia, mutta niiltä löytyy hämmästyttävän paljon yhteisiä geenejä. Molemmat suosivat samanlaisia pesäonkaloita tai
pönttöjä. Jos pöntöistä on pulaa, samaan
pesueeseen voi tupsahtaa molempien laji en
munia ja kesän tullen nähdään myös sekapoikueita.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:44
Kylmänä kevätaamuna
uivelot seisovat yön
synnyttämällä jääriitteellä
kuusamolaisella
harjulammella.
Tilaa on niukasti
ja lemmenmenojen
ohella kaikki linnut
riitelevät.
Telkät ovat isompia ja tanakampia kuin uivelot ja ärhentelevät sekä uiveloille että toisilleen.
Uivelokoiraan pään väritys on kuin telkän negatiivi, ja silloin tällöin lajit risteytyvät
keskenään.
Uivelokoiras on väritykseltään kuin telkän negatiivi ja toisinpäin. Hyvässä lykyssä uivelokoiraan lempi kelpaa telkälle ja lajit risteytyvät. Yleensä risteytymät eivät lisäänny, mutta joskus käy toisin. Samalla tavoinhan eurooppalaisilla on sukupuuttoon
kuolleen neandertalinihmisen geenejä.
Ounasjärveltä Kuusamoon
Ungelon torppa on kirjan lisäksi myös todellinen pystyssä seisova rakennus Enontekiöllä Ounasjärven niemessä ja edelleen Kokon jälkeläisten hallinnassa. Kuvaan jäälle nousseen uiveloparin vain muutaman kilometrin päässä Kokkojen mökistä, ja tietyssä mielessä kuvaustyö myös jatkuu samaan malliin.
Hannu Hautala lienee Kokon lisäksi ainoa luontokuvaaja, jonka kaikki suomalai-
set tietävät. Jonkun vispilänkaupan seurauksena istun muutama päivä myöhemmin
Hautalan ja Petteri Törmäsen uivelokojussa
kuusamolaisen lammen rannassa. Se on komea kotos, jota oman kuvaustelttani rinnalla voisi hyvin kutsua uivelotorpaksi.
Uiveloitten lisäksi pikku sulassa ui joutsenpari ja vaihteleva määrä telkkiä sekä isokoskeloita. Tilaa on niukasti ja lemmenmenojen ohella kaikki linnut riitelevät. Telkät ahdistelevat uiveloita, uivelokoiraat toisiaan ja joutsenten mielestä sula kuuluu vain heille. Isokoskeloitten parvella on oma mielipide kevätsulan kalastusoikeuksista.
Pelkään uivelon jäävän pienimpänä alakynteen, mutta aikuiset urokset pitävät
puoliaan oman lajin lisäksi kaikkia muitakin vastaan. Ne eivät väistä joutsenta ja
mustasukkainen uros ajaa jäältä naaraan
lähelle asettuneen isokoskelon, joka on sitä
ainakin kolme kertaa kookkaampi.
Uiveloparvessa on selvästi vähemmän
naaraita kuin uroksia. Arvattavasti pesiminen ja poikasten hoito on vaarallisempaa kuin herrojen joutilas kesä. Vaikka uivelo on rauhoitettu, usein lokakuuhun asti korpilammillaan viipyviä uivelonaaraita ammutaan pikkusorsina. Niinpä puolisoa vaille jäänyt uivelokoiras kokeilee vietellä telkkärouvan.
Tällä kertaa telkän ja uivelon perimä ei
sekoitu. Urostelkkä sukeltaa syvälle veteen, nousee valkoisen kosijan takana pintavesiin ja nipistää nokkansa jonnekin arkaan ja tärkeään paikkaan. Uivelo juoksee
siivilleen, kaartaa pari kertaa rantasulan
yli ja laskeutuu sen äärimmäiselle reunalle.
MAKASIINI 3 • 2015
3493_.indd 61
61
31/03/15 17:44
tapion pöytä
Teksti ja kuvausjärjestelyt Marja Hartola
Kuvat Marja Grönroos
Mustaa
kuin
kahvi
Terveellinen
pakurijuoma on mustaa
kuin kahvi ja sopiikin
hyvin sen korvikkeeksi.
62
3492_.indd 62
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 17:38
Pakuri on tuttu monille pula-ajan
kokeneille ikäihmisille. Nyt se on noussut
superfoodiksi, joka tepsii moniin vaivoihin.
P
akurikääpä (Inonotus obliquus) ei oikeastaan ole kääpä, vaan lahottajasieni. Pakuria esiintyy pohjoisella havumetsävyöhykkeellä Siperiasta
Kanadaan lehtipuissa, varsinkin koivuissa. Se on puun rungossa oleva musta, halkeileva kasvannainen, joka vaurioittaa puuta ja lopulta lahottaa sen.
Pakuri on luonnonvarainen sieni, joten
jokamiehenoikeus ei varsinaisesti kiellä
sen poimimista. Koska sen irrottamiseen
voi tarvita sahaa tai puukkoa, kannattaa
keräilystä keskustella ensin maanomistajan kanssa.
Pakuria on käytetty Aasiassa ja varsinkin Kiinassa jo 2 000 vuoden ajan ylläpitämään terveyttä ja pidentämään ikää.
Siellä se tunnetaan ”yrttien kuninkaana”.
Myös Venäjällä pakuri on kuulunut perinteiseen kansanlääkintään.
Vahva antioksidantti
Suomessa pakurin käyttö on viime vuosina yleistynyt, kun tutkimukset ovat
tuoneet lisää tietoa sen terveellisyydestä. Se valittiin vuonna 2013 vuoden rohdoskasviksi.
Pakurissa on yli 200 ainetta, jotka
voivat vaikuttaa ihmiseen terveellisesti.
Sen väitetään vahvistavan immuunipuolustusta, alentavan tulehdusreaktioita,
helpottavan stressiä, vähentävän väsymystä ja tasaavan verensokeria.
Terveysväittämät perustuvat siihen,
että pakuri on erittäin vahva antioksidantti. Antioksidantit poistavat elimistöstä tulehduksia aiheuttavia vapaita
radikaaleja. Lisäksi pakuri sisältää monia hivenaineita ja mineraaleja, muun
muassa kaliumia, kasvisteroleja, kromia, magnesiumia, melaniinia, rautaa ja
sinkkiä.
