ravit 1-2010

1-2010
w wwww.ravia.fi
w .ravia.fi
n!
ilmaine an!
a
ota muk
USA:n voittokone Jodie
Jameson Suomeen s.9
Monté
-sporttilaji s.6
Kiinnostaako
Hevosala? s.14-16
Tavataan
Hevosmessuilla! s.18-19
Kuningas Patrikin Muisto
hikoilee lumihangessa
Olympiaravit mielessään s.10-11
Olympia-ravit Lahdessa
17.4. klo 13
RAVIT 1-2010
2
Hevoset-messuilla
on uutta potkua!
Tule tutustumaan koko perheen tai talliporukan voimin!
Marko Björs
kouluratsastus
Estenäytöksiä
kaikkina päivinä
Ilkka Korpi
ajo-opetusnäytös
Kari Vepsä
Western-show
Katso koko ohjelma
ja lisätietoja:
www.hevosmessut.fi
Tampereen Messu- ja Urheilukeskus
Ilmailunkatu 20
33900 Tampere
Asiakaspalvelu, puh. 0207 701 222
www.tampereenmessut.fi
Liput:
• Aikuiset 12 €, opiskelijat ja eläkeläiset 10 €
• Lapset 7–15-v. 8 €, alle 7-v. ilmaiseksi aikuisen seurassa
• Kolmen päivän ranneke 16 €
• Ryhmälippu (min. 10 henkilöä) 10 € / hlö
Messuaikataulu:
• Perjantaina klo 12–19
• Lauantaina klo 9–18
• Sunnuntaina klo 10–17
3
RAVIT 1-2010
Sisältö 1-2010
Hevosolympialaiset
Tätä tekstiä kirjoitettaessa on selvää, että
Suomen mitalisaalis Vancouverista on odotuksia huomattavasti kevyempi, muttei kuitenkaan aivan lohduton. Kisat olivat silminnäkijöiden mukaan kuitenkin hienot ja aivan
upea kokemus.
Olympialaisissa on itsestään selvää, että samoissa kisoissa nähdään valtava kirjo lajeja.
Meillä hevosurheilussa on tapana pitää kaikki
alalajit erillään, on tietenkin omat ravimme,
kouluratsastuskisat, western-kisat, matkaratsastuskisat ja niin edelleen. Äkkiseltään ei
tule mieleen muuta tapahtumaa kuin hyvän
suosion saavuttaneet Suomenhevosten Kuninkaalliset, joissa edes pyritään kilpailemaan
useassa lajissa.
Lainakuski............................3
Olympiaravisanat.................4
Moe Brage tulossa..............5
Janne Korpi..........................6
Juoksijan treenit...................7
Vauhtilaji monté...................8
w w w .ravia.fi
Maailman voitokkain
kuski tulee Sumeen..............9
Patrikin Muiston
kevään merkit..............10-11
Kultakypäräkisa...........12-13
Hevosalan oppia..........14-16
Kisakarsina........................17
Hevosmessut
yhdistävät....................18-19
Kansi: Hallitseva ravikuningas
Patrikin Muisto harjoittelee puuterilumessa. Kuva: Antti Savolainen
Olympiatuli sytyttää urheilijat
ja hevoset s.4
Minkälaiset olisivat Hevosten Olympialaiset?
Ne järjestettäisiin jossain maailman hevosparatiisissa, kestäisivät pari viikkoa ja kokoaisivat kaikki hevosihmiset samaan kaupunkiin.
Sen kaupungin pikkukauppojen ikkunoissa
olisi kylttejä, jotka julistaisivat minkä nimisiä
hevosia tai mitä lajia kauppa fanittaa, kadulla
tulisi vastaan länkisäärisiä ulkoilmaihmisiä ja
ravikarvalakkeja varustettuna tuntemattomilla
kasvoilla.
Entä itse kisat? 1000 metrin rata jolla kisaisivat ravurit, ulkopuolen mailin radalla laukkahvoset, keskellä esterata ja koulukenttä. Matkaratsastajien kisakeskus kilometrin päässä ja
välissä western-ratsastusta varten rakennettu
lännenkylä.
Eikö olisi hienoa?
Patrikin Muisto on
tulossa s.10-11
Hevosmessuilla kohtaavat
kaikkien hevosurheilulajien
ammattilaiset ja
harrastajat s.18-19
Irina Keinänen
päätoimittaja
Hirveä tauti
Viime keväänä Olympia-ravien aikoihin oli tullut aika lunastaa lupaukset. Edellissyksynä parempi
puolisko aloitti pitkän tauon jälkeen ratsastamisen läheisellä tallilla. Kävin talven mittaan muutaman
kerran katsomassa ja aika isoon
ääneen tuli uhottua, että tulen näyttämään mallia, kunhan sää ensin
lämpenee. Huhtikuussa sitten kuului useammastakin suusta, että joko
on tarpeeksi lämmintä.
Mikä siinä enää auttoi. Sen verran oli lapsuusvuosilta kokemusta,
että arvelin homman sujuvan kuin
polkupyörällä ajo. Kerran opittuaan
sen osaa.
Ei muuten sujunut. Joku oli vienyt apurattaat hevosesta. Tai ainakin allekirjoittaneelta ne vähäisetkin taidot ja tasapainon.
Sisu ei antanut periksi. Pakko oli
w w w .ravia.fi
Päätoimittaja
Irina Keinänen
puh 0400 633 989
[email protected]
tulla toisen kerran ja kolmannenkin. Pieniä onnistumisen elämyksiäkin mahtui sekaan sen verran,
että aika pian huomasin ostaneeni
sarjakortin. Tallinpitäjä osasi nykäistä tasan oikeasta ohjasta, kun
päästi hyppäämään pieniä esteitä.
Kun 600 kiloa loikkasi vauhdilla
puomien yli, paluuta ei enää ollut.
Samalla viattoman tuntuisella kaavalla iski hevoskuumekin.
Aluksi avovaimo selasi nettipalstoilta myytäviä hevosia. Minä naureskelin ja kehotin painelemaan
lompakolla otsaa. Pitäisi tepsiä pahempaankin kuumeeseen.
Jotenkin tilanne lipsahti siihen,
että kohta aloin itsekin selailla
myytäviä hevosia. Ensin kotimaasta, sitten Ruotsista ja kauempaakin.
Niin, olisihan siinä omassa hevosessa ne hyvätkin puolensa...
Valintakriteerit piti tietysti määri- Tähän mennessä on harmittanut
tellä. Aika pitkiä ihmisiä kun olem- vain se, että miksi ihmeessä olin
me molemmat, niin ei pollenkaan melkein 20 vuotta pois hevosen
sovi olla kääpiö. Ja suht terve piti selästä.
tietysti olla. Ja osaava, sellainen
Antti Savolainen
opetusmestari. Ja selväpäinen, että
amatöörien puuhastelut kuitattaiKirjoittaja on keskisuomalainen
siin syvillä huokauksilla ja harrasraveista kirjoittava freelancetus pysyisi mukavana. Hinnankin
toimittaja
piti olla järkevä.
En olisi ikinä uskonut, että sopivan hevosen löytäminen on näin
hankalaa. Kriteerit edes teoriassa
täyttäviä hevosia on reilun puolen
aikana ollut tarjolla kahden käden
sormiin mahtuva määrä. Yleensä
on jäänyt koosta kiinni. Muutamaa
on käyty kokeilemassakin, mutta
vielä eivät kaikki palaset ole kolahtaneet kohdalleen. Kokeneemmat
ovat rohkaisseet, että sen oikean
kyllä tuntee, kun se kohdalle tulee.
Julkaisija/ilmoitukset/kilpailut
Ilpo Pitkänen Oy
Insinöörinkatu 7 A, 00880 HELSINKI
puh 09 586 83 00 fax 09 586 830 99
Vakituiset avustajat
Sirkka Velling, Masi Tolkki
Kustantaja
Ilpo Pitkänen
puh 040 545 8938
[email protected]
Painopaikka Artprint Oy
ISSN
1456-2251
Taitto Trotton Ay
Jakelupainos
20 000 kpl
Valokuvat
Ravit-lehti, jos ei toisin mainita
Jakelu
Raviradat, Toto R-kioskit, Veikkausrastit, Totoravintolat ja kahvilat sekä rautatieasemia ja
kauppakeskuksia
RAVIT 1-2010
4
Olympiavuonna 2010
LAHDEN
JOKIMAALLA
LAUANTAINA
17.4. KLO 13.00
Ravitrilleri erittäin
kylmäverisille!
Olympiaravit kisataan kolmatta kertaa sen lyhyen historian aikana olympiavuonna. Ensimmäiset kerran näin oli Torinon kisojen aikaan, sitten Peking
ja nyt Vancouver. Olympiavuosi tuo luonnollisesti nostetta olympiaravitapahtumalle, eikä vähiten siksi, että olympiakomitea kutsuu raveihin
vanhojen olympiavoittajien lisäksi koko Vancouverin olympiajoukkueen
muistelemaan kisamatkaa ja sen tapahtumia.
Konkreettinen startti olympiayhteistyölle saadaan 17.3, jolloin käynnistyy kuukauden keräyskampanja. Kampanjan aikana osa totopelien tuotosta
ohjataan nuorten urheilijoiden valmentautumisen tukemiseen, turvaamaan
tulevien vuosien kisamenestystä. Tukisumma on vaihdellut totopelien
menekin mukaan viidenkymmenen ja kuudenkymmenen tuhannen euron
suuruusluokassa. Vuoden 2009 tukisumma oli 55.900 euroa.
Olympiaravien oheistapahtumia muutettiin viime vuonna nopeatempoisemmiksi ja samaan suuntaan on tarkoitus jatkaa. Tapahtumaa pyritään
profiloimaan tänä vuonna yhä enemmän lapsiperheiden suuntaan, joten olen
varovaisen toiveikas positiivisen yleisömäärän saavuttamisessa. Hyvä tuote
alkaa markkinoida myös itse itseään. Tunnettuutta tapahtumalle tuo Ylen
kanssa jatkuva yhteistyö, jonka hedelmänä kilpailuista on lähes kolmen
tunnin suora lähetys tv2-kanavalla.
Pääkilpailun urheilullisesta tasosta on vielä ennenaikaista luvata mitään
varmaa. Suomenhevoshuippujen talvitreenien sujumisesta on kuulunut
kuitenkin pääosin duurisointuisia viestejä. Kolme karsintakilpailua ennen
finaalilähtöä virittää kansallisen kärjen kohti parasta virettä. Kansainvälisten
kontaktien valmistelutyötä on tehty jo vuosia ja ensimmäiset yhteydenotot
tänä vuonna lupailevat mittavaa edustusta naapurimaista myös tämänvuotiseen kilpailuun. Kovimpana tähtenä ulkomailta kilpailuun tavoitellaan viime vuoden kilpailussa toiseksi sijoittunutta Åsajerveniä, jonka otteet tämän
kilpailukauden alussa ovat olleet erityisen vakuuttavia. Kyseessä on koko
kylmäveriurheilun kuumin nimi maailmassa. Myös Ruotsin kylmäveriikonin Järvsöfaksin valmentajan Jan-Olov Perssonin tallista tavoitellaan
osallistujia paikkaamaan eläkkeelle vetäytyneen tähden jättämää aukkoa.
Haluan osaltani toivottaa kaikki urheilun ystävät paikan päälle Jokimaalle
seuraamaan kylmäveristä hevosurheilua parhaimmillaan.
Janne Ekholm
Olympia-ajon kunniataulu
2009 Moe Brage
Norjanlaiset ja ruotsalaiset saapuivat Lahteen vahvemmalla joukkueella kuin kuin
koskaan ja loppusuoralla käytiinkin mustien hevosten taisto: norjalainen Moe Brage
oli hieman yllättäen Järvsöfaksia ja Åsajärveniä parempi ja vei suurimmat rahat.
2008 Auraus
Auraus oli hieman yllättäväkin voittaja vuoden 2008 Olympia-ajossa, mutta ehdottomasti ja kiistämättömästi paras. Mikko Särkelän ohjastamana ori kiskaisi maalisuoralla ohi ennakkosuosikkien Erikassonin ja Saran Salaman.
