Ajankohtaista

TEAM Teollisuusalojen ammattiliiton
jäsenten äänenkannattaja
numero 8 /2015
YHTEISKUNTASOPIMUS TUNTUU
HANKALALTA
>> 2, 4, 5, 13
NOKIAN RENKAAT:
TODELLA PAHA
YT-MENETTELY
ALKAMASSA
>> 6–7
HELI PUURA
TÄYTTÄÄ
50 VUOTTA
>> 10–11
ESKO PARTANEN
JULKAISI JO
KOLMANNEN
TEOKSENSA
>> 30–31
BOREALIKSELLA
OSATAAN
>> 16–18
”Sipilän hallituksen linja johtaa työttömyyden kasvuun”
>> 13
2
Intiim nro 8
TEAMista nähtynä
PROTESTOIMME
S
ipilän hallitus jatkaa sitkasta yritystään yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Verrattuna viime kevään
yritelmään, on hallitus viilannut taktiikkaansa. Työajan lyhentämisajatusta ei enää
pidetä niin näkyvästi esillä ja aikataulua on
väljennetty. Paremmasta muutosturvasta on
kehitetty porkkana ammattiliitoille.
Suomen talouden isosta kuvasta ja sen
korjaamistarpeesta vallitsee tällä hetkellä
melko suuri konsensus. Ongelma on vienti,
joka on viidenneksen alemmalla tasolla kuin
vuonna 2008. Viennin romahduksen syistäkin ollaan suunnilleen samaa mieltä: paperin kysynnän väheneminen, Nokian romahdus, idänkaupan ongelmat sekä alhainen investointitaso, joka on hidastanut menetetyn
paperi- ja Nokia-tuotannon korvaamista.
Vientiin siis pitäisi kehittää vauhtia. Diagnoosi on selvä, mutta lääkkeet ovat ongelma. Sipilän hallituksen lääke on alentaa yksikkötyökustannuksia vähintään 5 %, mikä on raju juttu. Miten siihen päästään, jätetään työmarkkinajärjestöjen vastuulle.
Tällä hetkellä väännetään kättä mahdollisen sopimusprosessin asiasisällöistä. SAK
on ilmoittanut, että neuvottelujen asialistalle pitää saada irtisanomistilanteiden parempi käsittely (siis yt-lain kehittäminen), osaamisen vahvistaminen, henkilöstön asema
yrityksissä sekä pienituloisten kannustinloukkujen purkaminen.
Suomi on pahoissa ongelmissa ja – kuten
nykyään päivittäin kuullaan – jokaisen pitäisi osallistua talkoisiin maan nostamiseksi jaloilleen. Yhteisessä veneessähän
me kaikki olemme, eikö vaan?
No, eipäs ollakaan: kolme ex-huippujohtajaa muutti keväällä Portugaliin. Sinne siirtyivät Keskon ex-pääjohtaja, Rautaruukin ex-toimitusjohtaja sekä TEAMin väelle hyvin tuttu Nokian Renkaiden ex-toimari Kim Gran.
Muutto Portugaliin on näppärä tapa
välttää veroja. Suomi kun ei voi verottaa
sinne maksettavia eläkkeitä. Esimerkiksi
Granilla on noin 400 000 euron vuosieläke,
siis kuukausittain 33 333 euroa.
Maanpettureiksi näitä veropakolaisia
voisi kutsua. Eivät he näytä isänmaataan
paljoa arvostavan.
Jos yhteiskunnan eliitin pelisilmä, moraali ja isänmaallisuus ovat tällä tasolla,
ei enää tarvitse ihmetellä, miksi Suomella
menee niin huonosti kuin menee. TL
KANNATAMME
Mieltä osoittamaan!
!
INTIIM NRO 9
ilmestyy keskiviikkona 2.9.2015. Lehteen
tarkoitetun materiaalin pitää olla toimituksessa viimeistään perjantaina 28.8.2015.
INTIIM NR 9
utkommer onsdagen 2.9.2015. Material
avsett till tidningen bör vara på Intiims redaktion senast fredagen 28.8.2015.
ISSN-0450-3163
12.8.2015
Duunari maksaa taloustalkoot
Korkean tason
maanpetturuutta
Pari viikkoa sitten järjestettiin rasisminvastainen mielenosoitus Helsingissä ja tukimielenosoitukset Oulussa ja Tampereella, sittemmin mielenosoituksia on järjestetty lisää. Samalla on erityisesti sosiaalisessa mediassa ihmetelty, miksei muiden
hyvien asioiden puolesta osoiteta mieltä.
Väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.
Tässä muutama esimerkki: Vanhusten hyvinvoinnin puolesta osoitettiin mieltä helmikuussa, varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan marssittiin kesäkuun alussa,
sananvapauden puolesta osoitettiin mieltä Pariisin Charlie Hebdo -iskujen jälkeen
ja naisten oikeuksia on puolustettu muun
muassa SlutWalk-mielenosoituksin.
Se, että yhden asian puolesta marssitaan, ei sulje muita epäkohtia pois. Itse asiassa se voi jopa kannustaa ihmisiä sanomaan ääneen ne muutkin. Käytä siis mahdollisuuttasi osoittaa mieltäsi. Seuraava
oiva mahdollisuus siihen on 22.8. Helsingissä, jolloin vastustetaan hyvinvointivaltioon kohdistuvia leikkauspäätöksiä. JK
I
Eliitin moraalista
V
iime viikkoina on pidetty pateettisia
puheita luultavasti enemmän kuin
kertaakaan sitten jatkosodan vuosien. On vedottu kansan uhrimieleen. On
kuultu kymmeniä kertoja lauseet ”jokaisen
on oltava valmis tinkimään omasta edustaan yhteiseksi hyväksi” ja ”kaikkien on osallistuttava Suomen pelastamiseen”.
Komeaa retoriikkaa, mutta ikävän onttoa.
Yhteiskunnan talouseliitti nimittäin on koko
seitsemän vuotta kestäneen laman ajan pitänyt visusti huolta omasta edustaan.
Helsingin Sanomat on kymmenkunta
vuotta seurannut pörssiyritysten toimitusjohtajien palkka- ja bonuskehitystä. HS:n
selvitykset (25.7.) osoittavat, että kuilu eliitin ja tavallisen palkansaajan (työttömistä
TEAM TEOLLISUUSALOJEN
AMMATTILIITON
JULKAISU
6. vuosikerta. Taustaltaan
Suomen vanhin ay-lehti.
Perustettu 1893, vuoteen
1916 nimellä Gutenberg
Sirpa Taskinen
toimittaja
09 7739 7337
TOIMITUS
Siltasaarenkatu 2, PL 324,
00531 Helsinki
puhelin 09 773 971
faksi 09 753 8511
[email protected]fi
Jonne Kivinen
viestinnän sihteeri
09 7739 7309
Tuomo Lilja
päätoimittaja
09 7739 7351
Tytti Kettunen
tiedotuksen assistentti
09 7739 7405
ULKOASU
Hanna Lahti / Huomen GDI
LEVIKKI
Painosmäärä 63 000
OSOITTEENMUUTOKSET
Jäsenten osoitteenmuutokset tapahtuvat postin osoitepalvelun kautta. Jäsenten,
joilla on osoitteenluovutuskielto, on ilmoitettava
muutos liittoon samoin
kuin muiden lehden saajien.
ILMOITUSMARKKINOINTI
Media Tori, Helinä Vuori
Kölikatu 14
Ei ole mitenkään varmaa, että sopimusprosessista löytyisi yksimielisyys, koska hallituksen ”tarjous” on pahasti epätasapainossa. Esillä olleilla eväillä duunari maksaa –
tavalla tai toisella – taloustalkoot ja edunsaajia ovat yritykset. Eteläranta varmaan riemuitsee. Asetelmaa pahentaa, että hallitus
yhä uhkaa ja kiristää säästöillä ja veronkorotuksilla, jos yhteiskuntasopimusta ei synny.
Täytyy muistaa, että elinekeinoelämä on
jo saanut paljon; palkkamalttia, kela-maksun poston ja yhteisöveron alennuksen. Kela-maksun poisto varsinkin oli iso alennus
työvoimakustannuksiin.
Kumpikaan toimi ole näkyvästi poikinut
investointeja, talouskasvua saati parempaa
työllisyyttä. Kumpikin toimi on mahdollistanut yritysten omistajien palkitsemisen avokätisillä osingoilla ja hyvän palkkakehityksen johtajille.
Tässä lehdessä tarkastellaan yhteiskuntasopimusta monesta vinkkelistä. Professori Matti Tuomala (s. 13) asettaa Sipiln hallituksen koko talousajattelun kyseenalaiseksi. Hänen mielestään se johtaa vääjäämättä työttömyyden pahenemiseen. Professori
pitää absurdina, että rahoitusmarkkinoiden
synnyttämää lamaa halutaan paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille.
Tuomo Lilja
[email protected]fi
puhumattakaan) välillä on lamavuosina kasvanut. Erityisen paljon kuilu kasvoi viime
vuonna, jolloin toimitusjohtajajoukon palkat ja rahabonukset kasvoivat 8,3 % vuodessa, kun kokoaikaisessa työsuhteessa olevan
suomalaisen ansiot kasvoivat 1,5 %.
Kyllä kansa Suomen talouden ongelmat
tajuaa, mutta eliitin häikäilemättömyyttä ja
moraalikatoa on vaikea sietää.
Nyt nämä moraalikadon siementäjät johtavat sitä kuoroa, joka vaatii 5 % leikkausta
yksikkötyökustannuksiin, millä he tarkoittavat tavallisen kansan palkkojen ja etuuksien
leikkauksia – tavalla tai toisella.
Tuomo Lilja
20810 Turku
040 506 1495,
[email protected]fi
ILMOITUSHINNAT
Tekstisivuilla neliväri-ilmoitukset 1,80 euroa/pmm.
Tekstin jälkeen neliväriilmoitukset 1,60 euroa/
pmm, mustavalkoiset 1,10
euro/pmm.
OSASTOILMOITUKSET
[email protected]fi
AINEISTOT
SÄHKÖPOSTILLA
Lehteen tuleva aineisto
mieluiten osoitteeseen
[email protected]fi.
Yhteyshenkilö:
Tuomo Lilja, puh. 09 773 971,
[email protected]fi
PAINOPAIKKA
Hämeen Paino Oy,
Forssa 2015
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
TONI LAIHO
Tuottavuuden helppo resepti
Vastaajana työehtosihteeri Toni
Laiho TEAMin
edunvalvontaosastolta.
harvat vapaapäivänsä – pekkaset – ansainneet.
Tehdäänkö Suomessa lyhyempää päivää kuin esim. EUmaissa keskimäärin?
Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on ollut esillä monenlaisia työaikojen heikennysvaihtoehtoja. Millä mielellä olet seurannut viime kuukausien työaikakeskusteluja?
– Keskusteluissa on ollut ainakin se harha, että Suomessa olisi jotenkin erityisen joustamattomat työajat. Ei pidä
paikkaansa. Työehtosopimukset mahdollistavat jo nykyisellään hyvin monipuolisen työaikojen käytön. Ongelma on uskallus sopia ja se johtuu useimmiten luottamuksen puutteesta
paikallisella tasolla.
Millainen yhteys tuottavuudella ja työajoilla on?
– Työajan pidentäminen ei
lisää tuottavuutta, ei prosessiteollisuudessa eikä edes kappaletavaratuotannossa. Sen sijaan tuottavuutta on mahdollista nostaa – paikallisesti sopien
– tuotantoa järkevöittämällä.
Työajat ovat tässä yksi osatekijä. Meillä on tästä monia hyviä
ja tuoreita esimerkkejä.
Hallituksen ja työnantajien
taholta on mm. väläytelty sadan tunnin vuosityöajan pidentämistä. Miltä se tuntuu?
– Tuntuu ajatuksena mahdottomalta. Sadan tunnin työ-
► MAAILMALTA
”Kun Suomessa
tulee tuotantoongelmia,
työmaalle kutsutaan konsultti
– monissa muissa
maissa kysytään
työporukalta,
mitenkäs me tämä
ongelma yhdessä
hoidettaisiin.”
ajan lisäys tarkoittaisi ainakin
kolmivuorotyössä työpäivien lisäämistä työvuoroluetteloon ja
päivätöissä esimerkiksi pekkaspäivien poistoa. TEAMin sopimusaloilla tehdään paljon vuorotyötä ja liitto on pitänyt tärkeänä työajan lyhentämistä ihmisten jaksamistakin ajatellen.
Samoin päivätyöntekijät ovat
HESSUN HERJAT
– Ei, Suomessa ollaan työajoissa suunnilleen EU:n keskitasoa. Se, missä olemme huonoja, on, että meidän työpaikoillamme väki ei tiedä asiakkaiden tarpeista, tilauskannasta ja tuotantotilanteesta. Se on
yritysten tahdosta kiinni. Kyllä
väki lähtee kehitystoimiin mukaan, jos heidät mukaan halutaan. Työntekijäthän parhaiten
tietävät, missä ovat tuotannon
pullonkaulat ja rajoitteet. Joku tässä mättää. Kun Suomessa tulee tuotanto-ongelmia,
työmaalle kutsutaan konsultti – monissa muissa maissa kysytään työporukalta, mitenkäs
me tämä ongelma yhdessä hoidettaisiin.
Tarkoitat, että paremmalla
yhteistoiminnalla saataisiin
tuottavuutta parannettua?
– Nimenomaan. Paremman
tuottavuuden helppo resepti
on parempi paikallinen yhteistoiminta – siellä on paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia.
Pitää vain muistaa, että tuottavuusongelma ei nykymaailmassa ratkea kiristämällä eikä
kuristamalla. Paikallisia sopimuksia ei kannata edes yrittää
tehdä sanellen vaan keskustellen, sopien ja luottamusta rakentaen.
Tuomo Lilja
Vapaakauppa-alueneuvottelut jatkuvat
Euroopan parlamentti hyväksyi heinäkuun alussa suosituksensa Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta, TTIP:stä.
Suositus on ohjeistus Euroopan komissiolle siitä,
millaisen sopimuksen se haluaa. Neuvottelut sopimuksesta jatkuvat ja aikanaan voimaantulosta
päättävät EU:ssa jäsenmaiden parlamentit ja EUparlamentti.
Yksi eniten TTIP-neuvotteluja hiertäneistä asioista on ollut investointisuoja. Investointisuojaan
liittyvää välimiesmenettelyä pidetään epädemokraattisena ja yksipuolisesti yritysten etuja ajavana.
Hyväksymässään suosituksessa Euroopan parlamentti esittää, että sijoittajien ja valtioiden uusi
riidanratkaisujärjestelmä korvaisi yksityiseen välimiesmenettelyyn nojaavan ISDS-lausekkeen. Uudessa järjestelmässä julkisesti nimitetyt, riippumattomat ammattituomarit käsittelisivät tapauksia
avoimesti julkisissa kuulemisissa. Järjestelmään sisältyisi myös muutoksenhakumekanismi.
!
Talouskasvuun vauhtia?
Toteutuessaan sopimus synnyttää maailman suurimman vapaakauppa-alueen, joka kattaa noin puolet maailmankaupasta.Sopimuksen uskotaan vauhdittavan talouskasvua ja parantavan työllisyyttä.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n
mukaan sopimuksen työllisyysvaikutuksia on selvitetty, ja niiden mukaan työpaikkojen määrä lisääntyisi ja palkat paranisivat.
SAK:ssa uskotaan, että sopimuksen avulla voidaan parhaimmillaan luoda maailmanlaajuisia
standardeja, jotka vievät maailmakauppaa avoimempaan ja reilumpaan suuntaan. SAK haluaa sopimukseen sisällytettävän sääntöjä kestävästä kehityksestä ja työelämän perusoikeuksista. EU:n solmimista kauppasopimuksista ovat tähän asti puuttuneet uskottavat taloudelliset seuraamukset yrityksille, jos ne esimerkiksi rikkovat työntekijöiden
perusoikeuksia.
Huonot kokemukset
huolestuttavat Yhdysvalloissa
Yhdysvaltojen ammattiliittojen keskusjärjestö AFL-CIO suhtautuu vapaakauppasopimukseen
varauksellisesti. Järjestö näkee, että TTIP on kopio Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksesta, NAFTA:sta, joka solmittiin Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon välillä yli 20 vuotta sitten. Sopimus on järjestön mukaan vähentänyt työpaikkoja ja heikentänyt työntekijöiden oikeuksia ja elintasoa sekä demokratiaa.
Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestön
ITUC:n raportissa viime vuodelta arvioidaan, että vuoteen 2010 mennessä kauppataseen alijäämä
Meksikon kanssa eliminoi lähes 700 000 keski- ja
hyväpalkkaista työpaikkaa Yhdysvalloista, joista
noin 60 prosenttia valmistusteollisuudesta.
Samalla työnantajien asema vahvistui ja ne ovat
pystyneet pakottamaan työntekijät hyväksymään
matalapalkkatyöt ja etujen pienentämisen.
Stoorisoppi
3
4
Ajankohtaista
LASIALAT
KILPAILUKYKY
Saint-Gobainin yt
ohi: 3 saa potkut
Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy:n Hyvinkään ja Forssan
tehtaiden yt-neuvottelut päättyivät heinäkuun puolivälissä.
Forssan tehtaalta irtisanotaan kolme henkilöä, joista kaksi tuotannosta ja yksi korjamolta. Lisäksi tuotannon väelle tulee loppuvuodeksi kuuden viikon lomautuksia. Ne eivät koske uunipäätä.
Hyvinkäällä tuotannon väkeä lomautetaan loppuvuonna
seitsemäksi viikoksi jo sovittujen lomautusten lisäksi. Muilla
osastoilla lomautukset ovat 2–3
viikkoa. Hyvinkään tehtaalla
on takana jo vuosia kestänyt ytputki. Forssan tehtaalla sen sijaan on vallinnut täystyöllisyys
parin vuoden ajan.
Sekä Hyvinkäällä että Forssassa neuvotteluiden piirissä
oli koko henkilöstö. Alunperin
uhkana oli lomautuksia ja Forssassa neljän työntekijän irtisanominen. Hyvinkään tehtaalla on noin 80 TEAMin jäsentä
ja Forssan tehtaalla noin 70. TL
!
KOMMENTTI
Suomen työaika
ei ole mitenkään
erityisen lyhyt
Propaganda yhteiskuntasopimuksen puolesta on pitänyt
sisällään väitteen, että Suomessa työaika olisi erittäin lyhyt.
Ei ole. Työajoista on monenlaisia tilastoja. Ehkä pätevin tapa on mitata keskimäärin vuodessa tehdyt tosiasialliset työtunnit. Alla olevat tiedot ovat
OECD:lta, vuodelta 2012.
!
Kreikka
Puola
Eesti
Unkari
Tsekki
Slovakia
Italia
Itävalta
Portugali
Espanja
Suomi
Iso-Britannia
Slovenia
Ruotsi
Luxembourg
Belgia
Tanska
Irlanti
Ranska
Norja
Saksa
Hollanti
2 034
1 929
1 889
1 888
1 800
1 785
1 752
1 699
1 691
1 686
1 672
1 654
1 640
1 621
1 609
1 574
1 546
1 529
1 479
1 420
1 397
1 381
Tuomo Lilja
Yhteiskuntasopimus
– täynnä avoimia kysymyksiä
Mahdollinen
sopimus on
monen mutkan
takana.
TUOMO LILJA
! Tätä kirjoitettaessa Sipilän porvarihallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus
on vielä alkutekijöissään. Palkansaajien keskusjärjestöistä
vain Akava on ehtinyt ilmoittamaan olevansa valmis neuvotteluihin.
Voitaneen pitää todennäköisenä, että myös työantajien järjestöt, tärkeimpänä Elinkeinoelämän Keskusliitto EK ,
ovat valmiita neuvotteluihin.
Mutta TEAMin keskusjärjestön SAK:n tilanne on jo kimurantimpi. SAK:n hallitus
käsittelee yhteiskuntasopimusta ensi kertaa 10.8. On aivan mahdollista, että tuolloin
ei vielä tehdä lopullista päätöstä SAK:n mukanaolosta tai
pois jättäytymisestä. Päätös
on tehtävä 21.8. mennessä.
Tällä hetkellä ei vielä alkuunkaan tiedetä, mitä asioita
yhteiskuntasopimusneuvotteluissa käsitellään. Vain neuvottelujen päämäärä on selvillä – se on Sipilän hallituksen ohjelmaan kirjattu tavoite
kilpailukyvyn parantamiseksi alentamalla yksikkötyökustannuksia vähintään 5 prosentilla sekä samalla työntekijöiden muutosturvan parantaminen. Hallituksen, sinänsä ihan
hyväksyttäviä muita tavoitteita ovat työllisyysasteen nostaminen 72 prosenttiin ja työllisten määrän vahvistaminen 110
000 henkilöllä. Hallitus myös
pyrkii tilanteeseen, missä teollisuuden investoinnit ylittävät
poistot. Se on hyvä tavoite.
Siihen, miten päätavoitteeseen eli yksikkötyökustannusten viiden prosentin alentamiseen yritettäisiin päästä, on Sipilän hallitus antanut väljähköt raamit. 21.8. mennessä
siis pitäisi keskusjärjestötasolla ensinnäkin neuvotella asialistasta eli käytännön keinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Toiseksi pitäisi syntyä hahmotelma prosessista 22.8.2015–
31.1.2017 väliseksi ajaksi ja kolmanneksi esitys täsmällisestä
aikataulusta ja välitavoitteista.
Lauri Lyly
Juha Sipilä
Jos 2017 saadaan neuvottelutulos, laskelman toimien vaikutuksista kilpailukykyyn tekee hallitus yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa sopiman mittaustavan mukaisesti.
votteluprosessi kuitenkin ta- oista, joista kaikista ei myökaa vaikutusmahdollisuuden hemmin kuitenkaan saavutesiihen, etteivät ihan pahim- ta neuvottelutulosta? Kaatuumat vaihtoehdot toteutuisi.
ko koko yhteiskuntasopimus,
Tässä on hankala harkin- ja astuvatko samalla voimaan
nan paikka. Vielä hanhallituksen uhkaamat
kalampi sen jälkeen,
säästötoimet ja vekun EK:n toimironkorotukset?
tusjohtaja Jyri
Miten palHäkämies ilkoista neuvomoitti (5.8.) etteltaisiin? Tästei yhteiskuntatä näyttää olesivut 5 ja
sopimusta synnyt
van erilaisia kä13
ilman työajan pisityksiä. EK:n toidennystä.
mitusjohtaja Häkämies on pitänyt esillä
Avoimia kysymyksiä
liittokierroksen mahdollisuutJos käy niin, että keskusjärjes- ta. SAK:n puheenjohtaja Lylyn
töt päättävät lähteä tavoittele- mukaan palkkakierros ja neumaan yhteiskuntasopimusta, vottelut yhteiskuntasopimuksesta ovat yksi paketti.
ketkä neuvottelisivat?
Suomessa on tehty huoSitä ei tiedetä, mutta todennäköisesti neuvottelut olisivat mattavan alhaisia palkkasoaluksi keskusjärjestöjohtoisia. pimuksia vuosille 2014, -15
Todennäköisesti perustettai- ja -16. Pahimmissa kilpailijasiin työryhmiä, joissa olisi mu- maissa Saksassa ja Ruotsissa
kana keskusjärjestöjen ja am- palkat nousevat noina vuosina
mattiliittojen edustajia. Am- huomattavasti nopeammin.
Tavallaan siis Suomen kusmattiliitot valvoisivat prosessia keskusjärjestöjen hallitus- tannuskilpailukyky on paranemassa jo aiemmin tehdyilten kautta.
Keskusjärjestöjen mah- lä päätöksillä.
dollinen neuvottelutulos olisi
suositus ammattiliitoille, joiTIETOKULMA
den pitäisi soveltaa se alakohtaisiin työehsopimuksiin, joita on noin 300. TEAM valvoo
Mitkä ovat yksikkö-työ15 tessiä.
kustannuksia?
" YksikkötyökustannukselMissä vaiheessa
la tarkoitetaan yhden ykammattiliitot omiin
sikön tuottamisen hintaa
neuvotteluihin?
työvoimakustannuksissa
Se ei ole tarkkaan tiedossa.
mitattuna.
Todennäköisesti vuoden 2016
" Teoriassa yksikkötyökuluessa. Nykyiset sopimukkustannukset alenevat, jos
set alkavat umpeutuvat alku(suhteessa kilpailijamaasyksystä 2016.
han) työn tuottavuus paraMuitakin avoimia kysynee, työn hinta alenee tai
myksiä on. Mitä esimerkiksi
tuotannon hinta nousee.
tapahtuu tilanteessa, että tehdään lista neuvoteltavista asi-
”Suomen kustannuskilpailukyky
on paranemassa
jo aiemmin
tehdyillä
päätöksillä.”
