Hyvä Fiilis syysnumero / 2012

Hyvä Fiilis
FR I SK I S& SV E TTI S H E LSI N G I N JÄ SE N LE H TI
2 /2 012
Kannen kuva: Leif Pietilä
TÄSSÄ NUMEROSSA:
• Hikipinko: Riitta Välke juoksee maratonaakkosia
• Venyttele viisaasti • 20-vuotisriemua Kaivarin illassa
• Luonto on Ahdin toinen luonto
• Kisakilometrejä Friskis-tilille • Syksyn tapahtumakalenteri
www.friskissvettis.fi
Hyvä Fiilis
Sisältö 2 / 2012
2
Pääkirjoitus ja
Puheenjohtajalta
3
Riitta juoksee
maratonaakkosia
4–5 Venyttele viisaasti
Toimistotyöntekijän
taukojumppaa ja
muita venytyksiä
6
20-vuotisriemua
Kaivarin illassa
7
Luonto on Ahdin
toinen luonto
8
Kisakilometrejä
Friskis-tilille
Syksyn 2012
tapahtumakalenteri
PÄÄKIRJOITUS
Venytys –
aivan kuin
nuorentuisi
Miten ihanaa
onkaan
jumpata!
Kumpi on oikeampi tapa venytellä, staattinen ja pitkäkestoinen vai pumppaava lyhytkestoinen venytys? Keskustelu käy vilkkaana
netissä. Pumppaavassa lihakseen kohdistuva
venytys kestää vain parisen sekuntia, minkä
jälkeen lihas päästetään rennoksi. Venytys
toistetaan 8–10 kertaa.
Tuntuipa suurenmoiselta palata loman jälkeen
jumppaamaan! Maalla voi kulkea metsässä, juosta, soutaa, kääntää maata, meloa – mutta jumpan voittanutta ei ole.
Tätä, etenkin yhdysvaltalaisjuoksijoiden suosimaa venytystä markkinoi Pertti Kukkonen
oppaassaan Aktiivinen kohdevenyttely. Kyse
on fysioterapeutti Aaron L. Mattesin 1970-luvulla kehittämästä AIC-venytyksestä (active
isolated streching).
Venytyksen idea on siinä, että rentouttamalla
lihas hetkeksi sen luontainen puolustusreaktio
laukeaa. Harhauttamalla näin lihasta se venyy
tehokkaammin.
Venyttelytavoista ei tiettävästi ole varteenotettavaa vertailututkimusta. Venyttelyblogissaan Matti Viri kertoo kokemuksenaan
aktiivisen kohdevenytyksen sopivan parhaiten juoksijoille, mutta kallistuvansa staattisen
hyväksi kuntosalitreeniensä jälkeen.
F&S:ssä on käytössä molempia. Monet ohjaajat puhuvat venytyksen tehokkuudesta mukavuuden ja epämukavuuden rajalla, kipua
välttäen. Siis ei makeaa, vaan hapanimelää!
Tärkeintä on, että venytys ei kiireenkään
varjolla jää väliin, vaan rasitetut lihakset
palautetaan normaalipituuteen, jolla estetään
niiden kipeytyminen. Arvokas on aistimus:
venytyksen jälkeen tunnemme kummasti myös
nuorentuneemme.
Anneli Kajanto
päätoimittaja
Kuva: Markus Palmén
Ahti Mäkinen, Kirsi Mäkinen,
Jami Huuska
PAINO: Aleksipaino Oy, painos 1100 kpl
ISSN 1457-7194
Ja sitten on vielä musiikki. Sehän on kaikkein keskeisin tekijä jumppaamisen ilossa. Miten erilaisia
me jumppaohjaajat olemmekaan, ja miten erilaisia musiikkipaletteja jumppiimme valitsemme!
Meitä ei ole puristettu formaattiin. Teemme tätä
riemukasta vapaaehtoistyötä itsemme näköisinä
ja oloisina, ja toivomme, että jokainen jumppaaja
löytää biisivalikoimistamme jonkun helmen, jonka tahtiin voi nousta lentoon.
Jumpassa on tunnelmaa ja yhdessä tekemisen
fiilis. Siitä Friskis&Svettis tunnetaan.
Antoisaa alkavaa
liikuntakautta
kaikille jäsenille
ja toimijoille!