2007 Järvsöfaks
Järvsöfaks toteutti suomalaisten pahimmat painajaiset ja vei voiton tänäkin vuonna,
vaikka Saran Salama pani hyvin kampoihin ja Tutuari väläytteli hyvää kuntoa voittamalla kaksi karsintalähtöä. ”Faksen” voitti selvällä erolla Saran Salamaan.
2006 Järvsöfaks
Olympia-ajon finaalin voitti maailman parhaaksi kylmäveriravuriksi tituleerattu
ruotsalainen Järvsöfaks. Oriin ohjaksissa oli Jan-Olov Persson. Järvsöfaks aloitti
kilpailemisen 3-vuotiaana ja se on voittanut urallaan noin 14 miljoonaa kruunua eli
1,5 miljoonaa euroa. Ennen Järvsöfaksia maailman parhaan kylmäveriravurin titteliä
hallinnut suomenhevonen Viesker tienasi noin 1,15 miljoonaa euroa. Nyt Järvsöfaks
on 13-vuotias ja nähtäväksi jää, saapuuko se Olympiaraveihin uusimaan voittonsa. 2006 Saran Salama
OLYMPIARAVIEN KARSINNAT:
LA 20.3. JOENSUU, LA 27.3. KAUSTINEN, LA 3.4. FORSSA
Suomen ensimmäisen Olympia-ajon voitti suomalainen Saran Salama rattaillaan Tapio
Perttunen. Saran Salama on Perttusten silmäterä ja saanut nimensä perheen tytön ja
hevosen omistajan, Sara-Juulian, mukaan. Saran Salama on hallitseva Ravikuningas
vuodelta 2006. Ori on iältään 11-vuotias ja rahaa se on juoksijan urallaan tienannut
lähes 400 000 euroa.
RAVIT 1-2010
5
irina keinänen
MUSTA HURMURI. Moe Brag hurmasi viimeisimmätkin epäilivjät esiintymällä Olympia-ajon voittajaseremonioissa tyynen rauhallisena ja hyvätuulisena.
Tuulennopea tupsujalka tulee taas
Tor-Martin Moe lupaa tuoda Moe Bragen
jälleen Lahteen, mutta varoittaa ettei se ole
edus Norjan paras kylmäverinen, vaan vielä
kovempiakin on tulossa.
Antti Savolainen
Viime vuonna Olympia-ajon voittanut norjalainen Moe Brage puolustaa voittoaan tänä keväänä. Omistaja-valmentaja Tor-Martin Moe on
niin kokenut hevosmies, että jättää
pienen varauksen: jos kaikki menee
suunnitelmien mukaan.
ILOISET TUNNELMAT. Tor-Martin Moe(vas) kiitteli ohjastaja Dagfinn Aarumia
Olympia-ajon voitosta. Tänä vuonna oriin ohjissa saatetaan nähdä suomalaisväriä.
Moella on Lahdesta hyviä muistoja. Hän innostuu selvästi, kun
kuvailee tunnelmaa Moe Bragen
liidellessä ensimmäisenä maaliin
ennen Åsajerveniä ja Järvsöfaksia.
– Lähtö oli jännittävää katsottavaa! Maalisuoraa hevoset tulivat
aivan hirmuisella vauhdilla. Erityisesti kylmäveristen kilpailuja
pitkään hallinneen Järvsöfaksin
lyöminen tuntui hienolta, Moe
muistelee puhelimitse kotoaan
Sundebrusta.
Juuri nopeus on Moe Bragen
paras puoli kilpahevosena.
– Se vauhti, se on jotain uskomatonta, Moe kiittelee 8-vuotiasta
oria.
Moe Brage on kilpaillut läpi
talven maltillisesti kerran kuussa.
Moen mukaan hevosta ehtii tällä
tahdilla treenata sopivasti ja kilpailuista on ollut kotiin tuomisina
voittoja ja muita totosijoja. Kuten
valmentaja toteaa, miksi silloin
muuttaa mitään.
Moe Bragen valmentaminen
poikkeaa siitä, mihin nykyisin on
totuttu. Orilla ei nimittäin ajeta
harjoituksissa ollenkaan radalla.
Ei edes kilpailuihin valmistavia
hiittejä. Varsoillakaan hän ei aja
radalla.
Moe päästelee orillaan pitkin
metsäteitä. Lisäksi hänellä töissä
oleva valmentajaoppilas ratsastaa
sillä pitkin metsiä. Valmennuskertoja kertyy viikossa kuusi.
– Meillä on ollut oikein hyvä
talvi valmennuskelien suhteen.
Lunta on yli metrin verran, Moe
sanoo.
Valmennus on noudattanut samoja kaavoja aivan Moe Bragen
varsavuosista asti. Rasitusta on tietysti lisätty iän ja kehityksen myötä,
mutta pääperiaatteet ovat pysyneet
samoina.
– Tänä talvena Moe Brage on
saanut kovaa treeniä kilpailujen välillä. Se on vastannut hyvin siihen,
Moe kertoo tyytyväisenä.
Moe Brage saa keväämmälläkin
keskittyä pelkästään kilpailemiseen, sillä sitä ei ole hyväksytty
siitokseen.
Onko Moe Brage tällä hetkellä
paras kilpaileva norjalainen kylmäverinen?
– Ei ole. Åsajerven on nyt paras,
Moe antaa tunnustusta viime vuoden Olympia-kakkoselle.
Olympia-ajon voittajaksi Moe
Bragen ohjasti Dagfinn Aarum.
Viime aikoina oria on luotsannut
kilpailuissa Asbjørn Mehla. Tämän
vuoden Olympia-karkeloihin Moe
ei ole vielä valinnut kuskia. Mehla
olisi mieleinen, mutta hänellä on
omat velvollisuutensa Moe Bragen
isän, Moe Odinin, vakio-ohjastajana.
– Jos Mehla ajaa samaan aikaan
jossain muualla, niin sitten pitää
harkita jotain toista vaihtoehtoa. Ja
eikö teillä Suomessakin ole monta
hyvää ohjastajaa...
RAVIT 1-2010
6
Raviurheilua ykköstasolla, lumilaudalla Maailman Cupin kärkikahinoissa
TIUKKA PAIKKA. Janne Korpi depytoi kansainvälisellä huipputasolla Kymi GP:ssä 2009. Ajokkina Express Merett ja tuloksena nelossija parhaana suomalaisena.
Janne Korpi huipulla molemmissa lajeissaan
Olympiatallin yksi
menestyvimmistä jäsenistä, Janne Korpi,
24, tekee hämmästyttävää kaksoisuraa.
Korpi on pystynyt
yhdistämään huipputasolla kaksi aivan
erilaista lajia, lumilautailun ja raviurheilun.
Vaikka Vancouverista tuli kirvelevä
tappio ja viime lumilautailukausi
päättyi hankalaan loukkaantumiseen, väliin mahtui myös menestystä: Janne voitti aivan Olympialaisten alla Maailman Cup-osakilpailun
Kanadan Stonehamissa.
Ravipuolella Janne Korpi teki
viime vuonna uuden aluevaltauksen
ja ajoi useita ykköstason suurkilpailuja, jopa kansainvälisessä Kymi
GP:ssä. Aivan voittoon asti hänen
ajokkinsa eivät yltäneet, mutta hyviin sijoituksiin kuitenkin: Express
Merett oli Kymi GP:ssä neljäs ajalla
13,2 /2100 metriä ja Arctic Hopen
nelossija Suur-Hollola-finaalissa toi
jopa 20 000 euroa palkintorahoja.
Lajien erilaiset sesonkiajat ja savertaisesti tallitöissä, ajaa hevosia
Olympiaraveissa Janne nähtäKorven perheen supertalli ovat tie- ja tarttuu hanakasti myös talikkoon. neen vähintään edustamassa olymtenkin edellytyksiä Janne-kuopuk- Korven suvun nuorempi sukupolvi- piatallia, mutta viritteillä on myös
sen menestykselle. Raviurheilussa kin kun on sisäistänyt, että menes- laajempaa lumilautailuun liittyvää
oheisohjelmaa, jossa Janne on luonei luonnollisestikaan olisi mahdol- tys tulee vain kovalla työllä.
nollisesti avainroolissa.
lista menestyä tai edes osallistua
tällä tasolla, jollei voisi keväisin palata maailmankiertueelta
ja hypätä suoraan treenattujen
Jannen ravi-ura numeroin
ja valmisteltujen huippuhevosten kärryille.
vuosi st
1.
2.
3.
%
vs.
2002 10 0 1 0 0
560,00 €
Työtä välttelevä diiva tai
2003 41 2
2
3
5
5 135,00 €
haihatteleva hiphoppari Janne
2004 60 5
3
5
8
21 240,00 €
Korpi ei silti ole. Korven tallin
2005 73 6
7
7
8
29 764,00 €
vakiotiimi, isä-Pekka ja isove2006 27 1
0
3
4
10 050,00 €
li Hannu-Pekka antavat hänel2007 49 3
5
11 6
40 640,00 €
le talvella täyden työrauhan
2008 27 3
4
6
11 29 110,00 €
lumilautailun parissa, mutta
2009 34 3
3
3
9
61 190,00 €
kesällä Janne on mukana taYht 321 23 25 38 7
197 689,00 €
Janne Korpi
Olympiatallissa vuodesta 2006
Syntynyt: 1986
Laji: Lumilautailu
Kotipaikka: Vihti
Parhaat saavutukset: Kultaa nuorten MM-kisoissa 2005, lumikourun maailmancupin osakilpailuvoitto tammikuussa 2006 Itävallan Kreischenbergissä ja kolmossija Big Airissa.
Vuoden 2007 alussa hän nouti pronssimitalin European Openissa Sveitsissä ja sijoittui MMlumikourussa parhaana suomalaisena neljänneksi. Parhaillaan Janne on taituroinut TTR-maailmankiertueella Yhdysvalloissa.
Janne on voittanut Maailmancupin osakilpailuja 2008, kuten mm. Sveitsin Saas Feessa lasketun FIS-lumilautakiertueen halfpipe-kilpailun ja Tukholmassa FIS-maailmancupkauden big
air -hyppykilpailun.
Muuta: Janne aloitti lajin veljensä innoittamana noin kymmenen vuotta sitten. Hevosurheiluharrastuksen lisäksi Janne pelaa kesäisin myös tennistä.
RAVIT 1-2010
7
Lajipäällikkö Tommy Ekblom todistaa että ravihevosen
ja ihmisjuoksijan harjoittelussa paljon yhteistä
Ravilähtöä voi
verrata ihmisurheilussa lähinnä
400 tai 800
metrin juoksuun. Kestävyyttä ja nopeutta vaaditaan
niin kaviouralla
kuin juoksuradallakin.
Antti Savolainen
Juoksijan harjoittelua Ravitlehden lukijoille valottaa
Tommy Ekblom, joka on
Suomen Urheiluliiton lajipäällikkö kestävyysjuoksussa. Urheilijana hän on
juossut Olympia-, MM- ja
EM-finaaleissa. Lisäksi hänellä on muun muassa viisi
Suomen mestaruutta 3 000
metrin estejuoksussa ja kaksi SM-titteliä 5 000 metrillä.
Valmentajana Ekblomin kirkkain näyttö on Jukka Keskisalon Euroopan mestaruus 3
000 metrin estejuoksussa.
– Jos urheilija tähtää pelkästään kesän kilpailukauteen, hän rakentaa peruskuntoa suunnilleen lokakuusta
maaliskuuhun. Silloin rakennetaan hengitystä ja verenkiertoa sekä tehdään voimaharjoittelua. Peruskestävyyttä
tehdään hiljaisilla lenkeillä.
Sitten siirrytään vauhtikestävyyteen ja kunnon noustessa
maksimikestävyyteen. Tavoitteena on nostaa aerobista
ja anaerobista kynnystä, että
happi kulkee kovemmassakin
vauhdissa, Ekblom kertoo.
Huhtikuusta eteenpäin on
vuorossa kilpailumatkavauhdin löytäminen. Harjoitusmäärät tippuvat, mutta tehot
nousevat. Silloin juostaan
intervalleja radalla.
– Oman matkan vauhteja
juostaan, hieman kilpailumatkasta riippuen, 300–1 000
metrin vetoina. Alimatkoilla
vedetään nopeita vetoja ja
vetoja tehdään ylimatkoillakin, Ekblom sanoo.