Ay-puolelta tulee
omia vaatimuksia
SAK:n puheenjohtaja Lauri
Lyly on todennut, että SAK tuo
neuvotteluihin omia tavoitteitaan, mm. muutosturvan, irtisanomistilanteiden paremman käsittelyn, osaamisen
vahvistamisen ja henkilöstön
aseman yrityksissä sekä pienituloisten kannustinloukkujen purkamisen. Lyly haluaa
myös, että työelämää koskevia hallituksen esityksiä käsitellään osana yhteiskuntasopimusneuvotteluja.
Miksi lähteä
leikkaamaan etuja?
Pääministeri Juha Sipilä on
moneen kertaan todennut, että kaikkien suomalaisten on
osallistuttava talouden kohentamistalkoisiin. Hän on kuitenkin avoimesti myöntänyt,
että suurin taakka tulee palkansaajien niskoille.
Siltä tosiaan näyttääse tekee ay-liikkeen aseman hankalaksi. Miksi lähteä ehdoin
tahdoin tekemään ratkaisuja,
joilla heikennetään niiden ihmisten etuja, joita edustetaan?
Toisaalta voi ajatella, että neu-
Jyri Häkämies
Lue
lisää!
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
GRAAFINEN ALA
Erwekolla käynnistyi
hankala yt
! Painotalo Erweko Oy aloitti 3.8.2015 yt-neuvottelut, jotka koskevat sekä Helsingin että Oulun toimipistettä. Neuvottelut kestävät vähintään kuusi
viikkoa.
Työnantajan alustavan arvion mukaan yhtiön toiminnan tervehdyttäminen edellyttää noin 37 henkilötyövuoden
säästöjä. Helsingin ja Oulun yksiköissä työskentelee yhteensä noin 65 teamilaista ja lisäksi
toimihenkilöitä.
Erwekon Helsingin yksikön
kirjatyöntekijöiden pääluottamusmies Merja Ruuskanen
pitää säästötavoitetta radikaalina varsinkin, kun yhtiön edel-
liset yt:t päättyivät vasta viime
lokakuussa. Tuolloin työnantaja ilmoitti alun perin enintään
14 henkilötyövuoden säästötarpeesta.
Ruuskasen mukaan neuvottelut käynnistyivät hyvässä
hengessä, ja Erwekolla tehdään
tällä hetkellä töitä normaalisti. Henkilöstö on kuitenkin varpaillaan työnantajan tulevien
ratkaisujen suhteen.
Erwekon Rovaniemellä sijainnut toimipiste lakkautettiin tämän vuoden maaliskuussa. Kaleva-konserniin kuuluvan
yrityksen tuotteita ovat muun
muassa painetut markkinointiesitteet ja asiakaslehdet. ST
GRAAFINEN ALA
Myös Huber Packaking aloitti yt:n
Graafisella alalla toimiva Huber Packaking Oy on heinäkuussa käynnistänyt kaikkia
henkilöstöryhmiä koskevan ytmenettelyn, joka saattaa johtaa yli kymmenen henkilön lo-
!
mauttamiseen tai irtisanomiseen.
Henkilöstön määrä on kokonaisuudessaan 96 henkilöä,
joista tuotannossa n. 80, heistä
kirjatyöntekijöitä on 17. TL
TEAMin linjat
Syyskausi pyörähti käyntiin
työmarkkinaneuvotteluilla
K
esän vapaat ovat takana ja vilkas työmarkkinasyksy on alkanut. Uutena puheenjohtajana oli
mukava tavata TEAMin jäseniä ja saada
kentän viestejä Porin ja Valkeakosken
tapaamisissa, ja nauttia samalla Suomen kesästä ja hyvästä musiikista. Jäsenistön viestit ja työpaikkojen tuntemus
ovat tärkeitä, jotta voimme viedä oikeita
asioita neuvottelupöydissä ja vaikuttamistyössä eteenpäin.
Elokuussa TEAM käy eri työnantajapöydissä alakohtaiset sovellutusneuvottelut keskitetyn työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkoista. Neuvoteltavaa ei käytännössä juuri ole, sillä ensi vuoden palkankorotukset ovat pienet. Palkkamaltti merkitsee sitä, että Suomen kustannuskilpailukyky paranee ja työntekijät kantavat
vastuuta taloudesta, työllisyydestä ja
investoinneista.
***
KESÄLLÄ ON PUHUTTU ns. yhteiskun-
YRITYSKAUPAT
Painotalo Libris myyty
! Perinteisen helsinkiläisen
painotalo Libris Oy:n omistuspohja on muuttunut. Koko osakekanta on myyty Mediamix
Factory Oy:lle, joka aikoo pysyä
taustalla omistusyhtiönä. Mediamixin omistaa Paul Martin.
Libris ilmoittaa, että sen liiketoiminta jatkuu normaalisti painottuen kuitenkin tulevaisuudessa vahvemmin monikanavaisuuteen ja digitaalisiin palveluihin. Yhtiössä työskentelee tällä hetkellä kolmattakymmentä TEAMin jäsentä.
Toimitusjohtajana Libris
Oy:ssä jatkaa Mikko Ilomäki.
Libristä 1930-luvulta lähtien
omistanut Väisäsen suku on
luopunut kokonaan omistuksistaan yhtiössä.
Libris kertoo, että omistamansa toimitalon toimisto-osasta on vuokrattu Koliprint Oy:lle tilaa, johon sijoittuu Koliprintin johto ja Helsingin myyntikonttori. Yhtiöt ovat
päättäneet tehdä myös toisiaan
täydentävässä liiketoiminnassaan laajaa yhteistyötä. TL
GRAAFINEN ALA
Hansaprintille tulossa lomautuksia
Hansaprint Oy:n Print-yksikön jälkikäsittelyssä alkoi juhannuksen alla 16.6. yt-menettely. Neuvottelut keskeytettiin lomien ajaksi ja ne jatkuvat
10.8. Yhtiön ilmoituksen mukaan neuvottelujen perusteena
ovat tuotannolliset ja taloudelliset syyt ja toiminnan uudelleenjärjestelyt kustannussäästöjen aikaansaamiseksi.
Mahdolliset henkilöstövaikutukset koskevat kaikkia Hansaprint Oy:n Print-yksikön jälkikäsittelyn työntekijöitä. Tulossa on lomautuksia toistai!
seksi ja määräajaksi. Toistaiseksi lomautetuksi joutunee
enintään kahdeksan henkilöä
ja määräajaksi korkeintaan 90
päiväksi koko em. toimintojen
henkilöstö.
Lomautukset toistaiseksi on
suunniteltu toteutettavan neuvottelujen päätyttyä vuoden
2015 lopun aikana. Määräaikaisia lomautuksia on suunniteltu
toteuttavan vuoden 2015 ja kevään 2016 aikana. Vähentämisen kohteeksi joutuvat henkilöt määräytyvät työn loppumisen mukaan. TL
5
tasopimuksesta. Kysymys on siitä, että maan hallitus tavoittelee yksikkötyökustannusten alentamista vähintään
5 prosentilla työaikoja pidentämällä sekä työntekijöiden muutosturvan parantamista. Kyse on siis perinteisistä
työmarkkina-asioista.
Esitetty 100 tunnin työajan pidennys
ei ota huomioon yritysten erilaisia tilanteita ja tarpeita. Osalla yrityksistä pyyhkii hyvin. Työpaikoilla tarvitaan joustavampia työaikaratkaisuja niin työnantajan kuin työntekijöidenkin näkökulmasta. Esimerkiksi paikallisesti sovitut työaikapankit ja työaikajärjestelyt ovat käytössä monilla työpaikoillamme. Tuottavuuden parantaminen edellyttää investointeja ja tuotekehitystä,
sekä työn organisoinnin ja osaamisen
kehittämistä, yhteistyössä henkilöstön
kanssa.
100 tunnin työajan pidennys merkitsisi monilla työpaikoilla irtisanomisia ja
lomautuksia, näin etenkin, jos tehdään
keskeytymätöntä kolmivuorotyötä.
Työajan pidentäminen vaikeuttaisi perheiden arkea ja heikentäisi työssä jaksamista, varsinkin ikääntyneillä ja vuorotyötä tekevillä. On muistettava, että työ-
markkinakeskusjärjestöt sopivat eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeiän nostamisesta ja sitomisesta eliniän muutoksiin, eli elinikäinen työaikamme pitenee
ja väki työpaikoilla on jatkossa entistä
iäkkäämpää.
***
HALLITUS ON ILMOITTANUT poikkeuksel-
lisesta kiristysruuvista yhteiskuntasopimuksen avittamiseksi, eli hallitus on tekemässä 1,5 miljardin lisäsäästöt (mm.
lapsilisiin, sosiaaliturvan indeksikorotuksiin, aikuiskoulutustukeen, vuorotteluvapaa lopetetaan) ja veronkorotukset, jos sen mielestä yhteiskuntasopimus ei synny riittävän kattavasti. Lisäksi hallitus on heikentämässä ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja työlainsäädännön turvaa sekä puuttumassa
paikallisen sopimisen sääntöihin. Nämä asiat ovat työmarkkina-asioita, jotka
on perinteisesti linjattu kolmikantaisesti, ei hallituksen sanelulla.
Hallitus painottaa työvoimakustannusten alentamista (muista tuotannontekijöistä ei puhuta, esim. raaka-aineiden hinnat) ja työntekijöiden asemaa
heikentäviä työelämälinjauksia. Onkin kysyttävä, miten yritykset ja työnantajat kantavat vastuuta tuottavuudesta, investoinneista ja työpaikoista? Miten yrityksissä hyödynnetään ja kasvatetaan henkilöstön osaamista ja tuetaan
ihmisiä muutostilanteissa? Eikö hallituksen tulisi sanelun sijaan edistää työmarkkinoiden yhteistyötä ja neuvotteluja sekä vahvistaa tuotekehityksen,
tutkimuksen ja tuottavuuden kasvun
edellytyksiä?
YHTEISKUNTASOPIMUSPROSESSIIN on
työmarkkinakeskusjärjestöjen lisäksi
pyydetty entinen valtakunnansovittelija Juhani Salonius. Salonius on luotettavana sovittelija, ja toivottavasti hän
tuo neuvotteluprosessiin tarvittavaa tasapainoa ja työelämän asiantuntemusta. SAK:n linjaa puidaan parissa kokouksessa elokuun aikana, ja uskon, että
olemme yhtä mieltä siitä, että asialistalle on saatava työnantajien vastuuseen,
tuottavuuteen ja työntekijöiden turvaan
liittyviä asioita.
Heli Puura
[email protected]fi
Kirjoittaja on TEAMin puheenjohtaja
6
Ajankohtaista
TEKSTIILIHUOLTOALA
Kolme saa potkut
Turun Comfortalta
Comforta Oy:n Turun palvelukeskuksen yt-neuvottelut
ovat päättyneet. Neuvottelujen
lopputuloksena neljän työntekijän työsuhde päättyy tuotannollisista ja taloudellisista syistä. Suunniteltujen toimenpiteiden vaikutusten arvioitiin yt:n
alussa johtavan yhdeksän työsuhteen päättymiseen.
Neuvottelujen piirissä oli
yhteensä 57 henkilöä. Kaiken
kaikkiaan Comforta työllistää
Turun palvelukeskuksessa 63
työntekijää.
Neuvottelut aloitettiin toukokuussa ja ne koskivat palvelukeskuksen tekstiilihuoltajia
ja kunnossapidon työntekijöitä. Neuvotteluissa päästiin sopimukseen uudesta päivitetystä työaikasopimuksesta. Uusi
työaikasopimus vähensi irtisanottavien määrää.
Yt:n taustalla oli vuonna
2013 solmitun työaikasopimuksen päättyminen sekä yleinen
taloudellinen tilanne, joka heijastuu huollettavien tekstiilien
määrään. TL
!
EDUNVALVONTA
Ryhmäkanne olisi
myös yritysten etu
Nykyistä laajemmista ryhmäkanneoikeuksista ei ole haittaa elinkeinoelämän toiminnalle, arvioi SAK:n päälakimies
Timo Koskinen. Hänen mielestään järjestöille myönnettävä kanneoikeus olisi sen sijaan
kaikkien osapuolten etu.
– Mahdollisuus ryhmäkanteisiin paitsi parantaisi yksityisten henkilöiden oikeusturvaa, olisi myös elinkeinoelämän etu, sillä jo pelkällä olemassaolollaan se ehkäisee epätervettä kilpailua. Tämä lisäisi
osaltaan työelämän vakautta,
Koskinen perusteli Ilkka-lehdessä 27.7.
Hän uskoo, että järjestöille
myönnettävä kanneoikeus toisi myös säästöjä kaikille osapuolille.
– Järjestöt pystyisivät nykyistä laajemman kanneoikeuden avulla kokoamaan useampaa henkilöä vastaan tehdyt
oikeudenloukkaukset samaan
kanteeseen tehokkaasti.
Suomen ryhmäkannejärjestelmän soveltamisala on erittäin suppea verrattuna muihin
maihin, sillä Suomessa ryhmäkanteen voi nostaa vain viranomainen kuluttaja-asioissa.
Maissa, joissa on jo käytössä laajat kanneoikeudet, ei ole
huomattu ryhmäkanteiden
käytön häiritsevän elinkeinoelämää.
!
Intiim nro 8
I
12.8.2015
RENGASALA
Nokian Renkailla alkaa raju
Nokian Renkaat Oyj ilmoitti viime perjantaina yt-menettelystä, joka saattaa
johtaa 150 henkilön irtisanomiseen.
TUOMO LILJA
Yhtiössä käytiin edellinen suuren luokan yt v. 2008.
Tuolloin vähennettiin yli 230
työntekijää. Nokian Renkaiden väen saneeraukset ovat
aina omituinen asia, sillä yhtiötä pidetään maailman parhaana rengastehtaana ja se on
vuosikymmeniä ollut erittäin
kannattava.
!
Petri Sorvali
– Uutinen on otettu tyrmistyksellä vastaan Nokian tehtailla. Minusta yt-ilmoitus on rajua ylireagointia. Yhtiö todellakin on ollut pitkään erittäin kannattava, sanoo autonrengaspuolen pääluottamusmies Petri
Sorvali.
Hän korostaa, että Nokian Renkaat -konserni ei ole
millään mittarilla kriisiyritys,
vaan yksi Suomen menestyneimmistä.
– Vaikka liikevaihto on laskenut muutaman vuoden, liiketulosprosentti on ollut reippaasti yli 20. Täksi vuodeksi
konserni ennakoi, että voittoa
tulee lähes samaan tahtiin.
Yt-neuvotteluilla tavoiteltu
8 miljoonan euron vuotuinen
säästö olisi Nokian tehtaalle ja
sen työntekijöille raskas isku.
– Konsernille se on kuitenkin taskurahaa. Esimerkik-
si pelkästään vuoden 2014 tuloksestaan Nokian Renkaat
jakoi yli 190 miljoonaa eroa
osinkoina, eli melkein koko
liikevoittonsa. Eihän tällaisessa asetelmassa ole mitään järkeä, Sorvali sanoo.
– Palkansaajiltakin odotetaan aina malttia. Samaa voisi odottaa yrityksiltä ja yritysten omistajilta. Rengasmarkkinoilla on aina se tilanne, että tuotteet kuluvat tasaisesti.
Heikomman kysynnän jaksoja seuraa aina parempi kysyntä. Nokian Renkaat on sellaisessa taloudellisessa kunnossa, että sillä olisi varaa maltilla mennä hiljaisempien kausien yli. Lomautukset ovat aina
parempi vaihtoehto kuin irtisanomiset. Työntekijäpuoli
tulee alkavissa neuvotteluissa esittämään lomautuksia irtisanomisten tilalle ja kaikissa tapauksissa pyrimme painamaan irtisanomisten määrän niin alas kuin mahdollista, hän lisää.
Yt:n kuluessa selviää, aiotaanko Nokialta siirtää pysyvämmin tuotantoa Pietarin
ERITTÄIN KANNATTAVAA.
Nokian Renkaat on yksi
Suomen kannattavimmsita
firmoista. Viime vuonna yhtiö
jakoi osinkoina 190 miljoonaa
euroa. Nyt alkavalla yt:llä
yhtiö hakee 8 miljoonan euron
säästöjä.
Vanha taistelupari: Tieto vähentäisi yt-tuskaa
HANNU OITTINEN
Petri Sorvali ja Sirkka Hagman uskovat,
että myös Nokian Renkaissa olisi vältytty turhilta ihmisuhreilta, jos tiukoissa
paikoissa olisi ollut oikeaa tietoa ja
avoimuutta.
HANNU OITTINEN
! Nokian Renkaat Oyj on suomalaisen työmarkkinakäytännön ja teorian koelaboratorio
hyvässä ja pahassa. Se, joka on
kokenut tai nähnyt 1980-luvun sairaslomalaisten irtisanomiset, 1990-luvulla olleen
suojasään räntäsateineen,
mittavat tuotannon siirrot Venäjälle ja vuoden 2008 raskaat
yt-neuvottelut irtisanomisineen, tietää asian todeksi.
Asian pohtiminen on ajankohtaista, koska rengastehtaan pitkäaikainen henkilöstöpäällikkö Sirkka Hagman
väitteli toukokuussa tohtoriksi Tampereen teknillisessä yliopistossa aiheenaan Oppivan organisaation kehittäminen osaavaksi organisaatioksi. Rengastyöläisestä päällikkötasolle ja tohtoriksi edennyt
Hagman keräsi tutkimusaineistonsa työn ohessa vuosien 1991–2012 välisenä aikana.
Hagman kritsoi väitöstutkimuksessaan monia yritys-
käytäntöjä, kuten päätöksien
taustana olevan tiedon panttaamista, autoritääristä yrityskulttuuria ja henkilöstön näkemistä ensisijaisesti kulueränä.
– Se konkretisoituu erityisesti yt-neuvotteluissa. Jos
luottamushenkilöillä olisi käytössään perustellut ja ajantasaiset faktat, olisi neuvottelutilanne tasapuolinen, henkilöstö tietäisi missä mennään
ja miksi. Mielestäni jopa ytlakia pitäisi muuttaa niin, että tiedottaminen kesken neuvotteluprosessin kävisi mahdolliseksi, Sirkka Hagman kiteyttää keskeisiä päätelmiään.
Hyviäkin aikoja on ollut
Ajankohtainen aihe on taustalla, kun rengastehtaan pääluottamusmies ja ammattiosaston puheenjohtaja Petri
Sorvali lähtee Hagmanin kanssa keskusteluun yrityselämän
ja työläisten edunvalvonnan
kipeistä kysymyksistä. Sorvalin siviilirohkeutta osoittaa se,
että hän uskaltautuu vuoro-
DUUNARI JA TOHTORI. Pääluottamusmies Petri Sorvali ja tohtori
Sirkka Hagman liputtavat avoimemman tiedottamisen puolesta.
Aiemmin he ottivat tulisestikin yhteen Nokian Renkaiden rajuissa
yt-neuvotteluissa.
puheluun henkilön kanssa, joka on herättänyt ristiriitaisia
tunteita rengastehtaalla kahta
puolta luokkarajaa.
– Vuoden 2008 yt-neuvotteluissa olin aika tuore pääluottamusmies, mutta sen voin sanoa, että avoimesta tiedottamisesta olisi ollut suuri apu. Olen
Sirkan kanssa samaa mieltä,
että yt-lakia pitäisi muuttaa,
sanokoon SAK:n asiantuntijat
mitä hyvänsä. Vaikka lopputulos ei välttämättä paljon muuttuisi, reilulla pelillä olisi suuri
merkitys henkilöstön jaksamiselle, Petri Sorvali sanoo.
Molemmat muistelevat
1990-luvulla vallinnutta avoimemman työkulttuurin aikaa,
jolloin vaikeistakin paikoista
selvittiin pienemmin inhimillisin vaurioin, ilman yt-invalideja. Silloinen johto halusi ayliikkeen olevan mukana kaikissa vaiheissa.
– Kun toimitusjohtaja sanoi, että ketään ei irtisanota, se loi vahvan turvallisuuden tunteen. Siihen luotettiin
myös työntekijäpuolella. Tosin siihen tarvittiin asiasta vakuuttuneita luottamushenkilöitä, kuten pitkäaikainen
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
7
► YLI RAJOJEN
yt-menettely
JYRKI LUUKKONEN
FIFA rikkoo työntekijöiden
oikeuksia kisatyömailla Qatarissa
Heijastuu
yhteiskuntasopimukseen
Sorvali valittiin viime kesäkuussa TEAMin hallitukseen.
Liitto joutuu lähiaikoina ottamaan kantaa yhteiskuntasopimukseen.
– Olen suhtautunut siihen
kriittisesti ja nyt kriittisyys vain
kasvaa. Muutosturvaan pitää
tulla kunnon remontti, irtisanomissuojan ja yt-lain parantamisesta on saatava takeet ennen
kuin minut saa suostumaan
edes neuvotteluihin yhteiskuntasopimuksesta, Sorvali sanoo.
– Yhteiskuntasopimuksen
valmistelussa on vaadittu työaikojen pidennystä. Tällaisessa
irtisanomistilanteessako alkaisimme pidentää työaikaa? Siinä
ei olisi mitään järkeä. Irtisanottavien määrä vain kasvaisi, jos
jäljellejäävien työaikaa lisättäisiin, hän lisää.
työsuojeluvaltuutettu Reijo
Forsman, Hagman jatkaa.
Tiedonpuutteesta
ongelmia
Eräät Hagmanin opit menivät
jo tuolloin läpi, tosin suhdanteiden ja asenteiden mukaan
sahaten.
– Nostit esiin elinikäisen oppimisen teemaa. Pidin sitä alkuun huuhaana ja moni suoraan vastusti, siitä jopa luovuttiin välillä. Mutta se on varmaan
yksi hyvinvoinnin ja menestyksen ehtoja muuttuvassa työelämässä, Petri Sorvali tuumii.
Välillä on epäilty, että yrityskulttuuria johdettaisiin EK:n
päämajasta, mutta Sorvali ei
usko sitä. Kyse on hänen mukaansa paikallisista oloista, joihin kulloisenkin johdon arvoilla ja asenteilla on iso merkitys. Silloin taas yleisten normien muutoksilla on sitäkin tärkeämpi asema.
Traumoja vuodelta 2008
V. 2008 potkut kaikkineen oli
niin kova paikka, että silloinen
henkilöstöpäällikkö ja pääluottamusmies ovat saaneet siitä kestotrauman. Tai ainakin
määräaikaisen.
– Tunnen myötähäpeää rengastehtaan silloista johtoa kohtaan yt-neuvottelujen hoidosta,
Sorvali sanoa napauttaa.
Aitoa tietoa ja avointa tiedottamista olisi tarvittu silloin, sitä
tarvitaan nyt ja aina. Hagman ja
Sorvali ovat sitä mieltä, että tieto ja osallistuminen eivät sitouta työntekijöitä ja heidän luottamushenkilöitään väärällä tavalla yritykseen. Firma on firma
ja työläinen on työläinen.
– Avoimen yrityskulttuurin
”Tunnen myötähäpeää rengastehtaan silloista johtoa
kohtaan yt-neuvottelujen hoidosta.”
aikaan Nokian Renkaat oli yksi
maailman kannattavimpia yrityksiä, eli ei tieto ja osallistuminen firmaa nurin vie. Työntekijät ymmärtävät myös, jos markkinat eivät vedä. Juuri tiedonpuute johtaa huhuihin ja epäluottamukseen. Olen aina kertonut kaiken, minkä olen tiennyt, Sorvali sanoo.
Vain ”pörssisensitiiviset asiat” ovat luvanvaraista kerrottavaa, kuten Hagman muistuttaa.
Vanhoilla eväillä
ei menestytä
Mutta mitä eväitä Hagmanin
tutkimuksessaan esittämät teesit antavat konkreettiseen käy-
Qatarissa vuonna 2022 pidettävien jalkapallon
MM-kisojen rakennustyömaiden surkeissa työoloissa ei ole tapahtunut parannusta. Työntekijöitä kuolee huonojen työolosuhteiden takia, sillä edes alkeellisimpia työturvallisuuskäytäntöjä ei noudateta. Kansainvälisen ay-liikkeen mukaan työmailla on kuollut
yli 1 200 siirtotyöläistä. Lukuun sisältyvät kaikki kisojen myöntämisen jälkeen tapahtuneet siirtotyöläisten
kuolemat Qatarissa.
Kansainvälinen ay-liike on raportoinut myös pakkotyöstä kisatyömailla. Työntekijöille ei makseta sovittuja palkkoja, ulkomaiselta työvoimalta takavarikoidaan passit, eikä pakkotyön käytöstä ja ihmissalakuljetuksesta määrätä rangaistuksia työnantajille.
Ay-liike uskoo, että FIFA puuttuu jatkossa hanakammin työntekijöiden oikeuksia koskeviin epäkohtiin, sillä Qatar saattaa menettää kisaisännyyden, jos
se ei uudista työlainsäädäntöään.
Vaadi FIFAa kunnioittamaan työntekijöiden oikeuksia allekirjoittamalla SASKin vetoomus: www.sask.fi.
!
tehtaalle. Sorvalin mielestä siinä ei olisi järkeä.