Leila
Friskis&Svettis Helsinki järjestää jumppaa ja ulkoliikuntaa eri puolilla Helsinkiä
ympäri vuoden. Kuntoliikuntaa tarjotaan niin vasta-alkajille kuin aktiiviliikkujillekin. Tarkoituksemme on tuottaa liikunnan iloa mahdollisimman monelle ja tarjota
iloinen ja positiivinen kohtaamis- ja liikuntapaikka ikään, sukupuoleen, kuntoon
tai muuhun seikkaan katsomatta.
KAUSIKORTIT
syksyn jumpat (1.9.–31.12.2012) ...........95 €
koko vuosi (1.9.2012–31.8.2013) ........200 €
syksyn ulkoliikunta (1.9.–31.12.2012) ...25 €
ulkoliikunta koko vuosi
(1.9.2012–31.8.2013) ...........................45 €
TOIMISTO Mechelininkatu 12–14, 00100 Helsinki
puh. (09) 685 4542, [email protected]fi.
Aukioloajat: ma 12–17, ti 12–18, ke 12–18, to 12–17.
SARJAKORTIT
6 kertaa.......40 €
12 kertaa.....65 €
ULKOASU: Ari Salo, Leena Toivola
Markus Palmén, Heikki Kajanto,
Siinä se onkin. Me näemme koko jumpan ajan
toinen toisemme kasvoista kasvoihin. Olemme
yhdessä nauttimassa ja luomassa upeaa tapahtumaa, josta saamme hyvää oloa ja kuntoa. Sitä
voimme myös toisillemme antaa. Kannustavat
katseet ja naapurin jalannousu salin toisella puolella innostaa yrittämään ja joskus jopa ylittämään itsenä. Rajojen kokeileminen on sallittua.
Eritasoisissa jumpissa pääsee hyvin kokeilemaan
kuntonsa kohoamista.
HINNAT
Jäsenmaksu 2012 (1.1.–31.12.2012) .....10 €
Jäsenmaksu 2013 (1.1.–31.12.2013) .....12 €
Jäsenenä voit ostaa kausi- ja sarjakortteja.
Maksuvälineenä käyvät myös liikuntasetelit.
PÄÄTOIMITTAJA: Anneli Kajanto
KUVAT: Leif Pietilä, Ritzi Salo,
Kun olen yksi sadasta Kaivarin nurmikolla punnertavasta tai joukossa Ruoholahden paahteisessa hallissa hikoilemassa, tunnen eläväni. Jumpan
pyörteissä silmät ovat hiestä sumeat ja salissa
pomppivat hahmot on vaikea tunnistaa. Sali pursuaa energiaa, joka välittyy jumppaajasta toiseen
ja ilo loistaa kasvoilla.
FRISKIS&SVETTIS on Helsingissä vuonna 1992 perustettu liikuntaseura. Olemme osa F&S-liikettä, joka syntyi Ruotsissa vuonna 1978. Kaikkiaan liikkeessä on mukana noin 538 870 jäsentä
useissa Euroopan maissa. Suomessa Friskis toimii Helsingissä ja
Vantaalla, joissa on yhteensä noin 1 400 jäsentä.
JULKAISIJA: Friskis&Svettis Helsinki ry
TAITTO: Ari Salo
PUHEENJOHTAJALTA
HELSINKI
Nuorisoalennus 12–18-vuotiaille 50 %.
2 | Hyvä Fiilis 2 / 2012
Löydät meidät myös Facebookista:www.facebook.com/FriskisSvettisHelsinki
Syksyn toiminnasta lisää nettisivuiltamme
www.friskissvettis.fi
Hikipinko
RIITTA JUOKSEE
MARATONAAKKOSIA
”Juoksen aakkosia. Aina uusi maratonkaupunki ja uusi kirjain”,
heläyttää Friskis-järkkäri ja juoksija Riitta Välke (63) iloisesti.
Puolet kirjaimista on nyt juostu. Auttaisimmeko siis häntä keksimään maratonit puuttuville kirjaimille!
Tarina alkaa Prahasta toukokuussa 2000.
Silloin Riitta ei ajatellut p-kirjainta. Tärkeintä oli selvitä maaliin ja sen varmistaakseen
hän valitsi ensimmäisen maratoninsa ulkomailta. Kallis matka – ei tule houkutusta
keskeyttää. Matkan suuri juttu oli tavata
juoksijalegenda Emil Zatopek, vanhana ja
huonokuntoisena tosin.
Sitten Alueuutisissa oli mainos Eläintarhankentällä kokoontuvasta juoksuryhmästä.