Kilpailukaudella virettä
pidetään yllä kevyehköllä
harjoittelulla. Suorituskyvyn
parannusta haetaan pääasiassa kilpailujen kautta.
Juoksijoiden valmentautuminen noudattaa etenkin
pitkillä matkoilla suhteellisen samoja kaavoja. Pieniä
vivahde-eroja toki löytyy.
Liikettä jo nuorena
Ravihevosten tavoin myös
ihmisten on tärkeää aloittaa
säännöllinen liikkuminen jo
nuorena. Se takaa keuhkojen, sydämen ja verenkierron
kehittymisen ja kestämisen,
kun rasitusta aletaan nostaa.
– Nyt meillä on se ongelma, että nuoret liikkuvat liian
vähän. Monella lähtötaso on
liian heikko, vaikka innostusta kilpajuoksuun olisikin.
Riittävän tason kehittämiseen
menee sitten helposti 5–7
vuotta, Ekblom huomauttaa.
Vanhan sanonnan mukaan
urheilija ei tervettä päivää
näe. Pahakaan loukkaantuminen ei silti välttämättä romahduta peruskuntoa. Yleensä urheilija voi tehdä korvaavia harjoituksia esimerkiksi
vesijuoksun, spinningin tai
cross-trainerin avulla.
– Kunto pysyy yllä, mutta
tauon jälkeen menee 5–10
viikkoa, että jalkojen hermotus toimii taas hyvin ja
juoksu sujuu, kuten ennen
loukkaantumista.
Fyysisten ominaisuuksien, kuten kestävyyden, nopeuden, hapenottokyvyn ja
irtiottokyvyn lisäksi juoksija tarvitsee myös henkistä
kanttia.
– Valtava halu ja itseluottamus täytyy olla, jos aikoo
menestyä. Huipulle pääsemi-
Kuva: Suomen Urheiluliitto
seen tarvitaan monen vuoden työ, joten heikkoinakin
hetkinä on jaksettava.
Valmentajan tärkeimmäksi taidoksi Ekblom arvioi
oikeanlaisen harjoittelun
rytmittämisen. Kovan treenin ja palautumisen suhde
nousee ratkaisevaksi.
– Uskon, että kaikki tietyllä tasolla toimivat urheiluvalmentajat tuntevat
ydinasiat. Juuri harjoitusohjelman rytmittäminen on
se hankalin juttu.
”Valtava halu
ja itseluottamus
täytyy olla”
FINLANDIA-AJO
VAPPU JATKUU VERMOSSA!
Tervetuloa kevään upeimpaan ravijuhlaan.
Kansainvälistä huippuraviurheilua ja viihdettä
maksimisykkeellä koko perheelle!
KUVA: NELONEN/METRONOME
SUNNUNTAINA 2.5. KLO 13.00
www.vermo.fi
RAVIT 1-2010
8
Monté on
raviurheilun
extreme-alalaji
”Montéssa tarvitaan tasapainoa
notkeutta, jäntevyyttä, hermojen
hallintaa, keskittymiskykyä – hyvä ratsastaja on melkein kuin voimistelija, mutta osaa käsitellä hevosta taitavasti”, monté-ratsastaja
Eeva Lindqvist luonnehtii.
”Minua lajissa kiehtovat hevoset, urheilullisuus, kilpaileminen
ja vauhdin hurma.”
Jockey-asento toi sporttia
- ja vastuuta
Lindqvist kuuluu pitkän linjan
suomalaisiin monté-harrastajiin.
Hän on kilpaillut kotimaassa aktiivisesti yli 20 vuotta ja hakenut
oppia säännöllisesti myös Ranskasta, lajin edelläkävijämaasta.
”Olen ratsastanut monté-lähdöissä vuodesta 1986 alkaen.
Sitä ennen oli ratsastanut itseoppineesti 3-vuotiaasta alkaen. Olen
sen verran maalta kotoisin, ettei
minulla ollut mahdollisuutta mennä ratsastuskouluun.”
”Minä olen nähnyt koko montératsastuksen suomalaisen kehityksen. Aluksi kilpailutkin mentiin
yleissatuloilla. Silloin pysyttiin
koko matka kenttäistunnassa. Sitten välillä kevennettiin lyhyillä
jalustimilla kunnes tämä nykyinen tyyli.”
”Kevyt istunta, jockey-asento,
antoi meille vanhoillekin ratsastajille ja koko lajille uskomattoman piristysruiskeen, piti opetella
jotain uutta ja samalal laji meni
eteenpäin.”
turvallisuusriski. Sekä ihmisten
että hevosten turvallisuuden pitää
mennä kaiken muun edelle.
”Mielestäni suomalaisilla hevosilla ja meidän tasolla on tärkeintä
ratsastaa oikeassa tasapainopisteessä häiritsemättä hevosta. Hevonen pitää myös hallita kaikissa
tilanteissa. Jalustimia ei voi lyhentää turvallisuuden kustannuksella.”
Konkareilta kannattaa
kysyä
Uusille monté-harrastajille Lindqvist suosittelee tututuista lajin
konkareihin.
”Kannattaa hakeutua kokeneemman
monté-ratsastajan
oppiin tai mennä vaikka montékurssille. On myös tärkeää päästä
harjoittelemaan montéa radalle
kilpailuvauhdilla, mieluummin
porukassa tai ainakin kärryhevosten seurassa. Yksin maastossa
ratsastamalla ei synny oikeaa käsitystä kilpailuvauhdista.”
”Myös se pitää muistaa että
montéssa ratsastaja on urheilija,
jonka pitää myös olla hyvässä
kunnossa. Näitä valmiuksia voi
hakea käymällä kuntosalilla,
juoksulenkeillä ja niin edelleen.
”Ja hyvä ratsastustaito on kaiken a ja o.”
SM-TASON MENOA. Montén Suomen mestaruudet ratkotaan erikseen lämminveristen ja suomenhevosten
kesken. Kuva lämminveristen finaalista Mikkelistä 2009, hallitseva mestari Interference/Satu Likander
keskellä.
Monté Fintoton
huomion kohteena
Monté ja sen taitajat ovat vuonna 2010
Fintoton erityishuomion kohteena. Peliyhtiö esittelee joka kuukausi kuukauden monté-ohjastajan sekä montélähdön. Näin hienon urheilulajin tähdet tulevat myös pelaajille paremmin
tunnetuksi.
Kaikki monté-hevoset eivät suinkaan ole omaan lajinsa erikoistuneita
spesialisteja, vaan mukana on myös
pelaajille tuttuja hevosia.
RANSKALAISTYYLIÄ. Ranskassa vaikuttava Philippe
Massachaele on yksi menestyneimmistä monté-ohjastajista. Ranskassa jalustimet ovat ehkä vielä lyhyemmät kuin Suomessa ja
useimmiten hevosta ohjataan kaksilla ohjilla. Ultrakevyt satula
on tuotu monté-maailmaan laukkaurheilusta. Ranskassa montéohjastajia kutsutaankin myös jockeyksi ja monet heistä osallistuvat
myös laukkakisoihin.
Jockeyn jäljitteleminen ei kuitenkaan Eevan mielestä saisi olla itsetarkoitus eikä varsinkaan
Julkkikset ja ratsastajat
Olympiaravien montenäytöslähdöissä
Vauhdikas raviratsastus kuuluu
myös Olympiaravipäivän ohjelmaan. Suurin mielenkiinto on
kohdistunut julkkismonteen, jossa satulaan ovat nousseet ratsastustaitoiset julkisuuden henkilöt,
muiden urheilulajien urheilijat ja
ammattiratsastajat.
hevosilla osoitti, ettei laji ole niin
helppo kuin näyttäisi. Kovasuiset
suomenhevoset näyttivät huvittelevan ratsastavien julkkisten, esimerkiksi Satu Taiveahon ja Anna
Perhon, kustannuksella ja laukkasivat koko matkan tai käyttäytyivät
muuten sopimattomasti.
Ammattiratsastajilta, erityisesti
kenttätaitureilta Piia Pantsulta ja
Cajus Aminoffilta, monté on sujunut erinomaisesti, tosin ajolinjoissa he ovat hävinneet lajin aidoille
spesialisteille.
Olympiaravien näytösmontén
voitto on mennyt kerran myös
muun lajin urheilijalle: Johanna
Manninen näytti pari vuotta sitten muille mallia ja voitti sekä
monté-ohjastajat että nimekkäät
ratsastajat.
Viime vuoden kokeilu suomen-
Montén vauhdista pääsee nauttimaan Olympiaraveissa myös
tänä vuonna. Ohjelmassa on aito
huipputasoinen monté-kisa Totopeleineen ja lisäksi mahdollisesti
jälleen myös näytöslähtö.
Viime vuonna suomenhevosilla ajettu julkkismonté osoitti,
ettei ravurin hallitseinen satulasta ole kovin helppoa. Suurin osa kilpailijoista taittoi matkan ravin sijaan laukkaa ja
voittajaksi julistettiin takana keskellä ravaava Kari Vepsän
ajokki, joka tuli maaliin kolmantena.
Ammattiratsastaja Marko Björsille ravurin hallitseminen
ei ole ongelma, mutta suomenhevoset, joilla hän on näytöksissä ratsastanut, eivät ole oikein tarjonneet vauhdin
hurmaa - käsivoimia ne ovat kuitenkin koitelleet, varsinkin
herkkäsuisiin kouluratsuihin verrattuna.
Idea kuukauden monté-lähdöistä on
Fintoton markkinointipäällikkö Tero
Vienosen, joka uskoo montén olevan
sillanrakennuslaji raviurheilun ja valtavan ratsastuksen harrastajajoukon
välillä.
RAVIT 1-2010
9
Maailman voitokkain ohjastaja
Jody Jamieson Suomeen kiertueelle
”Minulla on hienoja
muistoja Suomesta.
Mikkelillä ja Seinäjoella on aivan erityinen paikka sydämmessäni.”
Huhtikuun alun suurkilpailuissa nähdään
ylimääräistä jännitettä, kun tutun ohjastajakaartin arvojärjestystä ravistelee
viime vuonna lähes
800 voittoa ajanut
kanadalaiskuski, joka
ei pelkää edes suomenhevosia.
meksi kävin Suomessa olin nuori
ohjastaja. Nyt olen kokeneempi ja
se, että Fintoto halusi juuri minut
nostamaan kevään kansainvälisyyttä on suuri kunnia.
TERO VIENONEN
Vuonna 2001 ajajien maailmanmestaruuden Suomessa voittanut
kanadalainen Jody Jamieson, 33,
ajoi viime vuonna eniten ykkössijoja maailmassa. Hän saavutti
Pohjois-Amerikassa 796 voittoa.
Jody Jamieson ohjasti Kanadassa ennätykselliset 787 ykkössijaa.
Loput voitoista tuli Yhdysvaltojen puolelta. Amerikkalaisajajista
kärjessä oli Yhdysvaltoja ajajien
MM:ssä tänä vuonna edustanut
Jason Bartlett, 28, joka saavutti
720 voittoa.
Yhdysvaltain rahatilaston kärjessä oli Elitloppet-viikonloppuna
Solvallassa vieraillut Tim Tetrick,
28. Hän ajoi rahaa sisään 16,2 miljoonaa dollaria.
Eurooppalaisista ajajista voittokkain oli Italian ajajaliigan jo
viidennnentoista kerran vienyt
Enrico Bellei, joka ajoi uuden ennätyksensä 486 ykkössijaa. Hänen
voittoprosenttinsa oli peräti 35,1.
Jamieson odottaa myös Kultakypärien kohtaamista makea vesi
suussaan.
-Tulen tekemään parhaani ja
toivon, että saan paljon hevosia
ajettavaksi Suomessa. En kaihda suomenhevosiakaan, niitäkin
ohjastan mielelläni. Se, että tulen
kohtaamaan Kultakypäriä, kuten
Ari Moilasen ja Antti Teivaisen on
minulle hieno haaste. Haluan näyttää, että Kanadastakin tulee kovia
ohjastajia, Jamieson juttelee kohteliaaseen sävyyn.