Evira kielsi muutama vuosi sitten pakurin käytön, mutta joutui pyörtämään
päätöksensä. Nyt pakurikääpää saa Eviran luvalla käyttää esimerkiksi ravintolisissä, teessä ja mausteissa, mutta sitä ei
saa mainostaa terveystuotteena.
Pula-ajan kahvia
Sota-aikana sotilaat tekivät korsukahvia,
joka sisälsi koivunkääpää. Löysin kaupasta pakurijauhetta ja kokeilin, minkälaista
juomaa siitä tulee. Yllättävän hyvää – se
oli mustaa kuin kahvi, ei puuttunut kuin
kahvin tuoksu. Maidon kanssa juotuna se
muistutti mietoa kahvia.
Pula-aikana pakurijuoma ei ollut huono vaihtoehto kahvinkorvikkeeksi, varmasti parempi kuin moneen kertaan keitetyt kahvinporot ja niistä tehty sumppi.
Itse asiassa se oli jopa terveellinen juoma
varsinkin korsuissa oleskeleville sotilaille. He eivät silloin pakurin terveellisyydestä tosin tienneet.
Älä keittää liikaa
Aloin etsiä pakurikääpää luonnosta. Hain
ensin kesämökin ympäristöstä koivuja,
joissa olisi pakuria. Lopulta löysin pakurin omakotitalomme pihalta eräästä koivusta, josta olin vuosia valuttanut mahlaa.
Pakuri irrotetaan puun kyljestä keväällä tai syksyllä, jolloin se ei ole liian
kuiva ja kova. Pakuria voi käyttää pieninä palasina tai sen voi raastaa hienoksi
raastimella tai jauhaa kahvimyllyssä.
Jos pakuri on kosteaa, palaset voi kuivata homehtumisen välttämiseksi vaikka lämpöpatterin päällä tai uunissa 50
asteen lämmössä vuorokauden tai kaksi. Säilytä kuivattu pakuri paperipussissa kuivassa paikassa.
Pakurijuomaa voi valmistaa kuten
haudutettua teetä tai pannu- tai suodatinkahvia. Haudutetun juoman voi siivilöidä.
Juomaa valmistettaessa pakuria ei
kannata keittää liian kauan, jotteivät antioksidantit häviä. Toisaalta väriä ja makua irtoaa sitä paremmin, mitä kauemmin sitä keittää.
Pakuri on riittoisaa. Pieni palanen
riittää useampaan mukilliseen ja useaan
käyttökertaan. Käytettyä pakurin palaa
tai jauhetta kannattaa säilyttää jääkaapissa. Pakuria myydään jauheena, pussiteenä ja uutteena.
Pakurijuoma
Pakuria voi uuttaa itse näin:
Keitä termoskannullinen vettä ja
anna jäähtyä 15 minuuttia, lisää
pakurijauhetta 5 teelusikkaa litraa
kohden. Anna juoman uuttua
12 tuntia. Vanhat pakurit voi käyttää
uudelleen seuraavalla kerralla.
Pakuri on koivun rungossa oleva musta
halkeileva kasvannainen.
MAKASIINI 3 • 2015
3492_.indd 63
63
31/03/15 17:38
käsin tehty
Teksti ja kuva
Markus Tuormaa
M
ielikuva paimenesta ja
tuohitorvesta on tuttu useimmille suomalaisille. Paimenet kiersivät soittimia koivun lisäksi myös muidenkin puiden kuorista, esimerkiksi lepästä.
Syy lepän käyttöön saattoi olla se, että pienten paimenpoikien
puukko pystyi pehmeään lepänkuoreen paremmin kuin tuoheen, vanhoja puhallussoittimia
tutkinut Timo Leisiö arvelee.
Nykykansanmuusikko ja -taiteilija Minna Hokka lupautui
näyttämään, miten leppätorvi
tehdään. Hänen mielestään lepän pehmeys tuo työhön omat
haasteensa.
”Tärkeintä on olla oikeaan aikaan liikkeellä puukon ja nylkimen kanssa, muuten hauras kuori katkeaa jo kuorta irrotettaessa. Sopivaa ajankohtaa joutuu
haeskelemaan. Pitää käydä silloin tällöin lepikossa kokeilemassa, josko kuori jo irtoaisi.”
Yhtenäisestä nauhasta
Lepikossa
törähtää
Pehmeä-ääninen leppätorvi
kannattaa tehdä keväällä, kun
puun kuori irtoaa vaivattomasti.
64
3491_.indd 64
Keväällä ja alkukesällä puun ja
kuoren välissä oleva jälsikerros
muuttuu liukkaaksi. Silloin kuori irtoaa vaivatta suurina kappaleina tai pitkinä nauhoina.
Leppätorvea varten kuorisuikale irrotetaan runkoa ruuvimaisesti kiertäen. Parimetrinen suikale kierretään torven muotoon
ja lukitaan paikalleen tikulla.
Leppä- ja tuohitorvet kierretään yhtenäisestä kuorinauhasta.
Lepän kuori irrotetaan koko paksuudeltaan, kun taas tuohta irrotettaessa jätetään kova ja taipumaton sisäkuori puuhun. Vaikka
tuohen irrotus vahingoittaa koivua, se jää eloon, mutta leppä sen
sijaan kuolee.
Torveen sopivat yhtä hyvin niin harmaa- kuin tervaleppäkin. Nykyään tuskin kukaan raaskii tervaleppää kuoria pystyyn kuivumaan, joten
torventekijä saattaa joutua hiukan etsiskelemään löytääkseen
riittävän paksun harmaalepän.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 18:27
Puun rungon paksuus vaikuttaa kuoren paksuuteen. Minna
Hokan mukaan sopiva rungon
halkaisija on vähintään 20 senttiä.
”Ohuemman rungon kuori ei
ole vielä tarpeeksi vahvaa. Toisaalta ei kannata valita liian järe ää puuta, sillä paksusta kuoresta tehty megafonimainen torvi on
musiikillisesti huono.”
Muitakin puulajeja voi kokeilla. Suomesta on yksittäisiä tietoja
kuusen-, haavan-, pihlajan- ja tuomenkuoresta tehdyistä torvista.
Etelämpänä on käytetty lehmuksen kuorta.