– Jos tämänhetkinen kysyntäongelma tulee Venäjän-kaupasta, miksi siirtää tuotantoa
Nokia Pietariin?
täntöön työpaikoilla? Ovathan
ne tiivistelmä liki kahden vuosikymmenen ajalta tuuliselta työpaikalta, joten kattavuutta on varmaan yli yritys- ja ammattialarajojen.
– Tässä on pohja palata siihen luottamuksen kauteen, joka meillä parhaimmillaan oli.
Lyhyesti sanottuna yrityksen
pitää kertoa avoimesti, mistä
on kulloinkin kyse ja henkilöstön on päästävä osallistumaan
sen omaa asemaa koskeviin
päätöksiin. Yt-lakia on muutettava tältä osin, Sorvali kiteyttää.
– Henkilöstöön ja sen jatkuvaan koulutukseen on satsattava pitkällä tähtäimellä, kvartaaliajattelu ei sovi tähän. Yritysjohto ja luottamushenkilöt on
velvoitettava jatkuvaan vuorovaikutukseen. Ja tiedotuksessa
pitää olla käytössä kuukausi-,
viikko-, vuorokausi- ja vuoromalli. Tiedän mistä puhun, kun
aloitin renkaantekijänä ja nyt
olen tohtori. Vanhoilla eväillä työntekijä ei kestä eikä yritys
menesty, Hagman tiivistää väitöstutkimuksensa.
Molemmat keskustelijat lähettävät kipakat terveisensä
pääministeri Juha Sipilälle ja
Suomen hallitukselle. Viestin
sisältö on helppo päätellä.
HUOM. Tämä haastattelu on
tehty ennen viimeisimmän yt:n
alkua.
Goodyear sulkee tehtaansa
Iso-Britanniassa
Maailmanlaajuisesti noin 75 000 ihmistä työllistävä yhdysvaltalainen rengasvalmistaja Goodyear on ilmoittanut sulkevansa tehtaansa Wolverhamptonissa, Iso-Britanniassa. Kaikkien 330 työntekijän odotetaan menettävän työpaikkansa. Tehtaan sulkeminen
on osa yhtiön Euroopan laajuista uudelleen järjestämistä.
Työntekijöiden ammattiliitto Unite varoittaa, että
sulkemisella on työpaikkojen menetysten lisäksi vakavia seurannaisvaikutuksia alueen talouteen. Tehtaan pinnoitusyksikön arvioidaan sulkeutuvan lokakuussa 2015 ja kumiseosyksikön tammikuussa 2017.
!
Myanmarissa iloitaan
uudesta vähimmäispalkasta
Myanmarissa maan hallitus, työnantajajärjestöt ja
ammattiliitot pääsivät sopuun maan ensimmäisestä
vähimmäispalkkalaista. Vähimmäispalkka tulee olemaan 3,2 dollaria päivässä. Lakia sovelletaan työpaikoilla, joissa on vähintään 15 työntekijää, ja se perustuu kahdeksan tunnin työpäivään.
Kun lain toteutumista arvioidaan vuoden kuluttua, liitot aikovat uusia vaatimuksensa soveltamisalan laajentamisesta työpaikoille, joissa on vähintään
viisi työntekijää.
Myanmarissa ammattiliittojen toiminta sallittiin
vasta vuonna 2012. Neuvottelutulos on hyvä alku liitoille, jotka ovat alusta lähtien vaatineet elämiseen
riittäviä palkkoja ja lyhyempiä työaikoja. Esimerkiksi
sadan dollarin kuukausipalkkaan on ollut mahdollista päästä vain tekemällä viikossa 12–16 tuntia ylitöitä
44–46-tuntisen normaalityöajan lisäksi.
!
Mulberryn puututtava turkkilaisen
sopimusvalmistajansa toimiin
Teollisuutta edustava maailmanjärjestö IndustriALL vaatii luksustuotemerkki Mulberrya puuttumaan
työriitaan sen turkkilaisella käsilaukkuvalmistajalla,
SF Leatherillä. Yritys irtisanoi viime maaliskuussa 14
työntekijää heidän liittyessään ammattiyhdistykseen.
Mulberry on tehtaan suurin valmistuttaja ja ay-liike
vetoaakin sen maailmanlaajuisiin hankintaperiaatteisiin, jotka sisältävät työntekijöiden perusoikeuksien
kunnioittamisen, kuten ammattiyhdistykseen liittymisen. SF Leather selvästi loukkaa näitä periaatteita.
!
Stoorisoppi
8
Ajankohtaista
Intiim nro 8
I
12.8.2015
SIRPA TASKINEN
HYVÄ TYÖPAIKKA.
Marjaana Korhonen
viihtyy Savon Sanomilla
asiakasneuvojana. Hänen
mielestään on tärkeää, että
henkilöstön näkökulma
otetaan huomioon mediaalan muutoksessa.
LUOTTAMUSMIES
Jatkuva muutos haastaa työntekijät
Marjaana Korhonen tietää, että pääluottamusmiehen pitää välillä mennä
epämukavuusalueillekin.
SIRPA TASKINEN
– Hyppäsin viisi vuotta sitten
melko lailla liikkuvaan junaan,
mutta hyvin olen viihtynyt, sanoo Savon Sanomilla asiakasneuvojana työskentelevä Marjaana Korhonen.
Vertauksella hän viittaa työpaikkaansa ja laajemminkin
koko murroksessa elävään media-alaan, jolla yt-neuvottelut
ovat tuttuja liian monille, painettujen lehtien levikit laskevat
ja uusia mahdollisuuksia mietitään tinkaan.
Alan työntekijöille muutoksesta on tullut pysyvä ilmiö, sillä työtehtäviä kehitetään ja järjestellään uudelleen jatkuvasti.
Korhonen on myös työpaikkansa ja viiden muun lehden pääluottamusmies.
– Työntekijälle on tietysti uuvuttavaa, kun joutuu koko
ajan opettelemaan uutta. Luottamushenkilönä teen parhaani,
jotta saataisiin jo hyvissä ajoin
työntekijöiden näkemystä siitä, miten asiat kannattaisi teh!
dä. En pidä turhasta länkytyksestä, vaan asioille on ainakin
yritettävä tehdä jotain, Korhonen kertoo.
”Ei miellyttävä tilanne
kenellekään”
Tämän vuoden alkupuolella hänen omalla työpaikallaan käytiin yt-neuvotteluja. Työt loppuivat neljältä toimihenkilöltä,
mutta onneksi kuitenkin kahdelle heistä löytyi määräaikaisia tehtäviä. Korhonen oli mukana tilaisuuksissa, joissa synkät uutiset kerrottiin irtisanotuille.
– Se ei kyllä ole kenellekään
mitenkään miellyttävä tilanne,
hän sanoo vakavana.
Pääluottamusmiehenä hän
on ehtinyt olla vajaan kauden.
Häntä kysyttiin tehtävään, kun
hän oli vasta palaamassa töihin
äitiyslomalta. Kotona oli kaksi
pientä lasta, joten hän puntaroi
asiaa tarkkaan.
– Sitten ajattelin, että jäisin
itsekin vaille edustusta, sillä
muitakaan halukkaita ei ollut.
KUKA
NIMI Marjaana Korhonen, 31
TYÖPAIKKA Savon Sanomat,
Kuopio
TYÖTEHTÄVÄ Asiakasneuvoja
PERHE Aviomies sekä 2- ja
6-vuotiaat pojat
HARRASTUKSET Korttiaskartelu, kirpputorit, sauvakävely ja
kuntosali
”Pyrin siihen, että
erottelen asiat,
joihin en voi vaikuttaa ja päästän
niistä irti, jotta ne
eivät kuormittaisi
turhaan.”
Lisäksi minulla oli kyllä suuri halu oppia ja ymmärtää työelämää ja yhteiskuntaa laajemmin. Lopulta uteliaisuus voitti,
hän muistelee.
Hyvät työkaverit
kannattelevat
Pääluottamusmiehenä Korhonen tietää, että ikävät asiat eivät katoa vitkuttelemalla. Niinpä usein on vain pureuduttava
asiaan, joka saattaa vaatia hyvinkin paljon selvittelyä.
– Pyrin siihen, että erottelen
asiat, joihin en voi vaikuttaa ja
päästän niistä irti, jotta ne eivät kuormittaisi turhaan, hän
kertoo.
Vaikka ajoittain työkiireet
kasautuvat, Korhonen ei ole
juuri luottamustoimeen ryhtymistään katunut. Hyvä työporukka takaa sen, että aamuisin
töihin on mukava tulla. Jos asiat hetkellisesti uhkaavat kärjistyä, pyrkii hän rauhoittelemaan
tilannetta ja selvittämään, mistä oikeasti on kyse.
Yhteistoimintaa työnantajan kanssa hän pitää toimivana, sillä molemmilla osapuolilla on halu hoitaa asiat keskustelemalla.
Hän kokee, että useimmiten
työntekijöitä kuunnellaan ja et-
tä työnantajalla on aito halu parantaa asioita.
Istumatyössä on
omat riskinsä
Kuten monet viimeaikoina uutisoidut tutkimukset osoittavat,
koettelee jatkuva istuminenkin
työntekijöiden terveyttä. Niinpä Korhonen pyrkii vapaa-ajalla huolehtimaan omasta kunnostaan.
Hänen omimpia liikuntalajejaan ovat sauvakävely ja kuntosali. Lisäksi nelihenkisen perheen arkeen kuuluu hyötyliikunta, sillä heillä ei ole autoa.
Siten matkat taitetaan polkupyörillä säässä kuin säässä.
Mutta miten pääluottamusmiehen psyyke kestää alati
muuttuvalla media-alalla?
– Olen tyytyväinen siihen
työhön, mikä minulla on. Kun
tulee muutosta, ajattelen työntekijänä, että helpommin niitä
jaksaa, kun asenne on kohdallaan ja ottaa muutokset vastaan
sekä tekee niistä työn kannalta
mahdollisimman toimivia.
– Protestoiminenkin on sallittua ja jopa suotavaa, mutta poikkiteloin on turha asettua, koska sillä vaikeuttaa vain
omaa asemaansa, päättää Korhonen.
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
Selänpesijä
GALLUP
TARVITAANKO
YHTEISKUNTASOPIMUSTA?
Eettistä edunvalvontaa
Schweitzerin hengessä
S
Kysyimme teamilaista,
onko Suomessa tarvetta
yhteiskuntasopimukselle.
?
EDUSKUNTA
uomen Kuvalehden kanEn tältä istumalta usko, etsikuvassa 24.7.2015 potä hän olisi kasvattamassa yhteiseeraa kaikin puolin sharsen painoarvoa suhteessa yksimantti yritysjohtaja Anne Bertyiseen, vaan kyse on päinvastainer otsikolla ”Keikkaministeri sesta. Meillä esimerkiksi on yhAnne Berner päätti, ettei lähde
teisesti kustannettu ja tarjontanpolitiikkaan. Nyt hän on minissa ja hinta-laadun suhteen ylivoiteri.” Jutussa hän nimeää poliitmainen Yleisradio, koko kansan
tiseksi esikuvakseen muun mukulttuuri-, sivistys- ja viihdelaiassa Albert Einsteinin.
tos. Yksityisomisteisen median
Mielenkiintoista. Wikipedimielestä Ylen pitäisi olla nykyisan mukaan suhteellisuusteoritä suppeampi ja huonompi: se ei
an kehittänyt fyysikko oli sosiesimerkiksi saisi kehittää nettialisti opiskeluvuosistaan lähtitarjontaansa, koska se kilpailee
en. Taisi yritysjohtaja Berner sityksityisen median kanssa. Ministenkin tarkoittaa toista Albertia,
teri Bernerillä ei kuulemma vielä
Schweitzeria, hyväntekijää, joole selkeää kantaa siihen, miten
Ministeri Anne Berner
ka aikanaan syvään Afrikkaan
Yle istuu yksityisen median isoon
perustamassaan sairaalassa hoiti
kuvaan. En ihmettelisi, jos Berneon äärikapitalisen ajatusmaksutta köyhiä toteuttaakseen
rin kannaksi tulisi pyrkimys popaja Liberan tärkeitä
muun muassa Jeesuksen korliittisin päätöksin heikentää hytaustavoimia.
keita eettisiä vaatimuksia. Bervän yhteisen toimintaedellytyksiä
ner taas on Helsingin uuden lashuonomman yksityisen hyväksi.
tensairaalan pystyttämisen puuhanaisia. Miten 24/7
viikossa töitä tekevä (kuten yrittäjät absurdin hausMINISTERI BERNER ON äärikapitalistisen ajatuspaja Likasti usein uskottelevat) yritysjohtaja ehtisi hankberan tärkeitä taustavoimia. Liberan ajattelussa suokia kunnollisen yleissivistyksen? Albert kuin Albert,
malainen ay-liike on kansantalouden rasite, joka vaimolemmilla on kaiken lisäksi muhkeat viikset.
keuttaa yritystoimintaa, häiritsee markkinatalouden
Puutteet yleissivistyksessä, johon pitäisi kuulua
itsesäätelyä, ja jolla on erivapaus piittaamattomaan
myös yhteiskunnan sosiologisen rakenteistumisen
edunvalvontaan. Auvo aukenee palkanansaitsijoille,
ja kansan- ja yritystalouden lainalaisuuksien syntykunhan valta on yrityksillä, ja niiden omistajien edut
pohjan poliittisuuden ymmärtäminen, saattavat johymmärretään samoiksi koko kansan etujen kanssa.
taa monenmoisille harhapoluille.
Twitterissä Berner ilmoittaa olevansa ensisijaisesti keskisuuren sukuyrityksen Vallila Interiorin hallituksen puheenjohtaja ja pääomistaja, eikä minisBERNER KERTOO tehneensä henkilökohtaisen obserteri. Hän toteaa, että hänen agendansa keskiössä on
vaation terveyskeskuskäynnillä: julkisen palvelun
yritysten oman pääoman ja sukupolvenvaihdosten
keskus on auki 9–17, joten miksei siellä voisi toimia
liian korkea verotus. Hän kertoo Suomen Kuvalehyksityinen palveluntarjoaja 17:sta aamuseitsemään,
jolloin saisimme paljon enemmän yrityksiä liikkeeldessä lähteneensä yrittäjä Juha Sipilän johtamaan
le, kun niiden ei tarvitsisi investoida niin paljon tiloihallitukseen neljän vuoden lainaan ajamaan juuri
hin ja laitteisiin?
omistajien etuja, siis myös omiaan. Miten välittävää
Minkä takia meidän pitäisi saada enemmän ykedunvalvontaa ay-liikkeen piittaamattoman sijaan!
sityisiä terveyskeskuksia? Oikeasti. Ei kai siksi, etBerner oli kutsunut Sipilän tutustumaan perhetä ideologisen yksityistämisen pitkän ajan lopputuyritykseensä vaikuttaakseen tulevan hallituksen ohlemana olisi Yhdysvaltojen malli, jossa vain rikkailla
jelmaan. Keskustelut esimerkiksi siitä, että hallitukon varaa kunnon hoitoon? Bernerin mielestä nykyisen ulkopuolelta ei voisi vaikuttaa omistajuusasioisen kaltaiset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pidemhin niin tehokkaasti kuin Berner haluaisi, olivat kuumän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle, mutta
lema hyviä. Siten kokoomuslainen Anne Berner pääkun julkinen on alasajettu, ne tulevat olemaan valtatyi kepulaiseksi ministeriksi.
van raskaita yksilöille.
– On yleisesti järkyttävää, miten jäykät rajat meilKirjoittaja on Intiim-lehden vakituinen
lä on yksityisen ja julkisen sektorin välissä, toteaa
avustaja, joka kirjoittaa nimimerkillä.
Berner.
NUMEROGALLUP
50%
9
LISÄÄ TYÖTÄ PÄTKÄTYÖLÄISILLE. Kysyimme TEAMin kotisivujen
gallupissa miten teamilaiset suhtautuvat työajan pidentämiseen. 50 %
vastanneista ei uskonnut laman ratkeavan työaikaa pidentämällä.
50 %:n mielestä olisi syytä lisätä pätkätyöläisten työtä. Kukaan ei ollut
valmis ryhtymään lamatalkoisiin pidentämällä omaa työaikaa.
Lähde: TEAM-liitto
MIIA NIINIMÄKI
Assistentti, Lindström Oy, Taavetti
”Kyllä/ehkä, jos työntekijäpuolikin hyötyy.
Työajan pidennys ei lisää työpaikkoja. Joustot ovat jo käytössä.
Palkankorotuksista
ei voi luopua. Eläminen kallistuu, ja
jos palkkoja alennetaan, ostovoima
heikkenee. Johdon korotusten pitäisi olla suhteessa työntekijöiden korotuksiin. Rikkaiden eläkeläisten veropakoiluun voisi miettiä ratkaisun.
Tulee sopimus tai ei, normiduunarit,
eläkeläiset ja lapsiperheet kärsivät
ja joutuvat maksajan rooliin.”
ANTTI KAATRAKOSKI
Operaattori, Neste Oyj, Porvoo
”Ongelmat ovat syntyneet vientiteollisuuden vaikeuksista. Ne
ovat heijastuneet viiveellä palveluihin ja
julkiselle sektorille.
Teollisuuden investoinnit pitää saada käyntiin ja Suomen talous tarvitsee vakautta. Ehkä tähän sopisi jonkinlainen keskitetty sopimus, mutta
jos viiden prosentin säästö tarkoittaa vain työajan pidennystä, en tue
yhteiskuntasopimusta: tuottavuus
ei parane työaikaa pidentämällä.”
MIKKO KOSKINEN
Kunnossapitoasentaja, Huntsman, Pori
”Ei tarvita ainakaan
annetuilla ehdoilla,
koska ne ovat todella
heikot. Työajan pidennykset, kuten pekkasten poisto, ovat työntekijöille liian kovia. Aika kriittisesti suhtaudun asiaan. Kai jossain vaiheessa jonkinlainen ratkaisu tulee,
mutta ei turhaan pitäisi kiirehtiäkään tämän asian kanssa.”
SARI LATOSAARI
Jalkinetyöntekijä, Janita Oy, Seinäjoki
”Riippuu sisällöstä.
Talouspolitiikkaa ja
työehtosopimusasioita ei saisi sotkea
toisiinsa. Tilanteessa on painostusta oikeistohallituksen taholta ja tahallisesti haetaan painetta työajan nostoon. Lisäksi heikoimmat on unohdettu täysin.”
10
Ajankohtaista
Intiim nro 8
SYNTYMÄPÄIVÄT
Puheenjohtaja käy
arkailematta tuulta päin
Elokuussa 50 vuotta täyttävä Heli Puura suhtautuu
avoimesti ja uteliaasti uusiin asioihin ja haastaa
mielellään itsensä.
H
eli Puura antaa syntymäpäivähaastattelun
työhuoneessaan, jonne
on juuri pienen remontin jälkeen palautettu
nojatuolit kävijöitä varten. Haastatteluhetki mahtuu aamuun, jolloin TEAMin
kesäkuussa valittu puheenjohtaja on
palannut kesälomalta.
Pidemmittä puheitta käydään asiaan
ja aloitetaan siitä, miltä 50 vuoden etappi tuntuu. Iän suhteen Puura ei pidä numeroita tärkeinä, vaan kertoo olevansa
onnellinen omasta perheestään, johon
kuuluvat aviopuoliso ja kolme lasta, terveydestään ja matkan varrella karttuneesta elämänkokemuksesta.
Myös työhistoriaansa hän on tyytyväinen. Uudessakin työssä riittää opeteltavaa, vaikka aiemmat tehtävät
muun muassa Kemianliitossa, Puuliitossa, SAK:ssa ja viimeksi STTK:ssa antavat siihen hyvän pohjan. Yksi asia saa
häneltä erityismaininnan.
– Nykyinen työni on ihmisläheisempää kuin keskusjärjestötyö. Se on työni
parhaita puolia, että pääsen tapaamaan
ihmisiä, keskustelemaan heidän kanssaan ja saamaan suoraa palautetta, hän
vertaa.
Lomaa ja jäsentapaamisia
Heinäkuussa Puura lomaili ja keräsi
voimia tulevaa syksyä varten. Hän lataa mielellään akkujaan saunan lauteilla, metsäkävelyillä perheen puuvillakoiran kanssa tai urheilukentän reunalla nuorimman lapsensa urheiluharrastuksia seuraten.
Tänä kesänä lomapäivät sujuivat ensisijaisesti kotona ja mökkeillen, ystäviä ja sukulaisia tavaten. Juhliakin kesään kuului, sillä hän vietti syntymäpäiväänsä jo etukäteen. Samalla nimittäin
juhlittiin hänen puolisonsa kesäkuista
50-vuotissyntymäpäivää.
Lomailun ohessa hän oli mukana
edustamassa TEAMia Porin SuomiAreenalla ja Valkeakosken Työväen Musiikkitapahtumassa. Molemmissa hän
pääsi tapaamaan jäseniä, joilta hän kertoo saaneensa hyvän vastaanoton.
– On tullut myönteistä palautetta ja
kannustusta. On kiitettykin siitä, että
TEKSTI JA KUVA SIRPA TASKINEN
olen ollut valmis tähän työhön, koska
ajat ovat haasteelliset ja ihmiset sen hyvin tietävät, hän sanoo.
Kalenteri täyttyy syksyä kohden
Puheenjohtajalle yksi lähestyvän syksyn
merkeistä on se, että kalenteri alkaa täyttyä merkinnöistä. Tulevina viikkoina hänellä on edessään paitsi lukemattomia
kokouksia myös esimerkiksi Etelärannassa käytäviä alakohtaisia neuvotteluja työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen
jakson palkankorotuksista.
”Se on työni parhaita
puolia, että pääsen
tapaamaan ihmisiä,
keskustelemaan
heidän kanssaan
ja saamaan suoraa
palautetta.”
Haastatteluhetkellä uutisia hallitsivat tekeillä oleva yhteiskuntasopimus ja
hallituksen tahtotila. Puura suhtautuu
kriittisesti maan hallituksen sanelemiin
ehtoihin, sillä palkansaajien näkökulma
loistaa poissaolollaan. Hän kaipaa työnantajilta tasapuolista osallistumista ja
aitoja neuvotteluja sanelun sijaan.
– Toivottavasti hallitus ymmärtäisi,
kuinka hyviä tuloksia suomalaisen työelämän neuvottelu- ja sopimiskulttuurilla on saatu aikaan vuosikymmeniä.
Sitä ei kannata heittää romukoppaan tilanteessa, jossa talous ja työllisyys ovat
olleet pitkään huonossa jamassa, hän
muistuttaa.
TEAMin strategiaa tarkennetaan
Alkukesän liittokokouksesta Puuralle jäi
hyvä tunne: hänen mielestään TEAMissa vallitsee rakentava ja yhteistyökykyinen henki. Lisäksi hän kokee, että liitto
on hyvässä kunnossa, vaikka teollisuusaloilla on suuria ongelmia ja esimerkiksi yleisen järjestäytymisasteen ylläpito
edellyttää yhä ankarampia ponnisteluja.
Kokoukseen ajoittui myös monta
suurta muutosta liiton sisällä. Paitsi, et-
tä 19 vuotta puheenjohtajana toiminut
Timo Vallittu jäi tehtävästä pois, myös
useita pitkäaikaisia työntekijöitä siirtyi
samoihin aikoihin eläkkeelle.
Puura puhuu sukupolvenvaihdoksesta, joka haastaa nuoremmat ottamaan vastuuta ja kehittämään toimintaa. Yksi suurista kysymyksistä on se,
miten teollisuusammattiliittojen yhteistyö ja mahdollinen yhdistyminen
etenevät.
Niin ikään liittokokouksessa linjattiin liiton arvot ja päätavoitteet tuleviksi
vuosiksi. Syksyllä strategiatyötä jatketaan, sillä Puuran mukaan on tärkeää,
että laajat linjaukset konkretisoidaan
arjen tekemiseksi. Hän ei pidä tehtävää
yksinkertaisena.
– Toivon, että uusi hallitus ja valtuusto ovat aktiivisia, keskustelevia ja
työhön sitoutuneita, ja että kaikki pyrkivät näkemään, mikä on liiton kokonaisetu ja sen tulevaisuus, hän sanoo.
”On haukattava pala kerrallaan”
Johtajana Puura pyrkii olemaan avoin,
konkreettinen, määrätietoinen ja oikeudenmukainen. Muutoksissa hän näkee
enemmän mahdollisuuksia kuin uhkia.
Keskustelu on hänelle tärkeää, mutta
samalla hän ymmärtää, että johtajan on
myös kyettävä tekemään päätöksiä.
Vaaleissakin ehdolla olleena hän pitää perusjärjestötyötä ja ihmisten kohtaamista asioina, jotka innostavat häntä. Muissa ihmisissä hän arvostaa rehellisyyttä ja sitä, että lupaukset pidetään.
Työkavereiden innostunut ote omaan
työhönsä tekee hänet iloiseksi.
Mutta miten Suomen toiseksi suurimman teollisuusliiton puheenjohtaja suhtautuu edessään väistämättä oleviin haasteisiin? Puura kertoo olevansa
tuulta päin -tyyppi, joka haastaa itsensä
mielellään oppimaan uutta, eikä halua
päästä vähällä.