Viikon kiertue Suomessa huipentuu Lahdessa ajettaviin Olympiaraveihin. Sen jälkeen Jamieson
matkustaa takaisin Torontoon.
Mohawk ja Woodbine
Kanadan raviurheilun
ykkösareenat
Seinäjoki-ajo ja Olympiaravit kalenterissa
Kansainvälinen Prix d’ Etain Royal
Seinäjoki-ajo 60 000 euron ykköspalkinnosta kilpaillaan huhtikuun
10. päivänä. Viime vuoden maailman voitokkain ajaja kärryurheilussa ja Suomessa MM:n voiton
ajanut kanadalainen Jody Jamieson
haastaa Seinäjoella suomalaiset
Kultakypärät, joiden nimet ja kuukaudet julkistettiin Seinäjoen V75raveissa.
-Minulla on hienoja muistoja
Suomesta. Mikkeli ja Seinäjoki ovat paikkoja, joilla on sydämessäni ikuinen paikka. Kun vii-
Jamiesonin toisella vakioradalla, Woodpinessä, ajetaan amerikan mantereen tyyliin
laukkalähtöjä.
Tukishekki
Olympiavalmennukselle
Neljä vuotta jatkunut Suomen
Olympiakomitean ja Fintoto Oy:n
yhteistyö on saanut hyviä tuloksia
ja tyydyttänyt molempia osapuolia.
Toto-pelivaihdoista on Olympiayhteistyön aikana luovutettu jo
lähes 300 000 euroa nuorten urheilijoiden valmennukseen. Viime
vuonna luovutetun shekin summa
oli 55 900 euroa.
Tänä vuonna jatketaan samaan
malliin ja Olympiaraveissa tilitetään osuus edeltävän kuukauden
Toto-vaihdosta Olympiakomitean
nuorten huippu-urheiluohjelmaan.
Tämän tavoitteena on edistää päämäärätietoista, vastuuntuntoista
ja eettisesti kestävää suomalaista
huippu-urheilua tukemalla erityisesti nuorten urheilijoiden valmentajia perinteisen urheilijoille myönnettävien valmennustukien lisäksi.
Olympiaurheilijat
vastaanottivat
viime vuonna
55 900 euron
arvoisen Fintoton
tukishekin.
Kotimaassaan Jamieson ajaa eniten
Mohawkin ja Woodbinen radoilla. Mohawl Racetrack sijaitsee 40
kilometrin päässä Torontosta. Kokoa Kanadan raviurheilun yhdessä
pääpyhätössä on. Alue on lähes 200
hehtaarin kokoinen ja asiakaspaikkoja riittää massatapahtumiinkin.
Woodbine on paikkana vieläkin
isompi. Kokoa on 300 hehtaarin
verran. Parkkipaikkoja jopa 12 500
asiakkaan tarpeisiin. Ruokailemaan
mahtuu yhtäaikaisesti noin tuhat
ihmistä. Istumakatsomossa on tilaa
12 000 katsojalle. Raviradan välittömässä läheisyydessä on lähes
kaksituhatta karsinaa hevosille.
RAVIT 1-2010
10
Tarvainen ja Patrikin Muisto tuntevat k
Parireki luistaa kevyesti ja matka taittuu
joutuisasti, kun aisojen
välissä pitää tahtia
hallitseva ravikuningas
Patrikin Muisto. Aurinkokin lämmittää jo
mukavasti.
”Tietää, että kevät tulee, kun suu on täynnä
karvoja, ohjissa oleva
valmentaja Jouko Tarvainen naureskelee.”
Antti Savolainen
Talvikarvan vaihtumisen ohella varma kevään merkki on myös suukilpailujen lähestyminen. Olympiaajoon on enää puolitoista kuukautta.
Lahti on myös kuninkaan tähtäimessä. Kauden ensimmäinen kilpailu on
aivan ovella, Leppävirran jääraveissa 6.3. Sen jälkeen ohjelmassa on
vielä kaksi–kolme kilpailua ennen
Lahtea.
Kestävän kunnon luomiseksi Patrikin Muisto on kiskonut ahkerasti parirekeä, ollut vastuskärryjen edessä
ja ratsuna. Rasitusta ja harjoituskertojen määrää on nostettu hiljalleen
viime kilpailukauden loppumisen
jälkeisestä palauttelujaksosta.
– Voimajaksolla on ajettu hetkellisesti koviakin ponnistuksia, mutta
vain lyhyitä pyrähdyksiä ja välillä
hevonen on saanut palautua. Hevosta ei ikinä saisi ajaa jumiin, ei edes
pohjakuntoa tehdessä. Ei siis mitään
tuntikausien tasavauhtisia jumputuksia. Eikä sinne reen perään tarvitse
mitään rengasta laittaa, Tarvainen
painottaa.
Valmentaja sanoo, etteivät vauhti
ja nopeus häviä minnekään tauollakaan. Eteenpäin menemiseen tarvittavaa ponnistusvoimaa sen sijaan
tarvitaan ja sitä treenataan välillä kilpailukaudellakin. Riittävä hapenottokyky kilpailukauden alla varmistetaan räväköillä kiitolaukkapätkillä.
Talvikauden aikana hallitsija on
huolehtinut myös sisä- ja ulkopolitiikasta. Se on käynyt antamassa
rekikyytiä saarijärveläisille ja kylpylähotelli Summassaaren venäläisille
turisteille.
– Monesti vanhemmat ovat ensin
vain nostamassa lapsia rekeen. Sitten
kun sanon, että saa tänne aikuisetkin
tulla, niin useampikin on sanonut,
että mieli teki muttei kehdannut itse
kysyä, Tarvainen nauraa.
”Kylmäverilähtöjä ei pelätä”
Patrikin Muisto kiersi viime vuonna
ennakkoluulottomasti myös pohjoismaisia kylmäverikilpailuja. Se
edusti Suomea Ruotsissa Solvallan
Elitkampenissa ja Norjassa Leangenissa.
– Kylmäverilähtöjä ei pelätä.
Niissä on hyvät palkinnot ja aina
tekee hyvää nähdä vähän muidenkin
maiden urheilua ja kulttuuria. Tänä
”Kylmäverilähtöjä ei pelätä
hyvää nähdä vähän muide
MOLEMMAT VIIHTYVÄT. Jouko Tarvainen ei ole kysynnästä huolimatta laajennut valmennustoimintaansa isolleen. - Nyt on 12 ajohevosta. Määrän pitää pysyä sellaisena, että työnteko tuntuu mukavalta.
vuonna oli tarkoitus kiertää koko
kilpailusarja, mutta kun kokonaiskilpailun bonukset peruttiin, niin nyt
joku osakilpailu jäänee väliin, Tarvainen valottaa.
Kauden 2009 kirjaimellisesti kruunasi kuninkuus Lappeenrannassa.
Tänä vuonna seppelettä tavoitellaan
Oulusta hyvin pitkälti samalla kaavalla kuin viime vuonnakin. Pientä
hienosäätöä tuo se, että nyt Kuninkuusravit ovat tavallista aiemmin.
Vaikka Patrikin Muistolla lähdettiin viime kauden avoimiin lähtöihin
vielä tunnustellen, pohjatyöt tehtiin
huolellisesti muuallakin kuin valmennuslenkeillä. Saarijärven sha-
maaniksi ristitty Tarvainen laati apupoppamiehineen tarkan kilpailusuunnitelman, joka tähtäsi huippukunnon
ajoittumiseen Kuninkuusraveihin.
Tärkeä osa sitä oli viimeisen 10
vuoden aikana Kuninkuusraveihin
osallistuneiden hevosten kilpailutietojen esiin kaivaminen kultakin
kaudelta. Kunkin vuoden kokonaiskilpailun kolme parasta ja kolme satunnaisesti valittua hevosta pääsivät
tarkempaan syyniin. Pärjänneiden
kesken löytyi yllättävän paljon yhtäläisyyksiä muun muassa kilpailurytmin ja viimeistelykilpailujen osalta.
Samoin oli laita vähemmän hyvin
pärjänneiden kesken. Parin viikon
täysipäiväisen suunnittelun jälkeen
syntyi kilpailukalenteri, jonka päätähtäin oli Lappeenranta.
– Viime vuonna lähdettiin vaan
katselemaan muiden sekaan. Nytkään ei mennä takki auki, mutta
kyllä tässä omaa henkeä on silti nostateltava puseron sisällä, Tarvainen
toteaa.
ENKELEITÄ LUMEEN. – Pappa jo sanoi aikanaan,
että jos ei hevonen piehtaroi, niin myy se. Siinä on
silloin jotain vikaa, Jouko Tarvainen muistelee.
RAVIT 1-2010
11
kevään merkit
ä. Niissä on hyvät palkinnot ja aina tekee
enkin maiden urheilua ja kulttuuria”
PUUTERIN HUUMAA. Jouko Tarvainen muistuttaa, ettei hevosta
saa ajaa jumiin peruskuntokaudellakaan
RAVIT 1-2010
12
Vermossa ei metsänpeikot pärjää
Vaasassa ravitallia pitävä Hannu
Hietanen pitää
tärkeänä, että
hevoset totutetaan myös maan
pääradan vilskeeseen.
Kirsi Haapamatti
Hannu Hietanen tarjoaa valmentamilleen hevosille parhaat mahdolliset palat Suomen valmennusoloista. Osa
hevosista elää ja harjoittelee
eteläpohjalaisissa maalaismaisemissa, osa oppii suuren
maailman tavoille Vermon
ratatallilla. Kahden tallin ratkaisu kuulostaa äkkiseltään
työläältä, mutta on Hietasen
mukaan ihanteellinen:
”Laihialta on turhan pitkä
etelän radoille. Monen tunnin kuljetusmatka on hevoselle suurempi rasitus kuin
itse kisa” hän vertaa.
Jos Hietanen kilpailuttaisi
hevosiaan Laihialta käsin,
kulkisivat keskiviikkopäivät
näin: aamulla mies pakkaisi
hevosia ja niiden kamppeita autoon ja lähtisi ajamaan
kohti Helsinkiä. Radalla on
oltava ajoissa, jotta hevoset
ehtisivät palautua matkasta.
Luvassa olisi siis odottelua.
”Päivä kuluisi sitten kiviä
potkiskellessa” mies kertoo.
”Ravien jälkeen hevoset
laitettaisiin hikisinä koppiin,
ja raskas matka kotia kohti alkaisi. Se on hyvin rasittavaa siinä
vaiheessa, kun
hevosen pitäisi saada jo
olla lepäämässä.”
Matkustelun raskauden
vuoksi Hietanen pitää etelän radoilla kilpailutettavia
hevosia Vermossa, vaasalaisohjastaja Akseli Lahtisen
kanssa yhdessä. Pohjanmaalta V5-raveihin matkustavat
silloin ainoastaan kuskit itse,
kevyesti henkilöautolla.
Vermon tukikohtaa ohjastaja-valmentaja pitää verrattomana paikkana nuorille
hevosille.
”Jos niitä vain
täällä metsäteillä
juoksuttaisi, olisivat ne kuin
metsänpeikkoja Vermoon tai
Teivoon
vietäessä.
Varsoille
ratatallilla
asuminen on
ihan
ehdoton juttu.”
Laihian
maaseututallin
hyviksi
puoliksi
Hannu Hietanen mainitsee
monipuoliset
harjoitteluolosuhteet: metsä-, pelto- ja
hiekkatiet.
Tässä kohden korostuu hevosten korvienvälin merkitys onnistuneelle urheiluuralle: jotkut hevoset leipiintyvät herkästi, jos tarjolla on vain radan kiertoa.
”Varsinkin suomenhevoset
tykkäävät mennä
metsässä.
Ja
jotkut vanhemmat hevoset eivät tykkää radalla
treenauksesta ollenkaan.”
”Metsään” mielii myös raviohjastaja itse. Heti kun
ravien viimeinen startti on
ajettu:
”Laihialla on koti
ja perhe.
Ki-
sareissuilta pyrin melkein Heikki on alalla, ja toimii
aina yöksi kotiin, vaikka lainaohjastajana. Markku
menisi aamuyöhön.”