Lepän kuori käpristyy kuivuessaan, joten leppätorvea säilytettiin yleensä kosteana vaikkapa vesisaaviin tai rantaveteen upotettuna.
Hokka on keksinyt keinon, jolla
soittimesta saa pitkäikäisemmän.
”Torven voi antaa kuivua, jolloin kuori kutistuu, ja kiristää sitten kierteet uudelleen. Kun leppätorven päättelee vasta sen jälkeen lopulliseen muotonsa, se
kestää hellävaraisessa käytössä
lähes yhtä kauan kuin tuohitorvi.”
Pärryyttelyä
Museoihin talletettujen leppätorvien pituudet vaihtelevat puolesta metristä reiluun metriin. Paimenpoikien tiedetään ennen kilpailleen keskenään siitä, kuka saa
tehtyä pisimmän.
Puhalluspään halkaisija on
suunnilleen senttimetrin ja alapään vaaksan verran, joskus
enemmänkin. Muodoltaan leppätorvi tehtiin usein melko suoraksi
kartioksi. Hokka arvelee sen johtuvan materiaalista.
”Kuoren haurauden vuoksi
käyräksi taivuttaminen onnistuu vain taitavalta rakentajalta.”
Lepän kuoresta tehtyä torvea
soitettiin useimmiten ilman erillistä suukappaletta trumpetin tapaan: puhalluspää asetetaan tiukasti suun eteen ja yhteenpuristettuja huulia pärisytellään toisiaan vasten voimakkaasti puhaltaen.
Jos puhalluspään reuna tuntuu liian terävältä, torveen voi
tehdä muutaman sentin mittaisen puisen suukappaleen, jossa
on suunnilleen lyijykynän vahvuinen reikä. Kun puhalluspään
reunan vielä pyöristää ja kovertaa kuppimaiseksi, on soitto mukavampaa.
Lepänkuoresta kierretty kaikusuppilo sopii monenlaisen soittimen pohjaksi. Vaihtelun vuoksi voi kokeilla rakentaa vaikka
klarinettitorven, jolloin suukappaleen reuna vuollaan viistoksi. Aukkoa peittämään asetetaan
tuohesta tai katajasta valmistettu
ohut, nuijapäinen lehdykkä, joka
sidotaan narulla kappaleen varteen. Puhallettaessa aukkoa vasten värähtelevä lehdykkä synnyttää äänen.
Pelottelua ja
kaihontunteita
Paimenen oli tärkeintä saada soittimellaan aikaan mahdollisimman voimakas ääni. Soitto oli petojen pelottelua, karjan kutsuntaa
ja paimenten yhteydenpitoa.
Leppä- ja tuohitorvia käytettiin vielä viime vuosisadalla myös
kevätaamun rituaalisessa soitossa, jonka tarkoitus oli suojata karja ja viljelykset kaikilta vaaroilta
tulevan kesän aikana. Musiikillinen soitto lienee kuitenkin ollut harvinaista. Signaalit olivat
useimmiten saman sävelen rytmillistä toistoa.
Leppätorvilla tiedetään soitetun myös melodioita. Eri säveliä
saadaan sormiaukkojen avulla,
nyrkkiä soittimen sisällä liikuttelemalla, huuliotteen muutoksilla tai ihan vain puhalluspainetta
muuttamalla.
”Ahkerasti torvea soittaessa keskivartalon lihaksisto saa
kunnon treeniä säveliä tapaillessa: mitä enemmän painetta, sitä
korkeampi ääni”, Hokka kuvailee.
Hokan leppätorven ääniala on
noin oktaavi. Tuohitorvi on ääneltään sitä piukeampi.
”Koen leppätorven äänen pehmeän samettisena ja lempeänä.
Esiintymistorveni on vajaa puolimetrinen ja saan sillä soitettua
’Kulkurin iltatähden’ oikein kaihoisasti.”
Keväällä ja alkukesällä lepän
ja muidenkin puulajien kuori
irtoaa helposti. Kuoren
irtoamisen ajalla on monta
nimeä, kuten lunkan aika,
jällenteon aika ja mäihän
aika. Eri puuyksilöillä kuoren
irtoaminen voi vaihdella,
joten irrottamista kannattaa
kokeilla useammasta
lepästä. Kuoren saa irti
halutun muotoisena
kappaleena, kun piirtää
ensin puukolla nauhan
ääriviivat spiraalimaisesti
runkoon. Terää on
painettava voimakkaasti,
jotta se leikkaa kuoren irti
puuainekseen saakka. Lepän
punainen mahla värjää
kuorta irrotettaessa kädet
punaruskeiksi.
Lepän kuori on tuoreena taipuisaa ja helposti käsiteltävää,
mutta kuivuttuaan se kovettuu ja käpristyy. Leppätorvi onkin
tehtävä valmiiksi saman tien, toisin kuin tuohitorvi.
Leppätorven muoto riippuu kuoren paksuudesta ja kuorisuikaleen
leveydestä. Ohuesta kuoresta syntyy akustisesti käyttökelpoisempi
kapea torvi, paksusta voimakkaasti levenevä torvi.
Suikaleen loppupään voi kiinnittää paikalleen erilaisin tavoin. Suomessa käytetyt kiinnitystavat ja leppätorven nimitykset eroavat toisistaan
alueellisesti.
1. Tikkuneula on torven läpi työnnettävä, päistään teroitettu tikku. Se
on yleisin leppätorven kiinnitystapa. Sitä varten tehdään puukonkärjellä kartion alaosaan vastakkain pienet reiät. Samassa torvessa voi
olla tarvittaessa useitakin tikkuneuloja. Tikkuneulan käyttöalueella
leppätorvea kutsutaan nimenomaan torveksi.
2. Säyläin on ohut, taipuisa oksanpätkä, jota varten tehdään puukolla
reiät suikaleen loppupään molemmin puolin. Säyläin taivutetaan ja
työnnetään reikiinsä. Säyläin on ollut käytössä etenkin Etelä-Savossa
ja Karjalankannaksella. Siellä leppätorven nimenä on toto tai tötö.
3. Koirasin eli pihti on puoliksi halkaistu puutikku, jonka puoliskot vuollaan ohuemmiksi. Koirasin puristaa kuorisuikaleen loppupään tiukasti
edellistä kierrosta vasten.