”F&S-juoksuissa oli tasoryhmät jo silloin. Luulin olevani 4:50:n maratonajallani
spurttikunnossa, mutta toisin kävi. Sinnittelin hännillä. Mutta en olisi jatkanut maratoneja yhtä enempää, jos en olisi löytänyt itselleni juoksuryhmää. Ryhmäjuoksu
on ihan oma lajinsa”, hän kuvaa ensimmäisiä kokemuksiaan Friskis&Svettiksessä.
ITSENSÄ HAUSKUUTTAMISTA
Maratonaakkoset Riitta keksi muutama vuosi sitten. Katsotaanpa:
A – Arkangel (2006),
B – Berlin (2010),
C, D, E – Espoon rantamaraton (2008),
F – Forssa (2003),
G, H – HCM Helsingissä kaksi kertaa
(2000 ja 2005 ),
I, J, K, L – Lontoo (2012),
M, N – New York (2009),
O, P – Praha (2000),
Q, R – Rooma (2011),
S – Stockholm (2001 ja 2002),
T – Tallinna (2004),
U, V, W, X, Y, Z, Å – Ålands
maraton (2007),
Ä ja Ö.
”Kiinassa on maraton Xiamenissa”, Riitta tietää.
Mutta kirjainleikki sikseen, sillä Riitta
Välke treenaa kovalla itsekurilla ja tahdonvoimalla, jossa moni muu armahtaisi itseään. Hän alkaa harjoitusohjelmansa läpiviennin muutamaa kuukautta ennen suurta
koetusta. Kahta viikkoa ennen maratonia
hän nostaa viikkoannoksen sataan kilometriin ja pudottaa sitä juoksun lähetessä pienemmäksi.
Viikko-ohjelmaan kuuluu rankka mäkitreeni, pyramidijuoksua Töölönlahdella,
pitkä intervallijuoksu kiihtyvällä nopeudella (2—5 km) ja ainakin yksi pitkä, hidasvauhtinen lenkki. Valtaosan ohjelmasta hän
tekee sisukkaasti yksin valvoen sykkeitään
ja nopeuksiaan. Friskisryhmässä hän juoksee ennen muuta pitkät lenkit ja spurtit.
Mäkitreenin hän lainasi juoksija ja kirjailija Jari Ehrnroothin romaanista Lähemmäksi kuin lähelle. Kehittämässään treenissä Riitta juoksee 300 metrin ylämäkeä
puolimaratonvauhtia ja alas ripeämpää 10
kilometrin juoksuvauhtia, siis kovaa. Tämän hän toistaa 5—6 kertaa. Pyramiditreenit ovat Friskis-spurttijuoksijoille tuttuja
muiden muassa Tanjan ja Jeminan juoksuohjelmista.
Määrätietoinen, kontrolloitu harjoittelu myös palkitsee. Riitta on alittanut neljä
kertaa neljän tunnin rajan. Paras aika tuli
Berliinissä, 3:53.
Hengästyttävää! Mutta mennään sisälle jumppasaliin.
JÄRKKÄRINÄ KAKSITOISTA VUOTTA
Juoksuohjaaja Mikko Loikkanen houkutteli untuvikko-friskisläisen jo ensimmäisenä syksynä järkkäriksi. Helposti innostuva ja sosiaalinen kun on, Riitta tarttui
houkutukseen. Nyt hän on toiminut järkkärinä 12 vuotta.
Osallistujamitaleja Riitta Välkkeellä on koko- ja puolimaratoneista ja Länsiväylä-juoksuista niin paljon, että
”niitä on vaikka lampaille syöttää”, kuten hän itse kuvaa.
”Se tuottaa hyötyä ja iloa, hyötyä omalle seuralle, iloa itselleni”, hän perustelee.
Oman järkkärivuoron aikana ehtii jumpata myös itse.
”Tykkään valtavasti coresta, joka vahvistaa keskivartalolihaksia, sekä Mallun
Ki balanssista. Myös sportit ovat hyviä.
Spurttijumpat olen jättänyt siksi, että rasitusta tulee yltä kyllin juoksutreeneissä”,
hän kertoo.
Viimeksi Riitta on toiminut järkkärinä
Vallilassa juuri coressa.
Friskis&Svettiksessä hän kehuu rentoa
meininkiä. Ei tarvitse koreilla vaatteilla tai
ajatella muiden katsovan, miten jumppa
sujuu. Voi tehdä, miten jaksaa ja pystyy.