Hietanen ei hänkään eläkkeelle ole jäänyt, vaan ohLakeuden kutsu
jastaa ja valmentaa yhä. Nyt
Hannu Hietanen kiittää Hannun isännöimällä tallilla.
ammatinvalinnastaan ja sen Hietasia voi hyvällä syyllä
mitä ilmeisimmästä onnis- kutsua raviperheen sijasta
tumisesta isäänsä Markku jopa ravisuvuksi, sillä myös
Hietasta. Hannu on jatkanut Hannun lapset ovat erittäin
ravivalmennusta siitä, mihin kiinnostuneita hevosista.
isänsä on luonut vakaan pe- Tallis
sa on lapsia varten kolme
rustan. Hannu on puolisonsa Helenan kanssa raviponia, ja pojat Jani ja
jatkanut ravitallin Toni ovat suorittaneet ponija maatilan pitoa. raveihin vaadittavan ajoluOmilla pelloilla van. Työlle on selvästi jo jatviljellään he- kajat? Isä itse toppuuttelee:
vosten hei- “Tässä vaiheessa ponihomnät paitsi man ajatus on, että lapset opomalle tal- pivat huolehtimaan eläimistä
lille, myös ja käsittelemään niitä hyvin.
Akseli
Minkäänlaisia paineita valiLahtiselle ta raviammatti ei heillä tieVaasaan tenkään ole. On toki hienoa
sekä Ver- nähdä, että heillä on kova
moon.
into tallille ponien luo.”
Työn ja perhe-elämän
“Ilonnistuneesti yhdistäneellä
man
tällaista Hannu Hietasella on häneltaustaa läkin akilleen kantapäänsä.
tie olisi Kylmänkestävyys ei ole
kyllä ol- hänen parhaita puoliaan.
lut mah- “Näin talvella ajaminen on
dottoman
kylmää hommaa. Pitää tilkikivinen. Ja tä niska ja kaula tosi hyvin.
pitkä. Olisi Muuten on heti koko harpitänyt
käy- tiaseutu jumissa.”
dä muilla talleilla
oppimassa.”
Hannun ravivalmentaja-isä on opastanut
poikaansa raviurheilun saloihin tämän
ollessa jo pikkupoika. Molempia poikiaan, sillä myös isoveli
Kuka? Ammatti: Kotipaikka: Perhe: Raviura
numeroin: Voittosumma Hannu Hietanen, 37
Ravivalmentaja-ohjastaja
Laihia
Vaimo Helena, lapset Jani, 12, Toni,10, Evelii
na,7, ja Juho, 1,5.
Yhteensä 8 900 starttia, joista 808 voittoa, 755 kakkos- ja 808 kolmosti
laa.
Yli 1,9 miljoonaa euroa.
Hannu Hietanen avaa Kultakypärä 2010-kisan ja saa kunnian ajaa ensimmäisenä myös
oikeassa kultaisessa kypärässä.
Marko Koivuporras
RAVIT 1-2010
13
irina keinänen
Kultakypärätkilpailu
uudelle
kierrokselle
Raviurheilun Kultakypärät-kisa näki päivänvalon vasta vuosi
sitten, mutta ensimmäisen kisavuoden
jännittävä voittotaiston myötä ravikansa otti sen kerralla
omakseen. Uusi,
hiukan viilattu kisa alkoi jälleen maaliskuun
alusta alkaen.
Kilpailun idea on, että kullakin ohjastajalla on oma kisakuukautensa, jonka aikana hänen pitäisi ajaa
mahdollisimman monta voittoa.
Kaikkien virallisten Toto-ravilähtöjen voitot ovat samanarvoisia.
Kokonaiskilpailun voittaja on ohjastaja, jonka voittojen lukumäärä
on korkein. Viime vuoden kilpailun
voittaja, upeasti syksyn loukkaantumisensa paikannut Ari Moilanen
ajoi 27 voittoa. Toiseksi sijoittunutta Eero Hakkaraista, joka ajoi
toukokuussa 24 voittoa ehdittiin
juhlittiin Vuoden Raviteon tekijänä
jo Ravigaalassa. Molempien pitkän
linjan ravikuskien suoritukset olivat huippuluokkaa: Moilasen voittoprosentti joulukuussa oli 18 ja
Hakkaraisen toukokuussa 15. Kolmanneksi sijoittui Antti Teivainen
23 voitolla. Moilasen suorituksen
arvoa lisää myös kilpailukuukausi: joulukuussa kilpailupäiviä on
selvästi vähemmän kuin missään
muussa kuukaudessa.
Erityisen mielenkiintoiseksi ja
jännittäväksi kisan teki kuukausien
yllättävä epätasaisuus - ajajaliigan
kärki noussutkaan itsestään selvyytenä samassa järjestyksessä Kultakypärä-palkintopallille. Toisaalta
Teivainen ajoi vuoden aikana useitakin 27 voiton kuukausia, mutta
onni ei ollut myötä, ne
eivät sattuneet hänen
Kultakypärä-kaudelleen.
Kultakypärä-kilpailun jännittävät loppumetrit nostivat sen ravivuoden lopun puheenaiheeksi. Ari Moilanen
totesikin saaneensa
voitostaan uskomattoman paljon onnitteluja
– enemmän kuin mistään muusta kilpailusta
aikaisemmin.
Kultakypärät kisasivat viime kesänä myös omassa yksittäisessä kultakypärä-lähdössään St. Michel-raveissa. Mukana olivat ylärivistä vas. alkaen erikseen kutsuttu Jarmo Saarela, Mika Forss, Esa Holopainen, Tapio Perttunen,
erikseen kutsuttu Juha-Pekka Vilkman, Harri Koivunen, Pekka korpi, Akseli Lahtinen, Ari Moilanen, Antti TeiUusina mukaan
Hannu Hietanen vainen, Eero Hakkarainen ja Mauri Jaara. Lähdön voitti Antti Teivainen.
ja Jarmo Saarela
Tämän vuoden kisaan Ari Moilanen sai hallitsevana mestarina valita oman kisakuukautensa, muiden
ohjastajien kuukaudet arvottiin.
Moilanen ei luottanut joulukuun
tenhoon vaan metsästää voittoja
heinäkuussa, jossa ajetaan myös
eniten ravipäiviä.
Kultakypäräkilpailun kymmenen ohjastajaa on valittu ajajaliigan kärjestä. Uusina miehinä mukaan nousevat tänä vuonna Hannu
Hietanen ja Jarmo Saarela. Pois
jäivät Tapio Perttunen ja Vidgrenin
yksityistreenariksi siirtynyt Eero
Hakkarainen.
Jarmo Saarela kiertää raveja laajalla säteellä Rovaniemen ja Vermon välillä ja ajaa paljon. Hänen
vahvuutensa Kultakypäräkisassa
on suuri starttimäärä ja erikoistuminen pienempiin raveihin, joista ammattimiehelle kertyy paljon
täysosumia.
Hannu Hietanen tulee kuuluisasta Hietasen ravisuvusta Laihialta.
Pohjanmaa on hyvin hanskassa,
mutta myös Vermo, jossa Hannu
Hietasella on yhdessä Akseli Lahtisen kanssa valmennustalli. Hietanen aloittaa Kultakypärät-kilpailun
ja kalastaa siis voittoja jo maaliskuussa.
- Maaliskuu tulee vähän nopeasti,
ja oman valmennustallin hevosten
Kultakypärät 2010:
Maaliskuu: Hannu Hietanen
Huhtikuu: Esa Holopainen
Toukokuu: Antti Teivainen
Kesäkuu: Jarmo Saarela
Heinäkuu: Ari Moilanen
Elokuu: Mika Forss
Syyskuu: Akseli Lahtinen
Lokakuu: Harri Koivunen
Marraskuu: Mauri Jaara
Joulukuu: Pekka Korpi
virittäminen siihen voi olla hankalaa. Mutta muuten panostetaan
täysillä, Hietanen lupasi.
Kyltakypärä kilpailun voittaja
palkitaan tänä vuonna 2000 eurolla.
Voittajaesittelyyn Voittajabiisin tahdissa
Negative- ja Technicolour -yhtyeistä tunnettu Tuomas ”Gary”
Keskinen on sanoittanut ja säveltänyt Kultakypäräkisalle oman kappaleen. Voittaja-biisi on vankkaa
nykyaikaista kotimaista heavyä ja
saanut myös ohjastajien hyväksynnän.
Gary Keskinen ei tunnustaudu
hevosmieheksi, mutta tuntee kyllä
sympatioita ohjastajia kohtaan.
- Raviohjastajien ja muusikoiden
työ on aika paljon samanlaista, paljon matkustelua. Ja onnistunut ilta
kruunaa kaiken, Gary kuvailee.
Yhteydenotto kappaleen tekoa
varten yllätti kitaristin.
-Yhteydenotto tuli aivan puskista. Menin tämän jälkeen hakemaan
inspiraatiota ja fiiliksiä Vermosta
ja yllätyin positiivisesti. Hevonen
on hieno ja uljas eläin. Saa olla aikamoinen kaveri, että pääsee
ohjastajana kymmenen parhaan
joukkoon. Se vaatii kovaa työtä ja
pitkiä päiviä.
laajempaa julkisuuttan ja pyrimme
ihmisten tietoisuuteen sosiaalisen
median kautta, Fintoton markkiKultakypärien kuulumisia voi nointipäällikkö Tero Vienonen
käydä lukemassa osoitteessa kertoo.
www.facebook.com/kultakyparat
- Kilpailu on tuonut ohjastajat
lähelle lajista kiinnostuneita. Jatkossa haluamme ohjastajille vielä
Kultakypärät Facebookissa
Voittaja
Villiä voimaa,
rautaa ja rapaa
on näiden tosimiesten työ
Taistelu alkaa,
käskystä starttaa,
Kunniankentällä ravataan
Voitonmalja koittaa,
voiton tästä kuittaan,
voima ja tahto se palkitsee
- Mä voittaja oon!
Gary Keskinen
RAVIT 1-2010
14
Ota askel ammattimaiseen
raviurheiluun!
Jämsän ammattiopisto toteuttaa hevostenvalmentajan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta 1.9.2010–31.5.2011.
Koulutuksesta ”Jämsän ravilinjalla” ammattiopistolla on yli
kymmenen vuoden kokemus.
Opiskelet Sinulle suunnitellun opetussuunnitelman mukai sesti. Jämsässä opiskelet ammattiaineita, kuten terveydenhoitoa,
ruokintaa, kengitystä, valmennusta ja yritystaloutta. Välillä kartu tat käytännön kokemustasi joko työpaikassasi, omassa yrityksessäsi tai valitsemallasi ammattitallilla Suomessa tai ulkomailla.
Pääsyvaatimuksena on hyvä käytännön kokemus ja 18 vuoden
ikä. Raviajokortti ja kiinnostus kengityksestä luetaan eduksi.
Koulutukseen sisältyy mahdollisuus hevostenvalmentajan
ammattitutkinnon suorittamiseen. Haku jatkuu koko kevään,
viimeinen hakupäivä 23.7.2010.
Tiedustelut ja hakuohjeet:
Toini Immonen 040 341 4341, [email protected]fi.
Hingunniemessä on tarjolla myös idyllinen maalaisympäristö.
Oletko luonnostasi
maaseutuhenkinen
yrittäjäpersoona?
Nautitko eläinten hoitamisesta
tai haluatko pitää
huolta hevosten
hyvinvoinnista? Vai
haluaisitko ratsastuksenohjaajaksi tai
kengittäjäksi?
tenhoitaja ja ratsastuksenohjaaja. Hevostenhoitajan työhön
kuuluu hevosten terveyden ja
hyvinvoinnin ylläpito, karsinansiivoukset ja lannan käsittelyt,
puhdistukset, ruokinnat, laiduntamisen järjestelyt ja laitumen
huolto sekä hevosten hoitotyöt
ja liikutukset ajaen ja ratsastaen.
Suuntautumisvaihtoehtoina ovat
mm. ravihevosen valmennus ja
kilpailuttaminen sekä hevosten
hoito ja kasvatus. Uusina erikoistumisvalintoina hevospalvelujen
tuottaminen ja varusteiden korjaus ja valmistus.