MAKASIINI 3 • 2015
3491_.indd 65
65
31/03/15 18:27
käsin tehty
1
2
3
1. Minna Hokka aloittaa kuoren irrotuksen tekemällä puukolla lepän ympäri ruuvimaisesti kiertävän syvän viillon. Kuori irrotetaan ylhäältä alaspäin.
Aloituksen kohdalla kuorisuikaleesta voi tehdä kapeamman, noin 3 senttiä leveän, mutta muuten noin 5–10 senttiä leveän. Aloituskohdasta tulee torven
puhalluspää. 2. Kuorisuokale irtoaa lusan eli puusta vuollun, talttamaisen nylkimen avulla. Suikaleen alkupään saa helpoiten nostettua irti rungosta puukon terällä. 3. Kuori on saatava irti ehjänä noin metrin matkalta. Yhtenäisenä suikaleen pituus saisi olla vähintään kaksi metriä, mielellään enemmänkin.
4
5
6
4. Ennen kiertämistä Hokka ohentaa puukolla suikaleen aloituspäätä kuoren sisäpinnasta kymmenen senttimetrin verran. 5. Hokka aloittaa kiertämisen oksanpätkän ympärille. Näin torveen muodostuu pyöreä suuaukko. 6. Kun kiertämistä jatketaan tiukasti suunnilleen puolikkaan nauhanleveyttä
kerrallaan edeten, torvi rakentuu vahvaksi.
7
7. Hokka puhdistaa työn ohessa kuoren jäkälistä ja roskista puukolla kaapimalla. 8. Torvi sidotaan tekemällä puukolla reiät kuorisuikaleen
lopetuspään molemmin puolin ja työntämällä
66
3491_.indd 66
8
9
reikiin päistään teroitettu taipuisa oksanpätkä
eli säyläin. Lopetustapoja on muitakin, kuten
piirroksesta näkyy. 9. Lopuksi Hokka kiskaisee
aloituskohdan sisällä olleen kepin irti.
MAKASIINI 3 • 2015
31/03/15 18:27
ENNEN & NYT
1993
Jouni Hautamäen setä säästi vänkkyrän männyn maisemapuuksi hakkuuaukon reunaan.
2012
Hautamäen omistukseen siirtynyt männyntaimikko kasvaa
kohti ensiharvennusta.
Mutkamänty muistona
Erikoinen mänty säästyi
valvomaan omin käsin
kylvetyn taimikon kasvua.
Teksti Valtteri Skyttä
Kuvat Jouni Hautamäki
J
ouni Hautamäki vastaa puhelimeen
moottorisahan varresta. Eteläpohjalainen metsuriyrittäjä on kaatamassa puita pieneltä ojitusalueen osalta, jonne metsäkonetta ei kannata viedä.
Vaikka kokenut metsätyömies on nähnyt
elämänsä aikana paljon puita, metsän erikoisuudet kiinnostavat yhä häntä. Yksi tällainen maamerkkipuu on omalta tilalta löytyvä mutkamänty, joka näkyy Hautamäen
Metsälehdelle lähettämissä kuvissa.
Paikallinen metsäteknikko leimasi Etelä-Pohjanmaalla Jurvassa kasvavan männyn aikanaan kaadettavaksi, mutta Hautamäen setä säästi erikoisen puun. Sedän
metsät ovat nyt siirtyneet Jouni Hautamä en
haltuun.
”Hyvä kun jätettiin. On se sellainen
vän kkyrä, ettei siitä olisi paljon pino kasvanut. Sitä ei kaadeta. Saa pysyä niin kauan
kuin tuulessa kestää.”
Vanhemmassa kuvassa männyn edessä
näkyy puuristi. Puun juurelle on haudattu
Hautamäen sedän ajokoira, joka pääsi irti
ja jäi auton alle maantiellä jänistä jahdatessaan.
”Setä oli poikamies ja koira hänelle tärkeä kaveri”, Hautamäki kertoo.
Kohti ensiharvennusta
Jouni Hautamäki kylvi mutkamännyn takana näkyvän aukon isänsä ja sisarustensa kanssa 1980-luvun lopulla. Vanhemmassa kuvassa männyntaimista näkyy vain pieni latvatupsu lumen yläpuolella, tuoreempi
kuva kertoo tasaisesti kasvavasta taimikosta. Sedältä Hautamäen vanhemmille ja sitä
kautta hänelle itselleen päätyneestä alueesta on pidetty huolta.
”Isä on hoitanut hyvin metsiä ja raivannut männyntaimikkoa. Hän tykkää yhä
metsätöistä, vaikka ikää on jo kovasti. Itsellenikin kipinä metsätöihin tuli jo pienenä,
kun isän mukana kuljin.”
Männyntaimikon maapohja on Hautamä en mukaan kovaa kangasta, mutta
kauempana alue muuttuu nevaksi.
”Suolla on tullut käytyä teerijahdissa.”
Viime joulun kuusenhakureissulla Hautamäki ehti tarkkailla kohta 30-vuotiaan
männikön tilaa. Puut ovat kasvaneet lisää
kuvanottohetkestä.
”Taimikko on hyvässä kasvukunnossa.
Sen kokoista alkaa olla, että pian tulee jo paperipuuta. Ensiharvennus on kohta ajankohtainen.”
Onko sinulla valokuvapareja metsäkohteista, joista näkyy metsän kehitys? Lähetä
ne meille Metsälehteen. Kiinnostavimmat kuvat julkaistaan. Kuvat voi lähettää
osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 b, 00100 Helsinki tai
[email protected] Liitä mukaan tiedot kuvien taustasta sekä yhteystietosi.
Maksamme julkaistuista kuvista palkkion.
MAKASIINI 3 • 2015
3520_.indd 67
67
31/03/15 17:41
pilkkeitä
Mistä pidit?
Mikä oli mielestäsi tämän numeron kiinnostavin artikkeli? Entä mikä kiinnosti kaikkein vähiten? Lähetä vastauksesi postikortilla
osoitteeseen Metsälehti Makasiini, Pohjoinen Rautatiekatu 21 B, 00100 Helsinki.
Voit vastata kyselyyn myös Metsälehden
verkkosivulla osoitteessa www.metsalehti.fi.