”F&S-jumpissa on aina yhtä kiva käydä”,
hän kertoo saaneensa palautetta vakijumppareilta.
PAASTOJA JA JAZZIA
Riitan itsekuriin ovat kuuluneet jo kahden vuosikymmenen ajan paastot, marraskuussa ja ennen pääsiäistä. Kaikki lähti kokeilunhalusta, ja sitten hän jäi koukkuun:
”Nykyisin elimistöni kaipaa sitä. Saan siitä hyvän olon”, hän sanoo. Marraskuun
paastoaan hän kutsuu ”köyhän naisen valohoidoksi”. Ei tarvitse matkustaa etelän
aurinkoon etsimään hyvää fiilistä.
Riitta on helposti innostuvana monessa
mukana. Ylitse muiden on kuitenkin soittoharrastus instrumenttina saksofoni. Hän
myös kuuntelee paljon jazzia. ”Intohimoisesti”, hän täydentää.
Entä seuraava maraton – tai kirjain?
”Se on -----.”
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Ritzi Salo
Riitalla on sosiaalinen mielenlaatu. Hän ideoi ja
järjestää innostuneesti kaikenmoista hauskaa
ryhmäjuoksujen liepeille. Hän on ryhmähengen ja
yhteisöllisyyden keskeisiä ylläpitäjiä.
Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 3
Venyttele
viisaasti
Venyttely on tai sen tulisi olla luontainen osa
aktiiviliikkujan elämää. Säännöllisillä venyttelyillä
voi jokainen lisätä omaa hyvinvointiaan sekä
ehkäistä ikäviä lihas- ja nivelkipuja.
Liikuntasuorituksen jälkeen tehdään palauttavia venyttelyliikkeitä; näitä ovat esimerkiksi Friskis&Svettis-jumpan päättävät
venyttelyt. Sen lisäksi aktiiviliikkujan kannattaa tehdä pidempikestoisia venytyksiä usean kerran viikossa. Nämä venyttelyt
lisäävät liikkuvuutta ja ehkäisevät vammoja.
Friskis&Svettis-ohjaaja Selma Lanaya, joka on ”siviilissä”
fysioterapeutti, on koonnut muutamia helppoja, mutta tehokkaita venyttelyliikkeitä sekä aktiiviliikkujille että toimistotyöntekijöille. Selma suosittelee tekemään venyttelyt pumppaavina,
ei staattisena versiona. Pumppaus lisää liikkuvuutta ja on staattista venytystä turvallisempi.
AKTIIVILIIKKUJAN VENYTTELYLIIKKEITÄ
Aktiiviliikkujan kannattaa omaksua venyttelyt osaksi iltapuhteitaan. Toista siksi liikkeitä minuutista kahteen minuuttiin.
YLÄ- JA ALASELÄN VENYTYS
Liike tehdään haara-asennossa, polvet hiukan koukussa. Kierrä ylävartaloa ristiin jalan yli. Näin saat venytyksen tuntumaan myös selässä ja
takareisissä. Kun vielä pumppaat jalkaterää ylös-alas, saat venytyksen
ulottumaan myös pohjelihakseen ja alaraajan hermokudoksiin. Monipuolinen liike lisää yleistä liikkuvuutta ja mobilisoi neuraalikudoksia,
minkä Selma suomensi meille maallikoille ”selän ja alaraajojen hermoston voiteluksi”.
VATSALIHASTEN VENYTYS
Tämä liike venyttää vatsalihaksia
ja on elvyttävä liike selälle. Vedä
napaa kohti selkärankaa, pidä pakarat tiukkana ja hartiat alhaalla.
Liike pumppaa välilevyjen nesteet
oikeille paikoilleen. Liike ei saa
aiheuttaa kipua, joten jokaisen on
syytä tunnustella itselleen sopiva
ääriasento. Toista liikettä hitaasti 5-10 kertaa. Liikkeen sopivuus
selkäongelmista kärsiville on tapauskohtaista ja vaatii ammattilaisen arvion.
LYHYT JA PITKÄ POHJELIHAS
(Lyhyt) Tässä liikkeessä venyy sekä
syvempi pohjelihas että akillesjänne. Tee liike pumpaten, ylävartaloa
painona hyödyntäen. Tällä venytyksellä voit ehkäistä pohjelihaksen
revähdyksiä ja akillesjänteen tulehduksia. Jos sinulla on hyvin kireät tai jäykät nilkat, venytys ei
ehkä onnistu parhaalla mahdollisella tavalla.