Ratsastuksenohjaajan työhön
kuuluu ohjattujen ratsastustuntien pitämistä eritasoisille asiakasryhmille, ratsastustallin tai
-koulun hevosten terveydentilan
seuranta, tallityöt, hevosten liikutuksia, erilaisten hevosharrastekerhojen pitäminen ja yhteistyö
ratsastusseurojen kanssa.
Luonnonvara- ja ympäristöalalta
löydät mahdollisuutesi toteuttaa
itseäsi unelma-ammatissasi. Pohjoissavolainen luonto ja maaseutu antavat ainutlaatuiset puitteet
opiskelulle. Toimipisteemme si- Peltosalmelta yrittäjiä ja
jaitsevat Iisalmen Peltosalmella eläintenhoitajia
ja Kiuruveden Hingunniemellä.
Peltosalmella Iisalmessa voit
opiskella maaseutuyrittäjän- tai
Hingunniemestä
eläintenhoitajan perustutkinnon.
hevosalalle
Perustutkintoja voi suorittaa sekä
Hingunniemessä Kiuruvedellä opetussuunnitelmaperusteisena
voit suorittaa hevosalan perus- (nuorten) että aikuiskoulututuktutkinnon osaamisaloina hevos- sena.
Lukuisia tutkintoja
Ylä-Savon ammattiopiston luonnonvara- ja ympäristöalalla voit
opiskella seuraavat ammattitutkinnot: Eläintenhoitajan ammattitutkinto / klinikkaeläintenhoitaja, Eläintenhoitajan ammattitutkinto / eläinhoitolanpitäjä ,
Karjatalouden ammattitutkinto
/ karjatalousyrittäjä, Karjatalouden ammattitutkinto / maatalouslomittaja, Seminologin
ammattitutkinto, Viljelijän ammattitutkinto , Kengityssepän
ammattitutkinto
Hevostenvalmentajan ammattitutkinto / ravivalmennus, Ratsastuksenopettajan ammattitutkinto
, Tallimestarin erikoisammattitutkinto
Muuta koulutusta tarjolla olevaa koulutusta ovat: Kengityksen
peruskurssi, Kengityksen alkeiskurssi, Toimilupakurssi, Koiran
trimmauskurssi, Sorkkahoidon
peruskurssi
Ylä-Savon ammattiopisto kouluttaa päteviä ammattilaisia koko Suomen työelämän tarpeisiin.
Meiltä saa myös hyvän pohjan
jatko-opintoihin kuten ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin.
Tervolassa voi suorittaa Maatalousalan
perustutkinnon hyvissä hevospuitteissa
Maatalousyrittäjäksi opiskellaan
luontoalalla Ammattiopisto Lappiassa Tervolassa. Tervola on vireä kunta vain lyhyen ajomatkan
päässä Rovaniemeltä, Kemistä ja
Torniosta. Maatalous on luonnosta saatavien raaka-aineiden tuottamista ja jalostamista. Kasvin ja
kotieläintuotannon rinnalla alalla
harjoitetaan mm. maatilarakentamista, koneurakointia, maataloustuotteiden jatkojalostamista,
huolto- ja palvelutoimintaa ja
ympäristön hoitoa. Hevosten kas-
vatus, hoito ja valmennus, ravi- ja
ratsastusurheiluun liittyvät hevosalan palvelut kuuluvat alaan.
Louen opetusmaatilan hevostalleissa on yhteensä 26 karsinapaikkaa, joista 20 on käytössä talon
sisäisille ja ulkoisille asiakkailla.
Koululta löytyy ratsastuskenttä,
hiittisuora ja harjoitusrata.
Koulutusohjelmat ovat eläintenhoidon koulutusohjelma sekä
maatilatalouden koulutusohjelLapinlehmä toima.
vottaa tervetulleeksi Tervolaan.
Täyttä hevoselämää.
.....................................................................................
Ylä-Savosta valmistutaan
luonnonläheisiin ammatteihin
www.jao.fi
Jämsän ammattiopisto
Ravialan osaamista
Ypäjältä -nuorille ja aikuisille
Hevosopisto, Ilkka Korpi ja Pilvenmäen
ravirata yhteistyössä tarjoavat ainutlaatuiset olosuhteet opiskeluun. Tarjolla
mm. ravi- ja hiittirata, 30 opetushevosta,
valmennusta ja monté-ratsastusta,
varsanpetusta, kilpailutoimintaa ja
C-ajolupakurssi.
Kysy lisätietoja!
Raviopettaja, Simo Palovaara
Puh. 040-7521 419
• koulutus • kilpailut • elämykset •
w w w. h e vo s o p i s t o . f i
RAVIT 1-2010
15
Ammatillinen peruskoulutus
kevään 2010 yhteishaussa
Opiskele unelmiesi ammattiin!
Mitäs jos tekisit tulevaisuudessa sitä, mitä haluat?
Mitäs jos opiskelisit unelma-ammattiisi meillä?
Parasta on, kun opiskelu sujuu kuin leikki ja työ huvittaa.
Tallityön määrä yllätti Ypäjällä
opiskelevat työt - silti alalle
www.ysao.fi
www.ysao.fi
Luonnonvara- ja ympäristöala
n Hevostalouden perustutkinto,
Yhteishaku
hevostenhoitaja*, ratsastuksenohjaaja*
19.3.2010
n Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä* 1..haenyt.fi
n Maatalousalan perustutkinto, eläintenhoitaja* www
(hakumahdollisuus myös yo-pohjalta) * = valintakoe
MAHIS on oppilaitosten yhteistyöverkosto,
jossa on mahdollisuus opiskella sekä
ammatillisia että lukio-opintoja.
Lisätietoja osoitteesta www.mahis.fi
Kysy lisää! Johtava opinto-ohjaaja Riitta
Laamanen, p. 0400 791 029, opinto-ohjaaja
Paavo Härkönen, p. 0400 793 146 tai opintoohjaaja Anneli Lämsä, p. 0400 793 136
Osaavissa käsissä tulevaisuus
Hevostalous, Kiuruvesi
Hingunniementie 98, Kiuruvesi
p. (017) 272 5911
Maatilatalous, Peltosalmi
Kotikyläntie 254, Iisalmi
p. (017) 272 5701
Yhteishaku 1.–19.3.2010
HEVOSTENHOITAJA
Suuntautumisvaihtoehdot • Ravivalmennus ja kilpailuttaminen
• Hevoskasvatus • Hevosen käyttö matkailussa
RATSASTUKSENOHJAAJA
Tutkinto vastaa kansainvälisen ratsastuksenopettajan I tasoa
• Hevostenhoitajan ja ratsastuksenohjaajan tutkinto on kolmivuotinen
peruskoulupohjainen ammatillinen perustutkinto. • Lukion suorittaneille
tutkinto kahdessa vuodessa. • Yhdistelmäopinnoissa opiskeleva voi
samanaikaisesti suorittaa ylioppilastutkinnon. Koulutusaika 3,5 vuotta.
• Koulupäivinä asuminen oppilasasuntolassa ja ruoka maksutonta.
Syksyllä 2010 alkava aikuiskoulutus
• Hevostenhoitaja • RatsastuksenohjaajaHaku keväällä 2010.
Lisätietoja www.harjunopk.fi
HARJUN OPPIMISKESKUS
Virolahti
Oulun Seudun ammattioppilaitoksessa opiskeleva Krista
tähtää ratsastuksen ohjaajaksi
- Hevosiin ei voi kyllästyä! Työn
monipuolisuus ja vaihtelevuus tekevät hevosalasta Krista Wendelinin toiveammatin. Ja kun hevoset
ovat aina olleet myös harrastus, eivät opiskeluun liittyvät käytännön
työtkään ole tulleet yllätyksenä.
- Kouluaineista eniten hyötyä on
ollut biologiasta. Kiinnostus hevosalaa, luontoa ja eläimiä kohtaan on
tärkeää, mutta valmiina osaajana
alalle ei tarvitse tulla. Joka vuosikurssilta löytyy niitäkin, jotka eivät ole ennen hevosia harrastaneet,
kertoo Krista opinnoistaan Oulun
seudun ammattiopistossa.
Tuntumaa tallin arkirutiineihin
Krista on saanut työssäoppimisjaksolla.
– Täytyy olla ahkera, ja omaaloitteinen. Ratsastuskoulut ja tallit tarjoavat myös asiakaspalvelua,
joten joustavuus ja iloinen asiakaspalveluhenki ovat tärkeitä!
Esteratsastusta omimpana lajinaan pitävä Krista on opinnoissaan
päässyt tutustumaan monipuolisesti
hevosurheiluun: uusia näkökulmia
työhön on löytynyt niin ravikärryiltä kuin ruokintapuolelta aina viljelystä lähtien. Ratsastuksenohjaajan
uralle tähtäävä Krista katsoo luottavaisesti tulevaisuuteen: hyville
on aina töitä.
TYÖN TOUHUSSA. Noora Aunala ja Essi Koskimies valjastavat kaksivuotiasta Ardeaa.
”Ei sitä ratsastuskoulussa käydessä ymmärtänyt miten paljon
tekemistä tallissa on”
Yläneeltä kotoisin oleva Noora
Aunala ja Helsingistä tuleva Essi Koskimies opiskelevat toista
vuottaan Ypäjän Hevosopistolla.
Molemmat tytöt valmistuvat reilun vuoden kuluttua ravihevosten
valmennukseen ja hoitoon suuntautuneiksi hevosenhoitajiksi.
Essi oli Ypäjälle tullessaan käynyt ratsastuskoulussa yksitoista
vuotta. Noora oli lähes samanlaisen ratsastuskokemuksen lisäksi koska tosi nopeasti tutustui.
harrastanut pari vuotta ponira- Essi: Minua pelotti lähteä pois
viurheilua.
äidin helmoista. Piti myös opetella kaikenlaista, pyykin pesua ja
Ypäjällä ravipuolelle erikoistu- ruuan laittoa. Hyvin on kuitenkin
vat oppilaat ovat teoriaopetuksen mennyt.
ohella mukana Ilkka Korven pyörittämän valmennustallin arjessa. Millaiseksi luonnehtisit tulevaa
Hiittipäivät ovat yhtä kiireisiä ammattiasi tähänastisen kokekuin millä tahansa ammattitallil- muksen perusteella?
la. Tytöt tietävät kuitenkin, että Noora: Mielenkiintoiseksi ja vaihkoululaisina pääsee vielä hel- televaksi, päivät eivät ole koskaan
pommalla, molemmilla kun on samanlaisia.
takanaan jo työssäoppimisjakso, Essi: Opettavaiseksi ja vaihtelejonka aikana he työskentelivät vaksi.
Ruotsissa Timo Nurmoksen ja
Petri Salmelan talleilla. Yhdestä Onko jokin alassa yllättänyt?
suusta vakuutetaan että jakso oli Noora: Kyllä, työn määrä, se että
yhdelle ihmiselle tulee niin paljon
opettavainen, mutta raskas.
tehtävää.
Olette molemmat vasta 17-vuo- Essi: Niin, ei sitä ratsastuskoutiaita ja muutitte 16-vuotiaina lussa käydessä ymmärtänyt miten
pois kotoa Ypäjälle opiskele- paljon tekemistä on.
maan, Miltä muutto tuntui?
Noora: Kyllä sitä jännitti että Onko työn raskaus saanut miettutustuuko ihmisiin ja löytyykö timään mutta ammattia?
kavereita. Se oli kuitenkin turhaa, Noora: Ei, kyllä minä tälle alalle
jään.
Essi. Ei ole. Tämä on sellaista
työtä jota ei hevin unohda.
Mikä hevosenhoitajan ammatissa on mukavinta?
Noora: Ajaminen. Olisi innostunut myös kilpaa ajamisesta, kun
vain olisi hevonen. kortti on jo
saatu.
Essi: Ajaminen, tosin hevosesta
ja säätä riippuen. Minäkin olisin
kiinnostunut kilpailemista, mutta
korttikin puuttuu vielä. Suoritin
ajokokeen viime keväänä, mutta
teoria ei mennyt läpi, huhtikuussa
yritetään uudestaan.