– Perunasta pitää haukata pala kerrallaan. Tietyille asioille ei voi mitään,
mutta pitää pystyä selvittämään faktoja, pohtia TEAMin linjaa ja ottaa kantaa. Liiton perustehtävä pitää tietysti olla koko ajan kirkkaana, eli pitää pyrkiä
edistämään jäsenten etua ja työelämän
hyvää laatua, hän tuumii.
I
12.8.2015
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
11
50 VUOTTA
" Heli Puura täyttää 50 vuotta
24.8.2015.
" On merkkipäivänä matkoilla.
" Mahdolliset onnittelut voi ohjata Kansan Sivistysrahaston
TEAM-rahastoon tilille FI85 1521
3000 0060 09, tiedonantoon:
Heli Puura.
Palkansaajat
kantavat
vastuuta
HYVÄN ASIAN PUOLESTA.
Liittojohtajalla on monenlaisia
rooleja. Heli Puura nähtiin heinäkuussa mallina Porin SuomiAreenan suomalaisen muodin
näytöksessä, jossa hän esitteli
kuvan Promise-mekkoa. Lue
lisää aiheesta sivuilta 20–21.
! Moni suomalainen vetäisi heinäkuun lopulla aamukahvit väärään
kurkkuun luettuaan Helsingin Sanomien uutisen, jossa kerrottiin suurten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien tulojen nousseen ennätykselliset 8,3 prosenttia vuonna 2014. Samaan aikaan nimittäin kokoaikaisessa työsuhteessa olevan suomalaisen ansiot kasvoivat keskimäärin
1,5 prosenttia.
Heli Puuran mielestä viesti on
selvä: tuloerojen pienentäminen ei
onnistu vapaaehtoisilla järjestelmillä. Myöskään muutaman yksittäisen johtajan osallistuminen ei
hänen mielestään muuta suurta kuvaa miksikään.
Puura pitää tilannetta epäreiluna, sillä palkansaajat ovat niin työllisyys- ja kasvusopimuksen kuin
monien aiempienkin keskitettyjen
tuloratkaisujen myötä sitoutuneet
hyvin maltilliseen palkkakehitykseen.
– Esimerkiksi työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson 0,43
prosentin korotus on erittäin maltillinen. Se on osoitus siitä, että palkansaajaliike on ymmärtänyt Suomen tilanteen ja kantaa omalta
osaltaan vastuuta. ST
12
På svenska
TONI LAIHO
Enkelt recept för ökad produktivitet
Arbetsvillkorssekreterare Toni Laiho på
TEAM:s intressebevakningsavdelning.
I samband med samhällsfördraget har många olika alternativ med förlängda arbetstider framlagts. Med vilka känslor har du följt med de
senaste månadernas arbetstidsdiskussioner?
– Vid diskussionerna har åtminstone rått den missuppfattningen att Finland har speciellt
osmidiga arbetstider. Redan
nu medger kollektivavtalen tillämpning av mycket mångsidiga arbetstidsalternativ. Problemet är bristande kurage att söka kompromisser, och oftast beror detta på otillräckligt förtroende på det lokala planet.
Vad finns det för samband
mellan produktivitet och arbetstider?
– En förlängning av arbetstiden ger inte ökad produktivitet,
inte inom processindustrin och
inte ens i styckegodstillverkningen. Däremot är det möjligt att
öka produktionen – på det lokala planet – genom rationalisering; arbetstiderna är här en
av många delfaktorer. På detta har vi många goda och färska exempel.
Regeringen och arbetsgivarna
har bl.a. antytt möjligheten
av en förlängning av årsar-
betstiden med etthundra timmar. Hur känns det?
– Tanken känns omöjlig. Till
exempel den framkastade tanken om att årsarbetstiden kunde ökas med etthundra timmar
skulle åtminstone inom treskiftsarbetet betyda ett ökat antal arbetsdagar i arbetsskiftslistan, och ifråga om dagarbete slopandet av t.ex. pekkanendagarna. I TEAM:s branscher
förekommer mycket skiftarbete och förbundet har ansett det
viktigt med förkortad arbetstid
för att undvika utbrändhet. Likaså har anställda med dagarbete nog förtjänat sina få lediga
dagar (pekkanendagarna).
Har Finland kortare arbetsdagar än t.ex. de övriga EU-län-
derna i medeltal?
– Nej, Finland är ungefär på
medelnivå inom EU vad beträffar arbetstider. Det som är
vår svaga sida är att på våra arbetsplatser är de anställda inte medvetna om kundernas behov, orderstocken och produktionsläget. Det är något som är
beroende av företagens vilja.
Våra medlemmar deltar nog i
utvecklingssamtal om de ges
möjlighet. Arbetsgänget känner ju bäst till var flaskhalsarna finns och begränsningarna i produktionen. Här är alltså något som inte stämmer.
När det i Finland uppstår produktionsproblem, så tillkallas en utomstående konsult –
i många andra länder blir de
anställda tillfrågade om hur
problemet kunde gemensamt
lösas.
Du anser att produktiviteten
kunde förbättras genom bättre samverkan?
– Just det. Ett enkelt recept
för bättre produktivitet är bättre lokal samverkan – här finns
många outnyttjade möjligheter.
Man måste bara komma ihåg
att i dagens värld kan produktivitetsproblem inte lösas genom
åtstramningar eller struptag.
Det lönar sig inte att ens försöka nå lokala avtal genom att enbart diktera, det ska ske genom
att diskutera, kompromissa och
bygga upp förtroendet mellan
parterna.
Tuomo Lilja
A-KASSA
Nivån på inkomstrelaterad dagpenning för arbetslösa som fyllt 58 år tryggas
Inkomstrelaterad dagpenning beräknas i allmänhet på nytt om
mottagaren av dagpenningen arbetar 26 veckor (under granskningsperioden 28 månader) och
på nytt uppfyller arbetsvillkoret
för inkomstrelaterad dagpenning.
Enligt lagändringen som träder i
kraft 1.8.2015 ska dagpenningen
dock inte beräknas på nytt om
! personen är minst 58 år när arbetsvillkoret uppfylls och
! den nya dagpenningen skulle bli
mindre än den tidigare
Lagändringen berör de personer för vilka arbetsvillkoret uppfylls 1.8.2015 eller senare.
Praktiska anvisningar
när du blir arbetslös/
permitteras
! anmäl dig som heltidsarbetssökande på TE-byrån (arbets- och näringsbyrån) senast den första dagen du är arbetslös/permitterad.
Jobbsökningen kan påbörjas på nätet på adressen www.te-palvelut.
fi. Mera information för jobbsökningen får du av TE-byrån eller på
adressen www.te-palvelut.fi
! ansök om dagpenning med blanketten för ansökan om dagpenning, sådan blankett får du t.ex. på
TE-byrån eller på a-kassans webbsidor (www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa)
! skicka ansökan plus bilagor till
a-kassan och till ansökan om dagpenning ska bifogas bl.a. :
– arbetsgivarens löneintyg för
minst de 26 senaste arbetsveckorna före anställningsförhållandets
slut (om du varit arbetslös/permitterad under dessa 26 veckor,
ska du skicka löneintyg för den tid
du varit på arbete mellan arbetslöshets/permitteringsperioderna))
– kopia av meddelandet om
uppsägning om du är helt arbetslös
– kopia av avtalet om upphörande av anställningsförhållandet
om sådant avtal ingåtts
– kopia av arbetsintyget om du
är helt arbetslös
– kopia av arbetsavtalet om du
är permitterad eller om du tagit
emot deltidsarbete eller har visstidsanställning
– kopia av meddelandet om
permittering om du är permitterad
– lönespecifikation över inkomster under arbetslöshetstiden/permitteringstiden.
De som varit permitterade
under en del av månaden ska till
ansökan bifoga lönespecifikation
för lönebetalningsperioderna antingen för 4 veckors eller en månads perioder. Lönespecifikation
ska bifogas även om permitteringen varit engångsföreteelse.
Av lönespecifikationen framgår om lönen avdragits för permitteringsdagarna.
– kopia av det senaste bekräftade beskattningsbeslutet och
specifikationsdelen om du har företagsverksamhet, jordbruk eller
skogsbruk
– eventuellt beslut om social
förmån, t.ex. hemvårdsstöd eller
partiell invalidpension
– skattekort om du har ändrat
skattekort för innevarande år
– kopia av avgångsbetyget om
du har uppfyllt arbetsvillkoret
helt eller delvis samtidigt med dina studier.
Dagpenningens
ansökningsperioder
och vilken blankett
du ska använda
Är din ansökan en fortsatt ansökan eller första ansökan?
Din ansökan är första ansökan (använd blanketten ”inkomstrelaterad dagpenning”)
när du ansöker om dagpenning
för första gången eller om det
har gått längre tid än 26 veckor
(6 månader) sedan din förra ansökan. Den första ansökan kan
skickas in när du har varit arbetslös 2 fulla kalenderveckor.
Din ansökan är fortsatt ansökan om det gått exakt 26 veckor
(6 månader) eller kortare tid sedan din förra ansökan. Fortsatt
ansökan kan du skicka in för perioder om 4 kalenderveckor eller en
kalendermånad (använd blanketten för fortsatt ansökan eller du
kan också använda blanketten ”inkomstrelaterad dagpenning” men
kryssa då för ”fortsatt ansökan”).
Om du får en heltidsanställning som varar längre än 2
veckor, kan du fylla i ansökan
fram till den dag du börjar ditt arbete. I så fall ska du som bilaga
till ansökan också skicka kassan
en kopia av ditt arbetsavtal om
heltidsanställning.
Specificering beträffande
ansökningsperioderna
När arbetstiden har förkortats på
grund av permittering, ska dagpenning ansökas enligt lönebetalningsperioderna, antingen för 4
kalenderveckor i gången eller per
kalendermånad. Fyll alltid i ansökan för fulla kalenderveckor, från
måndag till söndag, också i det
fall din lönebetalningsperiod slutar mitt i veckan. Lönespecifikation (”löneremsa”) för motsvarande tid (4 veckor eller en månad)
ska bifogas ansökan.
Exempel 1: Lönebetalningsperioder 2 veckor 7.–20.9.2015 och
21.9–4.10.2015, permittering under tiden 17.–3.9.2015. Ansökan
fylls i för tiden 7.9–4.10.2015.
Lönespecifikation för tiden 7.–
20.9.2015 och 21.9–4.10.2015
ska bifogas ansökan.
Exempel 2: Lönebetalningsperioder 1/2 månad 1.–15.9.2015
och 16.–30.9.2015, permittering
under tiden 10.–11.9.2015 och
22.–8.9.2015: ansökan ifylls för tiden 31.8–4.9.2015 (fram till söndag). Lönespecifikation för tiden
1.–15.9.2015 och 16.–30.9.2015
ska bifogas ansökan.
Ange för varje dag om du har
varit permitterad/deltagit i utbildning/varit på arbete och antalet arbetstimmar med lön
den aktuella dagen (Obs! också
söckenhelger och semester och
annan ledighet med lön) /sjuk/
på resa e.d. Ange antalet arbetstimmar endast ifråga om arbetsdagarna, inte för dagarna du varit
arbetslös/permitterad. Anteckna
i ansökan också om du har varit
anställd hos en annan arbetsgivare. Bifoga i så fall lönespecifikation för arbetet. Fyll i ansökan också för lördagar och söndagar.
Har du deltidsarbete ska du
ansöka om dagpenning enligt lönebetalningsperioderna, antingen för 4 kalenderveckor i gången eller per kalendermånad. Lönespecifikation (”löneremsa”) för
motsvarande tid (4 veckor eller
en månad) ska bifogas ansökan.
OBS! Håll din jobbsökning i
kraft om du har t.ex. 0–40 timmars arbetsavtal fastän arbete
”lovats” för heltid.
Exempel 1: Lönebetalningsperioder 2 veckor 7.–20.9.2015 och
21.9–4.10.2015: ansökan fylls i
för tiden 7.9–4.10.2015, lönespecifikation för tiden 7.– 20.9.2015
och 21.9–4.10.2015 ska bifogas
ansökan.
Exempel 2: Lönebetalningsperioder 1/2 månad 1.–15.9.2015
och 16.–30.9.2015, ansökan ifylls
för tiden 1.–30.9.2015 och lönespecifikation för tiden 1.–
15.9.2015 och 16.–30.9.2015 bifogas ansökan.
OBS! Kolla att alla behövliga
bilagor är med innan du skickar
ansökan till a-kassan. En bristfällig ansökan försenar alltid behandlingen. Om kassan ber om tilläggsuppgifter, ska du genast
skicka de önskade uppgifterna
(om du inte redan hunnit skicka
dem innan du fick kassans brev).
Ansökningarna och bilagorna skannas av a-kassan, så det är
bäst att inte tejpa eller häfta dem.
Kassan får många bilagor per epost, och en del bilagor har fotograferats men tyvärr är de otydliga och syns inte i vårt ärendehanteringssystem, så vi ber att bilagorna skickas antingen (skannade) som pdf-fil eller per post.
Om du skickar bilagorna separat eller om din arbetsgivare
skickar dem till oss, kom då ihåg
att nämna detta i din ansökan så
att vi kan undvika onödiga uppmaningar om tilläggsutredning.
Intiim nro 8
I
Ajankohtaista
12.8.2015
13
TALOUSPOLITIIKKA
Sipilän hallituksen linja johtaa
työttömyyden kasvuun
– Suomen talouden lamaantuminen ei
johdu kustannuskilpailukyvyn romahtamisesta, sanoo Tampereen yliopiston
kansantaloustieteen professori Matti
Tuomala.
MARKKU VUORIO
Yliopistojen huippuekonomistien varoituksista piittaamatta pääministeri Juha Sipilän hallitus on päättänyt jatkaa
samalla kestolaman aiheuttaneella, valtiovarainministeriön
virkamiesjohdon viitoittamalla
vyönkiristysten tiellä kuin edeltäjänsä.
!
”Tämä rakenneuudistuspulina
tarkoittaa suurimmaksi osaksi, että
työntekijöiden
asemaa pitäisi
heikentää.”
Hallituksen mielestä Suomen talouskasvun pysähtyminen johtuu palkankorotusten
romahduttamasta kilpailukyvystä, liian suureksi paisuneesta julkisesta sektorista ja työmarkkinoiden rakenteellisista
heikkouksista.
Näiden tuulesta temmattujen väitteiden varaan rakentuvan talouspolitiikan tavoitteena
on pysäyttää valtion velkaantuminen rajuilla hyvinvointimenojen leikkauksilla ja palauttaa
vientiteollisuuden kustannuskilpailukyky kiristämällä ay-liikettä suostumaan palkansaajien työehtojen ja sosiaaliturvan
tasosta tinkimiseen.
Mikäli työmarkkinajärjestöt eivät sitoudu näihin tavoitteisiin, hallitus uhkaa kutistaa kansantalouden kokonaiskysyntää julkisten menojen lisäleikkauksilla ja verojen korotuksilla.
Pähkähullua
talouspolitiikkaa
– On mahdotonta nähdä, miten
hallituksen eväillä olisi odotettavissa muuta kuin työttömyyden kasvua. Tampereen yliopiston kansataloustieteen professori Matti Tuomala arvioi.
Hänen mielestään Suomen
talouden lamaantuminen ei
johdu kustannuskilpailukyvyn
romahtamisesta eikä talouden
rakenteellisista heikkouksista,
kuten hallitus väittää, vaan eurokriisin supistamasta vientikysynnästä ja talouspolitiikan
epäonnistumisesta.
– Kysyntävaje on Suomen talouden huutavin ongelma. Siksi
kaikki julkisen vallan toimenpiteet, joilla heikennetään kokonaiskysyntää, aiheuttavat lisää
työttömyyttä.
Tuomala ihmettelee myös sitä, mistä kumpuaa poliitikkojen
vahva usko epämääräisten rakenneuudistusten kasvua luovaan taikavoimaan.
– Tämä rakenneuudistuspulina tarkoittaa suurimmaksi
osaksi, että työntekijöiden asemaa pitäisi heikentää.
Tuomalan mukaan mitään
tutkimusnäyttöä ei kuitenkaan
Ruotsissa ”työpolitiikka”
on menneen talven lumia
Ruotsin kokemusten perusteella näyttää, että Suomen kannattaisi ottaa porvarihallitusten talouspolitiikasta opiksi ainoastaan se vanha viisaus, että laskusuhdanteessa ei kannata leikata julkisia menoja.
Ruotsin työmarkkinauudistusten epäonnistumisesta huolimatta Sipilän hallitus pyrkii
kopioimaan ”porvarihallitusten” työttömyysturvan leikkauksista, ansiotuloverojen alennuksista ja työmarkkinakou-
LEHTIKUVA/OUTI PYHÄRANTA
lutuksen alasajosta koostuvan
kannustinpolitiikkakonseptin.
Samaan aikaan Ruotsissa talouspolitiikkaa ollaan kääntämässä täysipäisempään suuntaan. Nykyinen punavihreä hallitus on päättänyt korottaa
muun muassa työttömyys- ja
sairausvakuutuksen päivärahoja, lisätä työmarkkinapolitiikan
volyymia ja kiristää verotusta hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan rahoituksen turvaamiseksi.
KRIITTINEN PROFESSORI. – On aika absurdia, että rahoitusmarkkinoiden aiheuttamaa kuprua halutaan
paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille, sanoo Matti Tuomala.
ole siitä, että työmarkkinoiden
rakenteilla olisi osuutta siihen,
että Suomen talous on finanssikriisin jälkeen polkenut paikallaan.
– On aika absurdia, että rahoitusmarkkinoiden aiheuttamaa kuprua halutaan paikkailla vaatimalla lisää joustoja työmarkkinoille.
Mitä Ruotsista kannattaa
ottaa opiksi?
Suomessa pankki- ja virkamiesekonomistit ovat kertoneet perätöntä tarinaa, jonka
mukaan Ruotsi on pärjännyt finanssikriisin jälkeen Suomea
paremmin siksi, että siellä välttämättömät rakenneuudistukset tehtiin ajoissa.
Tutkitun tiedon valossa näyttää kuitenkin ilmeiseltä, että Ruotsin viime vuosien
Suomea nopeampi kasvu johtuu ennen kaikkea porvarihal-
litusten harjoittamasta lievästi
elvyttävästä finanssipolitiikasta, kotimaista kulutuskysyntää
lisänneistä palkankotuksista ja
oman valuutan antamasta kilpailuedusta.
Ruotsissa ihmetelläänkin sitä, miksi suomalaiset ”talousviisaat” markkinoivat tuloksiltaan laihoiksi jääneitä työmarkkinauudistuksia ikään kuin menestystarinana.
– On vaikea ymmärtää, miksi
porvarihallituksen reformit herättävät niin suurta mielenkiintoa Suomessa. Ruotsissa työttömyysaste oli korkeampi porvarihallituksen valtakauden lopussa kuin työntarjontareformien käynnistyessä 8 vuotta
aikaisemmin. LO:n pääekonomisti Ola Pettersson sanoo.
– Saman ajanjakson aikana tuottavuuden kasvu jäi niin
heikoksi, ettei kansantuote
henkeä kohti ole kasvanut juuri
lainkaan, Pettersson jatkaa samaan hengenvetoon.
Hänen mukaansa työllisyyden sijasta niin kutsuttu työlinja kasvatti vain tuloeroja ja köyhyyttä ennen näkemättömän
nopeasti.
Pettersson antaa porvarihallitukselle kuitenkin tunnustusta siitä, että se antoi budjettivajeen kasvaa reippaasti kansainvälisen taantuman aikana ja esti Ruotsin talouden lamaantumisen. Hänen mielestään edellisen hallituksen ”velkaelvytys”
oli kuitenkin ongelmallista siksi, että se koostui pääosin talouskasvun kannalta kalliista ja
tehottomista, pysyviksi tarkoitetuista ansiotulojen veroalennuksista.
– Niiden tuloksena Ruotsin
julkiseen talouteen syntyi noin
kymmenen miljardin suuruinen rakenteellinen kestävyysvaje.
14
Reportaasi
Intiim nro 8
I
12.8.2015
REPORTAASI
”Halpamaihin lähdölle ei ole
Tammer-Suoja
porskuttaa Suomessa.
J
ESA TUOMINEN
os joku luulee, että kaikki
Suomen teva-alan yritykset ovat henkitoreissaan tai
siirtyneet halvemman työvoiman maihin, hän voisi käydä vieraisilla vaikkapa tamperelaisessa Tammer-Suojassa.
Siellä toistakymmentä naista ompelee
istuinsuojia, työtä riittää eikä tehtaan
muuttamisesta ulkomaille ole ollut puhettakaan.
– Niin kauan kuin olen ollut toimitusjohtajana, eli kahdentoista vuoden aikana, ei ketään ole irtisanottu. Päinvastoin
välillä on otettu lisääkin väkeä töihin,
kehuu toimitusjohtaja Kari Talja.
– Pitää paikkansa, ei ole irtisanottu ja
muutaman vuoden takainen lomautuskin jäi lyhyeksi. Toisinaan on ollut niin
kiirettä, että on jouduttu tekemään ylitöitä, vahvistavat pääluottamusmies
Leena Ojanen ja varapääluottamusmies
Marianne Nygård.
Viime aikoina toimitusjohtaja on neuvotellut suuresta kaupasta, jota ei kuitenkaan ole vielä lupa julkistaa.
– Jos se toteutuu, ainakin tälle porukalle riittää töitä kolmeksi vuodeksi, Talja sanoo arvoituksellisesti.
Autoihin ja lentokoneisiin
Tammer-Suoja valmistaa nimensä mukaisesti sisätilojen suojia sekä autoihin
että lentokoneisiin. Lisäksi lentokoneisiin toimitetaan myös mattoja ja verhoja.
Yhtenä tilaajana on Suomen Ilmavoimat,
jonne on mennyt tamperelaisfirmasta
peittoja ja suojauksia. Myös Viron poliisiautojen penkit ovat saaneet päälleen
Tampereella valmistetut istuinsuojat.
Vaikka yksi ja toinen teva-alan yhtiö on karistanut kotimaan tomut jaloistaan, ei Tammer-Suoja ole harkinnut
ympäristönvaihdosta.
– Materiaalin osuus lopputuotteen
hinnasta on korkea. Vaikka saisin ulko-
EDUNVALVONNAN KÄRKI. Marianne Nygård (vas) ja Leena Ojanen ovat Tammer-Suojan tevalaisten edunvalvojia.
OMAN TYÖN TULOS. Pirjo Mäkinen tuntee ammattiylpeyttä nähdessään TammerSuojan tuotteita esimerkiksi lentokoneessa.
Intiim nro 8
I
Reportaasi
12.8.2015
tarvetta”
15
ESA TUOMINEN
TUTTU TUOTE. Tällaisia autonistuinten suojia tehdään Tampereella jatkossakin, vakuuttaa toimitusjohtaja Kari Talja.
PITKÄT PERINTEET. Tammer-Suoja jatkaa tamperelaisen teva-teollisuuden perinteitä.
AMMATTITAITO. Margarita Salosen käsissä syntyy autonistuimen suoja. Taustalla
samoissa tehtävissä ahertavat Roine Lotvonen ja Svetlana Mattila.
◄
mailla työvoiman ilmaiseksi, mutta materiaalihävikki kasvaisi vastaavasti kymmenen prosenttia, ei ulkomaille siirtyminen kannattaisi, toimitusjohtaja Talja laskee.
– Kun valmistus on Suomessa, me
kilpailemme laadulla, toimitusnopeudella ja -varmuudella.
Tammer-Suojan työntekijät eivät
osaa työttömyyttä pelätä.
– Olen täällä viihtynyt yli 20 vuotta
eikä mikään viittaa siihen, että työt vähenisivät, arvioi pääluottamusmies Ojanen.
– Minulla on täällä vierähtänyt yhdeksän vuotta. Työnantajan kanssa on
tultu hyvin toimeen. Joustavia on oltu
puolin ja toisin, varapääluottamusmies
Nygård täydentää.
Teamliiton jäsen Pirjo Mäkinen tuntee suurta ammattiylpeyttä omasta työstään.
– Lentokoneessa etsin aina kankaista Tammer-Suojan merkkiä. Kun sellaisen löydän, tekisi mieli ainakin vierustovereille hihkaista, että tämä on meidän
tekemämme matto tai verho.
Tuntitöitä tehdään,
bonuksiakin tulee
Tammer-Suojan työntekijöistä 13 on järjestäytynyt TEAM-liittoon, pari on liiton
ulkopuolella. Työtä Tampereella tehdään tuntipalkalla.
– Takavuosina leikkaajat ja kaavoittajat tekivät urakallakin, mutta nyt on pitkän aikaa tehty tuntitöinä. Nämä ovat
sellaisia hommia, ettei urakkatyö oikein
sovi tänne meille, Ojanen arvioi.
Työntekijöille maksetaan bonuksia tuntipalkan päälle, jos yrityksellä on
mennyt hyvin.