(Pitkä) Pitkän pohjelihaksen venytykseen saat tehoa nojaamalla
seinään – tai puuhun, kuten Selma oheisessa kuvassa. Tässäkin
kannattaa hyödyntää pumppausta nostamalla ja laskemalla kantapäätä. Voit lisätä liikkeen tehoa
pumppaamalla polvia ääriasennossa. Toista venytystä ainakin minuutin ajan per puoli.
KYLKIVENYTYS
Ristiseisonnassa tehtävä liike vaatii, mutta myös vahvistaa keskivartalon hallintaa.
Pidä edessä ristissä oleva jalka hiukan
koukussa, taaempana
oleva jalka on suorana. Vie koukussa oleva käsi suoraksi pään
yläpuolelle. Toista venytystä pumppaamalla
noin minuutin verran
kumpaankin suuntaan.
LONKANKOUKISTAJALIHAKSEN VENYTYS
Liike tehdään pumpaten alkuasennosta
ääriasentoon. Alkuasennossa molemmat jalat ovat noin 90 asteen kulmassa. Voit tehostaa liikettä ääriasennossa
ottamalla mukaan ylävartalon kierron;
viivy ääriasennossa kuitenkin vain noin
viisi sekuntia kerrallaan. Lonkankoukistajien lisäksi liike venyttää selkää.
4 | Hyvä Fiilis 2 / 2012
Toimistotyöntekijän taukojumppaa
ja muita venytyksiä
Suurin osa siistiä sisätyötä tekevistä viettää useita tunteja vuorokaudessa tietokoneen ääressä istuma-asennossa. Tämä kuormittaa niskaa, selkää,
pakaroita, takareisiä – käytännössä lähes kaikkia
tukirakenteita. Venyttelemällä säännöllisesti
esimerkiksi Selman laatimia ohjeita noudattaen
voit ehkäistä särkyjä ja lieventää kuormitusta.
SELÄN OJENNUS JA PYÖRISTYS
Tämä kissaliikkeeksikin kutsuttu venytys on vatsallaan tehtävän venytyksen kevyempi versio. Alkuasento on ryhdikäs, jalat ja kädet 90 asteen
kulmassa. Vatsassa ja selässä on hyvä pito. Kaarivaihe venyttää selkää
tehokkaasti, pyöristys toimii tervehdyttävänä vastaliikkeenä. Jätä pyöristysvaihe väliin, jos sinulla on lähiaikoina ollut välilevyn pullistuma.
NISKAN VENYTYS
Istu ryhdikkäästi. Vedä leuka rauhallisesti kiinni kaulaan – ajattele, että joku vetäisi päätäsi narusta ylöspäin. Liike venyttää kallonpohjan
lihaksia ja auttaa päänsärkyoireisiin. Mikäli työsi sallii, liike kannattaa tehdä kolme kertaa päivässä, aina noin minuutin verran kerrallaan.
YLÄVARTALON KIERTOVENYTYS
Tämä monipuolinen kiertovenytys venyttää olkavarsia ja avaa rintalihaksia. Alkuasento on ryhdikäs, kädet ja jalat 90 asteen kulmassa. Lukitse lantio paikoilleen. Vie toinen käsivarsi ensin ristiin toisen käden
alitse, nosta sitten ylös kiertäen. Käsi voi olla koukussa. Käden suoristaminen vaatii hyvää tasapainoa, mutta myös tehostaa venytystä ja lisää liikkuvuutta. Toista liikesarja viisi kertaa per puoli.
HARTIOIDEN JA
NISKAN VENYTYS
KYYNÄRVARSIEN
VENYTYS
Tämänkin liikkeen voi hyvin tehdä istualtaan. Venytä niskaa toiselle sivulle, pumppaa toisen puolen
hartiaa ja kättä suorana alaspäin.
Liike osuu niskan lisäksi hartianseudun lihaksiin ja mobilisoi käsivarren hermokudoksia.
Tällä liikkeellä ennaltaehkäiset
käsivarren lihasten kipeytymistä,
jopa jännetupin tulehdusta. Venytä
kyynärvartta kämmen vuorotellen
alas- ja ylöspäin, noin viisitoista
sekuntia per suunta. Toista muutaman kerran molemmilla käsillä.