RAVIT 1-2010
16
Asikkalasta monipuolista
hevosalan koulutusta
Ammattilainen ansaitsee enemmän.
www.lappia.fi/ao
Osaran maaseutuopetusyksikkö
Ammatillista koulutusta v. 2010
Maatalousalan perustutkinto, maaseutuyrittäjä
Koulutuskeskus Salpaus on toisen asteen ja aikuiskoulutuksen
oppilaitos, jonka hevosalan päätoimipaikka sijaitsee Asikkalassa,
keskellä Etelä-Suomea. Alueesta
tekee luonnoltaan ihastuttavan
Päijänteen vesistön läheisyys,
laajat peltoalueet ja männikköinen harjumaisema.
Hevostallin lisäksi alueelle on
keskitetty mm. suuret kesälaitumet, maneesi, asuntolat ja
päärakennus.
Asikkalassa voi tutustua hevosalan ammatteihin ja koulutukseen.
Hevostenhoitajan
perustutkinnon
osa-alueisiin
kuuluu mm. hevosten ja
talliympäristön hoito, sekä hevostalousalan yrittäjyysvalmiuksien
kehittäminen. Lisäksi voi suuntautua esimerkiksi raviurheiluun,
hevoskasvatukseen tai ratsastuk-
sen harrastepalvelujen tuottami- Työssäoppimispaikat vaihteleseen.
vat sopivasti, ja niitä on jopa
ulkomailla. Vapaa-aikana voi
Ensimmäisen vuoden opiskeli- kalastaa, liikkua luonnossa tai
joiden mukaan hevostenhoitajan vaikka nauttia kotasaunasta.
tutkinnon osa-alueiden laajuus
Ruokailu ja asuntolassa asuyllätti.
minen ovat maksuttomia, ja
“Täällä oppii paljon muutakin asuntolassa on jopa lemmikinpitomahdollisuus. Tärkeintä on
kuin pelkkää ratsastamista
tietenkin saada työskennellä
ja hevosten hoitoa. Olemme
esimerkiksi ajaneet traktoreilla, hevosten parissa. Lahden Jokikengittäneet hevosia ja rakenta- maalla sijaitsee Koulutuskeskus
neet karsinoita”, kaksoistutkin- Salpauksen toinen hevosalan
toimipiste, jonka koulutussitoa suorittava opiskelija Eeva
sältö painottaa ravivalmennusKerttula luettelee.
ta. Talliympäristö on osa suurempaa aluetta, jossa on muita
hevosalan yrityksiä ja Jokimaan
Opetushevosina Kempravirata. Yhteistyö Kemppitallin
varsat
kanssa takaa laadukkaiden varOpiskelijat sanovat oppilaitok- sojen vaihtuvuuden vuosittain,
sen valintaperusteikseen lyhyet ja siten opiskelijoiden monipuovälimatkat, paikan kauniin idyl- lisen kokemuksen karttumisen
lisyyden ja monipuolisuuden. erilaisista varsoista.
Monien mahdollisuuksien Jämsän
Ravilinja
Jämsän ravilinjan myötävaikutuksella on 12 vuoden aikana
suoritettu yli 60 hevostenvalmentajan ammattitutkintoa. Opiskelijoita on ollut ympäri Suomen.
Viimeaikoina Jämsän Ravilinja on täyttänyt myös lähialueen
koulutustarpeita.
daan suunnitella opiskelijakohtaisesti. Näin saadaan jokaiselle
opiskelijalle ajankäytön suhteen
realistiset opinnot. Ammattitutkinnon osat ovat yritystoiminta,
hevostalouden tuntemus ja ravivalmennus. Tutkintotilaisuudet,
joissa saavutettu ammattitaito
arvioidaan järjestää Raviopisto
Nykyisin Jämsän Ravilinjan Kaustinen.
voi kokopäiväisen sitovan opiskelun vaihtoehtona suorittaa
Yhteistyö toimivien hevosmyös henkilökohtaisella opetus- talousyritysten kanssa on ollut
suunnitelmalla osittain monimuo- Jämsän Ravilinjan toimintato-opiskeluna. Tämä edellyttää periaatteena jo alusta saakka.
kuitenkin jo riittävää osaamista Käytännön oppijaksot tarjoavat
suoritettavan osion ammattitaito- ainutlaatuisen mahdollisuuden
vaatimuksista kuten esimerkiksi kurkistaa usean huipputallin arravivalmennus osion kohdalla keen Suomessa tai ulkomailla.
aiempaa kengitystaitoa.
Parhaimmillaan yhteistyö johtaa
työpaikkaan. Aiempien vuosien
Myös opiskelun tavoitteet voi- ravilinjalaisia työskentelee mo-
nen menestyvän hevosen hoitajana tai valmentajana. Ravitalliyrittäjänä heistä toimii ainakin
kymmenkunta.
Koulutus on aikuiskoulutusta
eikä kuulu yhteishaun piiriin.
Haku suoraan Jämsän ammattiopistoon mielellään jo kevään
aikana mutta viimeistään 23.7.
Opiskelupaikkoja on 12.
-Maatilatalouden koulutusohjelma.
Kotieläintenhoito, kotieläinyrittäjä, hevostalous,
talliyrittäjä, viljelijä, metsätalousyrittäjä
-Maatalousteknologian koulutusohjelma.
Maaseudun konetekniikkaa monipuolisesti, metallityö,
automaatio, tuotantoteknologia, koneurakointi
Koulutus alkaa 11.8. 2010 nuorille,aikuisille 13.9.2010.
-Maatalousalalla myös 20 opintoviikon starttikoulutus aikuisille, aloitus 13.9.10
Luonto- ja ympäristöalan perustutkinto
Luonnonvaratuottaja. Luonnontuotteiden tuottaminen,
yrtit ja keruutuotteet, jalostus elintarvikkeiksi,
hoitotuotteet, luonnonmateraalit
Luonto- ja ympäristöneuvoja. luonnonmateriaalit,
kädentaitojen ja ryhmien ohjaaminen
Koulutus alkaa 11.8. 2010 nuorille,aikuisille 6.9.2010.
Lisätietoja Osaran maaseutuopetusyksikkö Osarantie
89, 39230 Osara Puh. 03-342 4400,
Sähköposti: [email protected]
nia,
Savo uksen
lut
ö
Kou yksikk
tu
Laa
Valmistu
omaan
ammattiisi
Kiinnostavatko sinua asiantuntijatehtävät eläinten parissa tai muissa
maaseudun ammateissa? Savoniaammattikorkeakoulussa opiskelet
amk-agrologiksi mukavassa seurassa
Iisalmen monialaisella kampuksella.
Voita
ja valitse palkintosi
www.savonia.fi
Agrologi (AMK), 240 op
• Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma
• Hevostalouden suuntautumisvaihtoehto
Hakuaika 1.3.–16.4.2010.
Hakeminen hakuaikana osoitteessa
www.amkhaku.fi.
Savonia-ammattikorkeakoulu
PL 72 (Haukisaarentie 2), 74101 IISALMI
Puh. 044 785 6605, faksi (017) 255 6644
www.savonia.fi
Osa suurempa
a
suunnitelmaa
RAVIT 1-2010
17
laatinut: SiRkka Velling
MaukkaiMMat
Makkarat,
laadukkaiMMat lihat.
Wotkin’silta totta kai!
Chef Wotkin’s palvelutiskit
PRISMA ITÄKESKUS
Vanhanlinnantie 3, 00900 HKI
Puh. 010 766 8912
S-MARKET SOKOS HELSINKI
Postikatu 2, 00100 HKI
Puh. 010 766 1047
Lihatukku Veijo Votkin Oy
TEHTAANMYYMÄLÄ
Vanha talvitie 8, 00580 Helsinki
puh. (09) 774 33 477
avoinna ma-pe 7-18, la 7-15
[email protected]
www.votkin.fi
RAVISLANGI-RISTIKKO
varsalla tri mmata
VOIMAT TALLELLLA YKKÖSEKSI

OIRE
..iii
PARTIKKELI
TIMO
SORTUA
LAUKALLE
NIENEN,
ROSSI
Asikainen
Why
. . .

varuskunta
LÄPIjumalatar- S
LYÖNTI
ynistä
...
PELI
…. PUOLI
tai
LUOKKA ISÄN
lapsellinen
SISKO
AJATON
AJANKOHTAIS
OHJELMA
TV:SSÄ
Royal
…..

ISTA
hioa
TÄPE
VASTA
PIIKKI
HOLOPPAINEN

K
A
I
P
U
U
TAUNO

APET
“
SIMSALABIM”
Esko
Pitkänen
King
Cole
ENSI...
tyrskyt
TENHOISA
vähän väliä
RASVA
PÄÄLLYS
kätkeä
OHJUS
..
….
Madrid
Vihuri
VÄRI
Moilasen
“Ari”
“
saapas
maahan
RADIO
AALTO
“ ISTUA
K
A
L
L
E
RAVAT
Harri
KORIPALLOILIJA
HAKALA
LIV
Thorpe
Ristikon 5-09 oikea ratkaisu:
Boldon
kirjailija
Raija
hiihtänyt
Kari
. . ._
lanta

P
O
R
K
K
A
Hevosalan
ammattilaiseksi
Pudasjärvellä
Hevosala kasvaa ja pätevälle ammattilaiselle
on töitä! Opiskele hevostenhoitajaksi tai ratsastuksenohjaajaksi Oulun seudun ammattiopistossa.
Klikkaa osao.fi ja osallistu 500 euron
matkalahjakortin arvontaan!
Arvonnan voittaja:
Jani Ruotsalainen, Kouvola
ekstrakti

“poika”
O
R
P
O
U
D
U
U
J
U
O
T
N
Hunter
. . ._
nyymi
A
T
A
Reinin
sivujoki
24. 12
31. 12
uuneissa
ohut
jääkuori
P
S
hitsaus…T
kuohia
arastelu
poimu
1.
mies
A
A
R
Urho
juoma
…. . . ny Eyes
nimi
osoite
puhelinnumero
O
N
T
U
A
lehtori
Kitt
T
O
V
A
hetki
I
loistokas
?MeFree
S
E
E
A
R
T
H
O P
E
T
sillä tavalla
ARAT
N
pikkuN E
N puro
hampaan
E “peti”
I
E
Vaahtera
A M
I suoria
häpei levä
N
O
neidot
A
T E
O
T 
K
U
O
P
T
E
Baba+T
ent.auto
T
E
L
L
A
U
S
T
I
N
virtalähteet
…
Vegas
kukissa
T
E
E
S
A
N
E
B
O
kuningatar kilpailussa
2007
M
I
T
I
H
I
L
A
E
K
A
R
I
lyöntialusta
M
O
N
T
T
I
I
AIVAN
väylä
... Blanc
. . . kortti

LINKATA
lakeinen
Palauta ristikko 1.4.2010 mennessä osoitteeseen:
Ravit-lehti, Insinöörinkatu 7 A, 00880 Helsinki
VARMISTA VALOISA TULEVAISUUS
HAE YHTEISHAUSSA 1.–19.3.2010
R
A
S
K
A
U
osavaltio
N
A
T
Stewart
9 kk
O
R
I
takuu
T
A
E
P
A
APUA
N
T
lumen
verbi
K
AKI
“ se on
hellävaraisinta “
T
U
N
N
E
L
A
J
O
ki el i
S
O
Kontio
J
O
R
M
A
A
T
O
kädensija
Alenius
+
kaima
O
I
K
O
M M
A A
L L
E
L
E
T
I
N
A
L
I
T

JUHLAHUONE
I
P
Ullmann
ulappa
S
T
A
R
L
I
I
P
A
A
V
A
A

Mäenpää
S
J
O
O
S
R
E
I
P
O
O
F
U
L
U
A
K
A
R
I
mehu-
merkki
Nikula
Lena
N
....
Tass
I
T
A
R
T
A
Y
RAVIT 1-2010
18
Hevosmessut kokoavat hevosurheilulajien
harrastajat ja ammattilaiset yhteen
Tampereen Messukeskuksen hevosmessut kokoavat
kaikki hevosurheilulajit saman katon alle 9.-11.4.
Viime vuonna ensimmäistä
kertaa järjestetyt messut
saivat niin hyvän vastaanoton, että toiseen vuoteen
on lähdetty vahvoin eväin.