– Eiväthän tuotantopalkkiot mitään
ruhtinaallisia ole, mutta hyvä on että nii-
tä yleensä maksetaan, Ojanen kommentoi asiaa.
Lisätyövoimaa yritykseen on palkattu yleensä vuokrafirman kautta. Luottamusmiesten mielestä sellainen käy
väliaikaisratkaisuksi, mutta pidemmän
päälle työntekijät olisi vakinaistettava.
Jotkut vuokrafirman kautta tulleet ovat
tosin saaneet firmasta töitä pysyvästikin.
– Työtapaturmilta olemme välttyneet aika hyvin, varaluottamusmies Nygård kertoo.
– Kun tulin taloon, oli leikkuuseen
juuri hankittu viillon kestävät käsineet.
Sitä ennen leikkaajan sormet olivat joskus menneet pyöröteräleikkurin teriin.
Toimitusjohtaja Talja ei suostu elämään lamatunnelmissa.
– Puhutaan, että siellä ja siellä on yt:t,
täällä ja täällä karsitaan kuluja, lama
painaa päälle. Minusta silloin, kun fir-
malla uhkaa mennä huonosti, on pantava myyntimiehet maailmalle ja lisättävä
myyntiponnisteluja.
– Eikä saa jumittua vanhoihin ajatustottumuksiin, on oltava ennakkoluuloton. Minäkin otan vastaan mitä erikoisimpia tilauksia. Jos tilauksessa on kysymys tekstiilistä ja suojasta, mehän
teemme.
Toimitusjohtaja Talja ei suinkaan
motkota ay-liikkeen vallasta eikä myöskään työehtosopimusten yleissitovuudesta.
– Työehtosopimus on hyvä juttu ja
sen määräyksiä me noudatamme. Tai oikeastaan maksamme vähän enemmänkin. Jos firmalla menee hyvin, osa tuloksesta kuuluu työntekijöille, hän .
– Eikä minulla ole mitään ay-liikettäkään vastaan. Minulla on luottamusmiesten kanssa toimiva keskusteluyhteys.
16
Intiim nro 8
REPORTAASI
I
12.8.2015
MUOVI
menestyy lamassakin
PÄÄTUOTE. Muovirakeet näyttävät
vaatimattomilta, mutta lamakaan ei ole
puraissut niiden menekkiä.
Muovirakeita ja peruskemikaaleja valmistava Borealis
Polymers tekee tasaista tulosta. Työntekijöille se
merkitsee uskoa työpaikan tulevaisuuteen.
Intiim nro 8
I
Reportaasi
12.8.2015
17
BOREALIS PORVOO
PÄÄLUOTTAMUSMIES. Elof Juselius aloitti Borealiksella vuonna 1974.
TEKSTI SIRPA TASKINEN // KUVAT PEKKA SIPOLA
Porvoon Kilpilahteen ajettaessa näkee, että lähestytään teollisuusaluetta. Kesäaikaan luonto on vihreää, mutta kasvisto on nuorta kuten yleensäkin
mittavan maanrakennusurakan jäljiltä.
Noin 13 neliökilometrin laajuinen alue
on aidattu, sillä Pohjoismaiden suurin
öljynjalostuksen ja kemianteollisuuden
keskus ei ole mikään turistikohde.
Alueella toimii yhtenäinen tuotantoketju raakaöljystä muoveihin. Tuotannollisesta toiminnasta vastaa 10 yritystä, joista yksi on Borealis Polymers, noin
440 teamilaisen työpaikka.
Vierailukohteena ovat yrityksen muovitehtaat ja opastajana toimii työntekijöiden pääluottamusmies Elof Juselius.
Kierros alkaa vierailijoiden pukuhuoneesta, jossa ylle puetaan asiaankuuluvat suojavarusteet laseja ja hanskoja
unohtamatta.
Juselius on tehnyt taustatyötä ja selvittänyt jo etukäteen vierailun edellyttämiä lupia. Sen ansiosta portit tehdasalueelle aukeavat vain vierailijakorttia
vilauttamalla.
!
Koetehdas on tuotanto
pienoiskoossa
Alue tuntuu valtavalta, vaikka suurimmat laitokset ovat näkymättömissä.
Ajatuksena on tutustua koetehtaaseen,
jossa tuotteita testataan ennen kuin ne
menevät tuotantoon. Valvomossa operaattori Tuija Rannisto seuraa vaikuttavaa näyttörivistöä. Hän on työskennellyt Borealiksella reilut yhdeksän vuotta.
Ranniston työpäivä on alkanut kello seitsemältä aamulla. Hän on juuri palannut reilun parin viikon kesälomalta. Yleensä paluu sujuu jouhevasti, sillä
päivystäjä kertoo, mitä poissa ollessa on
tapahtunut. Yhdessä vuorossa työskentelee viisi operaattoria, joista kaksi valvomossa ja kolme kentällä. Rannisto tiivistää työnsä ytimekkäästi.
– Yritämme jatkuvasti parantaa niitä
tuotteita, joita viereiset tuotantolaitokset valmistavat. Jotkut sanovat, että tämä on semmoista nukkekotihommaa,
koska meidän linjamme ovat pienempiä
kuin tuotannon puolella. Professoreiksikin meitä sanotaan, hän naurahtaa.
NOLLATOLERANSSI. Työsuojeluvaltuutettu Pasi Mäntysaari on hyvillään siitä, että
työnantajalla on tiukka linja työtapaturmien suhteen.
" Borealis Polymers Oy:n petrokemian
tehtaat ja muovitehtaat sijaitsevat Porvoon Kilpilahdessa. Kuudessa tuotantoyksikössä valmistetaan peruskemikaaleja
eli olefiineja, fenolia ja asetonia sekä polyeteeni- ja polypropeenimuoveja.
" Noin kaksi kolmasosaa tuotannosta menee vientiin esimerkiksi Venäjälle,
Ruotsiin ja Keski-Eurooppaan.
" Polyeteeni- ja polypropeenimuovit menevät pääasiassa putkituotteisiin, teräs-
12-tuntinen työaikamalli
miellyttää
Hän viihtyy työssään, sillä koetehtaalla
jokainen päivä on erilainen ja tilanteet
muuttuvat joskus nopeastikin. Se, että
yrityksellä menee verraten hyvin, antaa
turvallisuudentunnetta.
Radiopuhelimesta särähtää uusia ohjeita ja Rannisto säätää syöttöä muutamalla klikkauksella. Yksityiskohtia paljastamatta hän kertoo, että mitä suorempaa viivaa näytöllä näkyy, sitä paremmin asiat ovat.
Valvomon lämmöstä suunnataan takaisin ulos tapaamaan kentällä työskentelevää Arto Kekäläistä, jolla on takanaan 33 vuotta Borealiksella. Tehtailla valtaosin käytössä oleva 12-tuntinen
työaikamalli saa häneltä kiitosta, sillä varsinkin yövuoroista toipuminen on
hänen mielestään selvästi helpompaa.
Hän rouhaisee kädellään suurta säkkiä ja esittelee koetehtaan tuotetta, pieniä mustia muovirakeita. Työnkuvaansa hän luonnehtii laajaksi, sillä kentällä
operaattorin on hallittava kaksi eri linjaa
ja lisäksi siellä on vielä oma jälkikäsittely, eli pelletointi. Vaihtelu on hänellekin
mielekästä.
putkenpäällystykseen, pakkauksiin sekä
kaapelituotteisiin.
" Henkilöstömäärä on noin 900, joista
työntekijöitä on noin 440.
" On osa Borealis-konsernia, jonka pääkonttori sijaitsee Wienissä Itävallassa, ja
jolla on toimintaa yli 120 maassa. Henkilöstöä konsernilla on noin 6 500 ja sen
liikevaihto oli 8,3 miljardia euroa vuonna 2014.
– Kun kyse on tutkimustoiminnasta, työ on semmoista opettelua ja kokeilua, mutta sen takia kai olen viihtynytkin täällä niin pitkään, hän sanoo.
Hiljainen tieto on arvokasta
Pääluottamusmies Juselius taustoittaa kertomalla, että pitkät työurat eivät
suinkaan ole yrityksessä poikkeus. Viime aikoina käynnissä on kuitenkin ollut
selvä sukupolvenvaihdos, ja eläkkeelle jäävien tilalle on palkattu uusia työntekijöitä. Hiljaisen tiedon siirtyminen
mietityttää häntä.
– Olen erittäin huolissani, siirtyykö
tieto vai eikö siirry. Loppukädessähän
se on työnantajan asia, mutta tekee pahaa katsoa, kun ei oteta uutta väkeä riittävän ajoissa opettelemaan. Sitten voi
käydä niin, että opetellaan kantapään
kautta, hän sanoo.
Yrityksen juuret juontavat vuoteen
1971, jolloin Nesteen öljynjalostamon
naapuriin perustettiin Pekema Oy:n polyeteeni- ja PVC-muoveja sekä PVC:n
raaka-ainetta polyvinyylikloridia valmistavat tehtaat. Sittemmin omistajat
ovat vaihtuneet samoin kuin yrityksen
nimi, mutta ammattiosasto sen sijaan
VALVOMOSSA. Tuija Rannisto seuraa koetehtaan valvomon näyttöjä yhdeksän vuoden
kokemuksella.
18
Reportaasi
Intiim nro 8
I
12.8.2015
OPERAATTORI KENTÄLLÄ. Arto Kekäläinen ehtii vaihtaa muutaman sanan työnteon ohessa. Koetehtaan vaihtelevat työtehtävät saavat häneltä kiitosta.
kantaa yhä edelleen nimeä Pekeman
työtekijät ry.
Juselius on ollut talossa vuodesta
1974 lähtien. Hän on nähnyt, miten tehtaille houkuteltiin osaavaa väkeä muualta Suomesta, erityisesti työttömyyden
kourissa kärvistelleestä Pohjois-Karjalasta ja jopa Lapista asti.
– Osa niistä, jotka olivat lähdössä Ruotsiin, tulivatkin tänne. Siitä voisi vaikka kirjoittaa kirjan, mitä ammattikuntia ja osaamista tänne tuli. Enää ei
kuitenkaan oikein arvosteta sitä, miten
kaikki se osaaminen tänne aikoinaan
saatiin, hän harmittelee.
Väki väheni pari vuotta sitten
Koetehtaalta poiketaan vielä tuotannon
puolelle. Matka jatkuu kohti LDPE-lai-
tosta, jolla valmistetaan polyeteenimuo- paan yksi vuoroa kohden. Moni heistä
via. Tuotetta käytetään muun muassa on työskennellyt Borealiksella jo edelpakkausmateriaaleissa, kartonginpääl- liskesinä. Hyvä työporukka saa Hurskaiselta kiitosta. Myös hän
lystyksessä ja lääkepakon 12-tuntisen työaikakauksissa. Osaston luot”Siitä voisi
mallin kannattajia.
tamusmies Reijo Hurs– Yövuoroista pidän
kainen on tullut ylitöivaikka kirjoittaa
eniten,
koska aikaisin
hin päivävuoroon.
kirjan, mitä
aamulla herääminen on
– Vuosien aikana poammattikuntia ja raskasta, hän tunnustaa.
rukka on vähentynyt ja
työt lisääntyneet. Paosaamista tänne
”Työturvallisuuri vuotta sitten pienentuli.”
desta ei tingitä”
nettiin vuorovahvuutta
ja tehtiin sisäisiä siirtoMuutaman tunnin kierja. Välillä on kova tahti, mutta sitten on ros on vain pintaraapaisu alueesta, joka
rennompaa, kun kaikki menee hyvin, koostuu kolmesta tehtaasta ja kymmehän kertoo.
nestä osastosta. Päivän päätteeksi taTänä vuonna laitokselle palkattiin vataan vielä työsuojeluvaltuutettu Pasi
kesätyöntekijöitä aiempien vuosien ta- Mäntysaari.
– Kun on kyse kemian teollisuudesta, prosessiturvallisuus pitää olla hallinnassa, jotta riskipaikkoja ei olisi. Alueella on noin 600–700 kemikaalia, eli siinä
on haastetta kerrakseen, hän kertoo.
Tyypillisimmät tapaturmat ovat lähinnä liittyneet liikkumiseen. Mäntysaari on hyvillään siitä, että työnantaja suhtautuu vakavasti myös läheltä piti -tilanteisiin ja ensiaputapahtumiin.
Siten kaikki tapaturmiin vaikuttavat tekijät tutkitaan tarkkaan. Vuosien aikana moni asia on muuttunut, eniten yleinen asenne.
– Niin konsernissa kuin paikkakuntatasollakin on ollut selkeä tavoite, että tapaturmia ei sattuisi. Tavoitteena on siis
ollut selkeä nolla. Se on tärkeä tavoite,
hän sanoo.
Muovi korvaa muita materiaaleja
! Borealis Porvoon toimipaikkapäällikkö Hannu Luoto luonnehtii muovin
liiketoimintaa kertomalla, että lamasta huolimatta muovin kulutus on maailmanlaajuisesti kasvanut. Materiaali
on kasvattanut osuuttaan muun muassa pakkausteollisuudessa.
Toinen suuri teollisuuden ala, jolla muovin käyttö yleistyy, on autoteollisuus. Kun ympäristötietoisuus lisääntyy, pieni kulutus ja polttoaineen säästö
ovat vahvoja myyntivaltteja. Suuri osa
säästöstä syntyy, kun raskaita metalliosia on korvattu kevyemmällä muovilla.
Muovia löytyy jo jopa auton moottorin
sisältä.
Vastakkaistakin kehitystä tapahtuu.
Esimerkiksi rakentamisen pitkään jatkunut alamäki on osaltaan vähentänyt
muovin käyttöä.
TAUON PAIKKA. Hannu Koivisto vaihtaa kuulumiset pääluottamusmiehen kanssa.
– Meidän etumme kuitenkin on ollut se, että samanaikaisesti kun maailman taloudessa on ollut syviäkin laskuja, muovin peruskulutus ei ole pienentynyt, vaan ihan maailmanlaajuisesti on vuodesta toiseen kulutettu enemmän muovia kuin edellisvuonna, Luoto sanoo.
Borealiksen Porvoon laitoksille on
viime vuosina investoitu paljon. Sinänsä investoinneilla ei kuitenkaan juuri ole
ollut henkilöstövaikutuksia. Seuraavaksi aikeissa on jatkaa Porvoon vanhimman laitoksen käyttöikää vajaan 10 miljoonan euron investoinnilla.
– Se on meidän vahva kilpailuetumme, että olemme pystyneet tekemään
paljon tuotekehitystä ja uusia tuotteita
yhdessä meidän asiakkaidemme kanssa, kertoo Luoto.
Intiim nro 8
I
Reportaasi
12.8.2015
19
TUONTI
Vaatteiden tuonti näyttää vähentyneen
Voimakkaasti kasvanut verkkokauppa jää
kuitenkin tullin maahantuontitilastojen
ulkopuolelle.
OUTI MOILALA
Bangladeshin osuus
on kasvanut
Kotimainen tuotanto on tuskin
kuitenkaan kasvanut. Sopiikin
miettiä, voisiko halpojen tuontivaatteiden uutuudenviehätyksen vähentyminen selittää
erot. Entä näkyykö tilastoissa
varsinkin Kiinassa tapahtunut
palkkojen ja muiden tuotantokustannusten nousu?
Tarkemmassa tarkastelussa huomataan, mistä 16 prosentin lasku koostuu. Euroopan (-19 %) ja Kiinan (-27 %)
osuus tuontialueina on laskenut selvästi, Bangladeshin on
Vaatteiden maahantuonti Suomeen vuonna 2014,
yhteensä 48 miljoonaa kiloa
Viro
3%
Ruotsi
8%
Saksa
6%
Muu EU
6%
Turkki
4%
Muu Eurooppa
1%
Kiina
42 %
Intia
4%
Bangladesh
14 %
Pakistan
3%
Muu Aasia
6%
Muut
3%
Kaikki ei näy
maahantuontitilastoissa
Tullin maahantuontitilastoissa ei näy pienten, EU:sta alle
500 000 eurolla tuovien yritysten tuonti eikä verkkokauppa,
sillä tilastotiedot kerätään maahantuovilta yrityksiltä. Yritysten koko tuskin on muuttunut,
mutta verkkokaupan kasvu on
merkittävää. Kesko on myynyt
Anttiloitaan ja yhtiön ilmoituksen mukaan yhtenä syynä on
ollut juuri verkkokaupan kasvu.
Verkkokaupasta on vaikea
löytää tilastoja, mutta kaupan
alan etujärjestöjen kyselyn mukaan vuonna 2014 verkkokaupoista ostettiin vaatteita 600
miljoonalla eurolla (ilman arvonlisäveroa), mikä on noin 20
prosenttia koko vaatekaupasta.
Tilastokeskuksen selvityksen mukaan vuonna 2006 verkkokaupoista oli ostanut vaatteita vain noin 15 prosenttia suomalaisista, kun vastaava luku
vuonna 2014 oli jo 50 prosenttia.
Tilastojen valossa vaikuttaa
siltä, että suoraan Aasiasta ja
Euroopan kautta tuotujen vaat-
LÄHDE: TULLIN TILASTOTIETOKANTA
Vaatteiden kokonaistuonti
on laskenut sekä määrällisesti että arvossa laskien. Huippuvuodesta 2011 vuoteen 2014
tuonti on laskenut määrällisesti 12–16 prosenttia.
Vuonna 2011 vaatteita tuotiin 56 miljoonaa kiloa, mutta
vuonna 2014 enää vain 48 miljoonaa kiloa. Kulutamme Suomessa tuontivaatteita siis noin
kymmenen kiloa henkeä kohden. Rahallisesti tarkasteltuna
vuonna 2011 vaatteita tuotiin
1,44 miljardilla eurolla ja vuonna 2014 1,3 miljardilla eurolla.
!
kasvanut (14 %). Kiinan maahantuontihinnat ovat nousseet
10 prosenttia, joten tuotantokustannusten nousu näkyy. Tilaukset ovat siirtyneet halvemmille alueille Aasiassa, varsinkin Bangladeshiin.
Myös Bangladeshista tuodut
vaatteet ovat kallistuneet 10
prosenttia, mutta maa on silti
palkkakustannuksiltaan isoista
vaatteiden tuontimaista halvin:
jopa niin halpa, että isot brändit
H&M mukaan lukien pyysivät
aikoinaan maan hallitusta nostamaan vähimmäispalkkoja,
minkä se sitten tekikin. Kokonaisuudessaan maahantuontihinnat ovat kuitenkin nousseet
vain inflaation verran, eli viisi
prosenttia.
Euroopan kautta tuotujen
vaatteiden hinnat ovat pysyneet samoina, joten inflaatio
huomioiden ne ovat käytännössä laskeneet. Muualta Aasiasta
tuotujen vaatteiden hinnat ovat
laskeneet selvästi (19 %).
Tiedot kaipaavat lisää analyysiä. Vaatteiden ja jalkineiden myynti on yritysten liikevaihtojen perusteella laskenut
Suomessa 7,4 prosenttia vuodesta 2012. Yksi mahdollinen
taustasyy on heikentynyt taloustilanne.
VAATTEIDEN MAAHANTUONTI
teiden viehätys on laskenut,
mutta halpatuonti pitää kuitenkin yhä edelleen pintansa. Lasku koskee ainoastaan kotimaista vähittäismyyntiä, ja se puolestaan selittyy verkkokaupan
kasvulla.
Aasiassa valmistetun, kotimaisen yrityksen vaatteen hinnasta 80 prosenttia jää Suomeen. Ulkomaista nettikauppaa käytettäessä sekin osuus
menee ulkomaille. Vaikuttaa
siltä, että kotimaiset kaupan
alan yritykset ovat seuraavaksi
globalisaation kourissa.
LEHTIKUVA/JARMO MELA
LAMA NÄKYY? Vaatteiden myynti on laskenut
muutaman vuoden ajan
Suomessa.
20
TEAMissa tapahtuu
SIRPA TASKINEN
LUONTEVASTI LAVALLA. TEAMin puheenjohtaja Heli Puura nousi ammattimallien kanssa samalle lavalle esittelemään suomalaisen vaatesuunnittelun helmiä. Porin Raatihuoneen
puiston näytöksessä nähtiin muun muassa Turon, Nanson, Haltin, Ril’sin, Makian sekä Luhdan ja Joutsenen asuja.
SUOMIAREENA
Heli Puura debytoi catwalkilla Porissa
TEAM näkyi SuomiAreenalla aiemmista vuosista poikkeavalla
tavalla: uusi puheenjohtaja oli lupautunut malliksi suomalaisen
muodin kesänäytökseen ja liiton perinteinen kahvitarjoilu
hoidettiin järjestöautosta käsin.
SIRPA TASKINEN
TEAM oli 15.–17.7. neljättä
kertaa mukana SuomiAreenaviikolla Porissa. Liiton järjestöpäällikkö Merja Rinne ja järjestösihteeri Tanja Mettovaara
pysäköivät järjestöauton kolmeksi päiväksi Itsenäisyydenkadulle. Liitto tarjosi tapahtumakylläisessä kaupungissa rauhallisen kahvitauon jäsenille ja
muille ohikulkijoille.
Päivien aikana autolla päivystivät myös TEAMin puheenjohtaja Heli Puura ja entinen puheenjohtaja Timo
Vallittu. Tuoreella puheenjohtajalla tosin riitti vientiä muuallakin kaupungilla, sillä heti uuden uransa alkumetreillä hänet
oli värvätty näytösmalliksi Suo!
KIITOKSET ÄÄNESTÄJILLE. Satakunnan alueen TEAM-aktiivit toteuttivat liittokokousvaalien aikana lupaamansa kiitostilaisuuden SuomiAreena-viikolla. Useimmat siirtyivät kakkukahveilta suoraan TEAMin
jäsentilaisuuteen.
men Tekstiili & Muoti ry:n järjestämään suomalaisen muodin kesänäytökseen.
Toimittaja Maria Veitolan
juontamassa muotinäytöksessä
nähtiin joukko muitakin yhteiskunnallisia vaikuttajia kuten
esimerkiksi Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja AnnaKaisa Auvinen ja johtaja Mari
Pantsar Sitrasta. Heli Puuralla oli esiteltävänään lahtelaisen
perheyrityksen Promisen klassinen juhlamekko ja Aarikan
puukorut.
Myös paikalliset ammattiosastot panostivat viikon ohjelmaan. Porin Kemian Työntekijät tarjosi jäsenilleen ja kutsuvieraille Jazz-risteilyn Koke-
mäenjoella. Lisäksi Satakunnan alueen teamilaiset järjestivät yhteiset kakkukahvit kiitokseksi liittokokousvaaleissa
äänestäneille.
TEAMin torstai-illan jäsentilaisuus keräsi aiempien vuosien
malliin noin sata jäsentä tapaamaan toisiaan ja ruokailemaan.
Illan virallinen osuus pidettiin
lyhyenä, sillä tilaisuuden päätavoite oli tuttujen tapaaminen
ja rento yhdessäolo.
Perjantaina liiton väki jalkautui puheenjohtaja Puuran
johdolla kävelykadulle jakamaan TEAMin tunnuksilla varustettuja kesäfrisbeitä. Puura
paljasti olevansa kokenut vaalityöntekijä ja jakoi kansalaisille täyden muovikassillisen frisbeitä ennätysajassa.
Intiim nro 8
I
12.8.2015
Ihmisiä
ä // Elämää // Tapahtumia
21
VATSA TÄYTEEN. Salakapakan ruokailupaikka veti ay-aktiiveja
jäsentapaamisessa Valkeakoskella
Valkeakoskella.
TYÖVÄEN MUSIIKKITAPAHTUMA
Lämmintä tunnelmaa ja
nimekkäitä esiintyjiä
ENSIMMÄISET KÄVIJÄT. Minna Joutsio ja Juha Grönmark poikkesivat heti keskiviikkoaamuna TEAMin
järjestöautolla Itsenäisyydenkadulla. Tanja Mettovaara ja Merja Rinne tarjoilivat pullakahvit.
JÄSENTILAISUUDESSA. TEAMin jäsenilta kuuluu jo SuomiAreena-viikon perinteisiin. Tänäkin vuonna
tilaisuus houkutteli paikalle yli sata teamilaista tapaamaan tuttuja.
! Vauhdikkaista keikoista ja
nimekkäästä esiintyjäkaartista tunnettu Työväen Musiikkitapahtuma järjestettiin 44.
kerran 23.–26.7.2015. Tervasaaren paperitehtaan ja Myllysaaren museon pihamaalla järjestetty tapahtuma keräsi tuhansia kuulijoita useaan
konserttiin.
Tapahtumassa esiintyivät
muun muassa Popeda, Jenni Vartiainen, Maija Vilkkumaa, Vuokko Hovatta, Sinikka Sokka, Egotrippi, Viikate,
Pete Parkkonen, Dave Lindholm, Jarkko Martikainen ja
Luotetut miehet, Matti Johannes Koivu, Club For Five, Teflon Brothers, Jukka &
Jytämimmit, Gommi ja Pommi, Amadeus Lundberg, Atomirotta, Jukka Orma ja Shava.