RINTALIHAKSEN JA PIENEMMÄN
RINTALIHAKSEN VENYTYS
Päätetyöntekijöitä uhkaa salakavalasti etenevä yläselän köyristyminen. Tällä liikkeellä voit ennaltaehkäistä köyryasentoa. Samalla
avaat rintalihaksia, saat hengityksen kulkemaan paremmin ja säilytät ryhtisi hyvänä.
Tee liike seinää tai puuta vasten.
Alkuasennossa kyynärvarsi on
hiukan yli vaakatason. Astu seinää lähempänä olevalla jalalla yksi
askel eteen ristiin. Tee pumppaavaa liikettä polvilla. Toista liikettä ainakin minuutin ajan molempiin suuntiin.
Tekstit: Sari Kuvaja Kuvat: Leif Pietilä
Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 5
20-vuotisriemua
Kaivarin illassa
F&S Helsinki vietti tänä vuonna kesäkauden
avajaisiaan tavallista perusteellisemmin. Olihan kulunut tasan 20 vuotta siitä, kun Kaivarin nurmikolla jumpattiin ensimmäisen kerran.
Ohjelmaa oli tarjolla koko illaksi; innokkaimmat jatkoivat Kaivarissa puolille öin.
Seuran 20-vuotispäivän juhlinta oli alkanut jo aamulla,
kun päivänsankari oli mukana Ylen Min morgon aamulähetyksessä. Seuran Grand Lady Ripsu HongistoSalmi kertoi toiminnastamme ja totta kai lähetyksessä
myös jumpattiin Selman johdolla.
Juhlaillan avasi Timppa sportillaan
ja iloiset jumpaajat täyttivät Kaivarin
juhlakentän. Jumppien välillä puistossa
raikasi Min säveltämä juhlabiisi, jonka
tahtiin välipalajumpattiin ennen seuraavaa ohjelmanumeroa.
Vauhdikas meno jatkui tanssin tahdissa, jota ohjasivat Katja ja Sari. Eikä
ilta vielä tähän loppunut: seuraavaksi
vuorossa oli Erjan, Alexin ja Riikan yhdessä ohjaama sportti. Samaan aikaan
lähtivät sauvakävelijät ja juoksijat omille lenkeilleen.
Liikunnallisen illan päätteeksi saimme vielä rauhoittua
ja rentoutua Mallun Ki balanssissa. Hämyisässä puistossa se oli elämys, vaikka illan viileys jo hiipi jäseniin.
Kourallinen sitkeimpiä jäi vielä puistoon nauttimaan
piknikeväitään ja odottamaan vuorokauden vaihtumista ensimmäisen puistojumpan vuosipäiväksi.
Puolen yön aikaan hurrasimme ja nostimme maljan
20-vuotiaalle seurallemme. Sitten olikin jo aika rientää
kotiin.
Teksti: Kirsi Mäkinen
Kuvat: Leif Pietilä
6 | Hyvä Fiilis 2 / 2012
a.
ontokuvaaj
himoinen lu
Ahti on into
Abiskossa
tsissa
Pohjois-Ruo
LUONTO ON AHDIN
TOINEN LUONTO
Patikkaretkeläiset ovat vuosien saatossa oppineet tuntemaan
AHTI MÄKISEN, luonnontutkijan ja -suojelijan, jonka ympärille
keräännytään tavan takaa tutkimaan kasveja ja tekemään luontohavaintoja. ”Kun olen opettanut 35 vuotta luonnon tuntemusta,
en voi kulkea patikkaretkelläkään laput silmillä kuin ravihevonen”, hän hymyilee.
Ahdissa (76) panee herkästi merkille virkun hymyn lisäksi suomalaisen
sisun, kun hän on valinnut jumppavuorokseen vaikkapa Timpan jumpan. Vajaa kaksi vuotta sitten operoitu
lonkkanivel on hiukan hidastanut liikuntaa.
Osasyynä nivelrikkoon on niillä ekstreemilajeilla, joita himoliikkuja Ahti
Mäkinen on koko ikänsä harjoittanut.
Hän oli luonto-oppaana lukuisilla erämaavaelluksilla Pohjoismaissa ja Huippuvuorilla, kiipesi Kebnekaiselle (2114
m), Petsamotuntureille (1240 m), Haltille (1033 m) ja Norjan Jotunheimille
(2469 m). Vaelluksilla oli mukana 30
kilon painoinen rinkka ja olkapäällä
viiden kilon kameralaukku.
”Mieleenpainuvin seikkailu oli vaellus
Huippuvuorilla ja yöpyminen teltassa
kivääri kainalossa jääkarhujen varalta.