Linkki kyselyyn löytyy etusivun oikean laidan
vihreästä Metsälehti-osiosta. Klikkaa lausetta Vastaa kyselyyn.
Kaikki huhtikuun loppuun mennessä
tulleet vastaukset osallistuvat arvontaan.
Palkinnoiksi arvomme Fiskarsin järeät raivaussakset.
Viime numeron suosituin juttu oli teemakokonaisuus ”Riskit haltuun”.
Arvonnassa palkinnon voittivat: Anja Lyytinen Joutsa, Veli Pekka Rissanen Varpaisjärvi, Matti Ryynänen Kelvä, Kaija Tiainen
Uukuniemi, Veijo Vainoniemi Kärjenniemi.
Sampo 2 x 175_makasiini 30.3.2015 13.12 Sivu 1
palvelukseen halutaan
Tuntiopettaja (ammatilliset aineet, metsäalan pt.,
metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelma)
Saimaan ammattiopisto hakee vuorotteluvapaan sijaiseksi
ajalle 1.8.2015 - 30.6.2016 ammatillisten aineiden tuntiopettajaa, jonka tehtävänä on ammatinopetus metsäalan
perustutkinnossa, metsäkoneenkuljettajan koulutusohjelmassa Ruokolahden toimipisteessä.
Sijaista palkattaessa etusijalla ovat sellaiset työ- ja elinkeinotoimistossa työttöminä olevat nuoret tai korkeakoulutai ammattitutkinnon äskettäin suorittaneet henkilöt tai
pitkäaikaistyöttömät, joiden ammattitaito arvioidaan
riittäväksi haettuun tehtävään.
Hakemukset 23.4.2015 klo 15.00 mennessä
Kuntarekryn kautta. Tietoja tehtävästä
ja haku www.kuntarekry.fi tai
http://www.edusampo.fi/avoimet_tyopaikat.
Lisätietoja koulutuspäällikkö Hannu Laitinen,
p. 020 496 8210, [email protected]
68
3545_.indd 68
Raivaussaksilla
katkeaa jopa
55-millinen oksa.
lukijalta
Palautetta viime
numerosta
”Kiitokset todella hyvästä lehdestä! Luen sen joka kerta melko tarkkaan ja eipä haittaisi vaikka Metsälehti Makasiini ilmestyisi puolet
tiuhemmassa tahdissa :)
Tässä numerossa huomiota kiinnitti yksi kummallisuus jutussa ”Kenen tarjous on paras”. Siinä kirjoitetaan, että jos tekee kaupat suoraan
metsäyhtiön kanssa, niin kilpailevia tarjouksia ei ole. Itse olen erään
metsäfirman sopimusasiakas, mutta sopimuspaperissa ei ole kohtaa,
mikä estää kilpailuttamisen. Sopimus velvoittaa vain kysymään tarjoukseen. Kysyn aina kilpailevat tarjoukset muiltakin firmoilta ja näin
ollen ostaja ei ole aina sama firma.”
”Olipa mukava uppoutua monialayrittäjien tarinoihin. Kainuun ja Kokonsaaren metsien tapahtumat olivat hyviä arjen tapahtumia.”
lukijalta
Ihmeellinen ilmiö
Joku lukija kysyi viime numerossa vinkkiä kantojen lahottamisen
nopeuttamiseksi. Minulla muistui
mieleen, kun olin tätini miehen
kanssa savotassa 1950-luvun lopulla, hän kertoi hävittäneensä
kannot mökkitontilta poraamalla
niihin reiät ja panneensa niihin
rikkihappoliuosta.
Samalla tuli muistiini ihmeellinen ilmiö metsässä vuosituhannen vaihteesta, kun pystyyn
kuivanut 3. kehitysluokan mänty
heräsi eloon. Neulaset olivat jo
aivan ruskeat ja päivän puolelta
kuorikin jo irronnut. Sanoin motokuskille, että jättää puun pystyyn, kaadan sen itse ja teen siitä
puutarhakalusteita.
Sairastumisen vuoksi kävin
palstalla seuraavan kerran vasta
2–3 vuoden kuluttua, ja huomasin ihmeen tapahtuneen. Puu oli
täysin eläjän näköinen.
Seuraavaan käyntiin palstalla
meni 5–6 vuotta. Myrsky oli silloin
kaatanut puun noin kahden metrin korkeudelta. Katkeamiskohta
oli muuten lahonnut, mutta pohjoisen puolella oli 5–7 sentin levyinen tuore elämän lanka, jolla
puu oli saanut kasvuvoiman. Puu
oli siementänyt ympäriltään ainakin hehtaarin. Siihen oli syntynyt
tiheä taimisto.
MARTTI LIIMATTA
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:48
kilpailu
Helmikuun
tilaajapalkinto
Puolangalle
Metsälehden helmikuun
tilaajapalkinto on arvottu. Palkinnon eli iPadin
voitti Markku Haapalainen Puolangalta.
Nimityksiä
Otso
Otso Metsäpalveluille
on nimitetty uusi johtoryhmä. Johtoryhmä
koostuu Otson uuden
organisaatio- ja johtamismallin mukaisesti
liiketoimintaa ohjaavien
prosessien operaatiopäälliköistä sekä kolmen toiminta-alueen
alue-esimiehistä. Johtoryhmän jäsenet raportoivat suoraan liiketoimintajohtaja Kari
Lundellille. Työ alueorganisaatioiden rakentamiseksi jatkuu osana
uuden toimintamallin
käyttöönottoa.
Johtoryhmään on nimitetty Kari Lundell (Liiketoimintajohtaja), Sanna Kilpeläinen (Talous,
HR, IT), Mika Nousiainen (Tuotanto), Seija Rantonen (Myynti,
markkinointi ja viestintä), Ukko Bamberg
(Alue-esimies, Etelä-Suomi), Jouni Partanen (Alue-esimies,
Keski-Suomi), Pauli
Juntunen (Alue-esimies Pohjois-Suomi).
palvelukseen halutaan
Metsäalan
Metsäalan
asiantuntijoita
asiantuntijjoita
puunhankinnan
puunhakinnan
monipuolisiin
monipuolisiin tehtäviin.
tehtäviin.