Tapahtuman yhteydessä
järjestetyssä paneelissa pohdittiin hyvää johtajuutta. Keskustelijoina olivat SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne,
EVA:n johtaja Matti Apunen
ja TEAMin puheenjohtaja Heli
Puura toimittaja Arto Nybergin ja teatteriohjaaja Heikki
Paavilaisen johdolla.
TEAM-aktiivit pitävät
ay-liikettä tärkeänä
Ammattiliitto oli kutsunut tapahtumaan koolle ay-aktiiveja
eri puolilta Suomea. Osallistujat saivat seurata tilaisuuksia ja
nauttia liiton tarjoamasta ruokailusta.
Valkeakosken nuorta aypolvea edustivat pääluottamusmies Olli Ketola Styroplast Oy:stä ja ay-aktiivi Jukka
Virta Bemis Oy:stä.
Ruokailun ohessa keskusteltiin ammattiyhdistysliikkeen merkityksestä tämän päivän Suomessa. Ketolalle ay-liike on jo siksi tärkeä liike, jotta on mihin nojata työpaikan
kiistakysymyksissä. Styroksia
valmistava yritys on menekkipulan vuoksi joutunut tänä
vuonna lomauttamaan aina
vuoroviikoin puolet työntekijöistä. Oman työpaikkansa lomautuksissa hän kokee saaneensa tietoa ja tukea TEAMin
toimistolta. Myönteistä tilanteessa on hänen mielestään ollut se, ettei työntekijöitä ole irtisanottu, vaan tilanne on hoidettu lomautuksilla.
Myös Jukka Virta ymmärtää
ay-liikkeen merkityksen tänä
päivänä, sillä liitto ajaa työntekijöiden asiaa ja sopii TES-asioista valtakunnallisesti. Hänen työpaikallaan töitä on onneksi riittänyt. Bemiksellä valmistetaan muovikalvoa ja siellä on noin 300 työntekijää.
Reijo Nättiaho
REIJO NÄTTIAHO
VIRALLINEN OSUUS. Osallistujat kuuntelivat tarkalla korvalla Heli Puuran avauspuhetta jäsentilaisuudessa.
MUSIIKKI KIINNOSTI NUORIA. Valkeakoskelaisia ay-aktiiveja
edustivat vasemmalta Olli Ketola ja Jukka Virta.
22
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
Intiim nro 8
Holiday Club Saimaa (HC) Lappeenranta
Perjantai 21.8.
14.00–22.00
Matka-Vekan palvelupiste
HC / aula
14.00–22.00
Matka-Vekan palvelupiste
Imatran Kylpylä
Lauantai 22.8.
7.00–10.30
Aamiainen hotelleissa
8.30–18.00
Matka-Vekan palvelupiste
HC / aula
8.30–tarpeen mukaan
Matka-Vekan palvelupiste
Imatran Kylpylä
9.00–21.00
Kylpylä ja saunamaailma (kello 20.00 asti) avoinna
HC
9.00–16.00
TEAMin info
HC / aula
9.00–16.00
If, Kisakeskus, Tatsi, SAK-verkkokoulutus
HC / aula
9.00–
Golf Mestaruuskisat 2015
Saimaa Golf
9.00–16.00
Salibandyturnaus
Urheilutalo, Kotipolku 2, Imatra
9.45–
Tanssia, venyttelyä, liikuntaa, baari auki
HC / Linnanpiha
10.00–
Golfkoulu
Saimaa Golf
10.00–11.30
Saimaa-risteily (vain ennakkoon ilmoittautuneille)
HC / Rauhan Rantapuisto
10.00–12.00
Angry Birds HUOMIOI AIKA!
Angry Birds Activity Park
10.00–16.00
Karaoke
HC / O´Learys ravintola
10.00–16.00
Aurinkoa ja padel-pelit, Turvan piste
HC / kattoterassi Sundeck
10.00–16.00
Rastiseikkailu
10.00–16.00
Frisbeegolf, jousiammunta, paintball ja kirveenheitto
HC / Rauhan Rantapuisto
10.00–16.00
Sup-lautailua, vesimurtomaahiihtoa, banaaniveneajelut
HC / Rauhan Rantapuisto
10.00–16.00
Kädentaitopaja-koruja, rintanappeja, tatuointia, virkkausta ja twisteriä
HC / aulatila
12.00–13.30
Saimaa-risteily (vain ennakkoon ilmoittautuneille)
HC / Rauhan Rantapuisto
12.00–15.00
Lounas
HC Saimaa
14.30
Kuljetus Koskinäytökseen lähtee HC:n edestä
Vain ennakkoon ilmoittautuneille
15.00
Koskinäytös
Imatrankoski
16.00
Päiväohjelma päättyy
18.00–
Vetyatomikiska
Linnanpiha
19.00–
Tervetuliaispuhe, TEAMin puheenjohtaja Heli Puura
HC Arena
Palkintojen jako ja arvonta
HC Arena
Illallinen, haarukkabuffet
HC Arena, HC Salakapakka
BananaBand
HC Arena
Disko
HC Salakapakka
Saska Helmikallio
Imatran Kylpylä
21.30–
21.30–
Sunnuntai 23.8.
7.00–10.30
Aamiainen hotelleissa
9.00–11.00
TEAMin info
HC / aula
10.30–
Hurmaavat mielenhäiriöt -komediaa
HC Arena
12.00–13.00
Lounas
HC ravintolat
NON STOP -BUSSIT Holiday Club Saimaan ja Imatran Kylpylän välillä lauantaina koko päivän ja illan aikana. Tarkat aikataulut hotellien vastaanotossa ja ulko-ovien läheisyydessä.
YHTEYSTIETOJA: Arja Salo 040 515 2072 / Mari Kivi 050 3039277. Matka-Vekka: 040 669 2758, 0400 582 667
I
12.8.2015
Intiim nro 8
I
12.8.2015
Ihmisiä // Elämää // Tapahtumia
23
TAPAHTUMA
Työväen kirjallisuuden päivä juhlii
moniäänistä yhteiskuntaa
Tampereella elokuun lopussa järjestettävä Työväenkirjallisuuden päivä osallistuu päivänpolttavaan keskusteluun yhteiskunnan moniäänisyydestä.
Kirjallisuustapahtumaa vietetään tänä vuonna teemalla Toinen ääni.
Puheenvuoron saavat vammaiset, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat, maahanmuuttajat ja vähävaraiset.
Tapahtumassa on esillä sekä heidän tekemänsä että heistä kertova kauno- ja tietokirjallisuus.
Tapahtuman nimekkääseen kirjailijakaartiin kuuluvat muun muassa Sirpa Kähkönen, Anni Kytömäki, Laura Gustafsson, Tommi Kinnunen ja Pajtim Statovci. Päivän
ohjelman avaa herkkä ja räiskyvä laulaja-lauluntekijä Mietteliäs Marika, joka kannustaa kehitysvammaisia tekemään haaveistaan totta. Lisäksi pääohjelmassa esiintyvät Marja Björk,
Niina Hakalahti, Laura Honkasalo, Elsi Hyttinen, AnnaMaria Isola, Anna Kontula,
Olli Löytty, Sanni Purhonen,
Seppo Puttonen, Mathias Ro-
HANNU OITTINEN
!
LÖYTÖJÄ. Työväenkirjallisuuden päivässä on mukana useita näytteilleasettajia, joiden pisteistä voit tehdä
kirjalöytöjä.
senlund, Alexandra Salmela
ja Hanna Samola.
Kirjailijakeskustelujen jälkeen ohjelma huipentuu teatterielämykseen, kun Juuso
Kekkonen esittää intensiivisen
monologinsa Outo homo menee
kouluun. Tarkemman ohjelman
löydät osoitteesta www.tkm.fi/
tkp15/ohjelma/.
Työväenmuseo Werstaan 2.
kerroksen Mestarit-sali on varattu näytteilleasettajille. Paikalla on kustantajia, kirjallisuuslehtiä, kulttuuriyhdistyksiä ja kansansivistystyötä tekeviä tahoja esittelemässä toimintaansa sekä myymässä kirjoja.
Osa näytteilleasettajista järjestää tapahtumassa myös
omaa ohjelmaansa.
Työväenkirjallisuuden päivän tavoitteena on tehdä tunnetuksi kantaaottavaa ja yhteiskunnallista kirjallisuutta. Pääsymaksuton tapahtuma järjestetään lauantaina 29.8.2015 kello 11–18 Työväenmuseo Werstaalla Tampereella.
Tapahtuma järjestetään ammattiliittojen ja muiden yhteistyökumppaneiden tuella.
24
Ammattiosastot // Tapahtumat
TULEVIA TAPAHTUMIA
ETELÄ-SAVO
Mikkelin Teva ry, 550
! Kesäpäivät Imatra lähtö 21.8.
klo 16.30 Mikkelin matkakeskus. Paluu aloitetaan sunnuntaina 23.8. noin klo 13.00. Muusta
ohjelmasta enemmän bussissa.
KAAKKOIS-SUOMI
Lappeenrannan
vaatetustyöntekijät ry,
543
! Juhlalounas 6.9. klo 14.00
Lappeen Ruustinnassa. Juhlimme ammattiosaston 45-vuotista
taivalta. Sitovat ilmoitukset Pirjolle 27.8. mennessä p. 050 347
6903. Tervetuloa!
KESKI-SUOMI
Jyväskylän
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7008
! Eläkeläistapahtuma Kivikirjalla 15.8. klo 12.00 alkaen.
Ruokatarjoilu, kahvit, letun ja
makkaran paistoa. Jos tarvitset
kyydin ota yhteyttä Heikki Salomaahan p. 040 512 8157. Paikalla TEAM-liitosta työehtosihteeri
Reijo Korhonen.
Jyväskylän
Kirjatyöntekijöiden
yhdistys, 7008
! Eläkeläiskerho Fraktuuran
syyskausi alkaa 14.9. klo 14.00
osoitteessa Järjestöjen talo, Kalevankatu 4, 2. krs, Jyväskylän
Kirjatyöntekijöiden yhdistyksen
toimistossa. Syyskauden muukokoukset ovat 28.9., 12.10.,
26.10., 9.11., 23.11. ja 7.12. Eläkeläiset joukolla mukaan.
Keuruun
Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7060
! Yhdistyksen 60-vuotisjuhla
29.8. klo 16.oo–22.00 Kirjaranta. Tanssimusiikkia soittaa jukojärveläinen bändi Peto. Ruokailun vuoksi sitovat ilmoittautumiset 13.8. mennessä Maaret Kuusela p. 0500 336 004.
PIRKANMAA
Nokian kumityöväen
ammattiosasto ry, 228
! Eläkeläistapahtuma 5.9. klo
13.00 Kuusistossa eläkeläis- ja
työttömille jäsenilleen. Ilmoittautumiset Petri Sorvalille 28.8.
p. 050 358 0197.
Tampereen
Jalkinetyöväen
Ammattiosasto ry, 201
! Tiputus-näytelmä 2.10. klo
19.00. Osasto on varannut paikkoja Tamperaan Teatteriin. Lipun hinta jäseniltä 20 €. Ilmoittaudu 30.8. mennessä Sanna Re-
po p. 040 767 8295. Paikkoja rajoitetusti.
Tampereen
Lehdenjakajat ry, 7215
! Tervetuloa jäseniltaan Alisniemen saunalle Nokialle 17.8.
klo 16.00 alkaen. Grillaillaan ja
oleillaan. Mahdollisuus saunoa
ja uida, oma pyyhe mukaan. Ilmoittadu viimeistään 15.8. [email protected] tai
tekstarilla p. 040 579 5174.
Tampereen TeVa ry, 529
! Lähde Tallinnaan hotellimatkalle 27.–29.11. Hinta jäsenelle 89 € ja kaverille 178 €. Hintaan
sisältyy kuljetukset, laivamatkat
kansipaikoilla, majoitukset kahden hengen huoneissa aamiaisineen Meriton Grand Conference & Spa hotellissa sekä kylpylän
vapaa käyttö. Lähtö Tampereelta
27.11. klo 13.00 ja paluu 29.11.
noin klo 18.00.
Ilmoittautumiset 16.9. mennessä Jonnalle numeroon p. 050
518 2702. Paikkoja on 50 ja ne
täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Keskiaikaiseen ravintolaan Olde Hansaan on varattu
yhteisillallinen lisähintaan 39 €.
Tervetuloa mukaan nauttimaan yhdessäolosta ja Tallinnan
joulutunnelmasta!
Katso tarkemmat tiedot ja aikataulut kotisivuilta: tampereenteva.teamliitto.net.
POHJOIS-SAVO
Varkauden
Kirjatyöntekijäin
yhdistys ry, 7014
! Teemme pikkujoulumatkan
Tallinnaan 31.10.–1.11. Matkan
hinta jäsenet 50 € ja avec 90 €.
Tiedustelut ja ilmoittautumiset
18.9. mennessä. Ilmoittautumiset Esa Pesonen p. 0400 616025
[email protected] tai Esa
Kristensen p. 040 592 4088.
UUSIMAA
Helsingin
Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7001
! Ylimääräinen jäsenkokous
31.8. klo 17.00 Kirjan talon kokoushuone 1:ssä (Kirjatyöntekijänkatu 10). Kahvitarjoilu alkaa
klo 16.30. Kokouksessa käsitellään yhdistyksessä tapahtuneet
muutokset. Tervetuloa!
Nurmijärven
Muovityöntekijät ry,
087
! Syyskokous Baltic Queenilla
13.–14.11. Tiedustelut ja sitovat
ilmoittautumiset 10.9. mennessä
Sinikalle p. 050 5852 613.
Helsingin Teva ry, 501
! ”Umpimähkään” 29.8. Lähtö
Tikkurilan vanhan Rautatiease-
Intiim nro 8
I
12.8.2015
Kimmo
Virta kuvaa
stadilaisia
Valokuvaus ei ole Virralle
pelkkä harrastus vaan
myös intohimo.
JONNE KIVINEN
! Helsinkiläinen tai pikemminkin stadilainen Kimmo
Virta on työskennellyt yli 28
vuotta Edita Prima Oy:ssä.
Pääluottamusmiehenä hänellä on menossa nyt kolmas
kausi. Tehtävää hoitaessaan
hän on käynyt läpi 7–8 raskasta yt-neuvottelua. Raskaille neuvotteluille tarjoaa
tervetuleen vastapainon valokuvaaminen.
Valokuvauksen pariin
Kimmo päätyi aiemman
harrastusinnostuksen hiivuttua.
– Nuorempana piirsin ja
maalasin paljon, mutta taito hiipui. Valokuvaaminen
tuli oikeastaan niiden tilalle. Kamera on ehkä minulle
helpompi väline kuin vaikkapa sivellin ja kanvas.
Ennen valokuvaamista
Kimmo oli innostunut myös
videokuvaamisesta. Materiaalia kertyi paljon, mutta
editointi tuntui hänestä työläältä.
– Kun vaikka lomamatkalta kertyy parikymmentä
tuntia materiaalia, joka pitäisi editoida tunnin pituiseksi, ei se välttämättä enää ole
mielekästä, Kimmo sanoo.
Kallio linssin läpi
katsottuna
Kimmo kertoo kuvaavansa
mieluiten Helsinkiä ja eri-
man edestä klo 8.30 ja Helsingin
Rautatieaseman tilausbussien
Mikonkadun lähtölaiturista klo
9.00. Paluu noin klo 16.–17.00.
Omavastuu 16 €, joka maksetaan
osaston tilille FI38 5541 2820
0005 87 (viite 2228).
Sitovat ilmoittautumiset ja
maksu 23.8. mennessä Tuula
Saastamoinen p. 040 524 7606
tai [email protected]
VARSINAIS-SUOMI
Turun Kirjatyöntekijäin
Yhdistys ry, 7031
! 125-vuotisjuhlat 12.9.2015
klo 18.00–1.00 pidetään kesäkoti Rantalassa. Kuljetus 16.30
Tätä
minä teen
vapaa-ajallani
PENGERKATU.
Helsingin Kallio
on Kimmo Virran
suosikkikuvauskohde.
tyisesti sen kaupunginosaa
Kalliota sekä sen ihmisiä.
–Kuvaan mieluiten Stadia ja stadilaisia, esimerkiksi luontokuvaus ei kiinnosta
minua lainkaan. En näe metsän kuvaamisessa mitään
mielenkiintoista. Tarvitsen
aina kuviini rakennuksia.
Kuvauskohteet Kimmo
kertoo löytävänsä melko
helposti esimerkiksi yksinkertaisesti kysymällä kuvattavilta.
– Minun on helppo lähestyä ihmisiä, joten usein vain
kysyn vaikka baarissa, että saanko ottaa kuvan. Aina
kaupungilla kulkiessa pyörii pääni etsien kuvattavaa,
vaikka kamera ei edes olisi
mukana.
Pikku-Förillä Rantalaan jossa tarjolla ruokaa, juomaa ja viihdettä!
Paikalla myös TEAM-liiton edustajia, tervetuloa!
Tarkemmat tiedot ilmoituksessa kotisivuilla tkyturku.fi. Ilmoittautuminen kotisivuilta löytyvällä lomakkeella.
Turun
Vaatetustyöntekijät ry,
509
! Hyvinvointi ja terveysilta
Torstaina pidetään 3.9. klo 17.30
Asiantuntijoina Kristiina Järvinen
ja Nelly Virvolampi-Salmi. Voit
haluttessai ottaa Kristiinaan yhteyttä ennen tilaisuutta p. 0440
560 156 tai [email protected]
Mahdollisuus saunomiseen, ota
”Vaikken pidä
itseäni teknisesti
lahjakkaana
kuvaajana,
tuntuu jengi
pitävän
kuvistani.”
saunajuomat ja pyyhe mukaan,
myös uintimahdollisuus.
Tarjolla salattipöydän antimia
ja kahvia, osoite Maariankatu 6b,
saunatilat, soita summeria. Tervetuloa jäsenet ja muut ystävät!
VALTAKUNNALLINEN
Grafinet ry,
7301
! Kurssi työttömyys- ja muutosturvasta sekä eläkeuudistuksesta
työttömille, työttömyysuhan alla
oleville sekä eläkepäiviä lähestyville jäsenille 12.9. Helsingissä.
! Improvisaatiokurssi ja sometietotta 26.–27.9.
Lisätietoja www.grafinet.fi
Intiim nro 8
I
Ammattiosastot // Tapahtumat
12.8.2015
25
KIMMO VIRTA
! Kohderyhmä: Luottamusmiesten peruskurssin käyneet tai
muutoin perustiedot luottamusmiestoiminnasta omaavat luottamusmiehet, varaluottamusmiehet ja ammattiosastojen puheenjohtajat (kemianaloilla tietyin edellytyksin, lisätietoa osoitteesta www.teamliitto.fi/jasensivut/koulutus).
Tavoite: Kurssi parantaa valmiuksia kehittää työyhteisöä,
ammattiyhdistysliikettä ja yhteiskuntaa sekä luottamusmiehen asemaa näissä ympäristöissä.
Hakuaika päättyy 21.8.2015.
TYÖSUOJELUN
JATKOKURSSI
(5+5 PÄIVÄÄ)
! 1.jakso 21.–25.9. Kiljava
(kemianalat ja viestintäala)
! 2.jakso 26.–30.10. Kiljava
(kemianalat ja viestintäala)
Kohderyhmä: Työsuojelun peruskurssin tai vastaavan kurssin
käyneet työsuojeluedustajat.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on
syventää ja laajentaa peruskurssilla saatua työsuojelutietoutta. Tarkoituksena on ohjata työsuojelun näkökulmaa korjaavasta ja ongelmia poistavasta toiminnasta työpaikan ja työsuojelutoiminnan kehittämiseen.
Hakuaika päättyy 21.8.2015.
VIIKONLOPPUKURSSIT
EVÄITÄ PAIKALLISEEN
SOPIMISEEN –
NEUVOTELLEN
TULOKSEEN
! 12.–13.9.2015 Tampere
Myös bändien kuvaaminen kiinnostaa Kimmoa.
– Kavereitten kautta tulee
välillä kyselyjä, että kiinnostaisiko minua kuvata jotain
bändiä. Joku on vain nähnyt
kuviani ja ruvennut sitten
kyselemään. Olen kuvannut
muun muassa Juliet Jonesin Sydäntä, Mutka-orkesteria ja Martha ja Vankkurit -bändiä.
Mustavalkoinen
maailma
Jos Kimmo saa itse valita, kuvaa hän mieluummin
mustavalkoisia kuin värillisiä kuvia.
– Aiemmin en edes rajannut kuvia, nytkin käsittelen
niitä mahdollisimman vä-
hän. Kun katson kuviani tällä hetkellä, mustavalkoisissa
kuvissa mulla on nyt trendinä tehdä todella jyrkkiä kuvia
ja jotenkin hyökkääviä.
Kuvia on kertynyt vuosien
varrella niin paljon, pelkästään digi-kuvia yli 25 000 ja
paperikuvat päälle, että valokuvakirjankin julkaisun luulisi olevan mahdollista.
– En ole tuota oikeastaan
ajatellut. Olen aivan liian itsekriittinen, että lähtisin sellaista tekemään. Ainakin tarvitsisin taitavan kuvatoimittajan avukseni. Jonkinlainen lehdykkä pienemmästä
teemasta voisi olla mahdollinen, Kimmo toteaa.
Palaute kuvista on ollut
oikeastaan pelkästään posi-
tiivista, ainakaan pahaa sanaa ei ole Kimmon korviin
asti päätynyt.
– Vaikken pidä itseäni
teknisesti lahjakkaana kuvaajana, tuntuu jengi pitävän kuvistani. Minulle on
melkeinpä tärkeämpää, että
kuvista digataan vaikka facebookissa kuin että nostaisin niitä muuten esille.
Itseoppinut kuvaaja on
kuitenkin saanut kuviansa
esille myös muualle. Keväällä Kimmolla oli näyttely Helsingissä Arlan saunassa, nyt
kuvia on nähtävillä Kahvila
Tyynissä Töölönlahdella ja
syyskuun alkupuolella tulee
niitä nähtäville Kuopioon ravintola Sampoon.
KUUKAUDEN KURSSI
YLEINEN
(10+10 PÄIVÄÄ)
! 1. jakso 7.–18.9. Kiljava
! 2. jakso 12.–23.10. Kiljava
Kohderyhmä: Peruskoulutetut
luottamushenkilöt ja työsuojeluedustajat sekä ammattiosastojen puheenjohtajat (kemianalat tietyin rajoituksin).
Tavoite: Antaa tietoa paikallisen sopimisen merkityksestä ja
tavoitteista osana työpaikan toimintaa ja kehittää taitoja neuvotella tavoitteellisesti.
Hakuaika päättyy 28.8.2015.
KOKOUS KUOSIIN JA
KANSIOT KUNTOON
! 19.–20.9.2015 Riihimäki
Kohderyhmä: Ammattiosaston puheenjohtajat, sihteerit ja
muut osaston toiminnassa mukana olevat
Tavoite: Kurssilla käydään yhdessä läpi kokoustoiminnan perusasiat ja ammattiosaston toi-
Hakuaika päättyy 4.9.2015.
NUORTEN AYSOLMUT AUKI
! 19.–20.9.2015 Kuopio
Kohderyhmä: Nuoret alle
35-vuotiaat jäsenet.
Tavoite: Kurssin tavoitteena on
avata asioita, jotka nuoria askarruttaa. Liittyy ne sitten työelämään, työpaikan ihmissuhteisiin,
ammattiyhdistystoimintaan tai
liiton toimintaan. Yhdessä oivaltamisen iloa ja vertaistukea ongelmatilanteissa.
Hakuaika päättyy 4.9.2015.
KURSSER PÅ SVENSKA
OPISTOKURSSIT
Kurssijaksot muodostavat yhden kokonaisuuden, jolle haetaan samalla hakemuksella.
Molemmat jaksot on suoritettava esitteessä ilmoitettuina
ajankohtina.
Kohderyhmä: Työpaikkojen ja
ammattiosastojen luottamustehtävissä toimivat ja aiheesta
kiinnostuneet jäsenet.
minnassa tarpeelliset asiakirjat. Suunnittelusta toteutukseen.
Kuinka valmistaudutaan, mikä on hallituksen rooli, kuka tekee ja vastaa että asiat toteutuvat? Tehdään yhdessä toimivat
mallit kokousasiakirjoista, esityslistasta, pöytäkirjasta toimintasuunnitelmasta ja toimintakertomuksesta.
Tavoite: Tavoitteena on syventää
ja laajentaa peruskoulutuksessa
saatua ymmärrystä työelämästä
ja ammattiyhdistysliikkeestä.
Välitehtävät: Kuukauden kurssin
jaksojen välissä osallistujat tekevät itse valittuja, ohjattuja välitehtäviä.
Hakemukset pikaisesti liittoon.
MINÄ JA
TYÖYHTEISÖNI
MUUTOKSESSA –
TYÖPSYKOLOGIAN
KURSSI
! 14.–18.9. Kiljava
Kohderyhmä: Perus- ja jatkokurssit käyneille työsuojeluvaltuutetuille ja luottamusmiehille.