Onneksi emme kohdanneet. Läheisessä Longyearbyenin kylässä karhu oli
vast’ikään tappanut kadulla kulkijan.”
INTOHIMONA
KEVÄTHANGET
Talvella Ahdin suksineen näkee usein
Paloheinän maisemissa. Viime talvena hän hiihti parisensataa kilometriä.
Mutta 20 vuoden ajalta hänelle ovat
tulleet erityisen tutuiksi Kilpisjärven
keväthanget. Siellä sijaitsee yksi Helsingin yliopiston biologisista asemista,
jossa hän opetti talviekologiaa.
Nykyisiä lempilajeja on pyöräily sään
salliessa.
”Käyn juomassa päiväkahvit Pitkäkoskella ja jatkan eteenpäin 20 kilometrin
pyörälenkkiä kamera olalla.”
Ahti liittyi Friskis & Svettikseen 11
vuotta sitten. Hänen F&S-lajejaan ovat
jumpat, patikkaretket ja sauvakävely
sekä aiemmin myös juoksut – ennen
kohtalokasta kaatumista kalareissulla
kevättalvella 2010.
KALASTUSTA JA
LUONTOVALOKUVAUSTA
Ahti aaltojen kuningas on luonnollisesti kalastanut koko ikänsä, kesät,
talvet. Hänen lapsuudenkotinsa ja nykyinen kesäpaikkansa Piispanranta
on Mallasveden rannalla Pälkäneellä.
Siellä riittää puuhaa läpi kesän ja siellä, rannalla liikkuessaan hän silittelee
”elämänpuunsa” yli 100-vuotiaan tervalepän karheaa kaarnaa.
Vain neljä vuotta sitten…
Näin Forssassa
Ahti valokuvaa ja kirjoittaa edelleen.
Luontokuvia on kertynyt tuhansia ja
ahkeran luonnontutkijan julkaisuluettelo on häkellyttävän mittava. Parhaillaan hän viimeistelee Suomen tervaleppäkasvustoja koskevaa tutkimusta
ja kokoaa toisen asiantuntijan kanssa
Pälkäneen flooraa, kattavaa putkilokasvien (liki 1000 lajia) levinneisyyskartoitusta, missä Pälkäneen jokaisen
363 neliökilometrin lajisto on tutkittu
tarkoin.
Ahti on syntynyt Viipurissa, mistä
Konkkalan kartanon tilanhoitajaisä
muutti perheineen takaisin Pälkäneelle
ennen sotia. Vanhemmiltaan Ahti peri
rakkauden ja kiinnostuksen luontoon.
Helsingin yliopiston kasvitieteen laitoksella elämäntyönsä tehneelle Ahti
Mäkiselle lapsuuden kotipaikka on
tärkeä tyyssija. Siellä pihatöissä ja
kasvimaalla viihtyy myös hyvä ystävä,
Eija, aktiivi friskis&svettisläinen hänkin.
Teksti: Anneli Kajanto
Kuvat: Heikki Kajanto sekä
Ahdin oma kuva-arkisto
ilpisjärvi.
ohde oli K
min mielik
em
ai
ta
ut
illa, m
einän ladu
täjä Paloh
ahkera hiih
en
le
el
ed
Ahti on
n kohdussa
i luontoäidi
Eija ja Aht
Hyvä Fiilis 2 / 2012 | 7
Syksy 2012
TAPAHTUMAKALENTERI
UUSI SALI: Kruununhaassa sporttia
ja spurttia
Syksyn aikataulu toi mukanaan uuden
salin. Kruununhaan yläasteella on keskiviikkoisin klo 17 Riikan Sportti ja klo 18
Alexin tai Ellan Spurtti.
Salin osoite on Snellmaninkatu 18.
Kisakilometrejä
Friskis-tilille
SYKSYLLÄ TAPAHTUU
Su 25.8.
KickOff 2012 Kisahalli:
Klo 11 ulkoliikunta:
• Sauvakävelyklinikka, omat sauvat
mukaan, ohjaajina Kirsi ja Seija
• Sporttijuoksu, ohjaajana Jemina
Sisäliikunta
• klo 12 Tanssi, Niina Luxemburgista
• klo 13 Sykestartti, Jouni
• klo 14 Sportti, Johanna
• klo 15 Intro, Suvi
Ti 28.8.
klo 18 COOPERIN TESTI
Eläintarhan kentällä
La 15.9.