Kolmipäiväisen messutapahtuman olennainen osa
messuosastojen lisäksi on
ohjelma, joka laajenee ja
monipuolistuu jo pelkästään
sisätiloissa toteutettavan
suuren näytösareenan
myötä. Esityksiä mahtuu
seuraamaan liki tuhat messuvierasta
Odotettavissa on hyödyllinen, vauhdikas ja viihdyttävä viikonloppu kaikille hevosista kiinnostuneille.
VALINNAN VAIKEUS. Hevosvarusteiden kirjo voi yllättää kokeneenkin hevosihmisen.
Keskiaikaiset ritariturnajaiset
”Taistelevatko he
kunniasta, rakkaudesta vai mammonasta.
Ovatko tosissaan, vai
yleisöäänkö viihdyttävät vain?
Onko vaarassa henki,
tuleeko jostakusta
ritarista Tuonelan
renki?
Kuka täällä ratkaisee,
keltä miekka kaulan
katkaisee?”
mustaa, sinikeltaista ja valkoista.
Hulmuavia lippuja, kiiltäviä miekkoja, teroitettuja peitsiä. Uljaat
ratsut vaahtoavat, maan ja ilman
täyttää kavioiden kumu.
Hevosturnajaiset toteuttaa Rohan Tallit Kemiön saaresta, Västanfjärdistä. Rohan Tallit opettaa
ainoana tallina Suomessa ryhmille
ja yksityisille asiakkaille keskiaikaista ratsastusta, keskiaikaisia
taistelutaitoja, jousiammuntaa sekä
miekkailua ratsain ja tuottaa hevosturnajaisesityksiä. Käytössä olevat
hevoset on opetettu ja totutettu tehtäviinsä. Hurjuudestaan huolimatta
Turnajaiset on koko perheen tapahtuma, joskaan ei ehkä voimakkaiden äänien elementtien vuoksi
sovellu aivan pienille lapsille.
Tampereen Messujen jälkeen Rohan ritarit lähtevät puolustamaan
Suomen kunniaa hevosturnaijaisten
Euroopan mestaruuskilpailuihin
Messuperjantaina näytösareenal- Tanskaan. Lisätietoja hevosturnala nähdään keskiaikaiset hevostur- jaisista www.rohan.fi
najaiset. Luvassa on totta ja tarua,
ripaus historiaa, todellisia ja epäto- Ritarikuntien esittely
dellisia hahmoja menneisyydestä.
Esityksessä on mukana ritareita
Kuinka he sen tekivät aikoinaan,
kun he mittelivät keskenään sota- Saksasta, Ranskasta, Liivinmaalta
taitojensa paremmuudesta? Turna- ja Bjarmalandiasta.
jaisissa nähdään, kuinka sotataitoja
aikoinaan ylläpidettiinja millainen • Sininen Ritari Sir Wolter von
oli hevosten rooli toisistaan mittaa Plettenberg, baltian-saksalainen. Jo
nuorena mainetta niittänyt sotatakottavien ritareiden yhteenotoissa.
tikko ja raskaan ratsuväen taitava
Luvassa Sinistä, verenpunaista, johtaja.
• Sinikeltainen Ritari Sir Jean Parisot de la Valette, ranskalainen
kuumapääritari, jota pahimmatkaan
rangaistukset ja maasta karkoitukset eivät saaneet lannistumaan.
• Musta Ritari, Sir Mikolaj ”Czarny” Radziwill, Liivinmaalta. Le-
gendaarinen
lustamassa sotataidoiltaan ritarien
voimahahmo. Puolan hovin suo- veroinen nainen.
siossa.
• Punainen Ritarienne Lady Abelone Zavolotse, taistelijatar Bjarmiasta.
Pohjoisen kansansa mainetta puo-
RAVIT 1-2010
19
w
Hevosenhoitajat mittelevät
mestaruuskilpailussa
Messusunnuntaina kilpaillaan Hevosenhoitajien Mestaruudesta. Kilpailussa on mukana kuusi hevosalan
rautaista ammattilaista, päätoimista
hevosenhoitajaa. Kolme heistä työskentelee ravitallilla ja kolme ratsutallilla. Kilpailijat kutsutaan Suomen Hippoksen ja SRL:n toimesta,
jotka ovat yhdessä messujärjestäjän
kanssa myös kilpailun järjestäjät.
Kutsukilpailu koostuu kolmesta
osiosta: teoriaosuudessa testataan
kilpailijoiden tietämystä hevosen
hyvinvoinnista, hiukan leikkimielisessä nopeustestissä kilvoitellaan
hevosen satuloinnissa ja valjastuksessa, ja kisa huipentuu finaaliin,
jossa osakilpailujen kaksi parasta
kisaajaa vastaavat tosi tv-hengessä
HARVINAINEN TILAISUUS. Pitkän ja ansioituneen uran erityisesti hevosten liikuntaelinsairauksien parissa tehneen Jukka Houtun luento on harvinainen tapaus, jota kannattaa lähteä
kuulemaan kauempaakin.
Messujen seminaaripäivän aiheina ontumat, mahahaava
ja tallien terveydenhuolto
Jukka Houttu messujen
luentopäivän tähti
Hevosmessujen perjantaipäivän
ohjelma on suunnattu hevosalan
ammattilaisille ja aktiiviharrastajille. Korkealuokkaisessa
Tähtien salissa aloitetaan seminaariohjelma jo alkuiltapäivästä
ja heti ensimmäinen luennoitsija on maailman huippua: Jukka
Houttu.
Houtun meriitit urheiluhevosten jalkavaivojen saralla ovat
mittavat. Hiljalleen työuraansa
jäähdyttelevä mestari on hyvin
harvinainen puhuja, joten tilaisuus kannattaa käyttää hyväkseen. Houtun hevosten ontumia
käsittelevä luento kestää 45 minuuttia ja luentosali vetää 250
kuulijaa.
tarjonnan tarkasteluun ja illan
suussa vielä yksi luento aiheesta
Hevostallien terveydenhuolto.
Luento on suunnattu päivälentoja laajemmalle kohderyhmälle,
eli kaikille jotka vastaavat oman
hevosensa tai jonkun muun
omistavan hevosen hyvinvoinnista. Luento sopii hyvin myös
oman hevosen hankintaa suunnitteleville.
Luennon pitää Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja Hautala.
Kari Vepsä opastaa
hevosmiestaidoissa
Western-ratsastus on nopeimmin
kasvava hevosurheilulaji. Messuilla
lajia esittelee sen tunnetuin suomalainen harrastaja Kari Vepsä, joka
on mukana messuilla myös hevosmies-taitonäytöksillä.
- Tarkoitus on havainnollistaa näytösareenan ympyrätarhassa, kuinka
hevosen kanssa kommunikoidaan
esimerkiksi ongelmatilanteissa.
Lännenratsastuksesta puolestaan
esittelen ryhmäni kanssa lajin noin
20 alalajista kaksi, eli vauhdikkaan
reininin ja rauhallista kouluratsastusta muistuttavan pleasure-ratsastuksen, Kari Vepsä kertoo.
Vuoden Kavionjälki-arvonimi
jaossa ensimmäisen kerran
”Terveydenhuolto tarkoittaa
ehkäiseviä terveyden- ja sairaudenhoidollisia toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan
hevosten vastustuskykyä ja vähentämään sairastumisalttiutta.
Suunnitelmallinen terveydenhuolto mahdollistaa hevoselle
terveemmän ja onnellisemman
elämän sekä parantaa hevosyrityksen taloudellista tulosta”,
Hautala selvittää.
Hevosmessujen avajaisten yhteydessä ojennetaan ensimmäistä kertaa koko hevosalan yhteinen Vuoden Kavionjälki –palkinto. Palkinto
annetaan henkilölle, joka toimillaan
on ansiokkaasti ajanut hevosalan
yhteistä etua.
Päätöksen palkinnon saajasta
tekevät Suomen Ratsastajainliiton
ja Suomen Hippoksen hallitukset,
Hevosmessujen ohjausryhmän esityksestä.
Vuoden Kavionjälki-palkinto on
taiteilijan suunnittelema kiertopalkinto, josta tehdään vuosittain myös
pienoismalli, jonka palkinnon saaja
saa omakseen.
satu haapala
Kati Vainio:
Mahahaavojen
ennaltaehkäisy
...kuten monipuolista hevosalan koulutusta
Asikkalassa ja Jokimaalla
Päiväseminaarin toinen luento
käsittelee ajankohtaisia hevosten mahahaavoja. Luennoitsijana
kuullaan Hyvinkään Hevossairaalassa ja Eläinlääketieteellisellä Korkeakoululla hevosten
mahoja paljon tähystänyttä
eläinlääkäri Kati Vainiota.
”Pyrin käsittelemään luennoillani hevosen mahahaavaan johtavia syitä ja sitä miten omistaja
voi ehkäistä syntyä. Mahahaavaahan tavataan kaikilla hevosilla, mutta urheiluhevosilla se on
yksi yleisimmistä sairauksista.”
Hevostalouden perustutkinto
Hevostenhoitaja pk, yo, yo-tutkinto + lukion oppimäärä
Kevään yhteishaussa 1. - 19.3.2010
Mahdollista suorittaa myös oppisopimuskoulutuksena.
Hevostenvalmentajan
ammattitutkinto
ravivalmentaja
Hevoshieroja
Uusi valmistava koulutus alkaa syksyllä 2010
monimuoto- ja oppisopimuskoulutuksena.
Kysy myös tutkinnon suorittamisesta suoraan työelämästä.
lisätietoja
opinto-ohjaaja Mari Torvinen puh. 050 538 2326 ja
opettaja Mia Majuri puh. 040 500 5893,
sähköpostit [email protected]
Katja Hautala:
Järjestelmällinen
terveydenhuolto pitää
terveenä ja säästää rahaa
Kahden päiväluennon jälkeen
on sopiva tauko messuosaston
hevosiin ja hevostalouteen talouteen liittyviin kysymyksiin.
- Kilpailun taustalla on jo pitkään
tunnustettu tarve tuoda hevosenhoitajia ja heidän tekemäänsä tärkeää
työtä enemmän esille. Mestaruuskilpailun teoriaosuuden, jota kilpailun arvostelu painottaa, aiheena on
hevosen hyvinvointi. Teoriaosuuden
kilpailukysymykset on laatinut Suomen Hippoksen eläinlääkäri Katja
Hautala, joka on myös kilpailun
tuomariston puheenjohtaja, Hevosenhoitajien mestaruuskilpailujen
käytännönjärjestelyistä vastaava
Eeva Karvonen Suomen Hippoksesta kertoo.
tutustu
www.salpaus.fi/luonnonvara_ala/koulutusmahdollisuudet
Eläinlääkäri Katja Hautala luennoi messuilla hevosten suunnitelmallisesta terveydenhuollosta.
www.salpaus.fi
Teinintie 4, 15200 Lahti
RAVIT 1-2010
20
ä
ä
v
ä
t
s
e
k
a
n
t
ä
s
Sä hjaami
vi
Tilaan
Ti
laan lehden osoitteeseen:
Sama kuin maksaja
VASTAUSLÄHETYS
sopimus 5002021
00003 HELSINKI
Nimi
Osoite
7 oikein -lehdestä saat
vankkaa tietoa ravipeleihisi.
Maksaja:
j
Nimi
Viikon kaikki ravit vihjeineen,
mukana myös kaikki opetus-,
koe- ja ponilähdöt!
Puh.
Pu
uh.
E-maill
7 oikein
kein -lehden
kei
lehd
ehd
hde
en
n 8 v
viikon
iiik
ik
kon
on m
mä
määrää
ää
ärä
är
aikaistilauksena hintaan 35€
Osoite
Kestotilaus
171 € / vuosikerta / 1 erä
Vuoden
V
Vuod
Vuo
uoden
den mä
mää
määräaikaistilaus
äärä
ä äaik
ikais
i til
tila
ilauss
186 € /vuosi
2 erässä 89 € / erä
6 kk määräaikaistilaus 96 €
4 erässä 48 € / erä
3 kk määräaikaistilaus 52 €
Tilaajapalvelupuhelin 09-58 68 300, voit myös tilata osoitteesta www.ravia.fi
Puh.
Pu
uh.
h.
E-mail
vastaanottaja
maksaa
postimaksun
Ravit10-1
i
r
ä
!
p
n
e
ym
d
o
u
v