Tavoite: Koulutus antaa valmiuksia muutostilanteiden kohtaamiselle ja niistä selviytymiselle työpaikalla.
Hakuaika päättyy 18.8.2015.
LUOTTAMUSMIESTEN
JATKOKURSSI
(5+5 PÄIVÄÄ)
! 1. jakso 21.–25.9. Kiljava
(kemianalat ja viestintäala)
! 2. jakso 26.–30.10. Kiljava
(kemianalat ja viestintäala)
FORTSÄTTNINGSKURS
FÖR FÖRTROENDEMÄN (3+3 DAGAR)
! 21.–23.9. Allmän kurs del I
(Vasa)
! 26.–28.10. Allmän kurs del
II (Vasa)
Målgrupp: Svensktalande förtroendemän, viceförtroendemän
och ordföranden i fackavdelingarna, gärna efter grundkursen
eller förtroendemän med motsvarande grunduppgifter och erfarenhet i praktiken.
Syfte: Kursen förbättrar deltagarens kunskaper i hans/hennes
förtroendeuppdrag. Den förd-
jupar förståelsen om arbetslivet och dess utveckling. Den ger
kursdeltagarna färdigheter i att
klara sig bättre med förhandlingar på arbetsplats; särskilt fäster
man uppmärksamhet till problemlösning och kommunikation
samt sociala färdigheter.
Ansökningstiden går 21.8.2015
FORTSÄTTNINGSKURS
I ARBETARSKYDD
(3+3 DAGAR)
! 21.–23.9. Allmän kurs del I
(Vasa)
! 26.–28.10. Allmän kurs del
II (Vasa)
26
Ammattiosastot // Tapahtumat
Intiim nro 8
I
12.8.2015
TYÖTTÖMYYSKASSA
Målgrupp: Kursens målgrupp är
svensktalande arbetarskyddsfullmäktige, vicefullmäktige och
arbetarskyddsombud, gärna efter grundkurs eller motsvarande
kunskaper i arbetarskydd. Kursen fördjupar uppgifter om arbe-
tarskyddsverksamheten för att
komma ifrån korrigerande åtgärder till mera förebyggande och
systematisk verksamhet i arbetarskyddet.
Ansökningstiden går 21.8.2015.
LOMAOSAKEVIIKOT
Vielä ehdit hakea syksyn lomaosakeviikkoja. Seuraavat viikot
ovat tarjolla syksylle 2015:
! Levi Kirakka: 37, 38, 43, 49
! Ylläs Lomaviikot: 42, 43, 44
! Ylläs Mokko: 45, 46, 47
! Pyhäniemi: 49
Lomaosakeviikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja lähettää
sähköisesti liiton jäsensivuilta,
tai tilata liiton puhelinvaihteesta
numerosta 09 773 971.
Hakemukset lähetetään
osoitteeseen:
TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ry,
PL 324, 00531 Helsinki
! Hakemukset liiton toimistoon
18.8. mennessä.
! Hinta 330 euroa/viikko.
Lisätietoja liiton toimistosta:
Annika Maunula 09 7739 7207.
RUKA-IHTINKI
Ruka-Ihtinki kevättalvi 2016
Ruka-Ihtingin kevättalven viikkojen haku on käynnissä. Hakuaika koskee vain viikkoja
7-17, muuten varaukset tehdään edelleen joko puhelimitse tai sähköpostitse.
Ruka-Ihtingin viikkoja haetaan lomamökkihakemuksella. Hakemuksen voi täyttää ja
lähettää sähköisesti liiton jäsensivuilta tai tilata liiton puhelinvaihteesta numerosta 09
773 971.
Hakemukset lähetetään
osoitteeseen:
TEAM Teollisuusalojen
ammattiliitto ry,
PL 324, 00531 Helsinki
! Hakemukset liiton toimistoon
5.10. mennessä.
! Hinta 330 euroa/viikko.
Lisätietoja ja hakuajan ulkopuoliset varaukset Annika Maunulalta
09 7739 7207.
Lakimuutos 58-vuotiaiden päivärahan tason
suojauksesta tuli voimaan 1.8.2015
Ansiopäiväraha lasketaan yleensä uudelleen, jos ansiopäivärahan
saaja työskentelee 26 viikkoa (28
kuukauden tarkastelujakson aikana) ja täyttää uudelleen ansiopäivärahan työssäoloehdon. Elokuun alussa voimaan tulleen lakimuutoksen myötä päivärahaa ei
kuitenkaan lasketa uudelleen, jos
! henkilö on vähintään 58 vuotta
työssäoloehdon täyttyessä ja
! uusi päiväraha olisi aiempaa
pienempi
Lakimuutos koskee niitä henkilöitä, joiden työssäoloehto täyttyy 1.8.2015 tai sen jälkeen.
Jos jäät työttömäksi/
lomautetuksi,
käytännön
toimenpiteitä:
! ilmoittaudu viimeistään 1.
työttömyys-/lomautuspäivänä
kokoaikatyönhakijaksi
! TE-toimistoon. Työnhaun voit
aloittaa verkossa osoitteessa
www.te-palvelut .fi. Lisätietoja
työnhakuun saat TE-toimistoista
tai osoitteesta www.te-palvelut.fi
! Hae päivärahaa päivärahahakemuksella, päivärahahakemus
lomakkeita saat esim. TE-toimistoista tai kassan kotisivuilta
(www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa)
! Toimita hakemus kassalle liitteineen, päivärahahakemuksen
liitteitä mm.:
– työnantajan tekemä palkkatodistus vähintään työttömyyttä
edeltäneeltä 26 palkalliselta viikolta ( jos olet ollut työttömänä/
lomautettuna 26 viikon sisällä, lähetä palkkatodistus työssäoloajalta, joka on ollut työttömyyden/lomautuksien välissä)
– jäljennös irtisanomisilmoituksesta, jos olet kokonaan työtön
– jäljennös työsuhteen päättämisestä koskevasta sopimuksesta, jos sellainen tehty
– jäljennös työtodistuksesta,
jos olet kokonaan työtön
– jäljennös työsopimuksesta,
jos olet lomautettu tai jos olet
vastaanottanut osa-aikaisen työn
tai olet määräaikaisessa työsuhteessa
– jäljennös lomautusilmoituksesta, jos olet lomautettuna
– palkkalaskelma työttömyyden/lomautuksen aikaisista tuloista.
– Osan kuukaudesta lomautetut lähettävät palkkalaskelmat
palkanmaksujaksoilta joko 4 viikon tai kuukauden jaksolta hakemuksen liitteenä. Palkkalaskelma täytyy lähettää myös siinä tapauksessa, vaikka lomautus olisi kertaluontoinen. Palkkalaskelmasta tarkistetaan, että palkka
on vähennetty lomautuspäiviltä.
– jäljennös henkilökohtaisesta verotuspäätöksestä selvitysosineen, jos sinulla on yritystoimintaa, maataloutta tai metsätaloutta
– päätös sosiaalietuudesta,
esim. kotihoidontukipäätös tai
osatyökyvyttömyyseläkepäätös
– verokortti, jos sinulla on kuluvalle vuodelle muutosverokortti
– kopio päättötodistuksesta,
jos olet kerryttänyt työssäoloehdon osittain tai kokonaan opintojen ohella.
Päivärahojen
hakujaksot ja mitä
lomaketta käytetään
Onko hakemukseni jatkohakemus vai ensimmäinen hakemus?
Hakemus on ensimmäinen hakemus (käytä lomaketta "ansiopäivärahahakemus") silloin, kun
haet ensimmäistä kertaa päivärahaa tai edellisestä hakemuksestasi on kulunut yli 26 viikkoa (6 kk).
Ensimmäisen hakemuksen voit
lähettää, kun olet ollut työttömänä 2 täyttä kalenteriviikkoa.
Hakemus on jatkohakemus,
kun edellisestä päivärahaoikeudesta on kulunut tasan tai alle 26
viikkoa (6 kk). Jatkohakemuksen
voit lähettää 4 kalenteriviikon
tai kalenterikuukauden jaksoissa. (Käytä jatkohakemuslomaketta tai voit myös käyttää ansiopäivärahahakemusta, mutta rastita hakemuksesta kohta "jatkohakemus") .
Jos aloitat yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikaisen työsuhteen,
voit täyttää hakemuksen työn alkamiseen asti. Siinä tapauksessa
lähetä kassalle hakemuksen liitteenä myös kopio kokoaikatyön
työsopimuksesta.
Tarkennuksia
hakujaksoihin
Kun työaikaa on lyhennetty lomautuksen johdosta, tulee päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon
jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Täytä hakemus aina täysiltä kalenteriviikoilta maanantaista
sunnuntaihin, vaikka palkanmaksujaksosi päättyisi keskellä kalenteriviikkoa. Palkkalaskelma ("tilinauha") hakemusta vastaavalta
ajalta (4 viikkoa tai kuukausi) on
liitettävä hakemukseen mukaan.
Esimerkki 1:
palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.–
20.9.2015 ja 21.9.–4.10.2015, lomautusta ajalla 17.–23.9.2015
hakemus täytetään ajalta 7.9.–
4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta
7.–20.9.2015 sekä 21.9–
4.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
Esimerkki 2:
palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.1.–
15.9.2015 ja 16.–30.9.2015, lomautusta ajalla 10.–11.9.2015 ja
22.–28.9.2015 hakemus täytetään
ajalta 31.8.–4.10.2015 (sunnuntaihin saakka) palkkalaskelmat ajalta
1.–15.9.2015 sekä 16.–30.9.2015
liitetään mukaan hakemukseen.
Merkitse päivärahahakemukseen jokaisen päivän kohdalle,
oletko ollut lomautettu / koulutuksessa / työssä ja palkalliset työtunnit ko. päivänä (huom.
myös arkipyhät ja loma-ajat sekä muut palkalliset vapaat) / sairas / matkoilla tms). Merkitse
työssäolotunnit vain työpäivien
kohdalle, ei työttömille/lomautus päiville. Merkitse hakemukseen, jos olet ollut työssä toisen
työnantajan palveluksessa. Liitä
tällöin palkkalaskelma tehdyistä
töistä hakemukseen mukaan.
Täytä hakemukseen myös lauantait ja sunnuntait.
Kun teet osa-aikatyötä, tulee
päivärahaa hakea palkanmaksukausien mukaisesti joko 4 viikon
jaksoissa tai kalenterikuukausittain. Palkkalaskelma ("tilinauha")
hakemusta vastaavalta ajalta (4
viikkoa tai kuukausi) on liitettävä
hakemukseen mukaan.
HUOM! Pidä työnhakusi voimassa, jos sinulla esim. 0–40 tuntinen
työsopimus, vaikka töitä olisi ”luvattu” kokoaikaisesti.
Esimerkki 1:
palkanmaksujaksot 2 viikkoa 7.–
20.9.2015 ja 21.9.– 4.10.2015,
hakemus täytetään ajalta 7.9.–
4.10.2015 palkkalaskelmat ajalta 7.–20.9.2015 sekä 21.9.–
4.10.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
Esimerkki 2:
palkanmaksujaksot 1/2 kk 1.–
15.9.2015 ja 16.–30.9.2015, hakemus täytetään ajalta 1.–
30.9.2015 ja palkkalaskelmat
ajalta 1.–15.9.2015 sekä 16.–
30.9.2015 liitetään mukaan hakemukseen.
HUOM!
Jäsenen tulisi tarkistaa, että hakemuksen mukana on tarvittavat
liitteet ennen kuin paperit lähetetään työttömyyskassaan. Puutteelliset hakemukset viivästyttävät aina hakemusten käsittelyä.
Jos kassa pyytää lisäselvityksiä,
toimi lisäselvityspyynnön mukaisesti, ellet ole jo niitä lähettänyt
ennen kirjeen saapumista.
Etuushakemukset sekä liitteet
skannataan työttömyyskassassa,
siksi hakemuksia ei kannata niitata tai teipata. Kassalle lähetetään paljon liitteitä sähköpostilla
ja osa liitteistä valokuvina, mutta valitettavasti valokuvaliitteet
ovat epäselviä, eivätkä ne näy
asianhallintajärjestelmässämme,
joten lähetä liitteet joko (skannattuna) pdf-tiedostona (mielellään kassan verkkopalvelun kautta) tai postitse.
Mikäli toimitat liitteet erikseen tai työnantajasi toimittaa
ne meille, muista mainita asiasta
hakemuksessasi, jotta vältymme
turhilta lisäselvityspyynnöiltä.
28
Oman edun valvonta
MAINONNAN EETTISYYS
Familonilla kyseenalainen mainoskampanja
Yritys lupaa
mainoksessaan
lisää töitä, mutta
irtisanoo samalla.
heellinen, sillä tuotteet on kaikki tehty Kankaanpäässä ja meillä on edelleen tuotantoa Suomessa. Mutta pakko myöntää,
että tyylitajultaan mainos ei nyt
ole paras mahdollinen tähän aikaan, Salakka totesi Yle-uutisille mainoksesta kysyttäessä.
Lupauksiin uusista työpaikoista Salakka ei kuitenkaan
ottanut minkäänlaista kantaa.
JONNE KIVINEN
! Kerroimme Intiimin numerossa 3/2015, että tyynyjä, peitteitä, patjoja ja vuoteita sekä
koteihin että julkisiin tiloihin
valmistava Familon Oy lakkauttaa Kankaanpään tehtaan ja
keskittää logistiikkatoimintonsa Heinolaan. Tuotanto siirretään Viroon ja kaikki Kankaanpään tehtaan 32 työntekijää irtisanotaan.
Aiemmin Finlaysoniin kuulunut Familon myytiin vuosi
sitten kesällä virolaiselle Trading house Eestille.
Tilanteen irvokkuutta on lisännyt Familonin vielä kesällä
käymä mainoskampanja, jossa yritys mainostaa tuotteitaan
erikoisella mainoslauseella:
Tiesitkö, että nukkumalla hyvin voit tuoda työtä Suomeen?
Osta nyt Kankaanpäässä teh-
:)
PARISUHTEEN EHDOT
Pitkään seurustellut nuoripari
alkoi vakavissaan miettiä, josko jo yhteen muutettaisiin. Puhe ohjautui luontevasti yhteisiin pelisääntöihin.
– Muutoon tairat jo tuntiakki mut aika hyvin, mutta mullon kolome pelisääntyä, joista toivoosin harrasta yksmiälisyyttä, sulhanen pyysi.
– No, mitä non?
– Tiistaiehtoosin meill on
ampumahariootukset raralla. Sen päälle mennähän yleensä huurteesille, jokka pruukaa venähtää vähän pitkiksi.
Torstaiehtoosin on taas ampumahariootukset ja sen päälle meemmä saunahan ja huurteesille. Niillon tapana venähtää. Periantaiehtoosin meillon
hirviporukan kans yhtöhöönen
saunaehtoo ja päälle meemmä
huurteesille. Nekin tuppaa toisinansa vähä venähtämähän.
– Eiköhän me nuasta selevitä. Mullon kans yks pelisääntö.
– Jaa, yks vain? No, kyllä mä
sellaasesta seleviän, jos sä kerran hyväksyt multa kolome.
– Meillä ruvetahan naimahan joka ristuksen ehtoo justihin kello kahareksan, oot sä
sitte kotona tai et!
Tuotanto loppuu
marraskuussa
Kuvakaappaus Pirkka-lehden numerosta 8/2015.
”On tuntunut
todella kornilta
liimailla noita
tarroja tuotepakkauksiimme
kesän aikana, sillä
eihän tuo pidä
paikkaansa.”
dyt Familon Princess -tyynyt
ja -peitteet. Kymppi lisää kuussa tuo 10 000 uutta työpaikkaa
Suomeen.
Henkilökunnalle tilanne on
ollut kiusallinen ja tunteita herättävä.
– On tuntunut todella kornilta liimailla noita tarroja tuotepakkauksiimme kesän aikana,
sillä eihän tuo pidä paikkaansa, kertoo Kankaanpään tehtaan pääluottamusmies Liisa
Marjamäki.
– Mutta emmehän me ole
voineet asiaan vaikuttaa vaan
olemme tehneet, mitä tunnollisen työntekijän kuuluukin tehdä eli työmme, hän jatkaa.
Yle-uutisten mukaan Familonin toimitusjohtaja Jouko
Salakka on lähinnä pahoitellut mainoskampanjan huonoa
ajankohtaa.
– Kampanjasta sovittiin jo
kauan ennen kuin päätös tuotannon siirtämisestä tehtiin.
Periaatteessa mainos ei ole vir-
Jo kevään aikana Kankaanpäästä irtisanottiin ensimmäiset yhdeksän työntekijää ja vuoden
loppuun mennessä irtisanotaan
loput kahdessa kolmessa erässä.
– Tässä hiljalleen ajetaan
tuotantoa alas ja siirretään koneet Viroon. Tuotannon pitäisi loppua 30.11. mennessä. Joulukuuksi meistä jää vielä kuusi
tehtaalle siistimään paikkoja,
kertoo Liisa Marjamäki.
Mieliala on tehtaalla ollut
luonnollisesti alhaalla.
– Ei tästä tilanteesta kukaan
ole nauttinut, mutta työt on
tehty, Marjamäki kuvailee ilmapiiriä.
TÄTÄ ON TUTKITTU
Työn ja perhe-elämän yhdistäminen
Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan helpottaa työaikaan ja työhön
muulla tavalla liittyvillä järjestelyillä, kertoo Työterveyslaitoksen selvitys. Sen pohjalta
rakennettiin TOP10-lista työpaikan parhaista käytännöistä monissa perheissä hankalaksi koetun yhtälön helpottamiseksi.
Työpaikoille kaivataan ainakin selkeämpiä pelisääntöjä, avointa keskustelua ja sääntöjen tasapuolista soveltamista työntekijöiden kesken.
Kymmenen parhaan keinon
listalle työn ja perheen yhteensovittamiseksi pääsivät myös
pyrkimys joustavuuteen työajoissa, etätyömahdollisuuksien kehittäminen ja varautuminen poissaoloihin toimivilla sijaisjärjestelyillä.
– Olennaista on laatia ja kertoa työntekijöille selkeistä pelisäännöistä, joita sovelletaan
tasapuolisesti kaikkien työntekijöiden kohdalla, Työ ja
perhe-elämä -ohjelman koordinaattori Salla ToppinenTanner painottaa.
RODEO.FI
!
osaksi työterveyshuollon toimintaa ja neuvontaa.
Myös koko perheen yhteiset
tapahtumat työpaikalla auttaisivat perheenjäseniä tutustumaan työpaikalla tehtävään
työhön ja työyhteisöön ja näin
ymmärtämään puolison tai
vanhemman työtä ja sen vaatimuksia.
Mika Peltonen
UP-Uutispalvelu
VVERKKOVINKKI
ERKKOVINKKI
Hänen mukaansa kirjatut
tavoitteet ja toimintaohjeet
eri mahdollisuuksista auttavat
tiedon leviämistä työpaikoilla.
Työyhteisön tuki
on tärkeä
Tutkimuksen mukaan myös
työyhteisö voisi tukea jäseniään työn ja perheen yhteensovittamisessa esimerkiksi liittämällä asian osaksi henkilöstöprosesseja.
– Kehityskeskustelut ja ilmapiirikyselyt tarjoavat luon-
tevia mahdollisuuksia ottaa
puheeksi myös yksityiselämän
tilanteita. Avoin ja myönteinen ilmapiiri helpottavat keskustelua ja yhdessä sopimista,
Toppinen-Tanner uskoo.
Hänen mielestään työpaikoilla pitäisi keskustella myös
siitä, olisiko työnantajalla
mahdollisuuksia järjestää lastenhoitoa äkillisissä sairastapauksissa tai muita arkea helpottavia palveluita.
– Työn ja muun elämän yhteensovittamisen voisi ottaa
Lisätietoja työn ja perheen yhteensovittamisesta tehdyistä tutkimuksista löydän Työterveyslaitoksen sivuilta: www.ttl.fi/fi/
tyoura/tyon_ja_perheen_yhteensovittaminen/Sivut/default.aspx, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivulta: www.thl.fi/fi/tutkimus-ja-asiantuntijatyo/vaestotutkimukset/lapsiperhekysely/tuloksia/tyon-ja-perheen-yhteensovittaminen ja Työsuojelurahaston sivuilta: www.tsr.fi/
tutkimustietoa/tata-tutkitaan/
hanke?h=108280.
Intiim nro 8
I
Oman edun valvonta
12.8.2015
Pykäläpuntari
TIETOA TYÖEHDOISTA
Minulla on unelma
Y
ksi viime viikkojen tärkeimpiä aiheita uutisissa on ollut rasismi, fasismi, natsismi ja mitä muuta maahanmuuttokriittisyyden, nuivuuden ym.
salonkikelpoisten termien taakse piilotetaankaan. Moni varmaan kysyy mielessään, miten tämä asia kuuluu ammattiliiton lehteen. Se kuuluu niin kauan kuin ammattiliitot toimivat Suomessa yhteiskuntavaikuttajina ja vastavoimana kapitalistien
kylmälle politiikalle ja riiston oikeuttaville arvoille.
TYÖVÄENLIIKE JA SUURILTA osiltaan sen
taustalla olevat poliittiset puolueet ammentavat merkittävän osan perusarvoistaan Ranskan vallankumouksesta. Vapaus,
veljeys ja tasa-arvo. Koko työväenliike perustuu siihen, että vahvempi auttaa heikompaa ja joukko auttaa yksinäistä. Työväenliikkeellä on ollut ja on edelleen vastassaan maasta riippuen pääoma, valtio ja
valtion armeija. Työväestön on ollut hyvin
helppo ymmärtää paikkansa tässä järjestelmässä ja valita puolensa.
Taas kerran historiassa tämä ymmärrys
on alkanut hiipumaan. Niin moni duunari ja jopa työväenliikkeen aktiivi on kääntänyt kelkkansa ja alkanut taistella entisiä perusarvojaan vastaan, suurin osa ymmärtämättä, mistä onkaan kysymys. Inhimillisyys ja ihmisyys elämän punaisina johtolankoina ovat vaihtuneet vihaan ja vastustukseen kaikkea erilaista kohtaan. Niin moni ateisti tai muuten uskonnoista välinpitämätön on alkanut vihaamaan toista hänen
uskontonsa takia. Niin moni omaa kulttuuriaan aikaisemmin kartellut on alkanut vihaamaan toista hänen erilaisen kulttuurinsa takia. Miksi?
On normaalia, että taloudellisesti huonoina aikoina ääriliikkeet ja -ajatukset nostavat kannatustaan huonon itsetunnon
omaavien keskuudessa. Omassa kurjuudessa on helpompi vastustaa jotain vielä kurjempaa kuin todellista syypäätä siihen omaan tilanteeseen, maanmiestä kapitalistia. Näinhän sen ei kuuluisi tietenkään
mennä. On aivan käsittämätöntä, että syytämme maamme kurjasta taloudellisesta
tilasta ja kaikesta mahdollisesta muutenkin
niitä yksilöitä, jotka ovat maahamme muualta paremman tai turvallisemman elämän
toivossa päässeet. Tai tulleet töihin suomalaisen työnantajan palkkaamana. Tai rakastuneena. Syyttömiähän nämä ihmiset ovat
suomalaisen kapitalistin touhuihin. Paljon syyttömämpiä kuin se ikuisesti kokoomusta äänestänyt pomosi sieltä entiseltä
työpaikaltasi.
Jos kaikki leijonariipusta ylpeänä kantavat yrittäjät tekisivät isänmaansa eteen
edes sen, että maksaisivat rehellisesti veronsa, ei pakolaisten aiheuttamista kustannuksista tarvitsisi tehdä numeroa tai vanhustenhoidon alennustilasta tai työttömyyskorvausten määrästä.
29
Mirja Suhonen
[email protected]fi
VIHAAJIEN KELKKAAN VAIHTANUT ei tun-
ne tai ymmärrä historiaa, tai edes yhteiskunnan perustavanlaatuisia lainalaisuuksia. Vaikka äärioikeistolaisuus onnistutaankin kohtuullisesti nykyään verhoamaan ainoaksi oikeaksi suomalaisuudeksi ja kansan asialla olemiseksi, ei totuus pala edes
hitsauspillillä. Äärioikeistolaisuus vihaa
työväenliikettä ja sen taustalla olevia poliittisia puolueita. Ja perinteiset kapitalistit
tarvitsevat äärioikeistoa ja siihen kytköksissä olevia populisteja. Niiden toiminta
ja törttöily saa kapitalistien yhä tiukkenevan mustan linjan vaikuttamaan asialliselta ja järkevältä toiminnalta. Ja tiukan paikan tullen he tukevat aina kapitalisteja, eivät ikinä tavallista kansaa. Työväenliike on
aina ollut tavallisen kansan asialla yksin.
Minulla on unelma, että me kaikki muistaisimme, millä puolella pöytää me istumme, ja kenen joukoissa seisomme. Liittymällä äärioikeiston ja populistien joukkoon
edes puheissasi hyysäät samalla omaa vihollistasi. Tämä koskee niin työmarkkinapolitiikkaa kuin muitakin yhteiskunnan
kipupisteitä.