Make the most of Metsä Forest
Metsä Forest on markkinajohtaja puukaupassa ja metsäenergiassa Suomessa. Se vastaa
Metsä Groupin puunhankinnasta ja tarjoaa emoyhtiö Metsäliitto Osuuskunnan omistajajäsenille kattavat puukaupan sekä metsän- ja luonnonhoidon palvelut. Metsäliitto Osuuskuntaan kuuluu noin 122 000 metsänomistajaa, jotka omistavat yhteensä lähes puolet
Suomen yksityismetsistä.
Haemme nyt metsäasiantuntijoita vastaamaan puukauppa- ja metsäpalveluiden
myynnistä Seinäjoen hankintapiirille toimialueena Soini ja Lehtimäki sekä Jyväskylän
hankintapiirille toimialueena Padasjoki. Seinäjoen hankintapiirin tehtävä on määräaikainen alkaen heinäkuussa 2015 ja päättyen syksyllä 2017.
Haemme myös operaatioesimiestä vastaamaan puun korjuun ja metsänhoidon tehtävistä Seinäjoen hankintapiirin alueella. Tehtävä on määräaikainen alkaen kesäkuussa
2015 ja kestäen vuoden loppuun 2016.
Edellytykset:
Edellytämme hakijoilta tehtävään soveltuvaa koulutusta, hyviä vuorovaikutustaitoja sekä
kykyä itsenäiseen ja tulokselliseen työhön. Arvostamme soveltuvaa alan osaamista ja aktiivista markkinointi- ja palveluhenkisyyttä. Aiempi kokemus vastaavista tehtävistä katsotaan
eduksi.
LISÄTIEDOT JA HAKU 17.4.2015 MENNESSÄ: metsagroup.com
Metsä Group on vastuullinen metsäteollisuuskonserni. Sen liiketoiminta-alueet ovat Metsä Tissue, Metsä
Board, Metsä Fibre, Metsä Wood sekä Metsä Forest. Vuoden 2014 liikevaihto oli 5 miljardia euroa ja henkilöstöä
noin 10 500. Konsernilla on toimintaa noin 30 maassa.
oikaisu
S u o m e n m e t s ä ke s kuksen metsäjohtajan
etunimi oli edellisessä
Metsälehdessä kirjoitettu väärin. Oikea nimi on
Anna Rakemaa.
MAKASIINI 3 • 2015
3545_.indd 69
69
01/04/15 18:48
RISTIKKO
70
3489_.indd 70
Nimi
Postinumero
Lähiosoite
IBAN-tilinumero Postitoimipaikka
BIC-koodi
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 19:04
Metsäkustannus
maksaa
postimaksun
MERKKIPÄIVÄT
85 VUOTTA
15.4. Juhani Peltola, maat. ja metsät. maisteri, Dipl. Betriebswirt,
Järvenpää
60 VUOTTA
23.4. Jyrki Mantere, metsänhoitaja, Keuruu (matkoilla)
50 VUOTTA
14.4. Jari Haapasalo, Metsänhoitoyhdistys Muhoksen hallituksen
puheenjohtaja, Muhos
18.4. Timo Olkkonen, Hartola
24.4. Tuula Leikas, maat. ja metsät. maisteri, Mikkeli
Merkkipäivä-palstalle tiedot kerätään Liikesivistysrahaston
merkkipäiväluettelosta, metsänhoitoyhdistyksistä ja metsäkeskuksista.
Palsta on avoin kaikille lukijoille. Tietoja voi lähettää kirjeitse ja
sähköpostilla viimeistään kuukautta ennen merkkipäivää. Liitä mukaan
lähettäjän yhteystiedot. Palstan osoite: Metsälehti/Merkkipäivät,
Pohjoinen Rautatiek. 21 B, 00100 Helsinki. Sähköposti: [email protected]
metsalehti.fi
Nimityksiä
Metsähallitus
Valtioneuvosto on nimittänyt Metsähallitukselle uuden hallituksen. Huhtikuun alussa aloittaneeseen hallitukseen on nimitetty Iskun toimitusjohtaja Arto Tiitinen (puheenjohtaja), vesihallintojohtaja Kai Kaatra maa- ja
metsätalousministeriöstä (varapuheenjohtaja) ja jäseniksi ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä, metsänhoitaja Pertti Itkonen Metsähallituksen henkilöstön edustajana, elinkeinojohtaja Janne Seurujärvi Lapin liitosta, hallituksen jäsen Tuija Soanjärvi Affectolta ja toimialajohtaja Anne Ilola Sitosta.
Pohjoinen Rautatiekatu 21 b
Tunnus 5011305
Info: 00003
Soidinkuja
4
00003
VASTAUSLÄHETYS
Tunnus 5011305,Info:00001
00003 Vastauslähetys
+
Tilaan Metsälehden / 2015 alkaen
(24 numeroa, sisältää Metsälehti Makasiinin)
kestotilauksena hintaan 119 euroa / 12 kk
määräaikaistilauksena hintaan 132 euroa / 12 kk
kestotilauksena hintaan 67 euroa / 6 kk
määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 6 kk
Tilaan Metsälehti Makasiinin (8 numeroa vuodessa)
kestotilauksena hintaan 66 euroa / 12 kk
määräaikaistilauksena hintaan 74 euroa / 12 kk
kestotilauksena hintaan 36 euroa / 6 kk
Hintoihin sisältyy arvonlisäveroa 10 %.
Kestotilaus jatkuu automaattisesti laskutusjaksoittain ilman
peruutusta. Tilauksen voi perua milloin tahansa ilmoittamalla siitä
ennen uuden laskutuskauden alkua Metsälehden asiakaspalveluun
tällä kupongilla tai puh 09 315 49 840.
Muutan päättyvän tilaukseni kestotilaukseksi
MAKASIINIKRYPTO 3
Irtisanon tilaukseni kuluvan jakson loppuun
Tämän Makasiinikrypton vastausten tulee olla perillä 23.4. osoitteessa
Metsälehti, PL 890, 00101 Helsinki. Kuoreen tunnus ”Makasiinikrypto 3”.
Oikein ratkaisseiden kesken arvomme kolme 20 euron rahapalkintoa.
Makasiiniristikko 2, oikea ratkaisu
Palkinnot Makasiiniristikosta 2 on arvottu
seuraaville kolmelle:
Riitta Kemppainen,
Hyrynsalmi, Seppo
Lipponen, Porvoo ja
Jorma Marjamäki,
Tampere.