ULKOLIIKUNTAPÄIVÄ
LIIKUNTAMYLLYSSÄ
Jumppaa, juoksua ja sauvakävelyä
klo 11 alkaen. Lisätiedot nettisivuilta.
La 29.9.
SEURAN 20-VUOTISJUHLAT
18–22.10.
JUOKSUMATKA SAARENMAALLE.
Mukaan mahtuu 15 nopeinta,
ilmoittaudu 28.8. mennessä.
Tarkemmat tiedot netistä.
Syksyn PATIKKARETKIEN
teemana ovat Helsingin niemet:
9.9.
Arabiasta Lammassaaren ja Kuusiluodon
kautta Herttoniemeen – Seija
14.10.
Ramsinniemi – Tuija
11.11.
urbaanit niemet (mm. Jätkäsaari,
Hernesaari) Ruoholahdesta Hakaniemeen, lähtö Baanalta – Marja
Friskis-pyöräilyä harrastettiin jo viime kesänä, kun poljimme joukolla Siuntioon.
Pyöräily on F&S-kesälajien uutuus.
Sitä olimme saaneet harjoittella jo
edelliskesien mainioilla kesäretkillä Porvooseen ja Siuntoon. Tänä
kesänä Friskis-pyöräilyä on voinut
harrastaa vaikka joka päivä tulemalla mukaan seuramme kilometrikisajoukkueeseen.
Elokuun puoliväliin mennessä 62
hengen joukkueemme oli polkenut
jo lähes 40 000 km, kerran maapallon ympäri. Ei ihme, sillä kisaan on
suhtauduttu asiaan kuuluvalla har-
taudella: olen kuullut, että ainakin
kolme kisailijaa on tänä kesänä innostunut uusimaan kisakalustoaan.
Myös pyöräilylomailun suosio tuntuu olevan kasvussa. Onpa tilillemme kertynyt saldoa jopa maamme
rajojen ulkopuolelta. Kisakilometrejä on käyty polkemassa ainakin
Kitzbühelissä Itävallassa ja Kuurin
kyntäällä Liettuassa.
pyöräilyyn ja kisan seuraamiseen
hurahtanut. Kesän aikana on ajettu sileäksi jo yksi takarengas (toivottavasti seuraava kestää pidempään) ja asianharrastajien kanssa
saa aina viritettyä mukavaa small
talkia pyöräilystä ja kisan kulusta.
Kokeilkaapa!
Kisaan voit liittyä osoitteessa
www.kilometrikisa.fi,
joukkueemme tunnus on friskis.
Ja vaikka leikkimielisesta kisasta
onkin kyse, kummasti olen itsekin
Teksti: Kirsi Mäkinen
Kuva: Jami Huuska
9.12.
Tahvonlahdenniemi Laajasalossa – Kirsi
Tarkemmat tiedot retkistä ja lähtöpaikoista nettisivuilla.
Muista myös syksyn
ULKOLIIKUNTAUUTUUDET:
Sauvakävelyn tekniikkaa
tiistaisin klo 17.30–18 ennen lenkkiä
4.9., 11.9. ja 18.9.
7.10. ja 4.11.
Pitkä hidas juoksulenkki (8–9 min/km)
Stadionilta klo 12.
21.10. ja 18.11.
Pitkä sauvakävely: parin tunnin lenkki,
josta saat lisää kestävyyttä
Tarkemmat tiedot:
www.friskissvettis.fi
8 | Hyvä Fiilis 2 / 2012
FRISKIS&SVETTIS –
MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN SEURA
Kaikki Friskis&Svettis-liikunta – jumpat, juoksut, sauvakävelyt, patikkaretket – järjestetään sataprosenttisesti vapaaehtoisvoimin. Seuran
toimijat ovat mukana liikunnan ilosta ja halusta toimia hyvän asian puolesta. Vapaaehtoiset ovat seuramme ydin ja tärkein voimavara. Hyvässä seurassa on ilo liikkua!
Vaikka toimimme vapaaehtoisvoimin, laadusta emme tingi. Tunnustuksena toiminnastamme
saimme viime vuonna Helsingin kaupungin vapaaehtoistoiminnan kunniamaininnan.
Tutustu vapaaehtoisten tarinoihin verkkosivuillamme www.friskissvettis.fi/helsinki/ > toimijaksi.
Tervetuloa mukaan iloiseen joukkoomme – se voi muuttaa elämäsi.
Parhaillaan haemme järkkäreitä syksyksi 2012 vastaamaan jumppien järjestelyistä.