Kirjoitan asiasta myös, koska se on minulle hyvin läheinen ja konkreettinen. Samassa osoitteessa kanssani asuu maahanmuuttaja ja joka ikinen päivä saan lukea ja
kuulla hyvin ikäviä, alentavia ja epäasiallisia kommentteja maahanmuuttajista ja
maahanmuutosta yleensäkin. Viime vuosina tästä on tullut entistä tavallisempaa ja
jopa yleisesti hyväksytympää.
Erään puolueen puolueohjelmassa myös
vastustetaan avoimesti monikulttuurisuutta. He siis vastustavat minua, vaimoani ja
kaksivuotiasta poikaamme, olemmehan iljettävän monikulttuurisuuden edustajia
ja varmaan siten vaarallisiakin. Aivan viime päivinä ovat esiin nousseet myös eturivin poliitikkojen kytkökset avoimesti fasistiseen natsijärjestöön. Natsit eivät ole mikään historiallinen kovien jätkien porukka, jota on ihan ok kannattaa. Vaikka olemme syntyneet 1980-luvulla, aihe on meille
hyvin konkreettinen. Vaimoni molemmat
mummot viettivät useita vuosia natsien
työleirillä. Muutama viikko sitten viimeksi tapaamamme vaimoni eno vietti samalla
leirillä lapsuutensa muutaman kuukauden
ikäisestä noin viisivuotiaaksi. Natsismille flirttailevien poliitikkojen ja äärioikeistoa
suureksi osaksi edustavan poliittisen puolueen toiminta ja sen salliminen saavat minut hyvin surulliseksi. Ja vihaiseksi.
Juha Juntunen
Kirjoittaja on TEAMin lakimies
Lomautuksen vaikutus vuosilomaan
Liiton toimistoon tulee päivittäin soittoja ja viestejä, jotka koskevat vuosiloman karttumista lomautuksen aikana.
?
VASTAUS:
Vuosiloman pituutta määrättäessä työssäolopäivien veroisina päivinä lomautuksen ajalta lasketaan 30
työpäivää kerrallaan. Jos työntekijä lomauttamisen jälkeen
palaa töihin lyhyeksikin ajaksi ja joutuu uudelleen lomautetuksi, 30 päivän laskenta alkaa uudestaan (TN 1328-96, TN
1212-87 ja TN 1993-83) (lähde: www.vuosilomaopas.fi/)
Lomauttamista vastaavan työviikkojen lyhentämisen tai
muun siihen verrattavan työaikajärjestelyn osalta lasketaan työssäolopäivien veroisiksi enintään kuusi kuukautta kerrallaan. Lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen aloitetaan uuden kuuden kuukauden jakson laskeminen lomanmääräytymisvuoden vaihtumisesta (Lähde:
www.tyosuojelu.fi/fi/lomauttaminen). Jos tällainen osaaikainen lomautusjärjestely keskeytyy, alkaa kuuden kuukauden lomaa kerryttävä jakso alusta.
Esim: Työntekijä on lomautettu kahdeksi päiväksi viikossa, mutta hän on välillä kokonaisen viikon töissä. Tällöin alkaa kuuden kuukauden jakso alusta. Kuuden kuukauden jakso ei ala alusta kuitenkaan silloin, jos lomautus toteutetaan esim. vuoroviikkoperiaatteella ennalta ilmoitetun
suunnitelman perusteella.
Graafisen alan sopimusten mukaista talvilomaa kertyy
kaikilta niiltä kuukausilta, miltä kertyy vuosilomalain mukaista lomaa. Kirjatyöntekijöiden uusissa työaikamääräyksissä on erilliset säädökset ”vanhan” talvilomaosuuden
kertymisestä.
!
Vuosiloman pitäminen
lomautuksen aikana
Kalle Vantaalta kysyi, voiko työnantaja siirtää
vuosiloman myöhemmäksi, kun työntekijät ovat
lomautettuna.
?
VASTAUS:
Lomautetulla on oikeus pitää vuosilomansa samojen määräysten mukaan kuin muillakin työntekijöillä.
Vuosiloman ajankohdasta pitää kuulla työntekijöitä, vuosilomasta pitää antaa neljä viikkoa syyskuun loppuun mennessä, graafisen alan sopimuksissa viisi viikkoa, ellei toisin sovita.
!
Kesätyöntekijöiden työtodistus
Liiton toimistosta on jouduttu patistelemaan työnantajia työtodistusten kirjoittamisessa. Työtodistuksesta on säädetty työsopimuslain (55/2001) 6. luvun 7
§:ssä. Sen mukaan:
• työntekijällä on työsuhteen päättyessä aina oikeus
pyynnöstään saada työtodistus
• työtodistuksessa on mainittava vähintään työsuhteen
kestoaika ja työtehtävät
• työntekijän erillisestä pyynnöstä työtodistuksessa on
lisäksi mainittava työsuhteen päättymisen syy sekä arvio
työntekijän työtaidosta ja käytöksestä tai vain toinen näistä
• työtodistuksesta ei saa ilmetä muuta kuin mitä sen sanamuodosta käy ilmi. ”Koodeja”, lisä- ja piilohuomautuksia
tai muita merkintöjä ei saa tehdä.
!
36
Vapaalla
TUOMO LILJA
LEVYLAUTASELLE
THE CHEMICAL BROTHERS
BORN IN THE ECHOES
Virgin EMI
***
Paluu
menneisyyteen
" Viiden vuoden julkaisutauko
voi tuntua pitkältä ajalta, etenkin elektronisen musiikin piirissä, mutta juuri niin pitkään The
Chemical Brothersilla on kulunut
edellisen studioalbumin julkaisusta. Odotus kuitenkin palkittiin kesällä julkaistun pitkäsoiton Born In
The Echoes myötä.
Vuosien varrella elektroninen
musiikki on löytänyt tiensä valtavirtaan. Jopa sitä pitkään hylkineet amerikkalaiset nielevät sen
nykyisin pahemmin kakistelematta, tosin tuhdisti sokerilla kuorrutettuna.
Kaksikon äänimaailmaa on jo
vuosia kutsuttu, ironista kyllä, futuristiseksi. Uutta levyä kuvailtaessa ilmaisu saa jopa hymynkareen huulille, sen verran voimakkaasti yhtye ottaa vauhtia vuoden 1995 Exit Planet Dust -julkaisustaan. Voimakkaalle bassopohjalle ja rullaan rumpukaavan varaan rakennettu, ajoittain kirskuva, soundi iskee edelleen kuin tuhat volttia.
Albumille on valikoitunut yllättävän paljon toisistaan poikkeavia vetoja. Popahtavampaa linjaa edustaa Go, jolla vierailee Jacques Cousteauta referoiva Q-tip.
St Vincentin kanssa tehty Under
Neon Light -raita sijoittuukin sitten jo jonnekin taiteellisemmalle alueelle, kun taas EML Rituals edustaa selkeästi Acid House -tyyliä. Päätösraidalla Wide
Open vierailee puolestaan elokuun puolivälissä Suomessa vieraileva Beck.
Yksikään vieraileva sankari ei
kuitenkaan saa pääroolia kappaleellaan, pikemminkin tuntuu siltä, että Tom Rowlands ja Ed
Simons pyrkivät tarkoituksellisesti painamaan heidän suorituksensa taka-alalle. Herkemmän artistisielun voisi kuvitella tästä hermostuvan, mutta ilmeisesti tällä
kertaa ylpeys on nielty suosiolla.
Jonne Kivinen
TIETOPANKKI. Esko Partanen oli luottamusmies 18 vuotta. Hän kirjasi aikanaan muistiin kaikki tärkeät neuvottelut ja tapahtumat.
LUKULAMPPU
Ainutlaatuinen kuvaus
pääluottamusmiehen arjesta
Entinen pääluottamusmies Esko Partanen on julkaissut
kolmannen teoksensa, nimeltään Pääluottamusmies. Tällä
kertaa Partanen keskittyy kuvaamaan kuusivuotista kauttaan
ison tehtaan pääluottamusmiehenä vuosina 1989–1994.
Tehdas on Kokkolan Kemira, jossa Partasen aikoihin
työskenteli pitkälti yli 500 henkilöä.
TUOMO LILJA
Partasen teos on ainutlaatuinen. Ilmeisesti yksikään
Suomessa toimineista kymmenistätuhansista pääluottamusmiehistä ei ole itse julkaissut kokemuksistaan kirjaa. Muutamista pääluottamusmiehistä on henkilöhistorioita, mutta ne ovat muiden
kirjoittamia.
Partasen aiemmissakin
teoksissa Avioliiton anatomia
(2009) ja Nahkatakki, moottoripyörä ja matkaradio (2012) on
kuvattu tehdasta, työelämää
ja luottamusmiestoimintaa,
mutta niissä on paljon muutakin. Teosten painokset ovat
olleet pieniä, muutamia sato!
ja, mutta niitä on ainakin Kokkolan seudulla luettu tarkasti.
Mielenkuohunnaltakaan ei ole
vältytty, sillä Partanen kertoo,
että Nahkatakin jälkeen muuan lukijoista oli uhkaavaan sävyyn tokaissut, että voidaan
vielä tulla pimeässä vastakkain.
Sopisi oppikirjaksi
Uusimmassaan Partanen keskittyy kuvaamaan, millaista
pääluottamusmiehen arki oikeasti on. Toisaalta se on äärettömän kovaa edunvalvontaa palkka- ja työllisyysasioissa, peliä, jossa panoksena ovat
sadat työpaikat. Toisessa ääripäässä ovat juorut, poliittisperäiset selkäänpuukotukset ja
muut syvästi inhimilliset tuo-
kiokuvat yksittäisistä ihmiskohtaloista.
Partasen valinta pääluotoksi tapahtui dramaattisen ja
surkuhupaisankin vaalin ja äänestyksen jälkeen luvuin 199–
168. Draamaa tuli, kun kaksi
vaalivirkailijaa häipyi kesken
äänestyksen viinakauppaan ja
vei uurnankin mukanaan. Poliisikin puuttui vaaliin.
Partasen pääluottamusmieskaudelle osui harvinaisen monta isoa asiaa. Pääluottamusmiehen perusteella syntyy sellainen kuva, että Kemira säilyi vakaana niin kauan,
kun yhtiötä johti Partasen hyvin tuntema ja melko korkealle arvostama vuorineuvos Yrjö
Pessi. Muutokset alkoivat
Heimo Karisen toimitusjohtajakaudella.Tuotantoa lopetettiin, muun muassa Oulun
ja Kokkolan lannoitetehtaat,
ja toimintoja alettiin ulkoistaa. Eläkesäätiö Neliapila suljettiin, jolloin vanha väki kyllä
säilytti etuja, mutta uudet eivät niitä saaneet. Vielä kovempi juttu oli Kemiran yhtiöittäminen, joka alkoi Vihtavuoresta ja Säteristä. Yhtiöitykset
johtivat tehtaiden ja toimintojen myynteihin. Vielä 1980-luvulla Kemianliitossa oli
5 000 kemiralaista jäsentä, tällä hetkellä heitä on TEAMissa
vain muutama sata.
Partanen on aiemmissa kirjoissaan ollut tarinankertoja, mutta Pääluottamusmiehessä ote on paikoitellen pikkutarkka, jopa pöytäkirjamainen. Kokoukset, niissä riidellyt ja sovitut asiat, osallistujat
ja käytetyt puheenvuorot kirjoittaja pystyy kuvaamaan yksityiskohtaisesti, koska hänellä oli tapana kirjoittaa kaikki
merkittävät tapahtumat muistiin heti kokousten jälkeen.
Joskus hän puhtaaksikirjoitti
Intiim nro 8
I
Vapaalla
12.8.2015
muistiinpanojaan vielä aamuyöllä. Partasen arkistoa ovat
hyödyntäneet ainakin Kemiran ja Kemianliiton historiateosten kirjoittajat. Pääluottamusmiestä tehdessään kirjoittaja kävi läpi 30 mapillista
muistiinpanojaan.
Pääluottamusmiehessä on
toki herkullista tarinankerrontaakin, yleistä elämäfilosofiaa esimerkiksi politiikasta, kansainvälistymisestä, ihmisluonteista ja vaikkapa alkoholin käytöstä, mutta toisaalta teos sopisi myös oppikirjaksi ja sellaiseksi se on alkusanojen mukaan osin tarkoitettukin.
Verkostoituminen on
erityisen tärkeää
Partanen tulee kertoneeksi,
varmaan osin tiedostamattaan, miten luottamushenkilön kannattaa toimia, jotta
hän menestyisi tehtävässään.
Ahkera ja systemaattinen pitää olla. Kannattaa kouluttautua, ja siihen ay-liike antaa
hyvät mahdollisuudet. Täytyy pitää yhteyttä edustamiinsa ihmisiin. Täytyy osata käsitellä informaatiota, ottaa sitä vastaan, välittää ja lähettää.
Tarpeellisia inhimillisiä ominaisuuksia ovat ainakin uteliaisuus, itsevarmuus
ja paksunahkaisuus – sekä
suoraselkäisyys työnantajan
edustajien kanssa asioitaessa.
Erittäin tärkeää on verkostoituminen. Partanen itse hankki luottamustehtävissään laajat kontaktit. Niitä oli
moneen suuntaan. Kemiran
muiden tehtaiden luottamushenkilöt ja aktiivit oli tärkeä ja
tarvittaessa vaikutusvaltainen
porukka. Partasen kertomuksessa vilahtelee tuttuja kemiralaisnimiä: Rauli Mäntynen,
Kari Lehtoranta, Aarre Lindroos, Antero Tastula, Seppo Tastula, Mikko Vehniäinen. Toinen erittäin tärkeä taho oli Kemianliitto ja sen yksittäiset toimihenkilöt, joista useimmiten tulevat mainituiksi Jyrki Raina ja Heikki Pohja. Myös Timo Vallittu
ja Heli Puura näyttävät hoitaneen kokkolalaisten asioita.
Kolmas viiteryhmä olivat
poliitikot, aivan valtakunnan
kärkihahmot, joihin Partanen
turvautui, kun Kokkolan lannoitetehdas 1992 lopetettiin.
Piti saada korvaavaa tuotan-
toa. Hän oli yhteydessä muun
muassa Kalevi Sorsaan, Esko
Ahoon, Pekka Tuomistoon,
Erkki Liikaseen ja Pertti
Salolaiseen.
On tärkeää huomata, että
kun pääluottamusmies maakunnasta otti yhteyttä ministerismiehiin, hän tuli vähintään kuulluksi, melkein aina sai palautetta ja muutaman kerran yhteydenotot poikivat myönteisiä ratkaisujakin. Lopetetun lannoitetehtaan sijaan saatiinkin 30 henkilöä työllistävää uustuotantoa. Asia varmistui laivaseminaarissa, yöllä klo kaksi, kun
silloisen pääministeri Ahon
avustaja Altti Seikkula ”vetäessään sikaaristaan mahtavan
henkäyksen sanoi minuun katsoen, että Esko, eiköhän se raha-asia Kemiralle järjesty”.
Aika taitavaa edunvalvontaa, varsinkin, kun tietää, että Esko Partanen on täysin absolutisti.
Kovaa peliä
omien kesken
Tärkein ja ehkä vaikein viiteryhmä ovat tietysti ne ihmiset, joita edustaa. Partanen
neuvoo aktiiviseen ja säännölliseen yhteydenpitoon jäsenten kanssa. Samalla hän
useampaan kertaan toteaa, ettei isolla tehtaalla koskaan voi
tulla tilannetta, jossa koko porukka olisi tyytyväinen tehtyihin ratkaisuihin. Erityisen tärkeänä hän pitää kaikilla työpaikoilla olevia hiljaisia mielipidejohtajia, jotka eivät useinkaan ole luottamustehtävissä,
mutta joita väki kuuntelee, ja
jotka todellisuudessa paljolti
määrittelevät millaiseksi työpaikan henki rakentuu.
Esko Partanen tiesi vuonna
1989 joutuvansa vääjäämättä
vaikeuksiin jo ennen kuin tuli valituksi pääluottamusmieheksi. Hänellä oli takanaan
12 vuotta korjaamon luottamusmiehenä. Demareiden,
joihin Partanen itse kuuluu,
ja vasemmistoliiton edeltäjien (SKDL ja SKP) välinen taistelu kuului vielä 1980-luvulla
isojen työpaikkojen arkeen.
Se ilmeni välillä likaisenakin
pelinä, väärien tietojen levittämisenä,
”…vetäessään
sikaaristaan mahtavan
henkäyksen sanoi
minuun katsoen, että
Esko, eiköhän se rahaasia Kemiralle järjesty”.
Ote Esko Partasen teoksesta.
yöllisinä häiriöpuheluina.Toiseen leiriin kuuluvaa lyötiin
surutta. Puolin ja toisin, Partanenkin myöntää. Taisto alkoi lieventyä hänen mukaansa siinä vaiheessa, kun Neuvostoliitto romahti.
Nykyään Kokkolassa ei
enää Kemiran tehdasta ole,
vaan myyntien ja yritysjärjestelyjen jälkeen entisen Kemiran alueella toimii parikymmentä erilaista firmaa. Entinen rikkihappotehdas on
ruotsalaisen Bolidenin omistuksessa. Sulfaatti- ja rehufosfaattitehdas ovat norjalaisella Yaralla. Kalsiumkloriditehdas on saksalaisen Tetran
ja entinen monituotetehdas
niinikään saksalaisen CABBin
omistuksessa. Kunnossapidon hoitaa Kip Infra oy.
Luottamusmies pääsee
vaikuttamaan
Luottamusmies siis joutuu
koville, jos aikoo hoitaa hommansa hyvin, mutta on työ antoisaakin. Esko Partanen pääsi vaikuttamaan moniin oman
ammattiliittonsa ja Kemiran
sisäisiin ratkaisuihin. Joissain
tilanteissa hän näytti olevan
verkostojensa kautta paremmin informoitu kuin Kokkolan tehtaan paikallinen johto.
Tie johti myös kunnallispolitiikkaan ja aitiopaikalle valtakunnan politiikkaan. Partanen oli useita kertoja kokkolalaisen kansanedustajan Kari
Urpilaisen vaalipäällikkönä.
On hienoa ja tärkeää, että
tehtailta löytyy väkeä, jotka
haluavat vaikuttaa oman työyhteisensä ja koko maan asioihin. Ei se niin vaikeaa ole,
etteikö siihen terveellä maalaisjärjellä varustettu ihminen
pystyisi.
Saa nähdä, onko Partasen
Esko ammentanut itsensä
tyhjiin kolmen omaelämänkerrallisen romaanin jälkeen.
Tuskinpa.
Kirjaa voi tilata osoitteesta:
[email protected]
37
LUKULAMPPU
TSL ja hukattu
mahdollisuus
! Jussi Pikkusaaren kirjoittama Työväen omaehtoisen sivistystyön aatteen kantavuus,
Työväen Sivistysliitto 1919–
1999 pyrkii olemaan enemmän
kuin Työväen Sivistysliiton
(TSL) järjestöhistoria. Se paitsi hahmottaa TSL:n tarinan, ottaa kantaa myös siihen, miten
se on yhteiskunnassa vaikuttanut, ja mitä TSL olisi toisenlaisilla valinnoilla voinut olla.
Aihe on mielenkiintoinen ja
haasteellinen. Kirjoittajan vaikeutuskerrointa lisää se, että
hän teki pitkän uran TSL:n palveluksessa. Hän toimi muun
muassa sen pääsihteerinä vuodet 1973–1989. Yleinen kokemus on, että mitä läheisempi
aihe, niin sitä vaikeampi siitä
on kirjoittaa sotkematta puuroja ja vellejä. Toisaalta aiheen
tuttuudesta on etua.
Pikkusaari onnistuu välttämään sen, että teksti pyörisi liikaa hänen ympärillään. Paikoittaista pamfletinomaisuutta
on, mutta se ei haittaa. Pohdinta siitä, mitä TSL olisi voinut
toisenlaisella strategialla olla,
on mielenkiintoista.
Uskon, että kirja antaa paljon niille, joille työväenliikkeen
historia on pääosin tuttua.
TSL perustettiin kansalaissodan jälkeen sosialidemokraattisten järjestöjen yhteiseksi koulutus- ja sivistysjärjestöksi. TSL:n ensimmäinen
puheenjohtaja oli Väinö Voionmaa. Hän johti järjestöä sen
perustamisesta kuolemaansa,
vuoteen 1947, asti. Hänen jälkeensä järjestön johtoon valittiin Yrjö Kallinen.
TSL jäseninä on muun muassa ammattiliittoja, SAK, sosialidemokraattinen puolue
ja muita sosialidemokraattisia järjestöjä. TSL:n ensisijainen tarkoitus on ollut järjestää koulutusta jäsenjärjestöilleen. Sen kautta työläisille aukeni väylä opiskella myös ulkomailla. Näitä mahdollisuuksia
ovat tarjonneet muun muassa
1930-luvulla alkanut Genevekoulu, 1950-luvulla käynnistynyt Manchester-koulu ja myöhemmin myös Pohjolan TSLkoulu.
Kulttuuri nivoutui nopeasti osaksi TSL:n toimintaa. Se ei
yllätä, kun koulutuksesta ja sivistyksestä kiinnostuneet ihmiset tekevät yhteistyötä. Katsottiin myös, että TSL:n yhtenä
tehtävänä oli työväenkulttuurin edistäminen. Sillä oli myös
oma lehti, aluksi Työjäisopiskelija, sittemmin Aikamerkki. TSL:n alaisuudessa ovat toimineet myös muun muassa
Työväen kuvataidetoimikunta
Jussi Pikkusaari
TYÖVÄEN OMAEHTOISEN
SIVISTYSTYÖN AATTEEN
KANTAVUUS – TYÖVÄEN
SIVISTYSLIITTO 1919–1999.
Mediapinta 2014, 321 s.
ja Työväen elokuvatoimikunta. Työmiesten sivistystarpeen
tyydyttämisestä huolehdittiin Metsämiesten siirtokirjaston avulla. Vuoden 1950 lopulla
kirjakaappeja oli 30 ja kussakin
niissä noin 30 opusta.
TSL:n piirissä on käynnistynyt myös merkittäviä kulttuuritapahtumia, kuten Jätkän kulttuuripäivät ja edelleen vahvana
porskuttava Työväen musiikkitapahtuma Valkeakoskella.
Viimeksi mainittu sai alkunsa
TSL:n Etelä-Hämeen piirin järjestämänä 1970-luvulla.
Koko toimintansa ajan TSL
on ollut tietyllä tavalla jäsenjärjestöjensä vanki. Sen ensimmäinen, ja Pikkusaaren sanoin
myös yhdestoista, tehtävä on
ollut niiden koulutustarpeen
tyydyttäminen. 1970–1980-luvuilla käytiin keskustelua kuitenkin myös TSL:n vahvemmasta roolista työväenliikkeen
kentässä. Se olisi merkinnyt itsenäisempää, omaehtoisempaa ja voimakkaampaa paikallistason toimintaa. Tämä kariutui kuitenkin jäsenjärjestöjen
vastukseen.
Tuolloin TSL:n pääsihteerinä toiminut Pikkusaari oli keskustelun ytimessä ja tappiolle
jääneen linjan kannattaja.
Jos olisi käynyt toisin, TSL:n
alueorganisaatioista olisi saattanut muodostua työväenliikkeelle aatteellinen, kulttuurinen ja sivistyksellinen piristysruiske.
Oliko kyseessä hukattu tilaisuus, jää ikuiseksi arvoitukseksi.
Arto Jokela
[email protected]
PORVOON BOREALIKSELLA MENEE MUKAVASTI. Osaston
luottamusmies Reijo Hurskainen kertoo, että yrityksessä on
tänä kesänä työskennellyt yhtä paljon kesätyöntekijöitä kuin
aiemminkin. Porvoon Kilpilahdessa sijaitseva yritys valmistaa
muovirakeita ja peruskemikaaleja. Muovin menekki ei ole lamasta
kärsinyt.
TÄMÄ LEHTI ON PAINETTU SUOMESSA
SUOMALAISELLE PAPERILLE.
KANSIKUVA: PEKKA SIPOLA
LISÄKSI
Familon vilpistelee
kotimaisuudella >> 28
”Niin moni duunari on kääntänyt
kelkkansa ja alkanut taistelemaan entisiä
perusarvojaan vastaan.” >> 29
Pääluottamusmies
kuvaa stadia >> 24–25
numero
8
TEAM-KASSA • Siltasaarenkatu 4, PL 291, 00531 Helsinki.
• Päivystys: puh. 09 7739 7355 ma–pe klo 9.00–16.00 • Sähköposti:
[email protected] • Kotisivut: www.teamliitto.fi/tyottomyyskassa
TEAM-LIITTO • Siltasaarenkatu 2, PL 324, 00531 Helsinki.
puh. 09 773 971 • Sähköposti: [email protected]
• Kotisivut: www.teamliitto.fi • Toimisto avoinna 8.30–16.00