Onnittelumme
heille ja kiitokset kaikille mukana olleille.
Ristikko löytyy
myös osoitteesta
www.sanaristikot.net.
Sen voi ratkoa päätteellä ja nyt myös lähettää sähköisesti heti saatuaan ruudut
täyteen!
Osoitteenmuutos / 2015 / 201 5
Lehden saajan osoite
sukunimietunimi
lähiosoite
postinumeropostitoimipaikka
Uusi osoite tai lahjatilauksen maksajan tiedot
sukunimietunimi
lähiosoite
postinumeropostitoimipaikka
asiakasnumeroni
lehden osoitelipukkeesta
päiväys allekirjoitus puhelin
3489_.indd 71
01/04/15 19:04
pilkkeitä
Kevään oikkujen
uhmaajat
Teksti Seppo Vuokko
Kuva Jorma Peiponen
Tunnusraitayökkönen lepäilee päivän ajan
suojaväriinsä luottaen männyn rungolla ja
odottaa öisten mesipitojen alkua.
Ilja Koivisto/Suomen Metsästysmuseo
Huhtikuu on vaarallista aikaa! Lämpötilat
voivat vaihdella päivän reilusta kymmenestä
lämpöasteesta liki kahdenkymmenen asteen
pakkasiin. Luulisi, että kasvien ja vaihtolämpöisten eläinten kannattaisi vielä pysytellä lepotilassa.
Niin valtaosa lajeista tekeekin, mutta on koko
joukko lajeja, jotka uhmaavat huhtikuun säiden
vihoitteluja. Raita ja kiiltopaju kukkivat, ja kukissa kuhisee hyönteisiä, myös yöllä.
Raitayökköset ovat saaneet nimensäkin siitä
että viihtyvät niin hyvin raidan kapakassa. Ne
juovat mettä, tahriutuvat siitepölyyn ja kapakkaa vaihtaessaan pölyttävät raidan kukat.
Yksi yleisimmistä lajeista on tunnusraitayökkönen, nimen tarkentava osa viittaa siiven
mustaan kuvioon. Jotta aikuinen ehtisi mukaan
raidan mesipitoihin, se valmistuu jo syksyllä,
mutta jää kotelon sisään odottamaan kevään
tuloa. Näin kevään ensimmäinen lämmin päivä
riittää aikuistumiseen: pieni ponnistus ja kotelo
murtuu, kömpiminen ulos, siipien oikaisu ja kuivattelu – ja perhonen on valmis lentoon.
Mutta mikä saa niin monet lajit uhmaamaan
kevätsäitä? Syynä on kilpailu resursseista ja
ruuhka-aikojen välttely.
Muistele, kuinka suuri huomioarvo kukkivilla pajuilla on loskaisessa metsässä ja kuvittele
sitten kukinta juhannukseen: kuka silloin pajut
huomaisi? Sama koskee kukissa käyviä hyönteisiä. Kesällä monen kukan mesi on juotu jo kohta
auringon noustua ja myöhäinen vieras saa kiertää medettömältä kukalta toiselle. Kevätkukat
tarjoavat runsaan ravintovaran niille, jotka eivät
piittaa takatalven uhasta.
Suomen Metsästysmuseo on esitellyt metsästyksen historiaa Riihimäellä jo 25 vuotta.
Metsästysmuseolla juhlavuosi
Riihimäellä toimiva Suomen Metsästysmuseo juhlii tänä vuonna 25-vuotispäiviään.
Juhlavuoden näyttelytarjonta on aktiivista – luvassa on kaksi uutta näyttelyä ja uusi osastokin
avataan.
Vuoden päänäyttely esittelee Seppo Polameren erätaidetta. Polameri tunnetaan kirjojen kuvituksista, eräaiheisesta graafikasta sekä
Luonnontieteellisen museon dioraamoista.
Näyttely avautuu huhtikuun 23. päivä.
72
3487_.indd 72
Lokakuussa avattava Suden paluu -näyttely esittelee suomalaista susihistoriaa ja tarjoaa myös eväitä susikeskusteluun. Juhlavuosi
päättyy museon uuden aseosaston avajaisiin
marraskuussa. Osasto esittelee suomalaisen
asevalmistuksen historiaa.
Metsästysmuseo avattiin Riihimäellä kesäkuussa 1990. Vuosien aikana museossa on
vieraillut 350 000 kävijää, keskimäärin 14 000
vuodessa.
Huolta
metsistä
100 vuotta
Stora Enso Metsä juhlii tänä vuonna satavuotista taivaltaan. Yhtiön kaukainen edeltäjä W.Gutzeit & Co teki tiettävästi ensimmäisen tukkikaupan jo vuonna 1871, mutta
puunhankinnasta vastaava osasto mainitaan
ensimmäistä kertaa yhtiökokouksen pöytäkirjassa vuonna 1915.
Jo tuolloin kannettiin huolta puun riittävyydestä ja metsien hakkuukestävyydestä.
Yhtiön johto pyysi A. K. Cajanderilta Helsingin yliopistosta arvion yhtiön omien metsien
tilasta.
Metsänhoidon professorin raportti oli
rauhoittava. Cajander totesi työn valmistuttua, että sinä aikana, jona yhtiöllä on ollut
metsänhoitaja, metsien hoito on suoritettu
hyvin eikä ylihakkuita ole tehty. Metsätalous
on parhaita koko maassa.
Puuta käytettiin Suomessa 1910-luvulla
noin 30 miljoonaa kuutiometriä, josta kotimainen teollisuus jalosti reilun kolmanneksen.
Lähde: Enson tähtikronikka 1872–1997
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:49
Ensi numerossa
metsälehti makasiini
4/15 ilmestyy
21.5.
Seuraava Metsälehti
ilmestyy 23.4.
Teema
Millaisella
autolla pärjää
metsäteillä?
kuva anna back
Puukauppakoulu 4/8
Näin korjuuta voi valvoa
MAKASIINI 3 • 2015
3486_.indd 73
73
01/04/15 18:49
TUOTE & TEKIJÄ
Jenni Nissinen pitelee käsissään vanerista
valmistettua tiiliseinän muottia. Billy Elliot
-musikaalissakin käytettävä tiiliseinä syntyy
muotin päälle prässätystä telttapatjasta.
Vaneria
näyttämölle
Jenni Nissinen rakentaa lavasteita Helsingin Kaupunginteatterin esityksiin.
TEKSTI LIINA KJELLBERG
KUVAT SEPPO SAMULI
”Teatterissa puusepän tarvikkeisiin kuuluvat niin styroksi, kennopahvi
kuin eristelevykin. Pääosin lavasteet
tehdään kuitenkin vanerista. Massiivipuuta ei juuri käytetä, sillä lavasteiden
pitää olla kevyitä.
Materiaaleista styroksi on inhokkini.
Se murenee joka paikkaan. Mieluiten
käytän puuta. Siinä on hyvä tuntuma
ja sen työstäminen on mukavaa. Ehkä
puussa kiehtoo myös se, että se on materiaaleista tutuin: olen koulutukseltani
puuartesaani.
Työskentelen Helsingin Kaupungin-
74
3485_.indd 74
teatterissa lavasteiden valmistajana.
Lavastamossa on kaikkiaan 20 vakituista
työntekijää, meitä puuseppiä on kuusi.
Lavasteiden valmistajan työ alkaa
sillä, että lavastaja esittelee lavasteiden
piirustukset ja pienoismallin. Se, miten
vapaat kädet lavasteiden valmistajat
saavat, riippuu projektista. Lavasteiden
koko ja toimivuus määräävät paljon,
mutta käytettävät materiaalit saa yleensä valita itse.
Lavasteiden tekoon on aikaa parista
viikosta puoleen vuoteen. Nyt työn alla
ovat Billy Elliot -musikaalin lavasteet.
Musikaalin ensi-ilta on elokuussa, mutta lavasteiden teko aloitettiin jo helmikuussa.
Ihan kaikkea ei tehdä itse, Ikeaakin
käytetään. Jos pöydällä aikoo hyppiä
kymmenen ihmistä, pitää siihen kuitenkin lisätä metallirunko.
Käyn välillä harjoituksissa katsomassa, miten lavasteet toimivat. Työn
kohokohta on, kun lavastus saatetaan
ensi-iltakuntoon.
Opiskellessani nautin huonekalujen
teosta, mutta siinä tarkkuus on millimetrin kymmenesosissa. Lavasteiden
teko on suurpiirteisempää. Ja onhan
teatteri myös aina vähän jännittävää.”
Helsingin Kaupunginteatterin Billy
Elliot -musikaalin lavastuksen ovat
suunnitelleet Jani Uljas ja Jari Ijäs.
Vanja-eno-näytelmän
halot hakattiin
lavastamossa.
MAKASIINI 3 • 2015
01/04/15 18:50
Kasvua tiedossa.
Metsänkasvatus
menetelmät ja kannattavuus
Saija Huuskonen, Jari Hynynen, Sauli Valkonen (toim.)
Kirja tarjoaa metsänomistajalle ja metsäammattilaiselle kattavan
tietopaketin metsien kasvattamiseksi taimikoista päätehakkuisiin.
Näkökulmana on puun tuottaminen taloudellisesti kannattavasti
metsän muita tuotteita, hyötyjä ja ekologisen kestävyyden ylläpitoa
unohtamatta.
Kirjassa opastetaan sekä tasaikäisrakenteisen että eri­ikäis­
rakenteisen metsän kasvatuksen eri menetelmiin ja niiden perus­
teisiin viimeisimmän tutkimustiedon valossa.
Hinta 42 €
Raivaamaan
Mikko Riikilä, Risto Mykkänen
Kirja on tehty opastamaan niin aloittelijoita kuin vähän kokeneem­
piakin raivaussahan käyttöön ja taimikonhoitoon eli kasvatettavien
puiden valitsemiseen lähtökohdiltaan erilaisissa taimikoissa.
Runsaasti kuvitettuun kirjaan on koottu käytännössä koetellut
opit ja niksit, jotka auttavat pitämään sahan sekä sahurin kunnossa.
Oppaasta löytyvät selkeät ohjeet sahan päivittäiseen huoltoon ja
oikeaan työtekniikkaan.
Hinta 32,30 €
Kestotilaajan
erikoishinta
20 €
Metsänuudistaminen
Jaana Luoranen, Timo Saksa ja Karri Uotila
Metsänuudistaminen on investointi tulevaan ja vaikuttaa metsänkehi­
tykseen sekä metsästä saataviin tuloihin aina kiertoajan loppuun asti.
Ajankohtaisessa kirjassa esitellään uudistamisvaiheen toimenpiteet ja
niiden perusteet.
Hinta 38,40 €
Kestotilaajan erikoishinta 20 €
Kestotilaajan koodi verkkokauppaan on KESTO04. Syötä tilaus­
numerosi Yritys/Koulu kenttään, tarkistamme sen perusteella
oikeuden kestotilaajan etuun. Tarjous on voimassa 9.–30.4.2015.
Tilaukset verkkokaupastamme
www.metsakirjakauppa.fi
tai asiakaspalvelustamme, puh. 09 315 49 840
s-posti: [email protected]
Toimituskulut ovat 7,50 euroa/lähetys.
3484_.indd 75
01/04/15 10:15
Tehokas moottorisaha
vaativammalle käyttäjälle.
Erinomainen hinta-laatusuhde.
Taloudellinen 2-MIX moottori.
35,2 cm³, 1,7 kW / 2,3 hv
Sh. 399,00 €
1
MS 21
359,-
Halutuin ammattisaha nyt
M-Tronic moottorinohjausjärjestelmällä: Ei ryyppyä - ei säätöjä.
Metallirunko.
35,2 cm³, 1,8 kW / 2,4 hv
Sh. 849,00 €
US!
UUTU
Kevyt uutuusmalli,
paino vain 3,5 kg!
Taloudellinen 2-MIX moottori
sekä ErgoStart
kevytkäynnistys.
30,1 cm³, 1,3 kW / 1,8 hv
Sh. 499,00 €
3
MS 19
C-E
459,-
US!
UUTU
M
1 C0
2
S
M
699,-
STIHL - Teknistä etumatkaa
www.stihl.fi
3483_.indd 76
Metsalehti_Makasiini_2015_04_09.indd
1
01/04/15
10:39
30.3.2015
13:11:03